Kyselyyn vastanneiden henkilöiden työn imu oli mittauksessa keskimääräistä korkeampi (5,01). Työn imun kolmen ulottuvuuden tulokset vaihtelivat hieman. Tarmokkuus sai korkeimmat pisteet (5,05) kun taas omistautumisen (4,84) ja uppoutumisen ( 4,89) pisteet olivat lähellä toisiaan. Seuraavassa taulukossa (taulukko 5 ) näkyy kotikuntoutustiimien lähihoitajien saamat keskiarvot sekä summamuuttuja työn imu 9-menetelmällä. Vertaa-malla taulukkoa Työterveyslaitoksen tutkimusaineiston perusteella laskettuihin viitteelli-siin normiarvoihin työn imu 9-menetelmällä (taulukko2), voidaan todeta kotikuntoutus-tiimien lähihoitajien työn imun olevan keskimääräistä korkeampi jokaisella työn imu ulottuvuudella sekä summamuuttujan osalta.
TAULUKKO 5. Kotikuntoutustiimien lähihoitajien työn imu 9-kyselyn tulokset.
Työterveyslaitoksen tutkimusaineistossa (taulukko 3), joka perustui yli 16000 työntekijän työn imu-vastausten kekiarvoihin koko aineistosta eri ikäryhmissä ja sukupuolittain todet-tiin, että naisilla oli korkein työn imu kaikilla sen osa-alueilla. Verrattaessa sitä kotikun-toutustiimien lähihoitajien työn imuun voitiin todeta, että lähihoitajien työn imu oli kor-keampi kuin millään osa-alueella verrattavassa tutkimuksessa.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa (taulukko 4), jossa vertailtiin eri ammattiryhmiä, korkeimmat työn imun pisteet olivat ylimmällä johdolla sekä terveydenhuolto organisaa-tion lääkäreillä. Verrattaessa tutkimusta lähihoitajien kyselyn tuloksiin, yhdestätoista eri tutkitusta ammattiryhmästä kotikuntoutustiimien lähihoitajilla oli alempi tulos vain ylimmän johdon ja terveydenhuolto organisaation lääkäreiden tuntemasta omistautumisen ulottuvuudesta. Kaikissa muissa osa-alueissa kotikuntoutustiimien lähihoitajilla oli kor-keampi työn imu.
TAULUKKO 6. Lähihoitajien työn imu 9-kyselyn vastaukset.
Tarkastellessani työn imu 9-kyselyyn vastanneiden tuloksia, voin todeta, että ne olivat melko lähellä toisiaan. Tarmokkuus sai hieman enemmän pisteitä kuin uppoutuminen ja omistautuminen mutta ei kuitenkaan noussut merkittävästi muita suuremmaksi. Lähihoi-tajien työn imu näyttää muodostuvan hyvin tasaisesti näistä kolmesta työn imun ulottu-vuudesta. Saamieni tulosten perusteella voin lisäksi todeta, että kyselyyn vastanneet kes-kimäärin nauttivat työstään, olivat innostuneita siitä ja kokivat sen merkitykselliseksi.
5.2.1 Työn imun kokemukset ja voimavaratekijät työssä
Kotikuntoutustiimeissä työstä koetaan saavan onnistumisen kokemus ja kokonaisvaltai-nen hyvä olo. Silloin aika lentää kuin siivillä ja työn tekemikokonaisvaltai-nen on mielekästä. Työhön liitetyt voimavarat näkyivät tarinoissa työn palkitsevuutena, monipuolisuutena ja kehitet-tävyytenä. Työ kotikuntoutuksessa koetaan erityisenä ja siitä ollaan ylpeitä, se palkitsee ja jokainen päivä koetaan erilaisena. Vahvasti tuli esiin myös hoitajien kokevan tyytyväi-syyttä siitä, että on mahdollisuus tehdä työtä itseohjautuvasti omaan työhön vaikuttaen ja saaden näkyviä tuloksia. Työpäivän suunnittelu jo edellisenä päivänä koettiin hyvänä, jolloin pystyi itse vaikuttamaan päivän työjärjestykseen sekä valitsemaan paikkat joihin meni kuntoutusta toteuttamaan. Oman persoonan käyttö työvälineenä sekä omalla tavalla työskentelyn koettiin tuovan työhön uppoutumisen tunnetta. Työn imun kokemus liittyi myös vahvasti itsenäiseen tekemiseen ja onnistumisen kokemukseen. Päivän koettiin ete-nevän nopeasti kun saatiin tunne onnistumisesta työssä sekä sen pohjalta hyvää mieltä.
Silloin työ lisää hyvinvointia ja sinne on mielekästä lähteä. Työhön halutaan panostaa ja panostaminen palkitsee työn imun tuntemuksena. Työ koetaan mielekkäänä ja innostava-na. Työhön lähteminen koettiin mielekkäänä ja myös virtaa antavana voimainnostava-na. Kotikun-toutus työpaikkana koettiin jopa mahdollisena pidempiaikaisena työnä. KotikunKotikun-toutus- Kotikuntoutus-työstä löytyi tarinoiden perusteella paljon voimavaratekijöitä, jotka vaikuttavat työn imuun.
”Tunne päivän lentämisestä siivillä merkitsee minulle onnistumisen koke-muksia työssäni ja hyvää fiilistä yleisesti. Koen työni lisäävän hyvinvointia-ni. On usein mukava lähteä töihin.” (H5)
”Nämä tilanteet, kun saan tehdä omalla tavallani, persoonallani ja koko-naisvaltaisesti töitä, koen valtavaa työtyytyväisyyttä ja työ imaisee minut mukaansa niin, että aika menee kuin siivillä.” (H9)
”Työn imua koen silloin kun saan olla itseohjautuva ja suunnitella oman aikatauluni ja päiväni. (…) työpaikalle lähtö on mieleistä ja tuleva työpäivä antaa lisää virtaa. ” (H2)
Työn monipuolisuus tuli esiin miltei kaikissa tarinoissa positiivisena kokemuksena. Mo-nipuolisuus oli myös vahva voimavara. Asiakkaiden kuntoutukseen tulosyyt koettiin rik-kautena ja työhön monipuolisuutta antavana voimavarana. Asiakkaita oli valikoitunut monesta eri syystä kuntoutettavaksi ja siksi oli mahdollisuus nähdä erilaisia kuntoutusta vaativia tilanteita. Työ ei alkanut tuntumaan tylsältä, koska jokainen päivä koettiin erilai-sena. Kuntoutukseen sisältyi erilaisia kotikuntoutuksen elementtejä kuten pihasaunan lämmittämisen harjoittelua tai ruuhkaisen kadun ylittämistä kauppassa käynnin vuoksi.
Asiakkaiden tarpeet olivat moninaiset kotona asumisen edellytykseksi. Työssä ei myös-kään koettu turhautumista tai riittämättömyyttä ja kuormittavuus koettiin kohtuulliseksi.
”Ei ole kahta samanlaista päivää. SE erityisesti on tämän työn suola ja so-keri.” (H5)
”Kotikuntoutuksen työ on monipuolista. (…) meillä työpäivä vaihtelee mel-koisen paljon. Akuutteja tai vaikeita tilanteita tulee kyllä joskus vastaan (…)” (H1)
”Asiakkaitten kuntoutusjaksolle tulemisen syyt ovat niin laajat, että pääsee tutustumaan niin erilaisiin kuntoutuksiin ja mitä niissä kaikissa tulisi huo-mioida.” (H6)
Toisaalta oltiin jo niin pitkällä oman ammattitaidon kehittymisessä, että pystyttiin hah-mottamaan erilaisia tapoja päästä haluttuun tulokseen. Yhtäkkiset muutokset tai työn ar-vaamattomuus koettiin rikkautena ja sisältöä antavana kokemuksen eikä ongelmana työn teossa. Tarinoissa esiin nousseet näkemykset ja kokemukset osoittivat jo asiaan perehty-neisyyttä sekä ammatillisuutta. Tarinoista nousi myös esiin ammativalinnan pohdinta, joka ensimmäisen kerran työhistoriassa tuntui oikealta juuri tässä työssä. Se myös miel-lettiin osaksi työn imua. Työasioita pohdittiin jopa vapaa-ajalla, mutta niitä ei kuvattu tarinassa kuitenkaan negatiivisena kokemuksena. Toisaalta vaarana on työn imun
vasta-siitä ja kokee sitä kautta työhönsä leipääntymistä.
”Voin myös itse vaikuttaa kotikäyntien sisältöön. Pidän erityisesti työn itse-näisyydestä myös ennalta arvaamattomien tilanteiden haasteista.(…) haas-tavat tilanteet tulevat lähinnä yllättävinä muutoksina työpäivän sisältöön tai sen aikana.” (H5)
”Viime aikoina useimmiten työpäivän pituus ei meinaa riittää ja asioita jää pohdittavaksi vapaa-ajallekin. (…) oikeastaan kyllä mielestäni joka päivä aika lentää.” (H8)
Kotikuntoutustiimi koetaan työpaikkana, jossa itsensä voi haastaa oman osaamisen poh-jalta. Ammatillista osaamista voi kehittää päivittäin ja käyttää sitten oppimaansa erilaisis-sa kuntoutustilanteiserilaisis-sa. Ajan kanserilaisis-sa tiimeissä on syntynyt kehittymistä ja on alettu huo-mata ja osata käyttää jokaisen osaamista hyödyksi yhä enemmän. Sovittuja toimintatapoja on luotu ja on hahmottunut se, kenen työn kuvaan mikäkin tehtävä kuuluu. On alettu ar-vostamaan eri ammattiryhmiä ja luottamaan toisiinsa. Myös oman ammattitaidon kehit-tyminen ja itsetuntemus työn teossa on vaikuttanut työn imua nostavasti. Oman työn ke-hittäminen koetaan työhyvinvointia nostavana voimana. Samalla kun kehittää työtään, siitä oppii myös uusia asioita.
”Työpaikkana koko kotikuntoutus antaa itselle paljon haasteita. Mahdolli-suuden oppia joka päivä uutta. Soveltaa oppimaansa eri tilanteissa ja toi-mia osana moniammatillista tiimiä.” (H11)
”Pidän työstäni paljon, koska kuntoutuksesta saa paljon irti ja on kehitettä-vää tai uutta opittavaa työstä.” (H6)
”Tiedostamme työyhteisössä toistemme erilaisia toimintatapoja, myös aja-tusmaailmaa. Useinkin sitä pidetään rikkautena kuntoutujan kannalta.”
(H5)
Kotikuntoutustiimissä vastuullisuus koetaan positiivisena kokemuksena. Se mielletään oman ammattitaidon kasvuun ja työn itsenäiseen suunnitteluun. Lähihoitajilla on koke-mus oman työn tekemisestä oikein, koska tulos asiakkaan kuntoutumisesta on nähtävissä jakson loputtua. Vastuuta uskalletaan ottaa enemmän asiakkaan kuntoutumisen sekä hy-vinvoinnin tukemiseksi, kun oman osaamisen lisääntymisen tunne kasvaa. Työhyvinvoin-tia koetaan kasvattavan se, että voi itse suunnitella päivän kulun erilaisten ja erilailla voimavaroja vievien asiakkaiden kohdalla. Mahdollisimman suuri vaikutusmahdollisuus ja valta oman työn suunnitteluun lisäsi työhyvinvointia kotikuntoutustiimeissä.
”Työ on vastuullista ja tuloksen näkee jakson päättyessä. (…) olemme osanneet tehdä työmme oikein (…). Tässä vuoden parin sisällä oma ammat-titaito kasvanut melkoisesti ja on oppinut ottamaan enemmän vastuuta (…).
Työ sinänsä on mielenkiintoista ja se on mukava kun saa päättää niin pal-jon asioista. Työ on siis melko itsenäistä.” (H1)
”(…) onneksi saan itse suunnitella päiväni aikataulua ja asiakaskäyntejä, tämä tuo työhön mielekkyyttä ja auttaa jaksamaan ajoittain hektistäkin päi-vää. ” (H2)
Kotikuntoutustyö koetaan mielenkiintoisena, itsenäisenä ja energiaa antavana. Kotikun-toutustyö itsessään koetaan myös vahvana voimavarana. Lähihoitajan työ kuntoutuksessa on kiinnostavaa ja erilaista kuin yleensä lähihoitajan työn koetaan olevan. Voi tehdä itse-näisesti päätöksiä, arvioida tilanteita ja ottaa vastuuta kuntoutusjakson kokonaisuudesta.
Asenne työhön on hyvin ammatillinen ja tuloksiin tähtäävä. Tavoitteet työssä ovat selkeät ja tiedetään sekä hahmotetaan mitä heiltä odotetaan. Työhön on helppo sitoutua ja haluta jatkaa siinä, jos kokee olevansa arvokas ja arvostettu osana sitä. Ajoittainen kokemus kiireestä lisää työhyvinvointia, koska se ei ole jatkuvaa.
”(…) hakeuduin, koska kuntouttava työ kuulosti mielenkiintoiselta (…). Työ luo mahdollisuudet itsenäiseen työntekoon (…). En koe olevani koskaan stressaantunut työni vuoksi, vaan saan siitä yleensä energiaa ja itseluotta-musta omaan tekemiseen.” (H4)
itse päätöksiä (…). Toisinaan on kiirettä ja se on myös hyvä asia.” (H3)
Kotikuntoutustyö koetaan palkitsevana, koska se kohottaa ammatillista itsetuntoa ja koti-kuntoutuksessa työskentely on mahdollistanut lähihoitajien osaamisen erikoistumisen sekä kasvamisen kuntoutuksen osa-alueella. Tämän on mahdollistanut moniammatillinen tiimityö, joka ohjeistaa ja mahdollistaa kokoaikaisen kanssakäymisen asiakkaiden tilan huomioimisessa ja arvioimisessa parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi kuntoutumi-sessa sekä koko asiakkaan elämäntilanteessa. Mitä pidempään työtä on tehnyt, sitä var-memmaksi oman osaamisen sekä erilaisten päätösten ja arvioinnin tekeminen on tullut.
Tämä on kohottanut työn imua ja saanut aikaan oman työn arvostuksen kohoamisen lähi-hoitajien keskuudessa.
”Olen rohkaistunut tekemään työtä enempi omalla tavallani.” (H5)
Työn imun kokemuksen on myös antanut huomaaminen oman ammattitaidon kasvusta ja näkemyksen laajentumisesta. Lisäksi työnantajan mahdollistama erikoistumiskoulutus, on osattu nähdä arvokkaana resurssina, joka selvästi nostaa työn imun kokemusta. Itsenäinen työ on ollut sopivan haastavaa, jolloin itsetuntemus ja tarve itsetutkiskeluun on johtanut tuntemukseen työn imusta. Tarinoista huokui itseluottamuksen kohoaminen, itsensä ke-hittämisen tarve ja halu, vastuunotto sekä ammatillisen osaamisen lisääntyminen. Itsetun-temus lisääntyi, koska työ antoi itsensä toteuttamisen mahdollisuuden. Myös oppimisen ilo oli osattu huomioida. Työ koetaan merkitykselliseksi koska on vaikutusmahdollisuus.
Oma varmuus osaamisesta ja työn hyvin tekemisestä tuo nautintoa. Organisaatio hyötyy ammattitaitoisesta ja työhönsä perehtyneestä työntekijästä ja on sille arvokas. Kokemus työhön omistautumisesta on vahva, jopa niin vahva, että työn imun pimeä puoli on koet-tavissa.
”(…) iso plussa ollut työssä mahdollistaa työntekijöille erikoistuminen ar-kikuntoutuksen osaajaksi. Meille on mahdollistettu yhteistyötä eri tahojen kanssa (…) Heiltä olen oppinut ja saanut uutta kiinnostusta työhön. (…) on ollut mielekästä kehittyä.” (H6)
”Olen oppinut tuntemaan enemmän itseäni ja sitä kuinka minä teen tätä työtä omalla persoonallani. Kaiken kaikkiaan olen aina mielestäni ollut työhön omistautunut. Ajoittain liikaakin..” (H11)
5.2.2 Työn imun kokemukset ja voimavaratekijät työyhteisössä
Kotikuntoutuksen tiimit koetaan vahvasti yhteen hiileen puhaltavina ja he ymmärtävät yhteistyön tärkeyden asiakkaan korkeatasoisen kuntoutuksen mahdollistajina. Ongelmat ratkotaan yhdessä parhaan tuloksen saamiseksi. Tiimien kokemat arvot ovat samansuun-taisia ja näin tukevat yhnteistyötä. Saman arvomaailman kokeminen työssä tuo työhön tarmokkuutta ja omistautumista. Työn imua lisää vahva kokemus työyhteisöstä joka tukee ja auttaa tarvittaessa. Työtä ei tehdä yksin vaikka työskennellään itsenäisesti. Yleinen ilmapiiri työyhteisössä koettiin ymmärtäväksi ja positiiviseksi. Tähän sisältyi sekä työka-verit että esimiehet ja se osaltaan loi työnteosta innostavaa sekä mielekästä. Positiivinen palaute yleensä oli se sitten työkavereiden tai esimiehen antamaa, toi hyvää mieltä.
Myönteisen palautteen koettiin saavan koko työyhteisön voimaan paremmin sekä välit-tymään myös asiakkaisiin.
”Työskennellessä samantapaisia arvoja omaavien työkavereiden kanssa on parhaimmillaan voimaannuttavaa ja inspiroivaa.” (H5)
”Yhdessä mietitään ongelmiin ratkaisuja mikä vaikuttaa työhyvinvointiin positiivisesti kun ei tarvitse yksinään stressata ja miettiä ratkaisuja. ”(H10)
”Hyviä hetkiä ovat sellaiset, joissa tiimi puhaltaa yhteen hiileen ja tekee yh-teistyötä. Työkavereista on tullut läheisiä ja ilmapiiri on avoin.” (H7)
Lähihoitajien kokemus moniammatillisuudesta nousee tarinoista esiin myös melko usein.
Mahdollisuus moniammatilliseen tiimiin tuo mahdollisuuden käyttää erilaista tietoa hy-väksi välittömästi tarpeen tultua esiin. Moniammatillisuus koettiin myös oman ammatti-taidon lisääjänä, uuden opettajana sekä työn imua lisäävänä tekijänä. Moniammatillisuus tuo turvaa ja tukea eri tilanteisiin työssä. Työyhteisö koettiin myös positiivisena,
työ-yhteys tiimiläisten välillä. Kaikki tämä lisää tarmokkuutta työhön ja työn imun kokemus-ta.
”Työrauha, toisen arvostus ja kunnioitus, moniammatillisuus, toisen tiedon ja taidon hyödyntäminen ja oman ammattitaidon tueksi lisää työhyvinvoin-tia ja myös työn imua. ” (H2)
” (…) tukena ja turvana on koko moniammatillinen tiimi. Moniammatilli-nen ja positiiviMoniammatilli-nen työyhteisö myös rikastuttaa omaa tietotaitoa ja lisää in-toa tehdä työtään.” (H4)
”(…) virkistää avoin keskustelutyöyhteisön kahden työkaverin kanssa tai ryhmänä, jossa saattaa osallistujia olla eri ammattiryhmistä (hoitaja, fysio- ja toimintaterapeutti). Työyhteisöltä (…) koen oppivani jatkuvasti uutta ja lisää. ” (H5)
Tiimin yhteiset palaverit koetaan hyviksi. Niissä käydään asiakkaiden kuntoutustilannetta läpi, joka taas auttaa selviytymään vaikeista asioista. Jokainen työntekijä kokee voivansa kysyä toisten mielipidettä ja olla oma itsensä. Ongelmien kanssa ei jäädä yksin vaan nii-hin etsitään ratkaisuja yhdessä. Omat mielipiteet uskalletaan kertoa ja perustella, ratkai-suun päästään rakentavasti keskustelle.
”Koen saavani ymmärrystä myös keskustelujen myötä, uusia näkökulmia asioihin, myös tietoa, joka edesauttaa jaksamista itselle epämiellyttävien tunteiden käsittelyssä. Voin kysyä ja tiedän saavani neuvoa myös ohjausta.
Työyhteisössä omien valintojen perustelu vaatii toisinaan rohkeutta, mutta mielestäni kannattanut.” (H5)
Työyhteisö koettiin vahvana voimavarana, johon voi tukeutua kaikissa asioissa. Luotta-mus ja yhteishenki nousi vahvana kokemuksena esiin tarinoista. Tiimissä vallitsee hyvä henki, jossa voi purkaa tuntemuksiaan ja saada tukea itselleen. Hyvä huumori sekä hyvä ilmapiiri luo edellytykset työssä jaksamiselle sekä luottamusta herättävänä työpaikkana.
Vaikka asiat ei välttämättä ole aina itsellä hyvin, töihin on kuitenkin mielekästä tulla.
Koettiin, ettei koskaan jäänyt yksin työtehtävien kanssa, vaan tiimistä sai aina tukea ja apua. Kokemus on voimaannuttava ja tärkeä oman jaksamisen kannalta ja iso asia työn imun nostajana.
”En muista koskaan jääneeni tilanteeseen, jossa olisin jäänyt ilman apua kaipaamani asian tai tilanteen hoitumiseksi. Salliva työyhteisön ilmapiiri on myös minulle merkityksellinen. Saan olla oma itseni.” (H5)
”Työyhteisössä saa tärkeää tukea ja neuvoja voi aina kysyä. Mahtava voi-mavara on ennen kaikkea hyvä työyhteisö. Työkavereiden kanssa voi jakaa niin ilot kuin surut.” (H10)
Oli elämäntilanteesi millainen tahansa aina voi tulla töihin. Vaikka aamui-sin ei välttämättä huvittaisi töihin lähteä mieli muuttuu usein jo aamukahvi-pöydässä. Tiedät, että saat tiimiltä täyden tuen ja avun.” (H11)
Työkaverit koettiin suurimmaksi työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi. Kotikuntoutus-tiimit koettiin positiivisiksi ja mukaviksi paikoiksi tehdä työtä. Tiimiläiset koettiin jous-taviksi ja keskustelu yhteys oli hyvä. Hyvän tiimin koettiin rakentuvan jäsentensä vah-vuuksille, jossa työntekijä tuntee itsensä omana itsenään hyväksytyksi. Vahvuudet ote-taan myös käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Satunnaisesti oli tarve parityöskentelylle vaativan kotikuntoutuksen kohdalla. Parityöskentely koettiin antoisana muun muassa siksi, että toiselta voi oppia uusia toimintatapoja. Keskeistä on kokea työntekijän hyvin-voinnin kannalta olevansa tärkeä osa yhteisöä vahvuuksineen ja vikoineen. Hyvä työyh-teisö koettiin kannustavan käyttämään kykyjään ja rakentaa jäsentensä vahvuuksille.
Edellytyksenä on, että jäsenet tuntevat toistensa vahvuudet voidakseen hyödyntää niitä.
Yksi suurimmista asioista, joka nosti työn imua oli toisten tuki asiaan kuin asiaan.
”Kun omat keinot loppuu otetaan muiden ammattitaito mukaan ja sen avul-la saadaan hyvä kokonaisuus jossa on hyvä työskennellä. Työkaverit/oma tiimi on kuitenkin työhyvinvointiini suurin vaikuttava tekijä.” (H1)
”Työkaverini tiimissäni ovat kaikki mukavia ja yleensä joustavia, pystymme keskustelemaan ja yhdessä pohtimaan työnjaon ja asiakas käynnit.
Työil-hittymiseen ihan hyvin. Parasta on se kuitenkin, että toisiin voi tukeutua kaikissa asioissa.” (H6)
”(…) on tiimin apu tärkeä jolloin voi kysyä tukea ja neuvoa työkavereita.
Työkavereiden kesken luottamus tulee olla hyvä jotta homma toimii, samoin kunnioitus työkavereita kohtaan.” (H1)
5.2.3 Työn imun kokemukset ja voimavaratekijät asiakastyössä
Kotikuntoutustiimien lähihoitajat kokevat työnsä kiinnostavaksi, koska asiakas tapaukset ovat erilaisia. Työpäivät ovat vaihtelevia, koska asiakkaat vaihtuvat tietyn ajan jakson myötä kuntoutusjakson loputtua. Asiakkaat tulevat eri osastoilta ja omaavat erilaisia elä-mäntilanteita ja sairauksia. Asiakkaat ja omaiset antavat palautetta miltei päivittäin ja se on osattu ottaa rikkautena sekä oppimisvälineenä. Asiakkaalle on tarpeeksi aikaa, jolloin työ on asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. Kuntoutusjakson eteneminen koetaan merki-tyksellisenä asiana työn teossa. Asiakkaiden ja omaisten kanssa yhdessä tehtävä työ ko-tona asumisen tukemiseksi on voimaannuttava kokemus ja lisää työn imua. Kun asiakas ymmärtää kuntoutuksen tärkeyden ja lähtee siihen mukaan, jolloin myös tulosta alkaa syntyä, koetaan työn imua. Asiakkaan sitoutuminen koetaan tärkeänä asiana omassa työs-sä viihtymiseksi. Asiakkaiden kautta tulee kokemus onnistumisesta ja toisen ihmisen aut-tamisesta, ja koska palaute saadaan välittömästi, koetaan työ palkitsevaksi.
”Tarmokkuutta ja uppoutumista koen lähes jokaisena päivänä. Kotikuntou-tuksessa on niin mielenkiintoisia ja monella tapaa erilaisia asiakastapauk-sia, että niihin uppoutuminen ei tuota vaikeuksia.” (H8)
”Työn imu on parhaimmillaan silloin, kun saa tehdä töitä kokonaisvaltai-sesti asiakaslähtöikokonaisvaltai-sesti ja antaa aikaa asiakkaille. Kun saadaan kokonais-paketti asiakkaan kanssa toimimaan ja hyvälle mallille olen työnimussa ja työssä viihtyminen on huipussaan. ” (H2)
”Tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työhön olen kokenut sil-loin, kun on toimivat asiakassuhteet, joissa asiakas yhteistyössä kuntoutta-jan kanssa on sitoutunut toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.” (H7)
Suurta tyydytystä loi hetket kun näki asiakkaan tyytyväisyyden kuntoutumiseen ja toipu-miseen sekä toimintakyvyn nousuun. Tärkeä asia työn imun tuntemuksessa oli myös se, että asiakkaita oli sopiva määrä päivää kohden, jolloin kuntoutus koettiin vaikuttavaksi suhteessa asiakkaan tarpeisiin. Päivän koettiin etenevän sopivalla tahdilla ja asiakkaan luona käytetty aika toi tulosta asiakkaan toimintakykyyn. Asiakkaan kuntoutumisen haas-teellisuus toi mielenkiintoa omaan työskentelyyn ja silloin koettiin myös mahdollisuutta haastaa omaa osaamista kuntoutuksessa. Kertomuksissa huomioitiin myös se, ettei aina tarvitse olla itselle niin haastava tai erikoinen kuntouttettava, mutta silti voi kokea työnsä antoisana ja mielenkiintoisena.
”Erityistä omistautumista olen kokenut myös silloin jos asiakastilanne on haastava, mutta kotikuntoutuksen keinoin asiakkaan olosuhtei-ta/elämäntilannetta ja/tai elämänlaatua saadaan parannettua.” (H7)
”Motivaatio työhön tulee itselle mielenkiintoisista asiakkaista. Asiakkaat jaetaan oman tiimin kesken, sen mukaan mitkä on jokaisen vahvuudet.”
(H11)
”Koen voimakasta työnimua, tarmokkuutta ja iloa, kun saan työskennellä kokonaisvaltaisesti huomioiden asiakkaan tilanteen yksilöllisesti ja voima-varalähtöisesti.” (H9)
Tarinoissa oli useampi esimerkki asiakkaan kanssa käydystä kuntoutuskäynnistä, jossa koettiin onnistumisen iloa. Kokemus nosti työn imua ja antoi varmuutta, että on oikealla alalla. Asiakkaan kanssa eletty hetki oli kokemuksena merkityksellinen ja antoi ylpeyden aihetta omasta osaamisesta ja työstä. Omasta tekemisestä työssä koettiin olevan hyötyä menelle eri taholle ja se nosti työhyvinvointia merkittävästä. Merkittäviä oli myös ti-lanteet, joissa asiakas osoitti hoitajien saaneen aikaan motivaation kasvun omalle
asiakkaan kotona selviytyminen parani.
”Sain hyödynnettyä osaamistani ja keinojani kuntoutuksessa. Nämä hetket, kun asiakas itse, läheiset ja hoitajat saavat minun toiminnastani toivoa, in-nostusta ja varmuutta tuottavat itselle iloa, mielihyvää, työnimua ja itse-varmuutta. Näissä hetkissä tiedän olevani oikeassa paikassa.” (H9)
”(…) aina kerta kerran jälkeen kuntoutuja tuli motivoituneemmaksi ja lo-pulta odotti hoitajien tuloa.. (…) ja kehuu että kirveskin on niin kevyt nyky-ään.” (H1)
”Hyvä puoli kun näkee kuntoutujan toimintakyvyn paranevan ja muutenkin kunnon kohenevan.” (H3)
Lähihoitajien kokemus hyvän palautteen saannista oli työn imua nostava. Palautteen puutteesta tai vähäisyydestä työssä puhutaan paljon, mutta todetaan aina kuitenkin sen tärkeys työn mielekkyyden vuoksi. Omaa osaamista ja toimintaa työssä on mielekästä peilata saadun palautteen perusteella. Palautteen ollessa positiivista, nousee tarve kehittää itseään ja työtään vielä paremmaksi. Tarinoissa tulee selkeästi esiin se, että asiakkailta saatu palaute välittömästi työssä on ensiarvoisen tärkeä työn imun nostaja. Saatu palaute antoi työhön sisältöä, auttoi pohtimaan omaa työskentelyä sekä tapaa toimia. Tätä kautta voi työtään kehittää uusiin parempiin käytäntöihin, joiden kautta työ on mielekkäämpää ja antaa myös asiakkaille enemmän. Kokemus hyvän palautteen saannista kohdistui myös
Lähihoitajien kokemus hyvän palautteen saannista oli työn imua nostava. Palautteen puutteesta tai vähäisyydestä työssä puhutaan paljon, mutta todetaan aina kuitenkin sen tärkeys työn mielekkyyden vuoksi. Omaa osaamista ja toimintaa työssä on mielekästä peilata saadun palautteen perusteella. Palautteen ollessa positiivista, nousee tarve kehittää itseään ja työtään vielä paremmaksi. Tarinoissa tulee selkeästi esiin se, että asiakkailta saatu palaute välittömästi työssä on ensiarvoisen tärkeä työn imun nostaja. Saatu palaute antoi työhön sisältöä, auttoi pohtimaan omaa työskentelyä sekä tapaa toimia. Tätä kautta voi työtään kehittää uusiin parempiin käytäntöihin, joiden kautta työ on mielekkäämpää ja antaa myös asiakkaille enemmän. Kokemus hyvän palautteen saannista kohdistui myös