Työnaikainen laadunvalvonta, laadunvalvonnan koemenetelmät ja näytteenotto näytteenotto

Kunnostusprosessin ja sen aikaisten ympäristökuormitusten hallinnan keinoja ovat ra-kenteiden, varastokasojen ja laitteistojen kunnon seuranta säännöllisin tarkastuksin (tau-lukko 4.4), prosessin seuranta ja laadunvalvonta sekä poistovirtojen määrän ja laadun seuranta käsittelylaitteistojen toiminnan ja käsittelystä aiheutuvien ympäristökuormitus-ten arvioimiseksi (taulukot 4.5 ja 4.6). Käynnistysvaiheessa ja maa-ainesympäristökuormitus-ten laadun muuttuessa käsittelyn toimivuus varmistetaan seuraamalla ja valvomalla prosessia taval-lista tarkemmin esim. ensimmäisen työvuoron ajan. Varsinainen kunnostustyö voidaan käynnistää vasta, kun toimivuustestin tarkkailutulokset ovat valmiit ja käsittelyn toimi-vuus varmistettu (Sarkkila et al. 2003).

Työmaan laadunvalvonta perustuu näytteenottoon kaikista massavirroista.. Termo-desorptioprosessin toiminnan seuraamiseksi ja sen laadun varmistamiseksi otetaan säännöllisesti näytteitä sekä syötettävästä maamassasta että kaikista poistovirroista. Kä-siteltävien ja puhdistettujen massojen sekä poistovirtojen analyysit tehdään samoilla menetelmillä. Maa-aineserät säilytetään erillään kunnes analyysitulokset on saatu. Mi-käli vaadittua puhdistustulosta ei ole saavutettu, erä on käsiteltävä uudelleen (Mroueh et al. 1996).

Taulukko 4.4 Toiminnan hallitsemiseksi tehtävät tarkastukset prosessialueella (kaikki tarkastukset ja huomiot dokumentoidaan).

Tarkastettavat kohteet Tarkastustiheys

Alueen yleinen siisteys Jatkuvaa

Varastokasat, suojapeitteiden kunto ja kiinnitykset ym.

Jatkuvaa

Kenttärakenteiden kunto 1–4 viikon välein

Reunaojien kunto (tukkeutuminen) 1–2 viikon välein

Salaojien toimivuus Noin kerran kuukaudessa

Vesien keräilyaltaat Noin kerran kuukaudessa

Suotoveden tarkkailukaivo Noin kerran kuukaudessa Vesien käsittelylaitteiston kunto Noin kerran kuukaudessa Kaasujen käsittelylaitteiston kunto Jatkuvaa

Öljynerotuskaivon toiminta ja öljynerottimen täyt-tyminen

Noin kerran kuukaudessa Öljynerottimen hälyttimen tarkastus Noin kerran kuukaudessa Kemikaalien ja jätteiden varastointi:

- tilojen ja/tai säiliöiden kunto - säilytystapa

Noin kerran kuukaudessa

Sammutusvälineiden kunto ja öljynimeytysaineen saatavuus

Noin kerran kuukaudessa

Aidat, varoituskyltit, ym. Jatkuvaa

Pölypitoisuus (leijumamittaukset, SFS 3863 mukai-sesti: keräysaika 2 h, leijuman enimmäissuositus 0,4 mg/m³)

Säännöllisesti (arvioidaan tapauskohtai-sesti käsiteltävän massan pölyävyyden, sään ym. tekijöiden perusteella) Melu (standardin SFS 2881 (IEC179) mukaisilla

mittausvälineillä ja standardin SFS ISO-1996-2 mu-kaisella mittausmenetelmällä)

Säännöllisesti

Haju (aistinvarainen) Jatkuvaa

Menetelmän

HUOM. Tilaaja¹

Tiedotus viranomaiselle esim. jos urakkaan sisältyy

kaivu

Tilaaja¹ Tilaaja¹

Edustavat, samanlaiset

Urakoitsija Urakoitsija Tilaaja¹

Riippumaton laadunvalvoja arvioi tarjousten teknisen laadun, urakkasopimuksessa määritetään (puhdis-tettu- ja jätefraktio) seuranta ja tutkiminen

1 Tilaajan sijalla voi olla myös tilaajan edustajakseen nimittämä taho.

2 Maamassojen kaivu, sen vaatimat luvat ja toimenpiteet eivät ole mukana tässä taulukossa.

3 Sijoituskohteesta tai käsittelypaikasta vastaava, joka voi sopimuksen mukaan olla urakoitsija, ti-laaja tai muu taho vastaa, että käsiteltävien massojen varastoinnin vaatimat kenttärakenteet, vesi-en keräily- ja

käsittelyjärjestelyt ym. toimet on tehty. Urakoitsija varmistaa, että kaikki tarvittavat valmistelut on tehty ennen käsittelyn aloittamista.

4 Urakoitsija ja laadunvalvoja raportoivat tilaajalle, tilaaja raportoi viranomaiselle.

Kuva 4.2 On-site -termodesorptioprosessin toteutuksen päävaiheet ja vastuut.

Urakoitsija laatii kohdekohtaisen työmaan laatusuunnitelman. Laatusuunnitelmassa tar-kennetaan urakkasopimuksessa esitettyjä asioita osapuolten yhteistoiminnan sujuvuuden ja lopputuloksen laadun varmistamiseksi. Laatusuunnitelmassa kuvataan kaikki työnai-kaisen laadunvalvonnan tärkeimmät tehtävät, joita ovat:

- materiaalin laatu- ja haitta-ainepitoisuusvaihtelujen huomioiminen - syötettävän maa-aineksen laadunvalvonta

- prosessin valvonta

- puhdistustuloksen valvonta, käsitelty maa-aines (tavoiterajojen alittuminen) - käsittelyssä syntyvien poistovirtojen tarkkailu

- käsittelyn lopettamisen valvonta ja hyväksyminen.

Kaikista työmaalla toteutetuista toimenpiteistä, käsitellyistä massamääristä, suoritetuista mittauksista ja tutkimuksista tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan päivittäin. Työpäi-väkirjoihin kirjataan myös laadunvarmistusnäytteenotot, muut laadunvalvontatoimet, käyttöhäiriöt ja havainnot poikkeamista. Lisäksi kaikki työn aikaisten mittausten teko-ajat, näytteenottopaikat, otettujen näytteiden numerot, mittaustulokset ja näytteenottajan tunnistetiedot kirjataan. Työn valmistuttua puhdistusprosessin laaduntarkkailusta on laadittava loppuraportti (katso luku 4.5.3 Dokumentointi).

Syötettävän maa-aineksen laadun valvonta

Yleisen periaatteen mukaan pilaantuneen maan toimittaja vastaa käsiteltävän maa-aineksen laadun selvittämisestä ja tietojen oikeellisuudesta (haitta-aineet ja pitoisuudet).

Mikäli pitoisuustiedot ovat selvästi puutteelliset, urakoitsija voi edellyttää lisätietoja massojen toimittajalta. Vastaanotettavan maa-aineksen kemiallista laatua voidaan lisäksi valvoa esim. pistokokein, vaikka sitä ei edellytettäisikään ympäristöluvassa. Erityistä huomiota tulee aina kiinnittää VOC-pitoisuuteen räjähdysvaaran vuoksi. Prosessin toi-mivuuden kannalta syötettävän massan laadun valvonnassa seurataan lähinnä massan fysikaalisia tasalaatuisuustekijöitä (savipitoisuus, vesipitoisuus).

Tarvittaessa (jos maa-ainesten laatua ei tunneta riittävän hyvin) prosessin toiminnan seuraamiseksi syötettävästä massasta otetaan näytteitä, esim. näyte/100 t (Mroueh et al.

1996). Analyysit on teetettävä yleisin, tarkoitukseen sopivin menetelmin laboratoriossa, jolla on asianmukainen laadunvarmistusjärjestelmä.

Prosessin valvonta

Prosessin valvonnan tarkka sisältö riippuu käytettävästä laitteistosta. Seuraavassa on esitetty yleensä seurattavia parametrejä:

• kammiopaine

• jälkipolttimen lämpötilan ja paineen seuranta

• syöttönopeus ja viipymäaika

• letkusuodatuskammion painehäviö

• laitteiston visuaalinen tarkastus päivittäin, perusteellisempi tarkastus viikoittain (vuodot, vauriot)

• hiilimonoksidipitoisuus kuvastaa käsittelyn tehokkuutta: < 100 ppm, yleensä teho-kas käsittely (happipitoisuuden seuranta myös tärkeää)

• savukaasun lämpötila, happipitoisuus, paine ja vesihöyrysisältö Käsiteltyjen maa-ainesten laadun valvonta

Käsitellyn maa-aineksen laadun seurantatiheys riippuu mm. massojen sisältämistä hait-ta-aineista, käsiteltävästä maamateriaalista, puhdistetun maa-aineksen sijoituspaikasta (sijoituspaikan vaatimukset, maankäyttö) ja massamäärästä. Seuranta toteutetaan seu-raavien periaatteiden mukaan:

• haitta-ainepitoisuuksien analysointi laboratoriossa (samat aineet kuin syötettävästä massasta), kenttämittauksia voidaan käyttää suuntaa-antavana menetelmänä

• hajoamis- ja muuntumistuotteiden analysointi (jos epäiltävissä)

• esim. hyötykäytettäessä kunnostettuja massoja: 1 kokoomanäyte / 150–200 tonnia käsiteltyä maata menetelmällä ASTMC702-87, koostuu 5 osanäytteestä, vaihtoeh-toisesti koostumus varmistetaan 5 erillisellä näytteellä / 150–200 t käsiteltyä maata

• esim. kaatopaikalle vietäessä kuten edellä, mutta näytetiheys 1/500 t

• käsittelyprosessin edetessä voidaan harkita näytteenottotiheyden harventamista (esim. 1 kokoomanäyte/ 250–300 t maata).

Yhteenveto kutakin käsittelyerää koskevista analyysituloksista on liitettävä massojen sijoittamista koskeviin ympäristölupahakemuksiin ja toimitettava vuosiraportin yhtey-dessä alueelliseen ympäristökeskukseen.

Käsittelyssä syntyvien jätevirtojen tarkkailu Prosessi- ja jätevedet

Vedenpuhdistamolle johdettavien vesien tarkkailu toteutetaan jätevedenkäsittelijän vaa-timusten mukaisesti. Prosessi- ja jätevesien tarkkailusta on esitetty yhteenveto taulukos-sa 4.5. Taulukostaulukos-sa on myös esitetty kohteen ympäristön pinta- ja pohjavesien laadun tarkkailuun liittyviä vaatimuksia.

Taulukko 4.5 Vesien tarkkailu.

Näytteenottokohde Tutkittavat

ominai-suudet Näytteenottotiheys Toimenpiteet ylitystapauksissa Prosessivedet

(kon-denssivesi)

pH, puhdistettavassa maassa olleet orgaani-set ja/ tai epäorgaaniorgaani-set haitta-aineet, veden

Viemäriin tai muuhun käsittelyyn orgaani-set ja/ tai epäorgaaniorgaani-set haitta-aineet, veden määrä

(jätevedenkäsittelijän vaatimusten mukaises-ti)

Esim. 4 x a Uusintanäytteenotto, ylityksen syyn orgaani-set ja/ tai epäorgaaniorgaani-set haitta-aineet, veden johdetta-van käsitellyn tai käsit-telemättömän veden laaduntarkkailu

pH, puhdistettavassa maassa olleet orgaani-set ja/ tai epäorgaaniorgaani-set haitta-aineet, veden määrä

4 x a Uusintanäytteenotto, ylityksen syyn Ympäristön pinta- ja

pohjaveden laatu

pH, puhdistettavassa maassa olleet orgaani-set ja/ tai epäorgaaniorgaani-set haitta-aineet

3–4 x a Uusintamittaus, ylityksen syyn sel-vittäminen

Poistokaasujen käsittely ja tarkkailu

Poistokaasut on aina käsiteltävä. Jos kaasujen talteenottolaitteiston toiminta perustuu alipaineeseen, on huolehdittava riittävän alipaineen ylläpitämisestä koko termisen käsit-telyn ajan. Kaasujen käsitkäsit-telyn tehokkuuden seuranta perustuu koepuhdistuksen yhtey-dessä saavutettuihin tuloksiin tai aikaisempiin kokemuksiin vastaavanlaisista haitta-aineista ja maalajeista. Seurattaviin parametreihin kuuluvat mm.

• laitteiston toimivuusparametrit; lämpötila, savukaasun happipitoisuus, paine, lämpö-tila, vesihöyrysisältö (2000/76/EY, VNa 362/2003)

• jatkuva seuranta työn aikana:

- hiilimonoksidipitoisuus CO - happipitoisuus O2

- hiilidioksidipitoisuus CO2

- elohopeapitoisuus Hg

- NOx (jos ympäristöluvassa on niitä koskeva päästöjen raja-arvo) - hiukkaset (kokonaismäärä)

- orgaaninen hiili (kokonaismäärä TOC) - HCL ^∗

- HF^∗ - SO2∗

• säännöllinen seuranta:

- puhdistettavien haitta-aineiden pitoisuus

- hiukkaspitoisuus, esim. 30 min ajan 8 tunnin välein - metallit kohteesta riippuen

- epätäydellisestä käsittelystä mahdollisesti syntyvät yhdisteet (esim. dioksiinit, furaanit)

- PAH (kivihiilitervaa käsiteltäessä)

∗ ei tarvitse tehdä VNa 362/2003 mainituissa erityistapauksissa

Dioksiinit ja furaanit kiinnittyvät usein pienhiukkasiin, joiden mukana ne pää-tyvät kaasunkäsittelylaitteistoon. Hiukkassuodattimiin tai pesureihin kertyvä pöly voi siten sisältää huomattavia haitta-ainepitoisuuksia, mikäli käsiteltävä maa-aines sisältää kloorattuja yhdisteitä.

Taulukossa 4.6 on esitetty yhteenveto kaasunkäsittelyyn liittyvästä tarkkailusta.

Taulukko 4.6 Kaasunkäsittelyyn liittyvä tarkkailu.

Näytteenottokohde Tutkittavat ominaisuudet

Näytteenottotiheys Toimenpiteet ylitys-tapauksissa seurantamenetel-mä on kokonais-VOC kenttäanalysaattorilla, varmistusmittaukset laboratoriossa tai kaasukromatografilla n. joka kolmas mitta-uskerta

Ylityksen syyn selvittä-minen

Varmistus, että syynä ei ole mittalaitteen en-simmäiseksi ja uusi säiliö jälkimmäisen tilalle

Kiinteät jätteet

Käsittelyn yhteydessä syntyvien kiinteiden jätteiden (esim. suodinpöly) laatua tarkkail-laan jätetyypin mukaan valittavilla menetelmillä. Lisäksi valvotaan jätteiden varastoin-nin asianmukaisuutta.

Kunnostuksen lopettaminen

Jos maan terminen käsittely toteutetaan on-site -menettelynä, asetetaan käsittelyn lopet-tamiselle, termodesorptiolaitteiston ja tehtyjen suojausjärjestelyjen poistamiselle sekä käsittelypaikan ennalleen saattamiselle seuraavat vaatimukset:

- Käsittely katsotaan lopetetuksi, kun kaikki prosessin lopputuotteet (käsitelty maa-aines, jäännösfraktiot, jätevedet, muut jätteet) on toimitettu eteenpäin hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen kyseisille sijoitustavoille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

- Termodesorptiolaitteisto puhdistetaan mahdollisista haitta-ainejäämistä.

- Alueelle tehdyt suojaustoimet (esim. pohjaeristys, veden keräilyallas tms.) puretaan ja poistetaan.

- Alue saatetaan mahdollisimman lähelle kunnostusta edeltävää tilaa.

- Alueen maaperän puhtaus tulee varmistaa ottamalla näytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa (tai joissakin tapauksissa kenttäanalysaattorilla).

4.5.3 Dokumentointi

Käsittelyn toteutuksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään:

• käsiteltävien maa-ainesten/kohteen tunnistetiedot

• välivarastoitujen massojen sijainti ja massamäärät varastokasoissa

• laitteiston hoito- ja huoltotoimet sekä kalibroinnit ja niiden ajat

• työmaatarkastukset ja muut työmaahavainnot

• näytteenottoajat, näytteenotto- ja analyysimenetelmät sekä analyysitulokset

• prosessissa todetut häiriöt ja niiden korjaustoimet, prosessisäädöt

• kaasujen ja vesien tarkkailumenetelmät ja -tulokset

• kaasujen käsittelylaitteiston toiminnan seurantatulokset

• kaikista toimenpiteistä niiden toteuttaja.

Termodesorptioprosessin laaduntarkkailusta on laadittava loppuraportti, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• käsitellyt massamäärät

• käsittelyssä syntyneiden poistojakeiden massamäärät, laadut, edelleen toimittaminen ja toimituskohteet

• analyysitulokset

• selvitys sattuneista poikkeuksellisista tilanteista

4.5.4 Riippumaton laadunvalvonta

Kunnostettaessa pilaantuneita maamassoja termodesorptiomenetelmällä riippumattoman laadunvalvojan käyttö tulee kysymykseen esimerkiksi, jos

• kyseessä on kohde, joka vaatii toteuttajalta erityisosaamista,

• kyseessä on on-site -käsittely,

• kaivu on sisällytetty urakkaan,

• ympäristöluvassa niin edellytetään tai

• tilaaja katsoo hyötyvänsä riippumattoman asiantuntijan käytöstä.

Myös silloin, kun hanke kilpailutetaan, voi tilaajalle olla edullista käyttää ulkopuolista, riippumatonta valvojaa urakoitsijan valinnassa. Riippumattomalle laadunvalvojalle ase-tettavia vaatimuksia ja laadunvalvonnan yleistä sisältöä on käsitelty luvuissa 1.3, 1.4, 1.5 ja 1.6.5.

4.6 Hyväksymiskriteerit ja toimenpiderajat

Termodesorptiokunnostuksen hyväksyttävyyden arvioinnin perustana on ympäristölu-vassa esitettyjen ehtojen, kuten maa-aineksen pitoisuuksille ja muille ominaisuuksille sekä poistovirtojen laadulle asetettavien vaatimusten täyttyminen.

Käsitellyn maa-aineksen laatu varmistetaan näytteenotolla ja analyyseillä. Näytteistä määritetään samat ominaisuudet, jotka määritettiin kunnostusta aloitettaessa. Käsiteltä-vässä maa-aineksessa olevien haitta-aineiden lisäksi tutkitaan myös merkittävien haital-listen hajoamistuotteiden pitoisuudet. Tutkimukset tehdään yksittäisnäytteistä. Haitta-ainepitoisuudet määritetään kuiva-ainetta kohti. Jos käsiteltävät haitta-aineet ovat seok-sia, kuten esimerkiksi PAHit tai öljyt, arvioidaan puhdistustulos erikseen kevyille, kes-kiraskaille ja raskaille yhdisteille.

Käsitellyt maamassat välivarastoidaan siten, että tavoitetasojen ylittyessä pystytään tun-nistamaan massat käsittelyerittäin ja toimittamaan ne uudelleen käsittelyyn.

Koska maamassojen laatu muuttuu käsittelyn aikana (korkealämpödesorptio), lopputu-losta ja käsitellyn massan sijoitettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös käsittelyn mahdolliset vaikutukset maa-aineksen ominaisuuksiin.

In document Pilaantuneiden maiden (sivua 149-158)