Valituista tietokannoista hakulausekkeilla valitut relevantit
tutkimusartikkelit N = 347
PubMed n = 128, Scopus n = 80, Web of Science n = 139
Otsikon perusteella valitut tutkimusartikkelit n = 331 Tietokantojen osumat yhdistetty
Abstraktien perusteella hyväksytyt tutkimusartikkelit n = 66
Kokotekstin tarkasteluun hyväksytyt artikkelit n = 31
Tutkielman aineistoksi valitut tutkimusartikkelit n = 14
Otsikon perusteella poistetut duplikaatit n = 16
Kokotekstin tarkastelun jälkeen poistetut tutkimukset n = 17 Abstraktien perusteella poistetut
tutkimukset n = 35
43
Kaikissa tietokannoissa aloitin järjestelmällisen aineistonhaun tarkastelemalla tutki-musartikkeleja otsikkotasolla. Tietokannoista löytyi useita duplikaatteja, jotka poistin ai-neistosta otsikoiden tarkastelun yhteydessä. Jos otsikon perusteella artikkelin sopivuutta ei voinut päätellä, jatkoin tarkastelemalla tutkimusartikkelin abstraktia. Ennen lopullista valintaa tarkastin kokotekstin, jonka sopivuuden perusteella valitsin tutkimusaineiston.
PubMed-tietokannasta seuloutui rajauksilla osumiksi 128 artikkelia. PubMed-tietokan-nan haun suoritin otsikon/ abstraktin (Title/Abstract) valinnalla muilta osin, paitsi johtoon liittyvien termien tuli esiintyä otsikkotasolla (Title). Tällä valinnalla pyrin seulomaan tie-tokannasta organisaation johdon näkökulmasta tehdyt tutkimukset. Otsikkotason ja artik-kelien saatavuuden arvioinnin jälkeen abstraktin perusteella tarkempaan tarkasteluun siir-tyi 26 artikkelia. Otsikoiden tasolla poistetut artikkelit käsittelivät esimerkiksi työuupu-muksen hoitoa yksilön näkökulmasta, urheiluvalmennukseen liittyvää uupumista tai ei-ihmisiin kohdistuvaa aineistoa.
Scopus-tietokannasta seuloutui kriteerien perusteella otsikkotason tarkasteluun ja dupli-kaattien vertailuun 80 artikkelia. Tietokannassa suoritin haun samalla hakulausekkeella.
Hakukonekohtaisina valintoina olivat johtoon liittyvien termien osalta otsikko (Title) sekä muilta osin otsikko-johdanto-avainsanat (Title-Abs-Key). Otsikkotason tarkaste-lussa poistetut artikkelit käsittelivät muun muassa johtajien koulutustarvetta.
Web of Science-tietokannasta seuloutui rajausten jälkeen otsikkotason ja duplikaattien vertailuun 139 artikkelia. Hakulausekkeessa käytin valintaa otsikko (Title) keen organisaation johtoon liittyvissä hakutermeissä ja valintaa aihe (Topic) hakulausek-keen muiden hakutermien osalla. Otsikkotasolla poistetut artikkelit käsittelivät esimer-kiksi laaja-alaisesti työtyytyväisyyttä, stressin roolia organisaation toiminnassa tai yksi-lön keinoja työuupumuksen torjuntaan.
Tässä vaiheessa yhdistin tietokantojen tulokset ja poistin duplikaatit, joita oli 16 kpl. Ot-sikkotason tarkasteluun pääsi 331 tutkimusartikkelia, joista abstraktitason tarkasteluvai-heeseen seuloutui yhdistetystä aineistosta 66 artikkelia. Poistetut artikkelit käsittelivät esimerkiksi itsensä johtamisen keinoja tai johtajien stressinhallintaa. Rajasin pois myös
ei-empiiriset tutkimukset. Seuraavaksi peilasin tutkielman kriteerejä artikkelien abstrak-teihin. Hyväksyin abstraktien perusteella kokotekstin tarkasteluun 31 artikkelia. Abstrak-tin perusteella poistetut artikkelit lähestyivät aihetta esimerkiksi yksilön ominaisuuksien tai lääketieteen ja uupumuksen hoidon kautta. Kokotekstin tarkastelussa ilmeni, että 13 artikkelia ei soveltunut tutkielmaan, sillä ne eivät täyttäneet sisäänottokriteerejä ja vas-tanneet tutkimuskysymykseen. Lisäksi poistin yhden tutkimuksen, sillä se ei avautunut sähköisesti tietokannassa. Kolmen artikkelin lähestymistapa oli psykologinen, joten en pystynyt arvioimaan niiden soveltuvuutta ja ne rajautuivat pois aineistosta.
4.4 Tutkimusaineiston kuvaus
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineisto koostui yhteensä 14 (N = 14) alkuperäisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kaikki aineiston artikkelit tuottivat organisaation johdolle tietoa ja keinoja työntekijöiden työuupumuksen ehkäisyyn empiirisenä tutki-muksena. Artikkelit oli julkaistu englanninkielellä vuosien 2012–2019 aikana tieteelli-sissä julkaisuissa. Tutkimusaineisto sisälsi tutkimuksia 12 maasta, jotka sijaitsevat vii-dessä eri maanosassa. Aineisto jakautui seuraavasti: Italia (n = 1), Etelä-Afrikka (n = 1), Australia (n = 1), Itävalta (n = 2), Yhdysvallat (n = 2), Kiina (n = 1), Jordania (n = 1), Alankomaat ja Belgia (n = 1), Kanada (n = 2), Saksa (n = 1) ja Ruotsi (n = 1). Tutkimus-aineistoon ei valikoitunut suomalaisia tutkimuksia.
Aineisto sisälsi useille toimialoille kohdistuvia tutkimusartikkeleja. Eniten tutkimuksia kohdistui terveysalalle (n = 8), minkä lisäksi alan henkilöstöä sisältyi yhteen, useita toi-mialoja kattaneeseen tutkimukseen. Aineiston muista tutkimuksista yksi kohdistui tieto-tekniikka-alalle, yksi rakennusalalle ja kahdessa kohderyhmä koostui usean toimialan henkilöstöstä, mutta mukana ei ollut terveysalan organisaatioita. Myös kaksi maata kat-tavassa tutkimuksessa oli mukana useita toimialoja, mutta toisen kohdemaan toimialoja ei artikkelissa yksilöity. Useammalle alalle kohdistuneissa tutkimuksissa toimialoina oli-vat: opetus- ja koulutusala (n = 3), kaupanala (n = 2), tehdastuotanto tai teollisuus (n = 2) sekä lastenhoito- tai vapaa-ajan toimiala, turismiala, pankkitoiminta, sosiaaliala ja poliisi.
Kaikissa tutkimuksissa kohderyhmänä olivat organisaatioiden työntekijät, minkä lisäksi kahdessa tutkimuksessa kohderyhmään kuuluivat myös työntekijöiden lähijohtajat.
45
Kaikki aineistoon valikoituneet tutkimukset olivat kvantitatiivisia poikkileikkaustutki-muksia, joissa aineisto oli kerätty kyselytutkimuksilla (Survey) joko sähköisesti tai pape-risilla kyselylomakkeilla. Pääosin aineistoon valikoituneet tutkimukset kattoivat useita tutkimusalueita, ja aineiston keruuvaiheessa käytettyjä kyselyjä oli enemmän kuin yksi.
Yleisimmin tutkimuksissa käytettiin työhön suunnattua palautumis-stressi-kyselyä (RESTQ-Work) sekä Maslach Burnout Inventory -kyselyn yleistä tutkimusversiota (MBI-GS-D). Kuitenkaan kaikkiin artikkeleihin ei sisältynyt kyselyjen määrään tai lo-makkeiden sisältöön liittyviä tarkentavia tietoja. Survey-tutkimuksista yhdessä aineisto muodostui kahdesta erillisestä otoksesta ja kahdessa tutkimuksessa kyselytutkimus tettiin kaksivaiheisesti. Lisäksi yksi tutkimuksista muodostui kahdesta, eri maissa toteu-tetuista erillisistä tutkimuksista. Tutkimusten analysoinnissa käytettiin tilastollisia moni-muuttujamenetelmiä. Hypoteettisten mallien testauksessa käytettiin kunkin tutkimuksen toteuttamisen aikana käytössä olevia versioita esimerkiksi SPSS-, PROCESS- ja LISREL 8.80 analyysityökaluista. Tutkimusaineiston kuvaileva yhteenveto on löydettävissä liit-teestä 3 (Liite 3).
4.5 Tutkimusaineiston analysointi
Tämän systemaattisen laadullisen kirjallisuuskatsauksen aineisto luokiteltiin tutkimusky-symysten suuntaisesti aineistolähtöisen laadullisen eli induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tarkoituksena oli tuottaa tutkimusaineistosta yhtenäistä informaatiota organisaa-tion johdon vastuusta ja keinoista työuupumuksen ehkäisyssä sekä luoda siitä sanallinen ja selkeä kuva. Sisällönanalyysiin teoreettisia malleja ja variaatioita on useita ja ne toimi-vat aineistokohtaisesti (Tuomi & Sarajärvi 2018, 107–116). Valitsin induktiivisen sisäl-lönanalyysin tutkielman tarkoituksen ja tutkimusaineiston koon perusteella. Kaikkien tut-kimusmetodien onnistuneelle käytölle on joitain reunaehtoja, joista sisällönanalyysin kannalta merkittäviksi Jari Metsämuuronen (2008, 50) nostaa aineiston perinpohjaisen tuntemisen ja tutkimuskirjallisuuden avulla saavutettujen käsitteiden hallinnan.
Aineiston sisällönanalyysin vaiheet
Tutkimusaineiston sisällönanalyysi polveutui tutkimuskysymysten suuntaisesti kahteen osaan. Molempien osien analyysit etenivät vaiheittain. Aineiston analyysin ensimmäi-sessä vaiheessa luin tutkimusaineiston läpi niin, että alkuperäistutkimuksista muodostui
selkeä kokonaiskuva. Myöhemmillä lukukerroilla poimin aineistosta valitut analyysiyk-siköt. Tutkielman analyysiyksiköinä käytin sanapareja, lauseita sekä ajatuskokonaisuuk-sia. Alkuperäisistä tutkimuksista poimitut analyysiyksiköt ensin pelkistettiin (redusointi), jonka jälkeen pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin samankaltaisuuksien mukaan (kluste-rointi). Näistä ryhmistä muodostin tutkittavan ilmiön ominaisuuspiirteen tai käsityksen mukaisesti alaluokkia, jotka edelleen ryhmittelin yläluokiksi kummankin tutkimuskysy-myksen osalta erikseen. Seuraavana vaiheena oli yläluokkien käsitteellistäminen tee-moiksi (abstrahointi). (Tuomi & Sarajärvi 2018, 140–145.) Sisällönanalyysin lopuksi ra-portoin saadut tulokset ja muodostin tutkimusraporttiin kirjatut johtopäätökset. Tutkiel-man sisällönanalyysin etenemisen vaiheet on koottu kuvioon 6 (Kuvio 6).