Koska tutkija on itse ensisijaisesti vastuussa tutkimuksensa eettisyydestä ja luotettavuu-desta (esim. Kuula 2011, 26), reflektoin toimintaani tutkijana koko tutkimusprosessin ajan. Tämän tutkielman laatimisen jokaisessa vaiheessa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä. Kirjallisuuskatsauksen lävistäviä tieteellisiä toimintatapoja olivat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus sekä muiden tutkijoiden työn kunnioittaminen relevan-teilla lähdeviittauksilla. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6 ̶ 7; ks. myös All Eu-ropean Academies 2017, 4.) Pyrin noudattamaan tieteen yleisiä eettisiä arvoja, mikä edel-lyttää tieteen itsensä asettamia päämääriä ja metodeja (Kuula 2011, 25). Tämä tarkoitti tutkimusprosessissani sitä, että tavoitteeksi asetettiin uuden tiedon tuottaminen, työssä pyrittiin tieteenalan pro gradu -tutkielmalle asetettuihin päämääriin (Itä-Suomen yliopisto 2020) ja noudatettiin tieteellisiä tutkimusmetodeja.
Tutkimusprosessin ensimmäinen eettinen ratkaisu liittyi tutkimusaiheen valintaan, sillä asetin työni missioksi sen merkittävyyden käytännön työelämälle (Hirsjärvi ym. 2009, 23–27). Tutkimusmenetelmäksi valikoitui eettisesti kestävä metodi, jonka käytön pyrin kirjaamaan tutkimusraporttiin avoimesti ja yksityiskohtaisesti. Prosessin huolellisen ja tarkan raportoinnin tarkoituksena oli tutkimuksen eettinen hyväksyttävyys ja johdonmu-kaisuus. Tutkielman tulokset julkaistiin tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoi-muutta noudattaen; työ ei saanut rahoitusta, eikä tutkimuksen suorittamiseen liittynyt si-donnaisuuksia. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6.) Kirjallisuuskatsauksen tut-kimusaineisto muodostui kansainvälisistä tieteellisistä tutkimusartikkeleista. Tämä tar-koitti, että eettinen pohdinta esimerkiksi kohderyhmän yksityisyyden suojaamisesta ra-jautui pois.
Kirjallisuuskatsausta pidetään oikein käytettynä luotettavana ja pätevänä tieteellisenä tut-kimusmenetelmänä (Salminen 2011, 1, 9 ̶11). Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin sys-temaattisen lähestymistavan kautta minimoimaan virheelliset päätelmät ja satunnaiset vir-heet (Bowling 2014, 148). Toisaalta protokollan ja prosessin tarkka kuvaaminen ja doku-mentointi vahvistivat metodin reliaabeliuutta (esim. Valkeapää 2016, 56 ̶ 66). Tutkielman tehtävä ja teoreettinen perusta määriteltiin selkeästi ja ymmärrettävästi. Katsauksen
luo-63
tettavuutta arvioitaessa kriittisiä vaiheita olivat elektronisen haun onnistuminen, tutki-musartikkelien valinta sekä analyysiprosessin toteuttaminen. Noudatin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisessä Finkin (2014) mallia ja aineistolähtöisen sisällönana-lyysin sääntöjä ja toimintatapoja. Toimintani oli tutkimusmetodini mukaista sekä tiedon-hankinnassa että käsittelyssä. Katsauksen aineistonhakuprosessi tehtiin kansainvälisiin, monitieteellisiin tietokantoihin, jotka sisältävät tutkielman luotettavuutta lisääviä ver-taisarvioituja tutkimusartikkeleja. Hakuprosessin systemaattisuuden, kattavuuden ja oi-keellisuuden varmistamisessa käytin Itä-Suomen yliopiston informaatikon apua. Tutkiel-massa ei käytetty lisänä manuaalista aineistonhakua, mikä saattaa vähentää luotetta-vuutta.
Finkin (2014) mallin mukaisesti tarkkailin ja arvioin kirjallisuuskatsauksen tieteellistä laatua luotettavuuden lisäämiseksi sekä tarkkuuden varmistamiseksi. Koska tutkimusar-tikkelien vertaisarviointi lisää luotettavuutta, aineistoa voidaan pitää korkealaatuisena.
Artikkelien soveltuvuuden arvioinnissa huomioin alkuperäistutkimusten lähestymistavan sopivuuden sekä käytettyjen metodien laadun, soveltuvuuden ja käytön . Vaikka alkupe-räistutkimusten teoreettiset näkökulmat ja käsitteistö olivat hajanaisia, ne olivat metodo-logialtaan samansuuntaisia ja vertailukelpoisia. Laadin kirjallisuuskatsauksen tutkimus-ongelman kannalta keskeisillä alkuperäistutkimuksilla huomioiden poissulkukriteerien rajoitukset ja aineiston saatavuuden. Tutkimusaineisto oli lisäksi monipuolinen, sillä al-kuperäistutkimukset sijoittuivat useisiin eri maihin.
Tutkimusaineisto koostui eri tieteenaloilla julkaistuista englanninkielisistä tutkimusartik-keleista. Tutkimusilmiön psykologinen ulottuvuus huomioiden on mahdollista, että olen sosiaali- ja terveyshallintotieteen opiskelijana tulkinnut jotkin englanninkieliset termit väärin. Lisäämällä tekstiin sulkuihin alkuperäisessä tutkimusartikkelissa käytetyn englan-ninkielisen termin, pyrin vahvistamaan tutkielmani luotettavuutta. Edelleen pyrin huolel-lisuutta ja tarkkuutta noudattaen tutkimusartikkelien useiden lukukertojen kautta paran-tamaan luotettavuutta. Tutkielman kielirajaus ainoastaan englanninkielisiin tutkimusar-tikkeleihin vähensi tutkielman luotettavuutta. Tutkijan rajallinen kielitaito ei kuitenkaan olisi ollut riittävä laajempaan aineistoon, esimerkiksi saksankielisten tutkimusten analy-sointiin.
Vaikka systemaattinen kirjallisuuskatsaus on luonteeltaan teoreettinen tutkimus, suoritin aineiston järjestämisen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä (ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 139 ̶ 141). Tutkimusaineiston käsittelyssä ja kirjaamisessa noudatin läpinäky-vyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta toistettavuusvaatimuksen saavuttamiseksi (Puusa 2011, 116). Lisäksi havainnollistin sisällönanalyysin etenemisen vaiheita taulukoilla. Kir-jallisuuskatsauksen luotettavuutta heikensi aineiston käsittelyn suorittaminen yksilötyönä (Kangasniemi & Pölkki 2016, 80, 91; Valkeapää 2016, 64), vaikka yhden tutkijan käy-täntö oli pro gradu -tutkielmassa hyväksyttävää. Teoreettisessa tutkimuksessa luotetta-vuus kytkeytyy argumentoinnin suorittamiseen (Tuomi & Sarajärvi 2018, 27), joten pyrin luotettavuuden lisäämiseksi perustelemaan tutkimusprosessini aikana tehdyt ja tutkimus-raporttiin kirjatut valinnat, tulkinnat ja päätelmät. Lisäksi tutkielmassa käytetyt lähdeviit-teet olivat relevantteja.
Kirjallisuuskatsauksen eteneminen esitettiin luvussa 4 (Luku 4) ja se on toistettavissa.
Aineistosta ja tutkimuskirjallisuudesta tekemäni johtopäätökset ovat omia tulkintojani.
Lisäksi tuotetut tulokset olivat sekä ajan että paikan suhteen kontekstuaalisia, joten tut-kielma ei sellaisenaan ole toisen tutkijan toistettavissa. (ks. Kiviniemi 2018, 85.) Tutki-muksen aineistosta tuotetulla tiedolla saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, mikä lisäsi työn luotettavuutta (Kangasniemi & Pölkki 2016, 91). Tämä tarkoittaa myös, että katsaus kuvasi tutkittavaa ilmiötä ja tutkimusmetodi tuotti relevanttia sekä luotettavaa tietoa. Aal-tion ja Puusan (2011, 157) mukaan laadullisessa tutkimuksessa tutkittavan ilmiön kuvat-tavuus ja tutkimusmenetelmän kyky tuottaa oikeanlaista tietoa sivuavat validiteetin ja re-liabiliteetin käsitteitä. Tutkimusraportissani pyrin tarjoamaan kirjallisuuskatsaukseni lu-kijalle työkalut arvioida, onko työ lukijan kannalta uskottava (esim. Kiviniemi 2018, 85 ̶ 86). Arvioinnin tueksi ja luotettavuuden lisäämiseksi määrittelin myös positioni tämän tutkielman tutkijana.
Tutkijan positio
Tutkimusaiheen ja tutkielman lähestymistavan valintaa ohjasivat omat kokemukseni kan-sallisen terveyspalvelujärjestelmän johtajana, työntekijänä ja asiakkaana. Tutkijana läh-tökohtani polveutui halusta rakentaa kokonaiskuvaa johdon vastuusta työuupumuksen
65
ehkäisyssä, sekä löytää johdon näkökulmasta kestäviä lähestymistapoja ja keinoja työ-uupumuksen ehkäisyyn. Lisäksi pyrin kirjallisuuskatsauksen avulla tunnistamaan mah-dollisia ongelmia tutkittavasta ilmiöstä (Salminen 2011, 3).
Käsittelin tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tietoisesti sosiaali- ja terveysjohta-mista yhtenä kokonaisuutena, vaikka johtaminen käytännön toimintana eroaa esimerkiksi periaatteiden ja tavoitteiden osilta (Vartiainen & Ollila 2012, 89; Rissanen & Hujala 2018, 82 ̶ 84). Näkemykseni tutkimusaiheesta pohjautuivat kuitenkin pääosin terveys- ja hallintokontekstissa teoriaa kehittävään terveyshallintotieteeseen sekä monitieteelliseen johtamistutkimukseen. Sirkka Sinkkonen ja Juha Kinnunen (1999, 322) totesivat terveys-hallinnolliselle tutkimukselle soveltavana tutkimuksena olevan keskeistä reagoida her-kästi kohteensa muutoksiin ja yhteiskunnan muuttuviin tietotarpeisiin. Tutkijana pidin tärkeänä, että työuupumukseen liittyvässä tutkimuksessa huomioitiin ajallinen konteksti ja pyrkimys tiedon kumuloitumiseen. Lisäksi tutkimuksen tulisi tuottaa tietoa käytännön tueksi, kuten Marinin hallitusohjelmaan oli kirjattu (Valtioneuvosto 2019).
Tiedostin, että tutkijan omat näkemykset ja moraali voivat vaikuttaa myös varsinaiseen tieteelliseen työhön (Haaparanta & Niiniluoto 2016, 155). Valitsemalla systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusmetodiksi, tavoittelin mahdollisimman neutraalia perus-taa ilmiön tarkastelulle. Ymmärsin myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin vaatimukset tarkasta pitäytymisestä aineistoon sekä vaatimukset tutkijan omien ennakkokäsitysten ja teorioiden poissulkemisesta (Aaltio & Puusa 2011, 155–157). Kirjallisuuskatsauksen laa-dinnassa ja tulosten analysoinnissa tiedostin nämä subjektiivisuuden elementit, pyrkien johtopäätöksiin, jotka nousevat tutkimusaineistosta. Tutkielmani tulokset sekä tekemäni johtopäätökset perustuivat tieteelliseen aineistoon, eivät omiin näkemyksiini tai oletta-muksiin.