Kunnostustyön valmistelu .1 Luvat ja suunnitelmat .1 Luvat ja suunnitelmat

Pilaantuneiden maiden kunnostaminen on ympäristöluvanvaraista tai ilmoituksen edellyttävää toimintaa. Lupa on haettava hyvissä ajoin ennen työmaan aloittamista. Rakennus- ja kunnostus-työn valmistelun aikana huolehditaan työmaahan liittyvien tarpeellisten lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä. Toteutettavien töiden luonteesta riippuen voidaan tarvita esim. työlupaa tai kaivulupaa. Mikäli alueella puretaan rakennuksia, on haettava lisäksi purkulupa. Häiritseväs-tä melusta on tarvittaessa tehHäiritseväs-tävä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaisille. Jos tie- tai katualu-etta joudutaan ottamaan työmaakäyttöön, on asiasta tehtävä hakemus kunnan asianomaiselle viranomaiselle.

Kunnostustyömaalle on laadittava työmaasuunnitelma, joka toimitetaan tarkastettavaksi ympä-ristöviranomaisille. Työmaasuunnitelmassa esitetään mm. työmaan ajojärjestelyt ja työmaan yleiseen toimintaan liittyvät seikat. Suunnitelmaan on liitettävä työsuojeluviranomaisille tiedok-si saatettu työturvallisuussuunnitelma sekä erillinen kaivusuunnitelma. Ennen kaivutöiden aloit-tamista on oltava valmiina myös työmaakohtainen laatusuunnitelma. Välivarastointiin liittyy aina läjityssuunnitelman laadinta. Läjityssuunnitelmassa huomioidaan kasojen sijoittelu, läjitys-tavat ja geotekninen suunnittelu. Osa suunnitelmista voi sisältyä jo kunnostussuunnitelmaan, etenkin pienten työmaiden osalta. Ympäristölupakäytäntöä sekä työmaa-, turvallisuus- ja laatu-suunnitelmien sisältöä on tarkemmin käsitelty Yleisessä osassa luvuissa 1.2.2 ja 1.6.3. Maara-kennustyömaahan liittyviä käytännön järjestelyjä on käsitelty myös julkaisussa Tuhola 1997.

Kaivusuunnitelma laaditaan geoteknisten pohjatutkimusten sekä kohteen kunnostussuunnitel-massa esitettyjen, tehtyjen pilaantuneisuusselvitysten yhteydessä määritettyjen, haitta-aineiden pitoisuuksien ja esiintymisen perusteella. Suunnitelmassa esitetään mm.

• kaivutasot, -syvyydet ja -alueen laajuus kullakin tasolla

• kaivualueen kokonaislaajuus (DEPA 2002)

• kartta, johon on merkitty kiinteistöjen (tonttien) rajat

• eri luokkiin sijoitettavien maamassojen rajaukset kaivukerroksittain (luokittelu voidaan jou-tua tekemään haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien lisäksi myös maalajien suhteen, esim.

mikäli maamassat aiotaan käsitellä stabiloimalla)

• stabiliteettitarkastelu

• tarvittaessa tuentasuunnitelma

• pohja- ja orsiveden pinnan tasot ja alentamissuunnitelma tarvittaessa (alentaminen voi johtaa pilaantuneen pohjaveden käsittelytarpeeseen)

• vesien keräily- ja käsittelysuunnitelma (sisältää näytteenottosuunnitelman)

• ilmapäästöjen hallintasuunnitelma (kaasut, pöly)

• vesi-, viemäri- ja kaapelilinjojen sekä muiden maanalaisten rakenteiden sijainti

• kaivannon täyttösuunnitelma (rakennekerrokset, täyttömateriaalit) tai muut alueen jatkokäyt-töön liittyvät rakennustoimenpiteet.

Kaivusuunnitelmaa laadittaessa urakoitsijan ja kohteen suunnittelijan on syytä toimia läheisessä yhteistyössä. Jos kohteessa joudutaan alentamaan pohjaveden pintaa tai alueella on muuten mahdollisesti ongelmia aiheuttavat pohjavesiolosuhteet, on suositeltavaa ottaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pohjavesiasiantuntija mukaan valmistelutyöhön.

Myös odottamattomiin tilanteisiin on syytä varautua laatimalla toimenpidesuunnitelma, jolla pyritään ehkäisemään terveys- ja ympäristöhaitat sekä varmistamaan kunnostuksen eteneminen poikkeamatilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esim. yllättävä vedenkäsittelytarve, uudenlaisten haitta-aineiden löytyminen sekä massamäärien huomattava poikkeaminen ennalta arvioiduista määristä (Alanko & Järvinen 2001). Suomen olosuhteissa on syytä varautua myös huonoihin sääolosuhteisiin ja niistä aiheutuviin viivästyksiin ja ongelmiin laatutavoitteisiin pääsemisessä.

Odottamattomiin tilanteisiin voidaan varautua mm. seuraavilla tavoilla:

• varataan keräyslaitteisto ja säiliö mahdollisille jätevesille

• varmistetaan käsittelylaitosten tai sijoituspaikkojen kapasiteetti massamäärien ylitysten va-ralta

• suunnitellaan maaperästä löytyvien säiliöiden tai muiden isojen kiinteiden jätteiden käsittely

• jos alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, keskeytetään kunnostus ja ilmoi-tetaan asiasta viranomaisille.

2.4.2 Kaivutyön ja kuljetusten valmistelu

Työmaan esivalmistelut

• työmaateiden rakentaminen, liikennemerkkien ja opasteiden asennus

• työmaan aitaaminen ja kunnostustyöstä ilmoittavien varoituskylttien kiinnittäminen aitaan

• puiden ja poistettavien rakenteiden raivaus

• sähkö-, vesi ja viemäriliittymät

• kaivualueiden rajaaminen ja merkitseminen

Kunnostustyön oikea-aikainen aloittaminen ja aikatauluttaminen vaikuttaa oleellisesti saavutettavaan lopputulokseen. Huonoihin sääolosuhteisiin ja mas-samäärien kasvuun on syytä varautua.

• sähkö- ja puhelinkaapelien, vesi- ja viemärijohtojen, kaasuputkien ja maanalaisten rakentei-den merkitseminen maastoon

• alueen pintavesien kuivatuksen ja ohjauksen suunnittelu

• rakenteiden ja rakennusten vaurioitumisriskitarkastelu (painumat, siirtymät)

• työmaakoppien ja sosiaalisten tilojen (pesumahdollisuus) rakentaminen

• ilman laadun (pöly, VOC) monitoroinnin järjestäminen (pölypäästöihin jatkuvatoiminen keräävä mittari) (EPA 1997)

• vertailutietojen hankkiminen ympäristöstä, esim. melumittaukset, hiilivetypäästöt, pohja- ja pintavesien laatu

• pohjaveden tarkkailuputkien asentaminen tarvittaessa

• lähiympäristön kaivojen kartoitus, jos kohteessa pohjaveden pinnan alennus

• vartioinnin järjestäminen tarvittaessa

Kaivun esivalmistelut

• maanpäällisten ja maanalaisten haitta-ainelähteiden tyhjentäminen ja poistaminen (tankit, säiliöt yms.)

• jännitteen katkaiseminen johdoista, putkistot kaasuvapautetaan

• rakenteiden ja rakennusten suojaaminen, tarvittaessa olemassa olevien rakennevaurioiden dokumentointi valokuvaamalla ja piirroksin (vauriokatselmus, huom. rakennusten omistajan tai hänen valtuuttamansa henkilön läsnä ollessa, pöytäkirjan allekirjoittavat kummankin osa-puolen edustajat), muista myös teiden kuntokatselmukset (päällysteiden kunto, rummut jne.)

• rajapyykkien siirrot tarvittaessa (sovittava omistajan kanssa)

• alueen ulkopuolisten pintavesien ohjaaminen tarvittaessa pois työmaa-alueelta

• alueen sisäpuolisten pintavesien keräyksen järjestäminen tarvittaessa

• tärinämittauksiin varautuminen tarvittaessa

• tarkemittauksia varten oltava toisiinsa sidottuja kiintopisteitä minimissään 2–3 kpl kaivan-non lähellä

• pölyämisen esto- ja VOC-yhdisteiden haihtumisenestotoimenpiteiden suunnittelu etenkin, Kunnostustyön aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti lupa- ja

valvontavi-ranomaisille ja muille asianosaisille (esim. alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä kunnan rakennusvalvonta) viimeistään viikkoa ennen töiden aloittamista.

Myös kaivetun maan esi- ja jatkokäsittelylle on oltava ohjeet laadittuina ja materiaalien vastaan-otto on oltava sovittuna ennen kaivutyön aloittamista (koskee sekä pilaantunutta että puhdasta maata). Valvoja ja urakoitsija käyvät yhdessä läpi kaivusuunnitelman ja huolehtivat työhön opastamisesta kaikkien työntekijöiden osalta.

Kaivukalustoa valittaessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat seikat:

• pohjan kantavuus (tela- vai pyöräalustainen kone)

• maaperän laatu

• kaivusyvyys, puomin pituus

• kaivukaluston koko tai määrä

• telttakaivussa konevaatimukset erilaiset kuin ulkona

• kaluston omat suojavarusteet ja koneiden yleinen kunto (ei öljyvuotoja, ikkunat ja ovet ehjät jne.)

• henkilökunnan ammattitaito ja kokemus.

Jos kaivantoa täytetään uusilla täyttömailla ja rakennekerroksilla, on kiinnitettävä huomiota myös tiivistyskaluston laatuun. Kaluston on oltava riittävän tehokasta suunnitelmissa esitetyn tiiveysasteen saavuttamiseksi.

Rakennusten läheisyydessä kaivutöitä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteiden stabiliteettiin. Mikäli työkohteessa ei ole käytetty geoteknistä suunnittelijaa, on rakenteiden va-kavuutta syytä tarkastella erityiskysymyksenä. Suurin mahdollisuus rakenteiden vaurioitumisel-le liittyy seuraaviin työvaiheisiin:

• kaivu kellarittoman rakennuksen vieressä, tukematon kaivanto

• pohjaveden pinnan alentaminen, etenkin hiekkamailla

• perustusten tuentatyöt

Rakenteiden läheisyydessä tehtävät kaivutyöt on aina tehtävä pohjaveden pinnan yläpuolella.

Riskialttiissa kohteissa kaivaminen voidaan toteuttaa lohkoittain, jolloin vain pieni osa raken-teista on kerrallaan alttiina vaurioitumiselle. Tällöinkin riski vaurioitumiselle on olemassa ja sen pienentämiseksi on noudatettava seuraavia sääntöjä:

• urakoitsijan on noudatettava kaivusuunnitelmassa esitettyjä ehtoja ja määräyksiä

• kaivusuunnitelmassa on otettava huomioon rakenteiden vaurioitumisriskit ja riskien pienen-tämiseksi tehtävät toimenpiteet

• suunnitelmassa esitetään sallittu kaivannon leveys ja kaivusyvyys kaivulohkoittain

• lohkoittain kaivettaessa on esitettävä, mitkä lohkot voivat olla samanaikaisesti kaivettavina

• kaivun on tapahduttava pohjaveden pinnan yläpuolella

• pohjaveden pinnan alentaminen on syytä toteuttaa turvallisen etäisyyden päässä rakenteista, pumppaustoimenpiteitä ei siten suositella tehtäväksi kaivannossa (pintavedet poikkeus)

• ympäristön pintavedet ohjattava kaivannon ohitse

• kaivannon ja rakenteiden tukirakenteet on mitoitettava käyttäen riittävää varmuuskerrointa.

Ongelmajätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maamassoja on käsiteltävä ongelmajätteitä koskevien määräysten mukaisesti, mikä on huomioitava mm. kuljetusten yhteydessä (liite 2, siirtoasiakirjat).

Kuljetusten esivalmistelut

Kuljetuskalustoa työmaalle varattaessa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin:

• maaperän kantavuus työskentelyalueella, vaatiiko erityisiä maansiirtoautoja

• ajomatkan pituus, ajokaluston määrä

• kasettiautokaluston käyttömahdollisuus (suositeltavaa käyttää aina kun kuljetusmatkat ovat pitkiä)

• kuormapeitot ja lavojen vesitiiveys tarvittaessa

• kaluston yleinen kunto (ei öljyvuotoja)

• ovatko kuljetukset ADR-säännösten alaisia

Käytettäessä julkista tieverkkoa kuljetuksiin tulee rakennuttajan sopia siitä mahdollisesti aiheu-tuvista järjestelyistä (esim. liittymien rakentaminen) viranomaisten kanssa (mm. tiehallinto, po-liisi, kunnan viranomaiset). Tarvittaessa on varauduttava kuljetusreittien siivoamiseen keräävää harjalaitetta käyttäen.

Ongelmajätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maita kuljetettaessa edellytetään siirtoasiakirjojen (VNp ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitse-misestä 659/1996) käyttöä ja ongelmajätetasoista kuljetustoimintaa. Myös lievemmin pilaantu-neiden maiden kuljetuksissa edellytetään kuormakirjojen käyttämistä. Jätteet kootaan ja kuljete-taan kiinteistöiltä siten, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle (jäteasetus 1390/1993). Liit-teessä 1 on esitetty esimerkki siirtoasiakirjalomakkeesta. Pilaantuneen maa-alueen kunnos-tusurakoitsija on osaltaan vastuussa määräysten toteutumisesta. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin, jos hankkeessa käytetään kuljetuksiin aliurakoitsijoita.

2.4.3 Välivarastoinnin valmistelu Välivarastointipaikalle asetettavat vaatimukset

Välivarastointipaikalle sijoitettavista maamassoista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle.

Haitto-ristöön. Suojaamistoimenpiteistä huolimatta myös varastointiin käytettävälle paikalle on asetet-tava vaatimuksia.

Välivarastointipaikka on aina sijoitettava kantavalle ja mahdollisimman tiiviille (huonosti vettä läpäisevälle) pohjalle. Paikan pitää myös olla pinta- ja pohjavesien suhteen helposti hallittavissa.

Kosteikot, notkelmat, soistuneet alueet, pohjavesialueet ja vedenjakajat eivät sovellu välivaras-tointipaikoiksi. Varastointipaikan tulee täyttää myös tasaisuutensa puolesta varastoalueelle ase-tettavat vaatimukset.

Välivarastointialueita ei saa sijoittaa ekologisesti herkille alueille. Asutuksen läheisyyttä on väl-tettävä mahdollisuuksien mukaan. Suositeltavinta on sijoittaa kaivetut maamassat välivarastoon käsittelypaikan tai kunnostettavan kohteen välittömään läheisyyteen, teollisuusalueille tai muu-hun vastaavaan paikkaan. Myös kuljetusmatkojen minimointiin ja vähiten ympäristöhaittoja aiheuttavien ajoreittien valintaan on pyrittävä.

Välivarastointipaikan valmistelu

Ennen välivarastoinnin aloittamista tehdään seuraavia valmistelutöitä:

• näytteenotto- ja valvontatoimien suunnittelu (suotovedet, valumavedet, kaasut, pöly)

• alueen ulkopuolisten pintavesien kuivatuksen ja ohjauksen suunnittelu

• alueen sisäpuolisten pintavesien keräyksen suunnittelu ja järjestäminen

• alueen aitaaminen ja pilaantuneen maa-aineksen varastoinnista ilmoittavien varoituskylttien kiinnittäminen aitaan

• työmaateiden rakentaminen

• tiivistysrakenteiden suunnittelu ja toteutus (ks. luku 8.2.1)

• kuormien vastaanottoon tarvittavan kaluston hankinta (kaivinkone, pyöräkuormaaja)

In document Pilaantuneiden maiden (sivua 74-79)