5.1 Suomessa asuvien pariskuntien kielenoppiminen
Käsittelen seuraavaksi Suomessa asuvien pariskuntien kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä.
Selvitän, mikä motivoi informantteja opiskelemaan puolison äidinkieltä ja millaisena he pitä-vät kyseistä kieltä. Haluan myös selvittää, kuinka tärkeänä puolison kielen opiskelua pidetään.
Taulukossa 3 esittää kootusti tietoja informanttien kielenoppimisesta. Taulukosta ilmenee, ovatko informantit opetelleet puolison äidinkieltä ja kokevatko he olevansa motivoituneita kielen opiskeluun. Viimeisessä sarakkeessa näkyy, onko informanteille tärkeää, että puoliso opettelee hänen äidinkielensä.
TAULUKKO 3. Suomessa asuvien parien kielenoppiminen
pari puoliso on opetellut/ opet-telee puolison
P6m (englanti) X X
P7 P7Nn (italia) X
P7M X X X
P8 P8N X (ranska) X X
P8m (ranska) X
P9 P9n (ruotsi) X X X
P9M X X X
5.1.1 Suomessa asuvien pariskuntien motivaatio kielenopiskelussa
Tutkimuksessani kävi ilmi, että informantit opettelevat puolison kielen pääasiassa kielikurs-seilla. Puolisot ovat tukena kielenoppimisprosessissa, mutta itse kielenoppiminen tapahtuu pääasiassa kodin ulkopuolella. Puoliso auttaa lähinnä yksittäisten ilmausten kääntämisessä.
Osa informanteista on opetellut puolison äidinkielen niin hyvin, että he pystyvät kommuni-koimaan kyseisellä kielellä. Pisimpään yhdessä olleen pariskunnan molemmat osapuolet ovat opetelleet toistensa äidinkielen. Tutkimuksessani vähemmän aikaa yhdessä olleet parit ovat vähintäänkin kiinnostuneita opiskelemaan puolison äidinkieltä. (Ks. taulukko 3.)
Lempinen (2013) havaitsi pro gradu -tutkielmassaan, että pareja motivoi kielenopiske-luun halu kommunikoida puolison perheen kanssa. Myös pakko opiskella kieltä motivoi, sillä puolison perhe ei aina osannut muuta kieltä kuin äidinkieltään. (Mts. 32.) Myös tässä tutki-muksessa informantteja motivoi eniten kielenopiskeluun halu tutustua puolison sukulaisiin.
P2N: Olen opiskellut puolison äidinkieltä, koska haluan kommunikoida myös hänen perheensä kanssa (eivät puhu englantia). Olen opiskellut kieltä vuoden ajan. Tällä hetkellä en opiskele kieltä, mutta tulevaisuudessa haluan oppia sitä enemmän.
P7M: Olen opetellut pääasiassa kuuntelemalla, hieman kirjoista. Kieli on syöpynyt mieleen vuo-sien saatossa (9v), mutta suurin oppiminen tapahtuu aina puolison Italian kodissa, jossa sukulaiset eivät puhu muita kieliä ollenkaan joten kielen ymmärtäminen helpottaa ja mukavoittaa lomaa kummasti. − −.
Puolison äidinkieli halutaan oppia myös sen takia, että puolison kielen avulla pystyy tutustu-maan helpommin puolison kulttuuriin.
P2N: Olen motivoitunut kielenopiskeluun. Puolison kulttuurin syvempi ymmärtäminen sekä hänen perheensä ja ystäviensä kanssa kommunikointi kannustaa minua. Kielenopiskelua helpottaisi va-paa-ajan lisääntyminen, nyt kielen opiskelulle ei ole tarpeeksi aikaa.
Suomen kielen opiskelua pidetään Suomessa tärkeänä, sillä kielitaito mahdollistaa pa-remman integroitumisen yhteiskuntaan. Hyvä kielitaito auttaa myös itsenäistymään vieraassa maassa. Kielen oppiminen auttaa kotoutumisprosessissa, jonka myötä puolison työpaikan ja ystävien saaminen helpottuu.
P3n: I’ve been studying Finnish for 9 months because i live in Finland. Without speaking Finnish, I would feel I was completely foreigner forever. I can’t say I’m independent person if I need to ask translation to my spouse.
Osa on opiskellut puolison äidinkieltä jo ennen parisuhdetta. Etenkin englannin kieli on mo-nelle entuudestaan tuttu kieli, jonka kehittäminen nähdään etuna.
P6N: Opin englantia jo 3-vuotiaana USA:ssa asuessani, ja myöhemmin koulussa se oli ensimmäi-nen kieli. Opiskelin myös englanniksi myöhemmin yliopistossa USA:ssa.
Moni informanteista oli sitä mieltä, että pakollisuuden tunne motivoi parhaiten. Puolison äi-dinkieli on pakko opiskella, jotta kommunikointi suhteen eri tilanteissa helpottuisi.
P9M: Olen, ”pakko” motivoi, helpottaa jokapäiväistä kanssakäymistä.
P8m: Not really. I ”have to”.
P5m: On vaikea motivoitua, koska kielikurssit ovat todella tylsiä eivätkä monipuolisia. Helpointa on oppia työssä, jolloin on pakko oppia.
P4m: Yes i am if time permits. Well necessity motivates me. I think I am learn quicker than others.
Informantit, jotka eivät ole opetelleet puolisonsa äidinkieltä, perustelevat sitä kielen tar-peettomuudella. Esimerkiksi joruba ja sorani ovat Suomessa asuttaessa vähemmistökieliä, joten niiden opettelu on jäänyt seuraavilla informanteilla alkeistasolle.
P1N: − −. Joruban osalta olen koittanut opetella muutaman fraasin. Nykyisin ymmärrän Jorubaa jotenkuten silloin, kun keskustelussa käytetään osittain mukana englantia. Itse en osaa sitä kuiten-kaan juurikuiten-kaan tuottaa. En ole keskittynyt kielen opiskeluun juurikuiten-kaan, koska Suomessa sitä ei juu-ri käytetä. Tavoitteenani on kuitenkin jonakin päivänä oppia sillä kommunikoimaan.
P5N: Olen opiskellut vähän, koska en sitä tarvitse Suomessa ja moni hänen kavereistaan ja suku-laisistaan puhuu englantia.
Myös motivaation puute vaikuttaa siihen, etteivät informantit ole opiskelleet puolison äidin-kieltä.
Moni olisi kiinnostunut opiskelemaan puolison äidinkieltä (ks. taulukko 3), mutta he kokivat, että kielen oppimisen kannalta vain kyseisessä maassa asuminen auttaisi alkuun kie-len kanssa.
P7M: Kun olen reissussa ”kohdemaassa” olen motivoitunut, mutta muuten muut tekemiset vievät helposti voiton.
P4N: En tällä hetkellä, koska kaikki muu opiskelu vie aikaa. kielen maassa pidempi oleskelu moti-voisi erittäin hyvin.
Osa informanteista oli yleisesti kiinnostunut kielistä ja niiden opiskelusta. Nämä henkilöt oli-vat erityisen motivoituneita opiskelemaan puolison kieltä.
P1N: Olen yleisesti kielenoppijana motivoitunut, koska kielet ovat mielestäni kiehtovia. Kielet ovat olleet minulle helppoja oppia, mutta joruba tuottaa vaikeuksia varmaan juuri siksi, että kuulen ja joutuisin sitä nykytilanteessa käyttämään niin harvoin.
P8N: Olen. Olen kielellisesti melko lahjakas. Helpottaisi, jos olisi enemmän vapaa-aikaa ja jokin hyvä kurssi ja hyvä metodi. (Tarkoittaa kielen opiskelua yleensä − − .)
Etenkin suhteen alkuvaiheessa olevat parit olivat kiinnostuneita opettelemaan puolisonsa äi-dinkieltä. Ei-ulkomaalaisia informantteja motivoi kielen opiskeluun pääasiassa Suomessa pär-jääminen. Suomalaisia informantteja motivoi kielen opiskeluun halu kommunikoida puolison sukulaisten kanssa. Moni informantti oli sitä mieltä, että heille olisi tärkeää, että puoliso opet-telisi edes kielen perusteet.
5.1.2 Suomessa asuvien pariskuntien ajatuksia puolison kielestä ja oppimisesta
Kaikilla informanteilla oli jonkinlainen mielikuva puolison äidinkielestä. Ei-suomalaiset puo-lisot kuvailivat suomen olevan vaikea ja erilainen kieli.
P1m: Challenging
P2m: : I find it a bit difficult, and not much interesting, mostly because it does not sound good, there’s not much of a rhytm when people speak it, different, for example, from French, where words can be said smoothly and with a nice and fancy rhythm. There are too many pauses in Finn-ish.
P3n: Finnish is very logical like mathematics. At the same time, there are many funny or embar-rassing words for the person who knows Japanese language. For example, ‘aho’ means ‘fool’ in Japanese.
P4m: Quirky. Different from my European languages but sounds similar to my mother tongue.
Suomalaiset puolisot kuvailivat puolisoidensa äidinkieliä varsin positiiviseen sävyyn. Suoma-laiset pitivät vieraita kieliä esimerkiksi kiinnostavana ja eksoottisena.
P2N: Puolison äidinkieli on kaunista ja mielenkiintoista. Pidän sen rytmistä.
P3M: Mielenkiintoinen, hauska ja haastava myös, koska japanin kielen merkistö on eri kuin län-simainen.
Suomessa asuvilla ei-suomalaisilla puolisoilla korostui näkemys suomen kielen haasta-vuudesta ja jopa epäviehättävyydestä. Pillerin (2002: 1) mukaan kaksikielisyys ja kaksikult-tuurisuus liittyvät vahvasti toisiinsa. Kielen valinnoilla on tärkeä merkitys, sillä kielen avulla lähennytään emotionaalisesti. Jos puoliso ei pidä partnerin kielestä, niin nämä negatiiviset ajatukset voivat yhdistyä myös puolison muihin ominaisuuksiin. (Mts. 1.)
Monen mielestä oli tärkeää, että puoliso opettelisi hänen äidinkielensä, jotta kommuni-kointi asuinmaassa ja sukulaisten kanssa helpottuisi.
P1N: On, sillä toistaiseksi olemme molemmat pysymässä Suomessa. Lisäksi tahtoisin puolisoni osaavan kommunikoida myös vanhempieni kanssa hyvin.
Informantit pitivät puolison kielenopiskelua tärkeänä myös puolison itsenäisyyden kannalta.
Kielitaito auttaa pärjäämään asuinmaassa.
P2N: On. sitä kautta töiden ja ystävien saaminen helpottuu.
P8N: Siinä mielessä kyllä, että asumme Suomessa, olisi mukavaa että hän ymmärtäisi hyvin mitä ympärillä tapahtuu. Ettei tuntisi ulkopuolisuutta. Hänen itsensä kannalta siis tärkeää.
Osa piti puolison kielenopiskelua kunnioituksen osoituksena, sillä puolison äidinkielen opis-kelu oli verrattavissa haluun tutustua syvemmin myös puolisoon.
P7M: Jos hän ei osaisi niin olisi tärkeää, tai ainakin mukavaa. Tämä osoittaisi molemmin puolista arvostusta toista kohtaan.
Informantit, jotka pitivät tärkeänä, että puolisot opettelevat heidän äidinkielensä, asettivat kielen perusteet halutuksi taitotasoksi, sillä se mahdollistaisi monipuolisen kommunikoinnin.
Kukaan ei pitänyt tärkeänä, että puoliso osaisi kieltä natiivipuhujan tasoisesti.
Joukossa oli myös informantteja, joiden mielestä ei ollut tärkeää, että puoliso opettelee heidän äidinkielensä (ks. taulukko 3). Näissä tapauksissa korostui informanttien ajatus kielen tarpeettomuudesta. Tutkimuksessani nämä informantit olivat kaikki miehiä, joista suurin osa ei-suomalaisia.
P2m: For me it’s not so important that my girlfriend learns my mother tongue, since she will not permanently live in my homeland.
P5m: Ei, sillä ei hän sitä tarvitse missään.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että pareille oli erityisen tärkeää, että heillä olisi jokin yhteinen kie-li. Monessa tapauksessa yhteinen kieli ei ollut parin kummankaan osapuolen äidinkiekie-li.
P8m: Not really but she has already learned it J .Most important is to have common language.
Suurin osa informanteista piti siis tärkeänä, että puoliso opettelee hänen äidinkielensä.
Puolisolta toivottiin kielen perustason osaamista, mikä mahdollistaisi kommunikoinnin suku-laisten kanssa sekä pärjäämisen asuinmaassa. Suhteen alkuvaiheessa arvostettiin yhteisen kie-len löytymistä, joka monella parilla oli molemmille osapuolille vieras kieli.