3.2 Strategisen hyvinvoinnin johtamiseen liittyvät keskeiset toiminnot
3.2.3 Työhyvinvoinnin tukitoiminnot
Suomessa työelämän vakautta ja turvallisuutta pyritään lisäämään lainsäädännöllä muun muassa yritysten työturvallisuustoiminnasta ja työterveyshuollosta. Tarkkonen (2014, 129) esittää työsuojelun yhteistoimintana, jonka perustehtävä on parantaa työoloja ja hen-kilöstön hyvinvoinnin laatua. Työturvallisuustoiminta on organisaation sisäistä toimintaa, jota johtaa ylin johto. Toiminta jalkautuu käytäntöön palkatun johtamisjärjestelmän rutii-neina ja toteutuu parhaiten kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Yhteistoimintaelin ei ole
juridisesti vastuussa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä, vaan toimii palkatun joh-tamisjärjestelmän työkaluna työturvallisuuteen sekä henkilöstön työkykyyn, työssä jak-samiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvissä toiminnoissa. (Tarkkonen 2014.)
Työterveyshuollon perustoimintaan kuuluu muun muassa työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen. Toimintaa säätelevä Työterveyslaki (1383/2001) on puitelaki, joten työter-veyshuollon toiminnasta annetaan tarkempia määräyksiä esimerkiksi kansallisissa ase-tuksissa. Valtioneuvoston asetus (708/2013) sisältää määräykset hyvän työterveyshuolto-käytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asian-tuntijoiden koulutuksesta. Asetus kuvaa työterveyshuoltoa jatkuvana prosessina, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi ja toiminnan suunnittelu sekä varsinainen toiminta vaikutusten aikaansaamiseksi. Työterveyshuollon toiminnan laatua ja vaikuttavuutta seu-rataan ja asetuksen (708/2013) 3§ määrittää toimintatavan: ”Työterveyshuollon on toi-mittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitietei-sesti ja moniammatillimonitietei-sesti.”
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta työterveyshuollon johtaminen on tär-keä lakisääteinen osa organisaation toimintaa. Työterveyshuollon johtamisella varmiste-taan, että työterveyshuollon tavoitteet tukevat strategisen hyvinvoinnin johtamista ja siten liiketoiminnan tavoitteita. Johtamiseen sisältyy työterveyshuollon toimintaa mahdollista-via toimia, kuten riittävät resurssit ja kattava yhteistyöverkosto. Toimivalla verkostolla tavoitellaan tilannetta, jossa työterveyshuolto tuntee kaikki organisaation johtajat sekä eri yksikköjen lähijohtajat. Lisäksi työterveyshuollon monialaista työryhmää hyödynnetään työn kehittämisessä. (Aura & Ahonen 2016, 141.)
Fyysisen työympäristön ja kuormituksen sekä työn altisteiden kartoitusten lisäksi työter-veyshuollon käytännön toimintaa ovat muun muassa säännölliset psyykkisen ja sosiaali-sen työkuormituksosiaali-sen arvioinnit. Selvitysten keskiössä ovat työtahti- ja tehokkuus-vaati-mukset työn tavoitteiden saavuttamisessa, työn tekemistä edistävät voimavarat ja työn tekemistä haittaavat tekijät. Korjaavilla toimenpiteillä pyritään edistämään työssä jaksa-mista, sillä muutoksilla saadaan työn vaatimukset ja työntekijöiden voimavarat suhteutet-tua oikein. (Kivekäs 2018.) Kun yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyötä tarkastellaan
35
työterveyshuollon johtamisen näkökulmasta, on vaadittava työterveyshuollon toimin-nasta kattavia ja tavoitteiden mukaisia raportteja sekä esimerkiksi sairauspoissaolojen, tautiluokituksen ja työkykyriskien raportointia (Aura & Ahonen 2016, 141 ̶ 143).
Teoreettisten lähtökohtien yhteenveto
Tiivistäen voidaan todeta, että työuupumus on monisyinen, monipolkuinen ja moniulot-teinen ilmiö. Työuupumuksen on osoitettu olevan ensisijaisesti työperäinen ongelma, jossa riskitekijät linkittyvät muun muassa organisaation puutteelliseen johtamiseen, työn organisointiin ja huonoon työilmapiiriin. Toisaalta työn kuormittavuus vaihtelee työym-päristötekijöiden mukaisesta, vaikuttaa yksilöihin eri tavoin ja on luonteeltaan tilanne-kohtaista. Ei ole olemassa vain yhtä, kiistatonta näkemystä tekijöistä, jotka ovat yhtey-dessä työuupumukseen. Voidaankin ajatella, että sosiaali- ja terveysalalla työuupumuk-sen ehkäisy ja työhyvinvoinnin rakenteiden luominen on haastavaa organisaatioiden sub-stanssierojen sekä ammattiryhmien ja työtehtävien erilaisuuden takia.
Työuupumusta on tutkittu paljon ja tutkimusta on tehty ensisijaisesti yksilön näkökul-masta. Organisaatiotasolla ilmiön tutkimuksellisia lähestymistapoja ovat olleet muun mu-assa ennaltaehkäisy ja henkilöstövoimavarojen johtaminen. Toisaalta työuupumuksen eh-käisyn tutkimus on kietoutunut keskeisesti työhyvinvoinnin kehittämisen tutkimuksiin.
Vaikka johtamisen on todettu vaikuttavan työuupumukseen, laaja-alaista tutkimusta työ-hön liittyvien tekijöiden vaikutuksesta ja vaikutusmekanismeista on edelleen niukasti.
Sosiaali- ja terveyspoliittisissa tavoitteissa johtaminen mainitaan keskeisenä keinona, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin lisääminen, pidemmät työurat ja terveemmät työpaikat.
Voidaan sanoa, että sosiaali- ja terveysalan tutkimukselle on tarvetta, sillä työuupumuk-sen ehkäisy on keskeinen ulottuvuus työhyvinvoinnin vahvistamisessa.
Työuupumuksen ehkäisyn ja työhyvinvoinnin kehittämisen perusta on työn tekemisen terveellisyys ja turvallisuus. SHJ-mallissa työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa tu-levaisuuteen suuntaavaa toimintaa, jonka kohteena on organisaation koko henkilöstö ja perustana organisaation tarpeista lähtevä strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Tutkimus-tuloksissa organisaation hyvän taloudellisen tilanteen saavuttamiseen vaikuttivat koros-tuneesti tavoitteellinen ja suunnitelmallinen johtamistoiminta sekä aktiivinen
lähijohta-minen. Strategisen hyvinvoinnin johtamiseen liittyvät tutkimukset kohdistuivat pääasial-lisesti kansallisiin teollisuusalan organisaatioihin. Sosiaali- ja terveysalalla ei SHJ-mallia ole nykytiedon mukaan käytössä, eikä malliin liittyvää empiiristä johtamisen ja tuotta-vuuden tutkimusta ole tehty. Sote-alan erityispiirteiden takia mallin soveltamista käytän-nön sosiaali- ja terveysjohtamiseen voidaankin pitää haastavana. Syitä on useita, kuten terveysalan organisaatioille tyypilliset vahvat ammatilliset professiot ja organisaatiokult-tuurin alakulttuurit. Työuupumuksen ehkäisy ja työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen on toimintaa, joka on kaikkien etu ja organisaation kilpailuvaltti. Voidaankin ajatella, että johtamisen kehittämisen keinoin myös sosiaali- ja terveysjohtamisella pystytään vastaa-maan haasteisiin.
37
4 TUTKIELMAN METODOLOGISET VALINNAT 4.1 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsaus on osa kaikkea tutkimustoimintaa, joten se kuuluu tieteellisen tutki-muksen ytimeen. Kun kirjallisuuskatsausta käytetään teoreettisen tutkitutki-muksen metodina, tutkimuksen kohteena on jo olemassa oleva tieto (Salminen 2011, 4). Metodin käyttämi-nen edellyttää, että tutkimusalueesta on olemassa kattavasti tietoa. Lisäksi tutkijan on tunnettava tutkittavan ilmiön kehitys ajassa (Suhonen, Axelin & Stolt 2016, 7). Tässä tutkielmassa systemaattisella kirjallisuuskatsauksella seulottiin aiemmista empiirisistä tutkimuksista julkaistut kansainväliset artikkelit, joissa käsiteltiin organisaation johdon keinoja työuupumuksen ehkäisyssä. Kirjallisuuskatsausta voidaan pitää monipuolisena metodina. Sen avulla voidaan sekä kartoittaa aineistoa, että tuoda esiin tutkimuksen kan-nalta merkittävää aiempaa tutkimusta. Lisäksi systemaattisella kirjallisuuskatsauksella on mahdollista löytää aukkoja aiemmassa tutkimuksessa, sekä luoda katsaus tutkimusaiheen tilasta. (Salminen 2011, 9–11; Pan 2017, 1.)
Kirjallisuuskatsaustyyppejä on useita. Pääsääntöisesti katsaustyypit voidaan luokitella kolmeen perustyyppiin: kuvailevat katsaukset (narrative literature reviews), systemaatti-set kirjallisuuskatsauksystemaatti-set (systematic reviews, systematisized reviews) sekä meta-analyy-sit (meta-analysis) (Salminen 2011; Suhonen ym. 2016, 7–22; ks. myös Cooper 1985).
Tutkimusmenetelmän valinta eri katsaustyypeistä perustuu tutkimuksen lähestymista-paan ja tarkoitukseen (Niela-Vilèn & Hamari 2016, 23; Pan 2017, 10). Kirsi Johansson (2007, 4–5) toteaa, että systemaattiset katsaukset erottaa muista katsaustyypeistä niiden spesifi tarkoitus, tutkimusprosessin tarkka toteutus sekä aineistoksi hyväksytyt relevantit ja tarkoitusta vastaavat korkealaatuiset tutkimukset. Tämän systemaattisen kirjallisuus-katsauksen toteuttamista ohjasi selkeästi rajattu tarkoitus, tarkasti muotoillut tutkimusky-symykset sekä aineiston hakemisen järjestelmällinen tiedonkeruun strategia.
Tutkielmassa toteutetun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheet
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusprosessi etenee vaiheittain (Salminen 2011, 11; Fink 2014, 3–5). Tutkielmassa sovelsin tutkimusprosessiin Finkin (2014) mallia. Kirjallisuus-katsaus rakentui kuudesta vaiheesta, joista neljä ensimmäistä muodostivat aineistonhan-kintaprosessin, viides vaihe oli katsauksen tekeminen ja prosessin viimeisenä vaiheena
oli synteesin laatiminen. Katsauksen ensimmäisessä vaiheessa asetin tutkimuskysymyk-set, minkä jälkeen valitsin tutkimuskirjallisuuden ja tietokannat (2. vaihe). Tutkimusai-neistoksi valitsin kansainväliset tutkimusartikkelit, jotka käsittelivät tutkielman aihetta alkuperäisen empiirisen tutkimuksen kautta. Tarkoituksena oli löytää materiaali, joka tuotti tietoa johdon keinoista työuupumuksen ehkäisyssä. Johdon vastuuta ilmentävä tieto rakentui edellä kuvatusta tutkimusaineistosta (Luku 4.5). Sähköisten tietokantojen valinta perustui tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkittavaan ilmiöön. Tutkielmassa ei käytetty ma-nuaalista hakua. Prosessin kolmannessa vaiheessa valitsin käytettävät hakusanat, joista muodostin hakulausekkeet. Näiden lausekkeiden avulla sain rajattua hakutuloksia. Kat-sauksen tiedonhakuprosessin hakusanat kokosin tutkielman keskeisten käsitteiden määri-telmistä, YSA-, MeSH- ja IESBS-asiasanastoista, MOT sanakirjasto -tietokannasta sekä ilmiötä koskevasta aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi käytin apuna Itä-Suomen yliopiston tietoasiantuntijan asiantuntemusta. Seuraavaksi tein hakustrategian mukaisesti rajaukset (4. vaihe) julkaisuajankohdan, julkaisukielen, artikkelityypin ja artikkelin saa-tavuuden perusteella (ns. käytännön rajaukset). Artikkelien tieteellisen laadun arvioin-nilla (ns. metodologiset rajaukset) tavoitteenani oli poimia katsaukseen laadukkain mah-dollinen materiaali. Artikkelien tieteellisen laadun arvioinnin toteutin hyväksymällä ai-neistoon ainoastaan vertaisarvioituja artikkeleja sekä poimimalla artikkelit kriittisesti ja sisäänottokriteerien mukaisesti. Aineiston seuloin vaiheittain. Tarkastelin tutkimusartik-keleja ensin otsikkotasolla, seuraavaksi abstraktitasolla ja lopuksi kokotekstien tasolla.
Viides vaihe koostui katsauksen tekemisestä ja kuudes vaihe tulosten kuvailevan syntee-sin ja tutkimusraportin laatimisesta. (Salminen 2011, 10 ̶ 11; Fink 2014, 3 ̶ 5; Niela-Vilén
& Hamari 2016, 25–27.) Tutkielman tutkimusprosessin vaiheet on esitetty kuviossa 4 (Kuvio 4).
KUVIO 4. Tutkimusprosessin vaiheet Tutkimuskysymysten
asettaminen Tutkimuskirjallisuuden ja
tietokantojen valinta Hakusanojen ja -lausekkeiden valinta
Rajausten (käytännön ja metodologian) mukaisesti
aineiston seulonta Katsauksen tekeminen
Tulosten kuvaileva synteesi ja tutkimusraportin
laatiminen
39
Tämä tutkimusprosessi erosi Finkin (2014) mallista aineistonhankinnan vaiheessa, sillä tein kaikki hakustrategian mukaiset rajaukset samassa tutkimusprosessin vaiheessa. Fin-kin (2014) mallissa rajaukset erotellaan eri vaiheisiin niin, että 4. vaihe sisältää käytännön rajaukset ja 5. vaihe metodologisten ratkaisujen lähtökohdista tehdyt rajaukset. Kokonai-suutena Finkin (2014) mallissa on siten seitsemän vaihetta.
Tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit
Tutkimusaineistoksi hyväksyin kansainväliset, työuupumusta johdon näkökulmasta em-piirisesti tarkastelevat artikkelit, jotka oli julkaistu tieteellisissä lehdissä englannin kie-lellä vuosina 2009 ̶ 2019. Aikarajauksella pyrin löytämään katsaukseen uusinta tietoa, joka soveltuisi parhaiten myös lähitulevaisuudessa johdon tueksi. Kielirajauksella eng-lanninkielisiin artikkeleihin pyrin varmistamaan tutkimuksen tekemisen vaatimukset riit-tävästä kielitaidosta. Tutkimusaineiston saatavuuden varmistamiseksi hyväksyin kirjalli-suuskatsaukseen vain Itä-Suomen yliopiston (UEF) kautta sähköisesti kokotekstinä ja maksutta saatavat kansainväliset artikkelit. Tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit on kuvattu taulukossa 1 (Taulukko 1).
TAULUKKO 1. Aineistoon valittujen tutkimusartikkelien sisäänotto- ja poissulkukriteerit Valinnan kriteerit Sisäänottokriteerit aineistoon Poissulkukriteerit aineistoon Artikkelin kieli Englannin kielellä julkaistu aineisto. Muu kuin englanninkielinen aineisto.
Julkaisu
Kansainvälisissä tieteellisissä julkai-suissa julkaistut, vertaisarvioidut al-kuperäiset tutkimusartikkelit, jotka tarkastelevat työuupumusta johdon näkökulmasta empiirisenä tutkimuk-sena.
Muussa kuin kansainvälisissä julkai-suissa julkaistut artikkelit ja tutki-musartikkelit, jotka eivät ole ver-taisarvioituja.
Artikkelin
julkaisu-vuosi Vuosien 2009 ̶ 2019 aikana julkaistut
artikkelit. Artikkelit, jotka on julkaistu ennen vuotta 2009 tai vuoden 2019 jälkeen.
Tutkimusartikkelin sisältö
Artikkeli sisältää johdon näkökulman työuupumuksen ehkäisyyn alkuperäi-senä empiirialkuperäi-senä tutkimuksena.
Tutkimuksessa ilmenee tutkimusky-symys tai -tehtävä, tutkimusaineisto, metodi, otos ja keskeiset tutkimustu-lokset.
Artikkelit, jotka eivät sisällä työ-uupumuksen ehkäisyä johdon näkö-kulmasta empiirisenä tutkimuksena ja tutkimusartikkelit, joista ei ilmene tutkimuskysymys tai -tehtävä, tutki-musaineisto, metodi, otos ja keskeiset tutkimustulokset .
Aineiston saatavuus Aineisto on saatavilla kokotekstinä sähköisesti ja maksutta Itä-Suomen yliopiston (UEF) kautta.
Aineisto ei ole saatavilla kokoteks-tinä sähköisesti ja maksutta Itä-Suo-men yliopiston kautta.
Käytin artikkelien seulonnassa myös rajauksia. Poissuljin aineistosta aikajakson ulkopuo-liset ja muilla kuin englannin kielellä julkaistun aineiston. Lisäksi rajasin aineistosta muut kuin empiiriset tutkimusartikkelit sekä artikkelit, jotka tarkastelivat työuupumusta muusta kuin johdon näkökulmasta ja joissa ei ilmene tutkimuskysymys tai -tehtävä, tut-kimusaineisto, metodi, otos ja keskeiset tutkimustulokset. Edelleen poissuljin artikkelit, jotka eivät olleet saatavilla maksutta Itä-Suomen yliopiston kautta.
4.2 Kirjallisuushaun toteutus
Tarkastelin tutkielmassa aihetta organisaation johdon näkökulmasta, joten pyrin tietokan-tavalinnoillani rakentamaan kattavan kuvan tutkimusaiheesta ja sen aiemmasta tutkimuk-sesta nimetyn lähestymistavan suuntaisesti. Tietokantojen valintaa raamittivat myös tut-kimuskirjallisuuden rajaukset. Järjestelmällisen tiedonhaun tietokannoiksi valikoituivat kansainväliset artikkelitietokannat PubMed (terveystieteet), Scopus (monialainen, sisäl-tää EMBASE- ja MEDLINE-tietokannat) ja Web Of Science (monialainen, sisälsisäl-tää SSCI eli Social Sciences Citation Indexin). Valitut tietokannat sisälsivät monialaisesti ja laa-jasti aineistoja, jotka soveltuivat tutkielmani aiheeseen. Lisäksi kaikki tietokannat olivat saatavilla Itä-Suomen yliopiston kautta ja sisältävät pääsääntöisesti vertaisarvioituja tut-kimuksia.
Kirjallisuushaun toteutusta varten sain apua Itä-Suomen yliopiston tietoasiantuntija Maa-rit Putoukselta, jonka suosituksesta toteutin lopullisen tiedonhaun kaikista tietokannoista samalla hakulausekkeella. Tutkielmassa käytetyt hakulausekkeet muodostin vaihtoehtoi-sista hakusanoista käyttäen apuna keskeisiä tiedonhaun perustyökaluja. Boolen operaat-torien AND ja OR lisäksi käytössä olivat sulkeet, sanankatkaisut ja fraasit. AND-operaattorilla yhdistin hakulausekkeita toisiinsa ja OR-AND-operaattorilla yhdistin toisiinsa vaihtoehtoiset hakusanat. Hakutuloksista aiheita poissulkevaa Boolen NOT-operaattoria en tässä hakuprosessissa käyttänyt. Lopullisessa hakulausekkeessa työuupumusta vastasi myös fraasi ”burn out”. Fraasilla tarkoitetaan tiedonhaussa kaksisanaisista hakutermiä, jossa sanat ovat aina samassa järjestyksessä. (Lehtiö & Johansson 2016, 38–42.)
Tässä vaiheessa tiedonhakua ohjasi toinen tutkimuskysymys, organisaation johdon keinot työuupumuksen ehkäisyssä, joten jätin vastuu-sanan (responsibility, liability, onus)
syno-41
nyymeineen kokonaan pois hakulausekkeista. Tutkielmassa johdon vastuu käsitettiin en-sisijaisesti organisaation ja sen johdon roolin kautta osana organisaation toimintaa, jolloin vastuu avautui esimerkiksi ohjaavan lainsäädännön ja normien kautta sekä osana työyh-teisön toimintaa (Luku 3).
Ensiksi hain tutkimusartikkeleja PubMed-, Scopus- ja WoS-tietokannoista useilla haku-sanoilla. Saatujen tulosten määrän ja osuvuuden perusteella rajasin hakusanojen määrää.
Parhaimmat relevantit tulokset sain, kun hakusanoina olivat burnout, burn out ja manager, management, leader, leadership sekä intervention, prevention, prevalence, program, mo-del ja support. Hakulausekkeet muodostin Boolen operaattorien AND ja OR sekä sanojen katkaisumerkin * sekä fraasimerkkien " avulla. Hain erilaisilla hakulausekkeilla artikke-leja otsikon, abstraktin ja asiasanojen kautta; parhaimmat tulokset sain otsikkosanojen hakutuloksilla. Tutkielman lopulliseksi hakulausekkeeksi kaikissa tietokannoissa muodostui: (burnout OR "burn out") AND (manage* OR leader*) AND (intervention*
OR prevent* OR prevalence OR program* OR model* OR support). Koska PubMed, Scopus ja WoS-tietokantojen hakukoneet ovat erilaisia, käytin tarkennettua hakua sijoit-tamalla hakusanan tai fraasin painotuksen mukaan joko aihe tai otsikkotasolle.
4.3 Tutkimusartikkelien valinta
Aineiston valinta systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tapahtui taulukossa 1 kuvat-tujen, ennalta määrättyjen ja perusteltujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti (ks. Metsämuuronen 2009, 47 ̶ 48). Prosessi eteni vaiheittain. Tutkimusaineiston valinta-kriteerit huomioin systemaattisessa haussa kaksi vaiheisesti niin, että suoritin saatavuus-rajauksen viimeisenä. Tällä pyrin hahmottamaan, seuloutuiko aineistosta määrällisesti ja laadullisesti pois aineistoa, joka vinouttaisi tutkielman tuloksia. Rajausten jälkeen tarkas-telin tutkimusartikkeleja otsikon, abstraktin ja kokotekstin tasoilla peilaten jokaisessa vai-heessa artikkelin sisältöä tutkimuskysymyksiini ja tutkielmani lähestymistapaan. Aineis-ton hylkäyspäätökset perustuivat tutkielman poissulkukriteereihin. Valituista tietokan-noista löytyi yhteensä 347 (N = 347) relevanttia tutkimusta (PubMed n = 128, Scopus n
= 80, Web of Science n = 139) käytännön rajausten jälkeiseen seulontaan. Tutkimusai-neiston systemaattisen valinnan eteneminen on kuvattu kuviossa 5 (Kuvio 5).
KUVIO 5. Tutkimusaineiston systemaattisen valinnan eteneminen
Valituista tietokannoista hakulausekkeilla valitut relevantit
tutkimusartikkelit N = 347
PubMed n = 128, Scopus n = 80, Web of Science n = 139
Otsikon perusteella valitut tutkimusartikkelit n = 331 Tietokantojen osumat yhdistetty
Abstraktien perusteella hyväksytyt tutkimusartikkelit n = 66
Kokotekstin tarkasteluun hyväksytyt artikkelit n = 31
Tutkielman aineistoksi valitut tutkimusartikkelit n = 14
Otsikon perusteella poistetut duplikaatit n = 16
Kokotekstin tarkastelun jälkeen poistetut tutkimukset n = 17 Abstraktien perusteella poistetut
tutkimukset n = 35
43
Kaikissa tietokannoissa aloitin järjestelmällisen aineistonhaun tarkastelemalla tutki-musartikkeleja otsikkotasolla. Tietokannoista löytyi useita duplikaatteja, jotka poistin ai-neistosta otsikoiden tarkastelun yhteydessä. Jos otsikon perusteella artikkelin sopivuutta ei voinut päätellä, jatkoin tarkastelemalla tutkimusartikkelin abstraktia. Ennen lopullista valintaa tarkastin kokotekstin, jonka sopivuuden perusteella valitsin tutkimusaineiston.
PubMed-tietokannasta seuloutui rajauksilla osumiksi 128 artikkelia. PubMed-tietokan-nan haun suoritin otsikon/ abstraktin (Title/Abstract) valinnalla muilta osin, paitsi johtoon liittyvien termien tuli esiintyä otsikkotasolla (Title). Tällä valinnalla pyrin seulomaan tie-tokannasta organisaation johdon näkökulmasta tehdyt tutkimukset. Otsikkotason ja artik-kelien saatavuuden arvioinnin jälkeen abstraktin perusteella tarkempaan tarkasteluun siir-tyi 26 artikkelia. Otsikoiden tasolla poistetut artikkelit käsittelivät esimerkiksi työuupu-muksen hoitoa yksilön näkökulmasta, urheiluvalmennukseen liittyvää uupumista tai ei-ihmisiin kohdistuvaa aineistoa.
Scopus-tietokannasta seuloutui kriteerien perusteella otsikkotason tarkasteluun ja dupli-kaattien vertailuun 80 artikkelia. Tietokannassa suoritin haun samalla hakulausekkeella.
Hakukonekohtaisina valintoina olivat johtoon liittyvien termien osalta otsikko (Title) sekä muilta osin otsikko-johdanto-avainsanat (Title-Abs-Key). Otsikkotason tarkaste-lussa poistetut artikkelit käsittelivät muun muassa johtajien koulutustarvetta.
Web of Science-tietokannasta seuloutui rajausten jälkeen otsikkotason ja duplikaattien vertailuun 139 artikkelia. Hakulausekkeessa käytin valintaa otsikko (Title) keen organisaation johtoon liittyvissä hakutermeissä ja valintaa aihe (Topic) hakulausek-keen muiden hakutermien osalla. Otsikkotasolla poistetut artikkelit käsittelivät esimer-kiksi laaja-alaisesti työtyytyväisyyttä, stressin roolia organisaation toiminnassa tai yksi-lön keinoja työuupumuksen torjuntaan.
Tässä vaiheessa yhdistin tietokantojen tulokset ja poistin duplikaatit, joita oli 16 kpl. Ot-sikkotason tarkasteluun pääsi 331 tutkimusartikkelia, joista abstraktitason tarkasteluvai-heeseen seuloutui yhdistetystä aineistosta 66 artikkelia. Poistetut artikkelit käsittelivät esimerkiksi itsensä johtamisen keinoja tai johtajien stressinhallintaa. Rajasin pois myös
ei-empiiriset tutkimukset. Seuraavaksi peilasin tutkielman kriteerejä artikkelien abstrak-teihin. Hyväksyin abstraktien perusteella kokotekstin tarkasteluun 31 artikkelia. Abstrak-tin perusteella poistetut artikkelit lähestyivät aihetta esimerkiksi yksilön ominaisuuksien tai lääketieteen ja uupumuksen hoidon kautta. Kokotekstin tarkastelussa ilmeni, että 13 artikkelia ei soveltunut tutkielmaan, sillä ne eivät täyttäneet sisäänottokriteerejä ja vas-tanneet tutkimuskysymykseen. Lisäksi poistin yhden tutkimuksen, sillä se ei avautunut sähköisesti tietokannassa. Kolmen artikkelin lähestymistapa oli psykologinen, joten en pystynyt arvioimaan niiden soveltuvuutta ja ne rajautuivat pois aineistosta.
4.4 Tutkimusaineiston kuvaus
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineisto koostui yhteensä 14 (N = 14) alkuperäisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kaikki aineiston artikkelit tuottivat organisaation johdolle tietoa ja keinoja työntekijöiden työuupumuksen ehkäisyyn empiirisenä tutki-muksena. Artikkelit oli julkaistu englanninkielellä vuosien 2012–2019 aikana tieteelli-sissä julkaisuissa. Tutkimusaineisto sisälsi tutkimuksia 12 maasta, jotka sijaitsevat vii-dessä eri maanosassa. Aineisto jakautui seuraavasti: Italia (n = 1), Etelä-Afrikka (n = 1), Australia (n = 1), Itävalta (n = 2), Yhdysvallat (n = 2), Kiina (n = 1), Jordania (n = 1), Alankomaat ja Belgia (n = 1), Kanada (n = 2), Saksa (n = 1) ja Ruotsi (n = 1). Tutkimus-aineistoon ei valikoitunut suomalaisia tutkimuksia.
Aineisto sisälsi useille toimialoille kohdistuvia tutkimusartikkeleja. Eniten tutkimuksia kohdistui terveysalalle (n = 8), minkä lisäksi alan henkilöstöä sisältyi yhteen, useita toi-mialoja kattaneeseen tutkimukseen. Aineiston muista tutkimuksista yksi kohdistui tieto-tekniikka-alalle, yksi rakennusalalle ja kahdessa kohderyhmä koostui usean toimialan henkilöstöstä, mutta mukana ei ollut terveysalan organisaatioita. Myös kaksi maata kat-tavassa tutkimuksessa oli mukana useita toimialoja, mutta toisen kohdemaan toimialoja ei artikkelissa yksilöity. Useammalle alalle kohdistuneissa tutkimuksissa toimialoina oli-vat: opetus- ja koulutusala (n = 3), kaupanala (n = 2), tehdastuotanto tai teollisuus (n = 2) sekä lastenhoito- tai vapaa-ajan toimiala, turismiala, pankkitoiminta, sosiaaliala ja poliisi.
Kaikissa tutkimuksissa kohderyhmänä olivat organisaatioiden työntekijät, minkä lisäksi kahdessa tutkimuksessa kohderyhmään kuuluivat myös työntekijöiden lähijohtajat.
45
Kaikki aineistoon valikoituneet tutkimukset olivat kvantitatiivisia poikkileikkaustutki-muksia, joissa aineisto oli kerätty kyselytutkimuksilla (Survey) joko sähköisesti tai pape-risilla kyselylomakkeilla. Pääosin aineistoon valikoituneet tutkimukset kattoivat useita tutkimusalueita, ja aineiston keruuvaiheessa käytettyjä kyselyjä oli enemmän kuin yksi.
Yleisimmin tutkimuksissa käytettiin työhön suunnattua palautumis-stressi-kyselyä (RESTQ-Work) sekä Maslach Burnout Inventory -kyselyn yleistä tutkimusversiota (MBI-GS-D). Kuitenkaan kaikkiin artikkeleihin ei sisältynyt kyselyjen määrään tai lo-makkeiden sisältöön liittyviä tarkentavia tietoja. Survey-tutkimuksista yhdessä aineisto muodostui kahdesta erillisestä otoksesta ja kahdessa tutkimuksessa kyselytutkimus tettiin kaksivaiheisesti. Lisäksi yksi tutkimuksista muodostui kahdesta, eri maissa toteu-tetuista erillisistä tutkimuksista. Tutkimusten analysoinnissa käytettiin tilastollisia moni-muuttujamenetelmiä. Hypoteettisten mallien testauksessa käytettiin kunkin tutkimuksen toteuttamisen aikana käytössä olevia versioita esimerkiksi SPSS-, PROCESS- ja LISREL 8.80 analyysityökaluista. Tutkimusaineiston kuvaileva yhteenveto on löydettävissä liit-teestä 3 (Liite 3).
4.5 Tutkimusaineiston analysointi
Tämän systemaattisen laadullisen kirjallisuuskatsauksen aineisto luokiteltiin tutkimusky-symysten suuntaisesti aineistolähtöisen laadullisen eli induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tarkoituksena oli tuottaa tutkimusaineistosta yhtenäistä informaatiota organisaa-tion johdon vastuusta ja keinoista työuupumuksen ehkäisyssä sekä luoda siitä sanallinen ja selkeä kuva. Sisällönanalyysiin teoreettisia malleja ja variaatioita on useita ja ne toimi-vat aineistokohtaisesti (Tuomi & Sarajärvi 2018, 107–116). Valitsin induktiivisen sisäl-lönanalyysin tutkielman tarkoituksen ja tutkimusaineiston koon perusteella. Kaikkien tut-kimusmetodien onnistuneelle käytölle on joitain reunaehtoja, joista sisällönanalyysin kannalta merkittäviksi Jari Metsämuuronen (2008, 50) nostaa aineiston perinpohjaisen tuntemisen ja tutkimuskirjallisuuden avulla saavutettujen käsitteiden hallinnan.
Aineiston sisällönanalyysin vaiheet
Tutkimusaineiston sisällönanalyysi polveutui tutkimuskysymysten suuntaisesti kahteen osaan. Molempien osien analyysit etenivät vaiheittain. Aineiston analyysin ensimmäi-sessä vaiheessa luin tutkimusaineiston läpi niin, että alkuperäistutkimuksista muodostui
selkeä kokonaiskuva. Myöhemmillä lukukerroilla poimin aineistosta valitut analyysiyk-siköt. Tutkielman analyysiyksiköinä käytin sanapareja, lauseita sekä ajatuskokonaisuuk-sia. Alkuperäisistä tutkimuksista poimitut analyysiyksiköt ensin pelkistettiin (redusointi), jonka jälkeen pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin samankaltaisuuksien mukaan (kluste-rointi). Näistä ryhmistä muodostin tutkittavan ilmiön ominaisuuspiirteen tai käsityksen mukaisesti alaluokkia, jotka edelleen ryhmittelin yläluokiksi kummankin tutkimuskysy-myksen osalta erikseen. Seuraavana vaiheena oli yläluokkien käsitteellistäminen tee-moiksi (abstrahointi). (Tuomi & Sarajärvi 2018, 140–145.) Sisällönanalyysin lopuksi ra-portoin saadut tulokset ja muodostin tutkimusraporttiin kirjatut johtopäätökset. Tutkiel-man sisällönanalyysin etenemisen vaiheet on koottu kuvioon 6 (Kuvio 6).
KUVIO 6. Sisällönanalyysin etenemisen vaiheet
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineisto oli englanninkielinen.
Käänsin analyysiyksikköjen alkuperäiset ilmaukset suomenkieleen aineiston redusointi-vaiheessa. Jos analyysiyksikkö muodostui ajatuskokonaisuudesta, siitä saattoi löytyä useitakin pelkistettyjä ilmaisuja. Esimerkki aineiston analyysiyksiköstä, sen pelkistimi-sestä ja alakategoroinnista on kuvattu liitteessä 4 (Liite 4).
Kirjallisuuskatsauksella tuotetusta aineistosta muodostui sisällönanalyysillä ensimmäi-seen tutkimuskysymykensimmäi-seen yhdeksän alaluokkaa ja viisi yläluokkaa sekä toiensimmäi-seen tutki-muskysymykseen yhdeksän alaluokkaa ja kolme yläluokkaa. Tutkimustulokset kirjasin tutkimusraporttiin tutkimuskysymysten suuntaisesti ja yläkategorioista abstrahoitujen
Aineiston
47
teemojen mukaisesti. Myös tutkielman tulososan (luku 5) otsikoinnissa noudatettiin sa-maa teemojen mukaista jaottelua. (Niela-Vilèn & Hamari 2016, 32; ks. myös Tuomi &
Sarajärvi 2018, 181.)
5 TULOKSET
5.1 Organisaation johdon vastuu työuupumuksen ehkäisyssä
Tutkimusaineistoon valittujen artikkelien (N = 14) analyysi tuotti viisi teemaa, jotka il-mentävät johdon vastuuta työntekijöiden työuupumuksen ehkäisyssä. Nämä teemat
Tutkimusaineistoon valittujen artikkelien (N = 14) analyysi tuotti viisi teemaa, jotka il-mentävät johdon vastuuta työntekijöiden työuupumuksen ehkäisyssä. Nämä teemat