Kansainvälinen korunäyttely, München 8.—16. 4.: Münchenin 24. kansainvä
listen käsityömessujen yhteyteen oli järjestetty korunäyttely nimeltä "Interna
tionale Schmuckschau’’, jossa esiteltiin eri maiden modernia korutaidetta.
Suomen osalta näyttelyyn osallistuivat seuraavat korutaiteilijat sekä toimi
nimet: Marita Kulvik, Ami Lindblom, Eila Minkkinen, Kauko Moisio, Pekka Piekäinen/Auran Kultaseppä, Reino Saastamoinen, Paula Häiväoja, Tapio Korpisaari, Tapio Wirkkala/Kultakeskus, Björn Weckström/Kruunukoru ^—Lap
ponia Jewelry.
Kansainvälinen keramiikkataiteen näyttely, Lontoo 7. 6.—23. 7.: Näyttely oli järjestetty International Academy of Ceramicsin (IAC) kongressin yhteyteen ja järjestäjinä toimivat IAC sekä The Craftsmen Potters Association of Great-Britain. Näyttelypaikkana oli Victoria and Albert museo. Näyttelyyn osallistui noin 2000 yksilöllistä studiokeramiikkaa edustavaa esinettä yli 30 maasta. Se oli siten suurimpia keramiikkataiteen esiintymisiä, mitä yleensä järjestetään.
Suomen osalta järjestelyistä vastasi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen lisäksi Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, joka hoiti esineiden juiytyksen. Victoria and Albert museo osti näyttelystä kokoelmiinsa kaksi taiteilija Heljä Liukko- Sundströmin keramiikkateosta.
Seuraavat kuusi taiteilijaa osallistuivat näyttelyyn: Rut Bryk, Paul Envalds, Catharina Kajander, Heljä Liukko-Sundström, Zoltán Popovitz, Piippa Tandefelt.
Sieraad 1900—1972 -korunäyttely, Amersfoorl, Alankomaat 2. 8.—1. 10.: Tämän laajan kansainvälisen näyttelyn oli järjestänyt Amersfoortin kaupungin Kult-47
tuurineuvosto. Näyttelyn tarkoituksena oli luoda "taidehistoriallinen katsaus jugendajasta nykyaikaan” korutaiteessa. Historiallisen osan vuosilta 1900—
1949 peräisin oleva esineistö oli lainattu eri Euroopan maiden museoista sekä yksityisiltä keräilijöiltä. Nykyajan korumuotollua esittelevään jaksoon osallistuivat seuraavat maat kookelmlllaan: Alankomaat, Englanti, Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Suomi.
Näyttelyssä kävi noin 25 000 katsojaa ja sen sijaintipaikka oli "De Zonnehof"- museo. Näyttelyn johdosta julkaistiin laaja ja lolstellasasulnen luettelo, jossa esiteltiin näyttelyyn osallistunutta esineistöä ja taiteilijoita.
Suomen korukokoelma pyrki antamaan kuvan modernista korumuotollustam- me 50-luvun pioneeriajoista nykypäivään saakka. 50-lukua edustivat Sakari Vapaavuoren ja Saara Hopean, 60-lukua Börje Rajallnln ja Björn Weckströmln sekä 70-lukua Tapio WIrkkalan koruteokset. — Seuraavien valmistajien tuo
tantoa osallistui näyttelyyn: Kultasepänlllke Ossian Hopea, Kalevala Koru, Kruunukoru—-Lapponia Jewelry, Kultakeskus.
Taideteollisuusnäyttely Alma-Atassa, Neuvostoliitossa 18. 9.—2. 10.: Näyttely kuului osana Suomen kulttuurin viikon ohjelmaan. Kulttuuriviikon järjestelyistä huolehti toimikunta, jossa olivat edustettuina Ulkoasiainministeriö, Opetus
ministeriö, Neuvostolllttolnstltuuttl, Suoml-Neuvostollltto-Seura ry. ja Yleis
radio. Toimikunnan sihteerinä oli Kirsti Berg Suomen Taideteollisuusyhdistyk
sestä. Viikon aikana esiteltiin monipuolisesti suomalaisen kulttuurin eri aloja.
Taldeteolllsuusnäyttelyn komissaarina oli tolm. joht. H. O. Gummerus ja näyt- telyarkkitehtlna sis.arkkit. Esa Vapaavuori. Näyttely oli sijoitettu Kansan
talouden saavutusten näyttelypavlljonklln. Näyttelyn avasi opetusministeri Marjatta Väänänen satoja henkilöitä käsittävän kutsuvierasjoukon läsnä
ollessa. Läsnä olivat mm. suurlähettiläs ja rouva Ahlholm sekä Kazahstanin hallituksen edustajia.
Toim.joht. H. O. Gummerus esitelmöi suomalaisesta taideteollisuudesta näyt
telyn yhteydessä. Yleisön keskuudessa näyttely herätti suurta kiinnostusta ja sai runsaasti julkisuutta myös tiedotusvälineissä. Siltä lähetettiin televisiossa oma erillisohjelma, jonka yhteydessä haastateltiin näyttelyn arkkitehtia Esa Vapaavuorta. Lisäksi näyttelystä esitettiin välähdyksiä lukuisissa viikon joh
dosta tehdyissä radio- ja televisio-ohjelmissa. Kaikkiaan kulttuurlvilkkoa käsi
teltiin yhteensä 13 televisio- ja 28 radio-ohjelmassa. Viikon tilaisuuksiin ja näyt
telyihin osallistui yhteensä 50 000 henkeä.
Taldeteolllsuusnäyttelyssä oli esillä seuraavien yritysten tuotteita: Aarlkka- Koru, Artek, Asko, Décembre, Rnlayson-Forssa, Fiskars, Hackman, Haimi, A. Ahlström Iittalan Lasitehdas, Isku, Juhava, Kultakeskus, Lepokalusto, Liesi- myynti, Marimekko, Martela, Metalllteos, Neovius, OTK, FMK, Primo, Sarvis, G. W. Sohlberg, Studio Nurmesniemi, Suomen Koneliike, Upo, Urheilu-Karhu, Veneva, Wärtsllä (Arabia, Helsingin tehdas, Nuutajärven Lasi), Elsa Montell- Saanlo.
Suomalaista lasia -näyttely, Amsterdam 28. 10.—10. 12.: Suomen tasavallan pre
sidentin Alankomaihin tapahtuneen valtiovierailun yhteyteen ajoitettiin Stede- lljk-museossa ollut laaja suomalaisen lasin kavalkadi, joka esitteli laslmuo- tollumme valloeslneltä sen alkuajoista nykypäivään. Näyttelyssä oli edustet
tuna yhteensä 26 lasitaiteilijan tuotantoa. Esineistö oli sijoitettu laajuu
deltaan yli 600 m2 suuruiseen tilaan.
Näyttelyn komissaarina oli H. O. Gummerus ja arkkitehtina Tapio WIrkkala.
Presidentti Kekkonen tutustui näyttelyyn 26. 11. kuningatar Julianan sekä
Alankomaiden valtion edustajien kanssa. 48
Stedelijk-museo julkaisi näyttelyn johdosta laajan nelivärisen ja painoasultaan korkeatasoisen esitteen, joka sisälsi Victoria and Albert museon Intendentin Hugh Wakefieldln perusteellisen artikkelin suomalaisesta lasista, sen histo
riasta ja luonteesta. Hän oli vieraillut Suomessa ja tutustunut maamme lasi
tehtaisiin saadakseen pohjatietoa artikkelia varten.
Alankomaiden lehdistö otti näyttelyn innostuneen myönteisesti vastaan ”Näyt
tely on suomalaisen lasiteollisuuden historiallinen katsaus — mutta sanotta
koon sille, jolle tämä sanonta 'historiallinen katsaus’ tuo jotakin ikävää, jotakin täydellistä ja rasittavaa mieleen, että Stedelijkin näyttely on pelkkää ihastuttavaa elämystä, ja silti täydellinen historiallinen katsaus. Jo koko tämän vuosisadan ovat Suomen lasitehtaat — Riihimäellä, Iittalassa ja NuUta
järvellä — kääntyneet taiteilijoiden puoleen, ja se mitä he ajan mittaan ovat pystyneet tuottamaan, ei oikeastaan ole niinkään taideteollisuutta, vaan pikemminkin teollista taidetta. Tämä on ollut yleisessä tietoisuudessa siitä lähtien, kun Milanon vuoden 1951 Triennalessa Suomen koko osasto sai ensimmäisen palkinnon. Stedelijkin näyttely osoittaa, kuinka siihen on päästy.”
(Die Volkskrant). "Tyylin monimuotoisuus, joka käy hyvin ilmi Amsterdamin Stedelijk-museon näyttelystä, kahlitsee kävijän. Asiallista ja kirkasta, ankaraa linjaltaan, viileätä tai romanttista, salaperäistä ja hentoa — tuntuu siltä, että lasilla on runollisia mahdollisuuksia...” "Suomen lasilla, lukemattomina maljoina ja maljakkoina, onkin lumoava mahti!” (De Telegraaf).
Näyttelyyn osallistui seuraavien taiteilijoiden sekä tehtaiden tuotantoa: Alvar Aalto, Tamara Aladin, Arttu Brummer, Henry Ericsson, Gunnar Finne, Kaj Franck, Göran Hongell, Saara Hopea-Untracht, Walter Jung, Greta-Llsa Jäderholm-Snellman, Harry Moilanen, Vuokka Eskolin-Nurmesniemi, Kerttu Nurminen, Gunnel Nyman, Aimo Okkolin, Heikki Orvola, Essi Renvall, Yrjö Rosola, Antti Salmenlinna, Timo Sarpaneva, Erkkitapio Siiroinen, Nanny StiII- McKinney, Oiva Toikka, Helena Tynell, Erkki Vesanto, Tapio WIrkkala, sekä A. Ahlström Iittalan Lasitehdas, Wärtsilä Nuutajärven Lasi, Riihimäen Lasi.
Finsk mijo -näyttely, Kööpenhamina 10. 11.—3. 12.: Yhdistys vastasi näyttelyn järjestämisestä yhdessä Teollisuustaiteen Liitto Ornamon jäsenjärjestön Sisus
tusarkkitehdit ry. SIO:n kanssa. Näyttelyn komissaarina toimi sis.arkkit. Lasse Ollinkari ja suunnittelijoina sis.arkkitehdit Arto Kukkasniemi, Pekka Perjo, Yrjö Wegelius. Näyttelypaikkana oli Kööpenhaminan Taideteollisuusmuseo.
Näyttelyn tarkoituksena oli suomalaisen muotoilun ja sen uusien alueval
tausten esittelemisen lisäksi laajentaa traditionaalisen sisustussuunnittelun ja esinesuunnittelun käsitettä ja antaa virikkeitä suunnittelun käyttämiseksi uusilla, mm. teknisillä aloilla.
Näyttelyrakenteet oli suunniteltu huokeista, mutta käytännöllisistä materiaa
leista: pahvisista muottiputkista sekä lämpöeristysleyyistä. Tarkoituksena oli myös niiden avulla esitellä suomalaista tuotantoa. Sis.arkkit. Pentti Hietanen teki näyttelyn musiikiksi noin 20 minuutin mittaisen sävellyksen.
Näyttely oli varsin laaja: lähes 400 m2 käsittävässä näyttelytilassa oli esillä yhteensä 54 eri suunnittelijan ja 45 toiminimen tuotteita.
Suomen Tanskan suurlähettiläs Jaakko Hallarna avasi näyttelyn runsaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Suurlähetystössä järjestettiin näyttelyn kun
niaksi vastaanotto.
Tanskan ja Etelä-Ruotsin suuret päivälehdet ottivat näyttelyn varsin myön
teisesti vastaan : sen nähtiin korostavan ajattelutapaa, että suunnittelun tulisi olla "iloksi ja hyödyksi kaikille" ja luoda "esineitä jokamiehen arkiseen käyttöön” (Berlingske Tidende). Arkitekten 26/72 kirjoitti näyttelystä: "Suo
malainen näyttely Taideteollisuusmuseossa oli tuoreesti suunniteltu ja yksin
kertaisesti ja selkeästi vähin tarpein pystytetty. Mutta se ei ollut vain design- näyttely, suomalaisilla sisustusarkkitehdeilla oli jotakin sanottavaa... Työt 49
jotka esitettiin esimerkkeinä osoittivat selvästi, että sisustusarkkitehdit eivät ole ryhmä, joka suunnittelee tietyn tyyppisen ympäristön tietylle ihmisryh
mälle, vaan että he suunnittelevat kaikenlaisia ympäristömuotoja, esimerkiksi lastenlaitoksia, yliopistoja, sairaaloita, vankiloita, kuljetusvälineitä." Näyttelyn Informointia paikan päällä lehdistölle, ammattiväelle ja yleisölle avusti ansiok
kaasti Suomen kaupallinen sihteeri Paul Vogt.
Seuraavat suunnittelijat ja yritykset ottivat osaa näyttelyyn: Alvar Aalto, Kaija Aarikka, Eero Aarnio, Jussi Ahola, Kari Asikainen, Anssi ja Ulla Asunta, Olof Bäckström, Jaakko Halko, Risto Halme, Pentti Hietanen, Kaarina Huhtiniemi, Olavi Hänninen, Mattias Ingman, Maija Isola, Lisa Johansson-Pape, Mikko Jäntti, Veikko Kamunen, Heikki Karjalainen, Leena ja Gunnar Kolinen, Pekka Korpijaakko, Yrjö Kukkapuro, Riitta-Liisa Kuusiholma, Vuokko ja Totti Laakso, Pentti Leskinen, Seppo Mallat, Olli Mannermaa, Heikki Metsä-Ketelä, Antti Nurmesniemi, Vuokko Nurmesniemi, Lasse Ollinkari, Esko Pajamies, Leena Palsanen, Rauni Peippo, Tapio Periäinen, Pekka Pietiläinen, Börje Rajalin, Kai Salo, Juhani Salovaara, Timo Sarpaneva, Aarno Savela, Bengt af Schul
ten, Antti Siltavuori, Yrjö Sotamaa, Pirkko Stenros, Kimmo Söderholm, Olli Tamminen, Ilmari Tapiovaara, Martti Tiilikka, Kari Toukolehto, Heikki Turu
nen, Jorma Vennola, Yrjö Wiherheimo, Pekka Wikström, Aate Virtanen.
Aarikka-Koru, Artek, Asa Radio, Asko, Datex, Décembre, Desico, Exel, Fiskars, Haimi, Helsingin kaupungin liikennelaitos, A. Hyvärinen, Kassakaappi, Kemppi, Huonekalutehdas Korhonen, Kymin Oy Högforssin tehdas, Lepokaluste, Lohi, Lönnström, Marimekko, Martela, Mikko & Pojat, Muurame, Nokia, Noormarkun Käsityöt, Studio Nurmesniemi, Ollituote, Opa, Primo, Sarvis, Stockmann- Orno, Suomen Autoteollisuus, Suomen Koneliike — Helkama, Turun Kaihdin, Turun Metallikaluste, Ulmaeiektro, Upo, Utopia, Ukkola, Wallac, Valmet, Wärtsilä-Arabia.
Suomalaisen ryijytaiteen näyttely, Pariisi 24. 11.—7. 12.: Näyttely oli järjestetty Ranskan ja Suomen kulttuurivaihtosopimukseen sisältyvänä. Näyttelypaikkana oli Pariisin Modernin taiteen museo ja paikan päällä järjestelyistä huolehti l'Association Française d'Action Artistique. Näyttelyarkkitehtina toimi sis.arkkit.
Lisa Johansson-Pape.
Näyttely käsitti yhteensä 54 ryijyä. Niistä 10 edusti kansanomaista ryijype- rinnettä 1700- ja 1800-luvuilta ja ne oli saatu lainaksi Suomen Kansallis
museon kokoelmista. Muut ryijyt olivat ns. moderneja taideryijyjä.
Näyttely sai Ranskan päivälehdistössä positiivisen vastaanoton. Useimmat lehdet kiinnittivät huomiota pohjoismaisen ryijyperinteen merkitykseen. Mo
dernit ryijyt taas nähtiin itsenäisinä taideteoksina, jotka "luovat häikäisevän kauniin spektaakkelin harvinaisine värivivahteineen" (La Monde). Carrefour- lehti mainitsi mm.: "Ryijyn uusin historia on kiinteästi sidottu suomalaisen arkkitehtuurin ja taideteollisuuden nousuun, jonka vaikutus länsimaiden nuoreen sukupolveen on ollut voimakas.”
Seuraavat suunnittelijat ja toiminimet osallistuivat näyttelyyn: Eva Brummer/
Suomen Käsityön Ystävät (SKY); Lea Eskola/SKY; Maija-Liisa Forss-Heino- nen/Helmi Vuorelma Oy; Leena-Kaisa Halme/Neovius; Norma Heimola/SKY;
Kirsti Ilvessalo; Lilli Collin/Neovius; Maija Kolsi-Mäkelä/Helmi Vuorelma Oy;
Raija Lahtinen/SKY; Laila Leppänen/Neovius; Marja Manninen/Helmi Vuorel
ma Oy; Ritva Puotila/SKY; Kirsti Rantanen/SKY ja Helmi Vuorelma Oy; Liisa Ruusuvaara/Neovius; Uhra-Beata Simberg-Ehrström/SKY; Greta Skogster-Leh- tinen; Airi Snellman-Hänninen; Lea Tennberg; Mirja Tissari/SKY; Terttu Tomero/Neovius; Hilkka Vuorinen/SKY.
Yhteispohjoismaista toimintaa:
Pohjoismaisten taideteollisuusyhdistysten keskinäisellä yhteistoiminnalla on jo varsin pitkät perinteet. Yhteistyö alkoi vuosien 54—57 Design in Scandinavia -kiertonäyttelyllä USA:ssa ja Kanadassa ja jatkui Ranskassa 58—59 järjestetyn
Formes Scandinaves -näyttelyn, Australian kiertonäyttelyn 68—69, Etelä- ja 50
Keski-Amerikan kiertonäyttelyn 70—71 sekä Exempla-näyttelyiden yhteydessä vuodesta -70 lähtien. Osallistumista vuoden -73 Milanon Trlennaleen on kuluneen vuoden aikana valmisteltu yhteisen toimikunnan toimesta.
Yhteistyö on viime vuosina saanut yhä kiinteämmät ja vakiintuneemmat muo
dot. Pohjoismaisten taideteollisuusyhdistysten johtajat kokoontuvat sään
nöllisesti yhteisiin neuvottelukokouksiin. Yhdistykset ovat vuosittain jaka
neet v. -71 lakkautetun Lunnlng-palklnnon (jonka perinnettä jatkamaan on perustettu v. -72 ensimmäisen kerran jaettu Pohjoismainen taideteollisuus- palkinto).
"Exempla-72”-näyttely, München 8.—16. 4.: Münchenin 24. kansainvälisten käsityömessujen yhteyteen nyt kolmannnen kerran järjestettyyn Exempla- taldeteollisuusnäyttelyyn osallistuivat Pohjoismaat yhteisellä osastolla, jonka aiheena oli ”Vene ja veneenrakennus”. Järjestelyistä vastasivat kunkin maan osalta taideteollisuusyhdistykset.
Pohjoismaiden komissaarina oli Svenska Slöjdförenlngenln toimitusjohtaja jur.kand. Ulla Tarras-Wahlberg. Osaston oli suunnitellut arkkitehti Gustav Rosenberg Ruotsista. Suomi esitteli omassa osuudessaan Lapin veneen- rakennuskäsityötä. Muut pohjoismaat esittelivät purjeveneitä
edustajan Erkki Katekeetan Lapin vene palkittiin kultapalkinnolla, joita koko näyttelyssä jaettiin vain kolme kappaletta. Hänen veneensä sai kunniamai
ninnan "käsityötaidon mestarinäyte”.
Suomen
Toimitusjohtaja H. O. Gummerus oli näyttelyn kansainvälisen juryn puheen
johtajana. Juryllä oli jaeltavanaan 3 kulta-, 8 hopea- ja 9 pronssipalkintoa.
Näyttelyyn osallistui yhteensä 28 maata ja esillä oli kaiken kaikkiaan 1500 esinettä.
Suomesta näyttelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: veneenrakentaja Erkki Katekeetta, emäntä Kaarina Jomppanen, poronluueslneiden tekijä Johannes Lauri sekä toiminimet Hackman, Suunto.
”Diseño Industrial Escandinavo”-näyttely, Mexico City, 15. 6.—29. 7.: Vuosina 70—71 Brasiliassa vieraillut pohjoismaisen taideteollisuuden näyttely, jonka olivat järjestäneet Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan taideteollisuus- yhdistykset, vieraili nyt myös Meksikossa, Museo Universitario de Ciencias y Arten tiloissa.
Näyttelyn olivat suunnitelleet ruotsalaiset sisustusarkkitehdit Johan Huldt ja Jan Oranger. He olivat jakaneet näyttelymaterlaalln neljään eri kokonaisuu
teen: koti, työ, julkinen ympäristö ja vapaa-aika.
Näyttelyn koordinoinnista huolehti Ruotsin suurlähetystö, järjestelyistä palkan päällä vastasi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen sihteeri Kirsti Berg poh
joismaisten suurlähetystöjen avustamana. Museon taholta järjestelyissä avus
tivat museopäälllkkö Helen Escobedo y KIrsebom sekä professori Alfonso Soto Sorla.
Näyttelyn avajaisissa — jotka myöhästyivät ylloppllaslevottomuukslen takia
— olivat läsnä Meksikon ulkomaankauppaministeriön, yliopiston sekä museon edustajat ja pohjoismaiden suurlähettiläät. Yleisömenestys muodostui varsin hyväksi: näyttelyssä vieraili päivittäin non 600 henkeä. Lehdistö julkaisi runsaasti aineistoa näyttelystä, artikkeleissa korostettiin erityisesti pohjois
maisen muotoilun merkitystä vientltekljänä sekä kiitettiin kykyä yhdistää hyvä design massatuotteisiin. — Näyttelyn johdosta Meksikon ulkomaankauppa- instituutin lisenssivirasto ilmoitti olevansa kiinnostunut suomalaisten kalus
teiden lisenssivalmlstuksesta.
Seuraavat suunnittelijat ja toiminimet ottivat osaa näyttelyyn : Aarikka-Koru/
Pekka Korpijaakko, Jorma Vennola; A. Ahlström Iittalan Lasitehdas/Alvar 51
Aalto, Timo Sarpaneva, Tapio Wirkkala; Artek/Alvar Aalto; Asko/Eero Aarnio;
Fiskars/Olof Bäckström, Bertel Gardberg; Hackman/Bertel Gardberg, Tapio Wirkkala; Haimi/Yrjö Kukkapuro; Juho Jussila; Kruunukoru - Lapponia Jewelry/
Björn Weckström; Marimekko/Maija Isola, Katsuji Wakisaka; Neovius/IVIaija Au- gustson, Marketta Jalkanen, Maisa Kaarna; Noormarkun Käsityöt/Kristian Gullichsen; Opa/Timo Sarpaneva; Rosenlew/Timo Sarpaneva; Riihimäen Lasi /Erkkitapio Siiroinen; Suomen Käsityön Ystävät/Katri Kiiskilä, Annikki Puranen, Airi Snellman-Hänninen, Karin Wallin; Studio Nurmesniemi/Vuokko Nurmes
niemi; Tampella/Jaakko Halko, Timo Sarpaneva; Trafinn/Heidi Blomstedt; Upo;
Wallac; Wärtsilä-Arabia/Anja Jaatinen, Birger Kaipiainen, Ulla Rrocopé;
Wärtsilä Helsingin tehdas/Leif Eriksson, Antti Nurmesniemi; Voimaradio/
Yrjö Turkka.
Matkamulstosymposiumi ja -näyttely, Tukholma 25. 8.—2. 9.: Pohjoismaiset tai
deteollisuusyhdistykset järjestivät 25.—26. 8. matkamuistoaiheisen symposiu
min, jonka yhteydessä avattiin viikon kestänyt matkamuistojen näyttely.
Kokoukseen osallistui myös matkailualan yritysten ja järjestöjen edustajia sekä kokoukseen ja näyttelyyn Englannista The Design Council ja Irlannista The Kilkenny Workshop, joilla kummallakin on runsaasti kokemuksia matka
muistojen parissa työskentelemisestä. Kokouksen ohjelmaan kuului keskus
telua matkamuiston roolista taloudellisena ja kulttuurillisena tekijänä, alustuk
sia alalla saavutetuista kokemuksista sekä ryhmätyöskentelyä. Kokous laati toimenpideohjelman matkamuistojen tason parantamiseksi sekä informoi lehdistöä ko. kysymyksistä. — Suomen Taideteollisuusyhdistyksen puolesta kokoukseen osallistui toim.joht. H. O. Gummerus.
Matkamuistonäyttely, johon oli koottu hyviä esimerkkejä matkamuistoista kustakin Pohjoismaasta sekä Englannista ja Irlannista, herätti suurta mielen
kiintoa lehdistön keskuudessa. Ruotsin sanomalehdet julkaisivat varsin paljon aineistoa näyttelystä ja symposiumista.
Nordiska textil -näyttely, Tukholma 30. 9.—29. 10.: Hässelbyn linnan näyttely
tilaan sijoitetun näyttelyn järjestämisestä vastasi Pohjoismaiden pääkaupun
kien kulttuurivaihdon keskus, Stiftelsen Hässelby. Kustakin Pohjoismaasta osallistui yksi tekstiilitaiteilija näyttelyyn. Suomea edusti taiteilija Maija Kolsi- Mäkelä kuultokudoksillaan, jotka oli valmistanut Helmi Vuorelma Oy.
Aloite designlehdestä: Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan taideteollisuus- yhdistykset ovat tehneet aloitteen Nordiska Kulturfondenille taloudellisen
saamiseksi yhteispohjoismaisen designlehden perustamista varten.
avun
Muuta ulkomaantoimintaa: Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja, varatuo- Karl Langenskiöld sekä toim.joht. H. O. Gummerus osallistuivat 23. 5.
Lontoossa The National Film Theatressa järjestettyyn ’’The Management of Design for European Markets"-kongressiin, jonka oli järjestänyt The Design Council avustajinaan The Council of Engineering Institutions sekä The Society of Industrial Artists and Designers. — Kongressi pohti niitä uusia vaati
muksia, joita Euroopan yhdentyvät markkinat asettavat designin käytölle ja sen ohjaamiselle yrityksissä.
Yhdistys on avustanut arkkitehti, dipi.insinööri Karl Mangia Wienistä mate
riaalin kokoamisessa hänen valmisteilla olevaa ’’100 Jahre Moderne Möbel’
-teosta varten. Suomalaista huonekalutaidetta käsittelevän varhaisemman jak- kokosi sis.arkkit. Lisa Johansson-Pape sekä myöhemmän, 50-luvulta alkavan jakson sis.arkkit. Antti Nurmesniemi.
Yhdistyksen hallintoneuvoston jäsen Åke Tjeder matkusti 5. 10. yhdistyksen edustajaksi 6 viikon ajaksi Meksikkoon YK:n neuvoa-antavana asiantuntijana auttamaan Design Centerin perustamisessa Mexico Cityyn. Matkansa aikana hän piti useita esitelmiä suomalaisesta taideteollisuudesta.
man
son
52
Tasavallan presidentin 24.—27. 11. Alankomaihin suorittaman valtiovierailun yhteydessä yhdistys antoi asiantuntija-apuaan lahjojen valinnassa Alanko
maiden kuningashuoneen jäsenille.
Kuluneen vuoden menot ulkomaan toiminnan osalta olivat 263 428,20 mk.
Näyttelysuunnitelmia: Tukholmassa syksyllä -71 ja Helsingissä Ateneumin Taidemuseossa keväällä -72 esitetty Finskt 1900 eli Suomi vuosisadan vaih
teessa näyttely tullaan lähivuosina viemään Euroopan tunnetuimpiin jugend- kaupunkeihin sekä USA:han ja Japaniin. Vuoden -73 aikana näyttely esiintyy Nürnbergin Kunsthallessa 26. 1 .—25. 3., Wienissä österreichisches Museum für angewandte Kunstissa 23. 5.—22. 7. Vuoden 1974 aikana näyttely vierailee Brysselissä, Darmstadtissa, Münchenlssä ja myöhemmin Lontoossa, Pariisissa, Barcelonassa, Torinossa sekä USA:sa ja Japanissa. Näyttelyn suunnittelusta vastaa ryhmä, johon kuuluvat sis.arkkit. Antti Nurmesniemi, professori Arno Ruusuvuori ja apul.intendentti, fil.maist. Leena Savolainen. Näyttelyn komis
saarina on toim.joht. H. O. Gummerus. — Näyttelyn järjestelytoimikunnassa yhdistystä edustavat hallintoneuvoston puheenjohtaja Jussi Saukkonen ja johtokunnan puheenjohtaja Karl Langenskiöld. Toimitusjohtaja H. O. Gum
merus oli toimikunnan puheenjohtajana 27. 10. saakka. Kouluneuvos Saukko
nen on toiminut 2. 12. lähtien toimikunnan puheenjohtajana.
Pariisissa marras-joulukuussa esillä ollut suomalaisen ryijytaiteen näyttely vierailee vuoden -73 aikana Lyonissa Musée des Beaux Arts’ssa 8. 2.—10. 3.
sekä Budapestin Kansallisgalleriassa Suomen Kulttuuriviikon aikana 4.—11. 5.
Kansainväliseen keramiikkanäyttelyyn, joka pidetään Calgaryssa, Albertassa Kanadassa elo-syyskuussa -73, The International Academy of Ceramicsin kongressin yhteydessä, on saatu osallistumispyyntö.
TOKYO-tavarataloon Tokiossa on suunnitteilla modernin suomalaisen muo
toilun näyttely vuoden -73 aikana.
Yhteispohjoismaisia näyttelysuunnitelmia:
Milanon XV Triennale avataan Milanossa 20. 9. Suomi osallistuu Triennaleen yhteispohjoismaisessa osastossa, jonka teemana on "Lapsen ympäristö".
Osastoa on valmistellut Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan taideteolli
suusyhdistysten asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut valt. tri, arkkitehti Tapio Periäinen. Hän toimii myös osaston arkkitehtina. — Mainitta
koon että toim.joht. H. O. Gummerus on nimetty pohjoismaisen osaston pääkomissaariksi.
Jerusalemissa The Israel Museumissa järjestetään vuoden -73 aikana poh
joismainen taideteollisuusnäyttely. Suunnitteilla on myös pohjoismainen lasi- näyttely Tel-Avlviin, Museum Haaretzin vuoden -73 aikana.
Hong Kongin Design Centeriin on suunnitteilla pohjoismainen muotoilunäyt- tely, jonka paikallisena järjestäjänä olisi Hong Kongin Industrial Design Council.
Pohjoismaisen designin retrospektiivlstä näyttelyä on pyydetty Tokioon Münchenlssä huhtikuussa -73 järjestettävään Exempla-73 näyttelyyn osal
listuvat Pohjoismaat jälleen yhteisellä osastolla, jonka teemaksi on valittu
"Pohjoismainen matkamuisto". Sen puitteissa pyritään erityisesti korosta
maan käsintehtyjen esineiden merkitystä.