Kaivu/massanvaihto ja kuljetukset

Kaivun ja kuljetusten sekä mahdollisen työmaalla tehtävän massojen esikäsittelyn yhteydessä ympäristöön saattaa levitä haitta-aineita sisältävää pölyä ja vettä sekä haihtuvia yhdisteitä. Hai-tallisille aineille altistumisen lisäksi haihtuvista aineista voi aiheutua hajuhaittoja. Seuraavien tekijöiden vaikutus potentiaalisten päästöjen kokonaismäärään on huomattava:

• riittämättömät kohdetutkimukset (maaperän laatu, haitta-aineiden koostumus ja pitoisuudet) voivat aiheuttaa välivarastointitarpeen ennakoimattoman kasvun

• ajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttama pölyäminen on huomioitava kohteen esivalmistelun (esim. puuston poisto, raivaus), vesien johtamistöiden, kaivun ja kuljetusten aikana

• pölyämisen lisäksi haihtuvien aineiden (VOC) haihtuminen voi lisääntyä kaivun yhteydessä

• työtapojen merkitys syntyvien ilmapäästöjen määrään on suuri

• haitta-aineet voivat levitä puhtaille alueille etenkin työmaan käynnistämisvaiheessa ja siirret-täessä koneita työmaalle tai sieltä pois

• kuuma ja kuiva ilma sekä kova tuuli lisää pölyämistä ja haihtumista

• rankkasateet voivat aiheuttaa hallitsematonta haitta-aineiden leviämistä ympäristöön

• suojaamattomista varastokasoista ja kaivannoista voi liueta haitta-aineita pohjaveteen, pinta-vesiin tai maaperään

• pinta- ja kuivatusvesien puutteellinen käsittely voi aiheuttaa pilaantumisen leviämistä puh-taille alueille

Tarpeetonta altistumista haitta-aineille voidaan vähentää seuraavilla toimenpiteillä:

• ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään tarpeettoman altistuksen välttämiseksi ja hait-ta-aineiden leviämisen estämiseksi

• vältetään tarpeetonta oleskelua pilaantuneella alueella

Terveydelle vaarallisten kaasupitoisuuksien muodostumista edistävät korkea lämpötila, tyyni ilma, matalapaine ja sijainti syvänteessä.

Työmaan ympäristökuva viestii työmaan hyvästä tai huonosta hoidosta niin ulkopuolisille, rakennuttajalle kuin omalle henkilökunnalle. Ympäristökuva sisältää työmaan siisteyden ja järjestyksen sekä liikennejärjestelyt (Tuhola 1997).

• jos tarpeen, rakennetaan tilapäiset puhdistus-/peseytymistilat jo ennen varsinaisen kaivun käynnistymistä

• maanpäälliset ja -alaiset haitta-aineiden päästölähteet (esim. säiliöt) tunnistetaan ja paikallis-tetaan ennen kaivutyön aloittamista

• kunnostettavan alueen ulkopuolelta tulevat pintavedet ohjataan muualle esim. maavallien tai niska- ja kokoomaojien avulla

• kaivu, kuljetukset ja esikäsittely keskeytetään kovan tuulen ja rankkasateiden ajaksi

• ajoreitit suunnitellaan mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaviksi

• kuorma-autojen liikennöinti alueella järjestetään siten, että autot eivät aja pilaantuneella alu-eella (työmaatiet)

• esikäsittelyyn liittyvät toiminnot sijoitetaan alueelle, jossa ympäristöpäästöt ovat mahdolli-simman hyvin hallittavissa.

Maarakennushankkeiden ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ympäristöystävällisen toteutusta-van edistämiseen tähtääviä rakennussuunnittelua ja toteutusta koskevia ohjeita ja suosituksia on käsitelty myös julkaisussa Tuhola 1997.

Vesipäästöjen hallinta

Vesipäästöjen suunnitelmallista hallintaa varten vesien tutkimisesta ja haitta-aineita sisältävän veden käsittelystä on tarpeen vaatiessa tehtävä suunnitelma. Suunnitelman sisältöä sekä pinta- ja pohjavesien johtamistapaa ja käsittelytarvetta on käsitelty Yleisen osan luvussa 1.6.2.

Kunnostettavalla alueella muodostuvat pinta- ja suotovedet sekä kaivannosta mahdollisesti pumpattava pohjavesi on pääsääntöisesti koottava ja johdettava keräysaltaaseen, -kaivoon tai puhdistukseen. Puhtaat ja haitta-aineita sisältä-vät vedet on pyrittävä pitämään erillään.

Vesi on aina tutkittava ennen sen johtamista luontoon tai viemäriin, haitta-ainepitoisuudet määräävät paikan ja puhdistustarpeen. Haitta-aineita sisältä-vät vedet johdetaan mielummin viemäriin kuin ojaan. Johtamiseen on saatava viemäriverkoston omistajan lupa.

Kaivantoja ei saa jättää suunnittelemattomasti pitkäksi aikaa avoimeksi kun-nostuksen jälkeen, vaan niiden täyttötarve ja -tapa tulee olla suunniteltu alueen tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti joko erikseen laadittujen pohjaraken-nussuunnitelmien mukaisilla rakennekerroksilla tai muilla täyttömailla.

Pohjaveden laatua ja pinnan tasoja voidaan seurata kaivannon ympäristöön asennettavien pohja-veden havaintoputkien avulla. Tarvittava havaintoputkien lukumäärä päätetään olosuhteiden perusteella tapauskohtaisesti.

Mahdollisten varastokasojen suotovedet on tarvittaessa kerättävä varastoaltaaseen. Ajoneuvojen pyörien pesupaikalla syntyvät jätevedet kerätään aina talteen. Kaikki vedet analysoidaan haitta-aineiden varalta. Vesien jatkokäsittely riippuu mahdollisesta pilaantuneisuudesta.

Kuljetusten yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kuljetettavien maamassojen vesipitoi-suuteen. Mikäli massat sisältävät vettä niin paljon, että on vaarana veden valuminen tielle kulje-tuksen aikana, on massojen annettava kuivua varastokasoissa ennen kuljetusta tai käytettävä vesitiiviitä lavoja.

Päästöt ilmaan

Haihtuvien haitta-aineiden päästöjen (VOC) suhteellinen osuus eri työvaiheissa on arvioitu seu-raavanlaiseksi (EPA 1997):

- kaivu 5 %

- kuormaus 11 %

- kuljetus 31 %

- kuorman purku 50 % - paljaana oleva maa 3 %

- yht. 100 %

Pöly- ja VOC-päästöjä voidaan vähentää ja niiden leviämistä rajoittaa seuraavilla toimenpiteillä:

• ajoneuvojen nopeusrajoitukset

• suuritehoisen kaluston käyttö (esim. kauhan koon suuretessa paljaana olevan kaivumassan pinnan suhde tilavuuteen muuttuu edullisempaan suuntaan)

• kuormauksen ja massojen läjityksen yhteydessä pudotuskorkeuden pienentäminen vähentää päästöjä

• kuorma-autojen kuormakoon vähennys (ei kukkuraisia kuormia)

• pölyämisen rajoittaminen peittämällä pölyävät kohteet ja paljaana oleva maa tilapäisesti

• kaivannon peittäminen viikonloppujen ja muiden pitempien taukojen ajaksi, peitteiden alle järjestetty imu ja imuilman käsittely

• maanpinnan kastelu (jäähdyttää maanpinnan lämpötilaa ja vähentää huokoskaasulla täytty-neiden huokosten tilavuutta) vähentää VOC-päästöjä sekä pölyämistä (EPA 1997)

• kaivun suorittaminen alipaineistetussa teltassa

• kaivun keskeyttäminen kovalla tuulella

• tuulen nopeuden alentaminen erilaisilla rakenteilla (wind screens)

• vain tarkoitukseen soveltuvien kuorma-autojen käyttö kuljetuksissa (mekaaniset kuorman-peittosysteemit)

• kuljetuksen aikana kuormat on peitettävä huolellisesti pölyämisen ja haitallisten aineiden haihtumisen (VOC-yhdisteet) estämiseksi

• työmaa-alueen aitaaminen esim. kuitukankaalla

• työmaa-alueelta lähtevien ajoneuvojen renkaiden ja alustan pesu tarkoitukseen suunnitellulla pesupaikalla (pesuvesien talteenotto järjestetty, pesupaikan jälkeisen ajoreitin oltava puhdas) tai renkaiden puhdistus murskepedillä

Myös ilmapäästöihin liittyen on tarvittaessa laadittava päästöjen hallintasuunnitelma, jossa on esitettävä mm. näytteenotto- ja mittausohjelma sekä toimenpiderajat. Pöly- ja kaasupäästöjen hallintaa on tarkemmin käsitelty Yleisen osan luvussa 1.6.2.

Haju ja melu

Hajuhaittojen vähentämiseen voidaan käyttää soveltuvin osin samoja toimenpiteitä kuin kaasu-päästöjen vähentämiseen. Meluhaittoja on pyrittävä minimoimaan käyttämällä asianmukaisilla äänenvaimentimilla varustettuja työkoneita ja kuljetuskalustoa. Asutuksen, sairaaloiden ja mui-den häiriintymisherkkien kohteimui-den läheisyydessä voidaan joutua rajoittamaan työskentelyaiko-ja. Kuljetuksista aiheutuvien meluhaittoja voidaan minimoida huolellisella reittisuunnittelulla.

Liikenteen ja melun osalta työmaalla toimitaan järjestyslain ja muiden säädösten mukaisesti.

Jätteet ja jätevedet

Pilaantuneen maan kunnostusprojektin yhteydessä syntyvät jätteet ja jätevedet on varastoitava, kuljetettava ja käsiteltävä jätteen laadun vaatimalla tavalla. Käsittelyä suunniteltaessa on varmis-tettava, että jätteiden varastointia varten on asianmukaiset tilat, tarvittaessa suljetut säiliöt tms.

Jätelaadut, -määrät ja jätteen sijoituskohteet raportoidaan kohteen loppuraportissa. Työmaan loppusiivouksesta huolehtiminen kuuluu laadukkaaseen urakointiin.

2.3.2 Välivarastointi

Myös välivarastoinnin yhteydessä saattaa ympäristöön levitä haitallisia päästöjä. Välivarastoin-tipaikalle sijoitettavista maamassoista ei saa kuitenkaan aiheutua haittaa ympäristölle. Haittojen syntymistä voidaan estää valitsemalla varastointiin käytettävä alue huolella ja suojaamalla maamassat siten, ettei niistä pääse haitallisia aineita ympäristöön. Suojauksen tarve ja sille ase-tettavat vaatimukset riippuvat maa-ainesten laadusta ja niissä olevista haitta-aineista. Mitä

pitkä-laatuun ja niille asetettaviin vaatimuksiin. Seuraavat tekijät on huomioitava suojaustarvetta arvi-oitaessa:

• sade- ja pintavesien pääsy kasoihin

• suotovedet (yhteydet pinta- ja pohjavesiin)

• pölyäminen

• haitta-aineiden haihtuminen

• hienoaineksen kulkeutuminen veden mukana ympäristöön

• haitta-aineiden laatu ja pitoisuudet Vesipäästöjen hallinta

Varastokasoihin imeytyvän veden ja samalla myös suotovesien määrää voidaan vähentää peit-tämällä kasat pintaeristeellä, esim. geomembraanilla tai muovilla. Samalla saadaan estettyä myös pölyäminen. Pintaeristeet suunnitellaan tapauskohtaisesti.

Jos välivarastoitavista maamassoista syntyy suotovesiä, on niiden keräily järjestettävä, mikäli on epäiltävissä suotovesien aiheuttavan ympäristön pilaantumista. Yleensä suotovesien kerääminen edellyttää pohjatiivistyskerroksen rakentamista siihen sisältyvine kuivatuskerroksineen. Sijoi-tuspaikasta riippuen pohjaeristeenä voidaan joissain tapauksissa (ei sovellu ongelmajätteille) käyttää pelkästään keinotekoista eristettä, jonka paksuus ja materiaali (HDPE-muovi, tiivis as-falttibetoni ABT, kumibitumivaluasfaltti KBVA) valitaan tapauskohtaisesti. Tällöin rakentee-seen ei saa kohdistua jatkuvaa vedenpainetta (Asfalttiset tiivistysrakenteet 2002). Jos pohjamaa on hyvin tai kohtalaisesti vettä läpäisevää, jos rakenteeseen saattaa kohdistua pysyvää veden-painetta tai jos kyseessä on ongelmajätteiden varastointi, on pohjatiivisteenä käytettävä keinote-koisen eristeen lisäksi mineraalista tiivistettä (yhdistelmärakenne). Mineraalisena tiivisteenä voidaan käyttää esim. huonosti vettä johtavaa luonnonmaata, polymeeribentoniittia tai bentoniit-timaata. Käytettävien materiaalien tulee aina kestää varastoitavien maamassojen sisältämien haitta-aineiden vaikutukset. Jos eristysrakenne toteutetaan ilman suojakerroksia, kaikkien ra-kennekomponenttien tulee olla roudan- ja pakkasenkestäviä

Välivarastoinnin luonteesta johtuen ympäristön suojaamiseen tarkoitettujen rakenteiden lisäksi alueelle on rakennettava kulutuskerros työkoneiden ja kuorma-autojen aiheuttamaa rasitusta vastaan. Kulutuskerros voidaan suunnitella myös toimimaan pintavesivaluntaa ohjaavana pinta-na käyttämällä riittäviä kallistuksia (vähintään 2 %) ja soveltuvaa materiaalia (esim. ABT).

Seuraavassa on esitetty esimerkki välivarastointialueen kenttärakenteesta (Lohja Rudus Oy 2002):

Välivarastoiduista maamassoista tulevat suotovedet on tarvittaessa koottava ja kerättävä keräysaltaaseen tai -säiliöön.

- asfalttibetoni AB

- kantava kerros esim. murske (mitoitetaan kentän toiminnan mukaisesti) - salaojakerros (sora tai murske)

- suojageotekstiili - keinotekoinen eriste

- 90 mm polymeeribentoniitti

- kantava kerros (mikäli pohjamaan kantavuus ei riitä) - suodatinkangas (tarvittaessa)

- pohjamaa

Suotovesien keräilyallas tai -säiliö pitää mitoittaa riittävän suureksi. Keräilyallas toteutetaan yhdistelmärakenteena. Altaan eristemateriaalina voidaan käyttää esim. kumibitumivaluasfalttia.

Rakenne voi olla esim. seuraavanlainen (Asfalttiset tiivistysrakenteet 2002):

- 30 mm kumibitumivaluasfaltti, KBVA 11 (luiskissa esim. KBVA 8) - 40 mm tiivis asfalttibetoni, ABT 16 (tyhjätila < 3 %)

- 60 mm tiivis asfalttibetoni, ABT 16 (tyhjätila < 5 %) - 370 mm mineraalieriste (kantava)

- kantava alusrakenne

Allas- ja kenttärakenteiden lopulliset kerrospaksuudet, käytettävät materiaalit ja tiiveysvaati-mukset määräytyvät aina kohteen ympäristöluvassa. Sekä pohjatiivisterakenteen materiaalien että suotovesien keräilyaltaan tai -säiliön materiaalien osalta on aina tarkistettava, että käytetyt materiaalit kestävät kyseistä suotovettä. Roudan vaikutus on myös huomioitava. Suotovesialtaat rakennetaan aina kantavalle pohjalle. Altaiden pakkasenkestävyyttä voidaan parantaa käyttämäl-lä pintakerroksena kumibitumivaluasfalttia.

Suotovesien laatua seurataan säännöllisellä näytteenotolla ja näytteiden analysoinnilla. Suoto-vesien käsittelytarpeen ja johtamistavan määräytymistä on käsitelty Yleisen osan luvussa 1.6.2.

Suotovesialtaaseen ei saa johtaa alueelta kerättäviä puhtaita pintavesiä (haitta-aineita sisältävän veden laimentaminen on kiellettyä).

Päästöt ilmaan

Välivarastoinnista aiheutuvia pöly- ja VOC-päästöjä voidaan vähentää seuraavilla toimenpiteillä:

• varastokasojen sijoittelun ja koon/muodon suunnittelu (sijoitus mahdollisimman suojaiseen paikkaan kantavalle, tiiviille ja kuivalle alustalle, kasojen muotoilu pinta-alan minimoimiseksi)

• massojen läjityksen yhteydessä pudotuskorkeuden pienentäminen vähentää päästöjä

• massojen purku tuulensuojasivulla

• pölyämistä rajoitetaan kastelemalla maata tarvittaessa tai peittämällä pölyävät kohteet ja paljaana oleva maa tilapäisesti

• tuulen nopeuden alentaminen erilaisilla rakenteilla (wind screens)

• kasojen peittäminen läjityksen loputtua (suojapeitteen alle ei saa jäädä vapaata tilaa, johon haihtuvat aineet voivat kerääntyä)

• massojen sijoitus halliin tai katokseen

Suojapeitteitä käytettäessä peitemateriaalin laatu ja mahdollisten suojakerrosten tarve määräytyy tapauksittain mm. välivarastoinnin keston ja maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden perusteel-la. Suojapeitteenä on käytetty esim. UV-suojattua PE-muovia.

Ilmapäästöjä ja niiden hallintaa on käsitelty myös Yleisen osan luvussa 1.6.2.

Haju ja melu

Haju- ja meluhaittojen vähentämiseen voidaan soveltaa edellä kaivun ja kuljetusten yhteydessä esitettyjä keinoja (kts. myös Yleinen osa, luku 1.6.2.).

Jätteet ja jätevedet

Jätteistä ja jätevesistä huolehditaan kuten edellä on esitetty kaivun ja kuljetusten yhteydessä.

Tärkeää on muistaa myös välivarastointialueen loppusiivous käytön päätyttyä.

In document Pilaantuneiden maiden (sivua 67-73)