Työnaikainen laadunvalvonta

Stabilointityömaan laadunvalvonta perustuu ensisijaisesti kenttälaboratoriossa määritet-täviin vesipitoisuuteen ja tiivistyvyyteen sekä silmämääräisiin havaintoihin massan vä-ristä ja rakeisuudesta. Näiden havaintojen ja kokeiden perusteella työmaan toiminnasta vastaavan on pystyttävä tekemään päätökset veden ja sideaineen määrästä sekä toimin-nan keskeyttämisestä tarvittaessa.

Työnaikaisen laadunvalvonnan tärkeimmät tehtävät ovat:

- materiaalin laatu- ja vesipitoisuusvaihtelujen huomioiminen - tavoitteen mukaisen tiiveysasteen saavuttaminen

- massan valmistuksen ja työn ohjaaminen tilanteen mukaisesti, riittävän nopea toi-minta tilanteiden muuttuessa

- massan valmistuksen, sideainemäärän ja vesipitoisuuden säätely tarpeen mukaan - päätökset vesipitoisuusylitysten aiheuttamista toimenpiteistä (päätöksistä vastaavan

oltava määritetty)

- tiiveysmittaukset – volymetri ja Troxler (tarpeen tiiveyden ja lujuuden välisen sel-vän vuorovaikutussuhteen takia)

Laadunvalvonnan koemenetelmät ja näytteenotto

Taulukossa 3.8 on esitetty laadunvalvonnan koemenetelmät ja liitteessä 7 on esitetty yksityiskohtaisemmat suositukset kokeiden toteutuksesta. Yhtenäisten laadunvalvonta-menetelmien käyttö varmistaa eri osapuolten tuottamien tulosten vertailukelpoisuuden ja helpottaa tulosten vertailua asetettuihin tavoitetasoihin.

Taulukko 3.8 Stabilointityömaan laatuseuranta (Finergy 2000). Ominaisuuksien seu-rantavälien määrittelyssä voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon työmaan koko ja massan homogeenisuus.

Ominaisuus Seurantaväli Toimenpiteet Vesipitoisuus Noin 1/50 t (sidottava

mas-san epähomogeenisuuteen, olosuhteisiin, työvuoron tuotantoon ja urakan ko-koon).

Tavoitteena on 3–5 mittaus-ta per työvuoro.

• Massan valmistuksen vesimäärää sääde-tään, jos massan vesipitoisuus poikkeaa ennakkokokeiden mukaisesta optimista yli ± 2 %

• Jos rakenteeseen lähtevän materiaalin vesipitoisuus poikkeaa optimivesipitoi-suudesta yli ± 5 %, ei massaa saa käyttää ennen työmaan laadusta vastaavan henki-lön lupaa

Tiivistyvyys 1/250 t (suurissa kohteissa alussa 250 t ja myöhemmin esim. 500 t). Tavoitteena on 3–5 mittausta per työvuoro.

• Vertailuarvot määritetään esikokeissa (2–

3 sarjaa)

• Laatuvaihtelujen seuranta tiivistyvyys-tarkkailulla (vaihtelut maksimikuivairto-tiheydessä, optimivesipitoisuudessa, refe-renssi ICT -kokeen tuloksessa) – vaikut-taa vertailuarvoja muuttavasti

Tiiveysaste 1/100 t pienissä kohteissa (suurissa kohteissa alussa 1/100 t ja myöhemmin 1/200 t).

Troxler –mittauksia 5 / työvuoro, volymetrimitta-uksia 3–5 / työvuoro.

• Seuranta tiiveysmittauksilla (volymetri, Troxler, Loadman, DCC)

• Rinnakkaisilla mittausmenetelmiä käyt-tämällä (Loadman, DCC) voidaan tiive-ysasteen suoria mittauksia (volymetri, Troxler) vähentää

Kerrospaksuus Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus korkeintaan 25 cm

Rakeisuus,

Näytesarja/200 t, kuitenkin vähintään 2

sar-jaa/työvuoro, jokaisessa sarjassa N näytettä Vedenläpäisevyys-, liukoi-suus- ja pakkasenkestä-vyyskoenäytteet: Esim.

näytesarja/1 000 t (vähin-tään 2

näytesar-jaa/stabiloitava erä)

• Massanäytteet otetaan rakenteeseen kul-jetetusta ja tiivistämättömästä massasta.

Näytteet on valmistettava tietyn (massas-ta ja sideainees(massas-ta riippuvan) ajan kulues-sa maskulues-sanäytteenotosta.

• Näytemäärät vaihtelevat tarpeen mukaan:

urakoitsijan näytteet, riippumattoman laadunvalvonnan näytteet, varanäytteet (katso taulukko 3.9).

• Näytteet tehdään vakiotyömäärällä (Proc-tor, ICT)

Massojen se-koituksen val-vonta

Sekoituslaitteiston, seos-suhteen, sekoitusnopeuden ja sekoitusajan valvonta.

• Maamassojen sekä seos- ja lisäaineiden syötön seuranta paino-, virtaus- tai tila-vuusmittauksin. Ainesmenekkien ja seos-suhteiden oikean tason tarkastus vähin-tään kerran työvuorossa.

• Mittalaitteiden kalibroinnin tarkastus vähintään kerran viikossa.

• Vaakojen ja muiden syötön valvonnassa käytettävien laitteiden tarkkuus vähintään

± 2 % mitattavasta määrästä maa-ainekselle ja ± 0,5 side- ja lisäaineille Syötettävän

materiaalin laadun valvon-ta

• Maa-aineksen koostumuksen seuranta aistinvaraisesti. Jos massan väri, haju tai fysikaalinen koostumus muuttuu, arvioi-tava lisätutkimusten tarve.

• Seos- ja lisäaineista varanäytteet, jotka säilytetään ja tutkitaan tarvittaessa. Ura-koitsijalla oltava käytettävien seos- ja li-säaineiden koostumustiedot.

Massasta otetaan näytteitä urakoitsijan laadunvalvontakokeita varten laadunvarmistus-suunnitelmassa määritettävin väliajoin. Massanäytteet otetaan esimerkiksi 100 tonnin välein, kuitenkin vähintään 0,5–1 näyte-erä/d ja vähintään 5 kertaa kiinteytystyön aika-na. Maksimikuivatiheys, optimivesipitoisuus ja lujuus määritetään kaikista näyte-eristä.

Vedenläpäisevyyttä, pakkasenkestävyyttä ja liukoisuutta seurataan vain osasta näytteitä ja näytteenottotiheys suhteutetaan stabiloitavaan kokonaismäärään (esim. 1/500 t tai 1/1 000 t). Kaikissa kohteissa tehdään kuitenkin vähintään kaksi määritystä.

Laadunvarmistuskoenäytteiden valmistuksessa voidaan käyttää kiertotiivistyslaitetta, täryvasaraa tai parannettua Proctor-menetelmää. Näytteiden valmistuksessa huomioon-otettavia seikkoja on esitetty liitteessä 7. Näytteitä valmistetaan kerralla riittävä määrä siten, että tarvittaessa voidaan tehdä rinnakkaiskokeet. Tällöin laajaa koesarjaa (kaikki kokeet) varten valmistetaan 16–20 näytettä ja muita koesarjoja varten 8–10 näytettä (taulukko 3.9).

Taulukko 3.9 Suositus laadunvalvonnan koenäytteiden lukumäärästä/näytteenottokerta.

Tutkimus Näytemäärä Huom!

Puristuskokeet/halkaisu-vetokokeet

2 * 3 Vedenläpäisevyyskoe 2 * 1 Pakkasenkestävyyskoe 2 * 2 Liukoisuuskoe 2 * 2

Lisäksi riippumattoman laadunvalvojan näytteet samasta erästä (vähintään kaksi kertaa toteutuk-sen aikana)

Muut kokeet

(sideainepitoisuudet, ym.)

N näytettä Tarvittaessa, erikseen määritettäviä

Massasta otetut laadunvarmistusnäytteet ja massojen sijoituspaikat kirjataan siten, että testattavia näytteitä vastaavien massojen sijoituspaikat pystytään jäljittämään. Samoin kirjataan myös käyttöhäiriöt ja havainnot poikkeamista, esim. syötettävän materiaalin koostumuksessa havaitut poikkeamat.

Liukoisuustutkimukset

Liukoisuustutkimusnäytteet valmistetaan samanaikaisesti kuin teknisiin määrityksiin tarvittavat näytteet. Kullakin näytteenottokerralla otetusta massasta valmistetaan saman-aikaisesti vähintään kaksi rinnakkaisnäytekappaletta. Näytekappaleen tulee olla lieriö tai prisma, jonka pinta-ala voidaan laskea perinteisillä matemaattisilla kaavoilla. Näytteet säilytetään liitteen 7 ohjeen mukaan vähintään 28 vrk (sementtipohjaiset) ja vähintään 14 vrk (bitumistabiloidut massat).

Tutkittavat näytteet valitaan rinnakkaisnäytteistä satunnaisesti alla olevan taulukon 3.10 mukaisesti. Muut näytteet säilytetään mahdollisia jatkotutkimuksia varten tai kunnes laadunvalvontanäytteen tulos on hyväksyttävä.

Taulukko 3.10 Liukoisuustutkimuksien näytemäärät laadunvalvonnassa.

Käsiteltävä

massa määrä Valmistettavien näytteiden

lukumäärä Laadunvalvontatutkimus alle 10 000 t • 1 näytteenottokerta /

alka-vaa 2 500 t massaa, vähin-tään 2 näytteenottokertaa

• Jokaisena näytteenottoker-tana valmistetaan 3 erillistä rinnakkaisnäytettä

Valitaan satunnaisesti diffuusiotestillä NEN 7345 tutkittavaksi 1 näyte jokaista näytteenottokertaa kohti.

Jos materiaalin stabiloituvuus on osoitettu murskatusta materiaalista tehdyllä prEN 14405 testillä, tutkitaan myös vähintään 2 satunnaisesti valittua näytettä eri näyt-teenottokerroillta murskatusta näytteestä prEN 14405 testillä.

yli 10 000 t/v • 10 000 t asti 1 näytteenot-tokerta / 2 500 t massaa, minkä jälkeen 1 näytteenot-tokerta / alkavaa 5 000 t massaa

• Jokaisena näytteenottoker-tana valmistetaan 3 erillistä rinnakkaisnäytettä

(esimerkki: näytteenottokertoja 6, kun massamäärä 16 000 t)

Valitaan satunnaisesti diffuusiotestiin 3 näytettä ensimmäistä tuhatta tonnia kohti, sen jälkeen vähintään 1 näyte/10 000 t Jos materiaalin stabiloituvuus on osoitettu murskatusta materiaalista tehdyllä prEN 14405 testillä, tutkitaan myös vähintään 1 näyte/10 000 t murskatusta näytteestä teh-tävällä prEN 14405 testillä.

Kahden peräkkäisen näytteenottokerran ajankohdat valitaan siten, että ne eivät ole ajal-lisesti liian lähekkäin. Näytteenottokertojen välillä tulee käsitellä vähintään 1 000 t mas-saa. Jos käsiteltävät massamäärät ovat pieniä, näytteenottoväliä tihennetään niin, että kustakin käsittelyerästä tutkitaan vähintään kaksi eri aikoina otettua näytettä.

Laadun-valvontatutkimuksessa käytetään hollantilaista 64 vrk diffuusiotestiä tai orgaanisille haitta-aineille liitteen 7 ohjeen mukaisesti modifioitua testiä. Jos minkään haitta-aineen liukoisuus ei ylitä 30 % lupaehdoissa sallitusta liukoisuusrajasta, testin voi keskeyttää 16 vrk kuluttua.

3.5.4 Riippumaton laadunvalvonta

Riippumaton laadunvalvonta etenee urakoitsijan laatiman ja toteuttaman rakennusaika-taulun mukaisesti. Työselitys ja työmaan laatusuunnitelma tarkistetaan välittömästi nii-den valmistuttua. Jos urakkaan sisältyy koekentän rakentaminen, sen toteuttamista seu-rataan koko rakentamisen ajan. Urakoitsijan laadunvalvontatyötä ja työtapoja seuseu-rataan 1) työmaalle tehtävillä satunnaiskäynneillä, 2) työmaalle tehtävillä kohdennetuilla käynneillä, 3) laboratoriotutkimusten ja koetulosten seurannalla sekä 4) urakoitsijan laadunvalvontakokeiden varmistamisella rinnakkaisnäytteillä tehtävillä kokeilla.

Työmaalle tehtävistä satunnaiskäynneistä ei ilmoiteta etukäteen urakoitsijan edustajalle.

Käyntien yhteydessä tehdään havaintoja työmaan toiminnasta, työvaiheista ja työselitykses-sä esitettyjen asioiden noudattamisesta. Käyntien määrä voidaan sitoa joko aikaan (esim. 2 käyntiä viikossa) tai työn etenemisnopeuteen (esim. 1 käynti / 500 t kiinteytettyä massaa).

Kohdennetut käynnit pyritään ajoittamaan kriittisiin työvaiheisiin sekä urakoitsijan työmaalla suorittamiin laadunvalvontaan liittyviin toimiin (esim. näytteenotto, tiiveys-kokeet). Käyntien määrä voidaan sitoa urakoitsijan laadunvalvontasuunnitelmassa esi-tettyihin toimenpiteisiin (esim. joka toiseen näytteenottoon osallistuminen).

Laboratoriokokeiden suorittamista seurataan tekemällä 1–2 satunnaista käyntiä labora-torioon. Laadunvalvontakokeiden tuloksia seurataan (työmaapöytäkirja ja laadunval-vontapöytäkirja) säännöllisesti työmaakäyntien yhteydessä tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Pöytäkirjoihin merkitään arvio tuloksista ja se varmennetaan allekirjoituksella.

Riippumaton laadunvalvoja suorittaa urakoitsijan koeohjelmaa vastaavan laboratorio-koesarjan erikseen määriteltävin väliajoin. Kokeita varten otetaan rinnakkaisnäytteet samalla, kun urakoitsija ottaa näytteitä omia kokeitaan varten. Riippumaton laadunval-voja osallistuu aina rinnakkaisnäytteiden ottoon. Suoritettavien rinnakkaiskoesarjojen määrä sidotaan urakoitsijan laatusuunnitelmassa esitettyihin koemääriin.

Kaikista havaituista poikkeamista ilmoitetaan välittömästi sekä tilaajan edustajalle että urakoitsijan edustajalle. Kaikki laadunvalvontatyöhön liittyvät toimet (esim. työmaa-käynnit, suunnitelmien tarkistaminen) kirjataan ylös ja liitetään loppuraporttiin soveltu-vin osin. Riippumaton laadunvalvoja osallistuu työmaakokouksiin ja raportoi lisäksi kirjallisesti tilaajalle erikseen sovittavin väliajoin.

3.5.5 Tiedonhallinta

Kunnostustyömaan tiedonhallinta

Stabilointihankkeessa on oleellisen tärkeää, että laadunvalvonnan koetulokset ja ha-vainnot massan laadusta menevät heti tiedoksi prosessista vastaavalle henkilölle tai henkilölle, jonka vastuulla on päättää toimenpiteistä. Vastuut ja henkilöt, joille tuloksis-ta tiedotetuloksis-taan, määritetään laatusuunnitelmassa. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään myös tavanomaisimmat poikkeamatilanteet ja laadunvalvontatulosten arvot, joiden ylit-tyessä tai alittuessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin (toimenpiderajat). Myös tilanteet, jois-ta on ilmoitetjois-tava viranomaisille, määritellään.

Työpäiväkirjat ja raportit

Kaikki työn aikaisten mittausten tekoajat, näytteenottopaikat, otettujen näytteiden nu-merot, mittaustulokset ja näytteenottajan tunnistetiedot kirjataan työpäiväkirjoihin tai seurantalomakkeisiin. Massasta otetut laadunvarmistusnäytteet ja massojen sijoituspai-kat kirjataan siten, että testattavia näytteitä vastaavien massojen sijoituspaisijoituspai-kat pystytään jäljittämään. Samoin kirjataan myös käyttöhäiriöt ja havainnot poikkeamista, esim. syö-tettävän materiaalin koostumuksessa havaitut poikkeamat.

3.6 Hyväksymiskriteerit ja toimenpiderajat

Stabilointihankkeen tulosten hyväksyttävyys arvioidaan vertaamalla laadunvalvontatut-kimusten tuloksia hyväksyttäviin tasoihin. Kaikille mittausmenetelmille esitetään arvio menetelmän epätarkkuudesta. Tuloksia arvioitaessa voidaan teknisille ominaisuuksille sallia tietty määrä vähäisiä poikkeamia hyväksyttävistä tasoista. Sallittu laatupoikkeamien määrä tulisi määritellä kohteen laadunvarmistussuunnitelmassa (urakkasopimuksissa).

Koetulosten vertailun lisäksi esitetään arvio hyväksyttävät tasot alittavien massojen määrästä ja niiden sijainnista rakenteessa.

3.6.1 Lujuuskokeet

Puristuslujuuskokeen tuloksille esitetään hyväksymiskriteereitä monissa ohjeissa. Tyy-pillisin tapa on esittää vaatimus keskiarvolle ja hajonnalle sekä täydentävät kokeet lau-kaisevalle poikkeamalle.

Puristuslujuuden osalta ehdotetaan käytettävän soveltaen standardissa SFS 5213 "Beto-niharkot, näytteenotto, testaus ja hyväksymissäännöt" kuvattua menettelyä. Standardin mukaan lujuuskokeiden keskiarvon on täytettävä vaadittu raja-arvo eikä yksikään yksit-täinen koetulos saa alittaa vaadittua lujuustasoa enempää kuin 20 % .

Hyväksymismenettely on esitetty taulukossa 3.11. Koska edellä mainittu poikkeamavaa-timus 20 % on annettu talonrakennuksen kantavalle elementille, niin sitä voidaan säätää vastaamaan kiinteytetylle maalle asetettavia lujuuden suhteen vähäisempiä vaatimuksia.

Kiinteytetylle pilaantuneelle maalle voidaan käyttää alituksen arvoa 30 %.

Vastaavaa menettelytapaa voidaan kehittää myös muille laadunvalvonnan nopeille koe-tyypeille. Menettelyn tulee kuitenkin olla toteutettavissa samanaikaisesti valmistetuilla näytteillä, jotta aikataulujen kanssa ei tule vaikeuksia. Vedenläpäisevyys-, pakkasenkes-tävyys- ja liukoisuuskokeiden osalta kokeiden toisto ei käytännössä useinkaan tule ajan puutteen takia kyseeseen.

Taulukko 3.11 Näytteenottoerän puristuslujuuden hyväksymisvaihtoehdot.

poikkeava tulos

2 3 + + + Keskiarvovaatimus täyttyi, eikä alituksia –

Keskiarvo täyttyi, yksi alitus kolmesta, testataan lisänäytteet

Lisänäytteiden jälkeen keskiarvo täyttyi ja edel-leen vain yksi alitus – hyväksytty tulos.

3

3 lisänäytettä

+ + *

+ + *

Keskiarvo täyttyi, yksi alitus kolmesta, testataan lisänäytteet.

Lisänäytteiden jälkeen keskiarvo täyttyi, mutta kaksi alitusta – vaatimuksesta poikkeava tulos.

- Kokeen tulos alle vaatimuksen

+ Keskiarvovaatimus täyttyy, yksittäisten kokeiden tulosten poikkeama vaaditusta lujuustasosta < 30%

* Yksittäinen koe alittaa vaaditun lujuustason ≥ 30%

3.6.2 Liukoisuustutkimukset

Jos tutkitun näytekappaleen liukoisuusarvot ylittävät ympäristöluvassa tai urakkasopi-muksessa määritetyt liukoisuusraja-arvot, tutkitaan kyseisellä näytteenottokerralla otetut rinnakkaisnäytteet. Mikäli myös rinnakkaisnäytteissä todetaan arvojen ylityksiä, tulok-sia ei voida pitää hyväksyttävinä.

In document Pilaantuneiden maiden (sivua 120-127)