Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena tutkia millaisia kokemuksia kotikuntoutustiimien lähihoitajilla on työn imusta sekä minkälaiset voimavaratekijät kotikuntoutuksessa vai-kuttava työn imun kokemukseen. Hyvässä työn imussa työntekijät kokevat uppoutumista, tarmokkuutta sekä omistautumista työssään. Perustan työntekijän ja työpaikan menesty-miselle ja kukoistukselle, joka perustuu hyvinvoinnille, luo työn imu. Työn voimavarat sen sijaan voivat koskea organisatorista tasoa, työn järjestelyä, vuorovaikutusta sekä eri tehtäviä työssä. (Hakanen 2011, 49, 51.) Tähän tutkimukseen osallistuivat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän viiden eri kotikuntoutustiimin lähihoitajat. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimus toteutettiin mixed methods tutkimuksena ja kyselyyn vastasi 18 hoitajaa ja tarinan kirjoitti 11 hoitajaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kyselyyn osallistuneiden kotikuntoutustiimien lähihoitajien työn imu oli keskimääräistä korkeampi.
Tulos saatiin kun verrattiin Työterveyslaitoksen sekä Jyväskylän yliopiston tekemiä tutkimustuloksia saatuihin viitearvoihin. Tutkimuksen toisessa osassa tarinan kirjoittaneet lähihoitajat toivat esiin neljä teemaa, joista työn imu sekä voimavaratekijät kumpusivat.
Esiin nousseet neljä eri teemaa olivat itse kotikuntoutustyö, työyhteisö, asiakas sekä or-ganisaatio.
Tässä mixed methods tutkimuksessa määrällisen tutkimuksen osuus antoi lähtötilanteen kotikuntotustiimin lähihoitajien työn imusta. Saadun kyselyn tulosta verrattiin Työterve-yslaitoksen tutkimusaineiston perusteella laskettuihin viitteellisiin normiarvoihin työn imu 9-menetelmällä, jolloin voitiin todeta kotikuntoutustiimien lähihoitajien työn imun olevan keskimääräistä korkeampi jokaisella työn imu ulottuvuudella sekä summamuuttu-jan osalta. Verrattaessa toiseen Työterveyslaitoksen tutkimusaineistoon, jossa tutkittavat olivat eri ikäryhmissä sekä sukupuolittain, todettiin kotikuntoutustiimien lähihoitajilla olevan korkein työn imu kaikilla osa-alueilla. Verrattaessa Jyväskylän yliopiston tutki-mukseen, jossa vertailtiin eri ammattiryhmiä, yhdestätoista eri tutkitusta ammattiryhmäs-tä kotikuntoutustiimien lähihoitajilla oli alempi tulos vain ylimmän johdon ja terveyden-huolto organisaation lääkäreiden tuntemasta omistautumisen ulottuvuudesta. Muissa osa-alueissa lähihoitajien työn imu oli korkeampi.
Koska toimin tutkimuksen ajan kotikuntoutustiimien lähihoitajien esimiehenä ja näin hyvin läheltä toimintaa ja vallitsevaa työhyvinvointia, oli minulla ennakkokäsitys tulevas-ta tuloksestulevas-ta. Tutkijan tulisi kuitenkin nimen omaan välttää kaikenlaisia ennakko odotuk-sia tutkimuksen tuloksesta. Sen tähden oli tärkeää tehdä kysely vallitsevasta työn imusta ja verrata sitä muihin tutkimustuloksiin. Näin saatiin lähtötilanne työn imun kokemukses-ta kotikuntoutustiimeissä, johon ei vaikutkokemukses-tanut omat ennakko odotukseni toimiessani sa-manaikaisesti esimiehenä ja tutkijana.
Laadullisen tutkimuksen tulokset toivat esiin neljä teemaa, jotka avasivat työn imun tilaa, kokemuksia sekä voimavaroja. Teemat olivat itse kotikuntoutustyö, työyhteisö, asiakas sekä organisaatio. Kotikuntoutustyö itsessään koettiin jo niin erityisenä, että kuuluminen kotikuntoutustiimiin oli voimavara ja työn imua nostava asia. Siinä toteutui työn vaihtelevuus, monipuolisuus, kehitettävyys ja palkitsevuus. Työ oli erilaista kuin koti-invietävissä palveluissa oli totuttu yleensä näkemään. Vaikutusmahdollisuudet olivat monipuoliset, tavoitteet selkeät ja jokaisen vahvuudet käytettiin hyväksi. Oli tunne, että on tarpeellinen juuri siinä hetkessä. Työhön suhtautumisessa on olennaista työntekijän vastuun ottaminen jonkin tehtävän suorittamisessa työyhteisössä. Nautintoa lisää merkit-tävissä määrin se, että hän valitsee tehtävän vapaasti omien kiinnostusten kohtien perus-teella. Suuri osa työn antoisuudesta perustuu kuitenkin työhön sitoutumiseen ja että siitä kannetaan vastuu. (Martela & Jarenko 2014, 45.)
Työyhteisö koettiin suurena voimavara sekä rikkautena, johon voi aina luottaa oli asia mikä tahansa. Martela (2014) toteaa, että huippukirurgiuskaan ei ole yksilön ominaisuus, vaan tiimin ominaisuus, joka tuntee toisensa ja pelaa toistensa vahvuuksilla (Martela ym 2014, 46). Moniammatillinen yhteistyö tiimissä fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien kanssa koettiin antoisana sekä omaa ammattitaitoa nostavana. Oppimista ja kehittämistä edistää aktiivinen työ ja lisäksi päätösvalta, joka koskee työtä, vähentää stressiä ja nostaa oppimishalua (Manka 2015.) Myös haastaviin tilanteisiin sai apua omasta tiimistä päivittäin sekä mahdollisuuden yhteiskäynteihin tarvittaessa asiakkaan luona. Työn imua on mahdollista lisätä työryhmän myönteisellä ja uudistushakuisella vuorovaikutuksella (Hakanen, Harju, Seppälä, Laaksonen ja Pahkin 2012, 78). Työn imu voi olla myös yhtei-söllinen kokemus, jossa tiimi koetaan energisenä, innostuneena ja omistautuneena (Haka-nen 2017b).
työn imun kokemusta hoitajissa. Tämä kuvasi hyvin myös lähihoitajien ammatillisuutta.
Hoitajat laittoivat itsensä likoon lisätäkseen asiakkaiden hyvinvointia ja kotona selviyty-mistä. Lisäksi ammatillisuus näkyi lähihoitajien kertomuksissa kokemuksina ja voimava-roina, jota koettiin saatavan asiakkaan ja omaisten kanssa yhdessä tehdystä työstä. Pa-laute osattiin ottaa rakentavana ja osaamista vahvistavana voimana. PaPa-laute on ympäris-tön reaktio tekemiseemme. Se vahvistaa toimijuuttamme, lisää hallinnan tunnetta ja ker-too meille työn edistymisestä. Palaute auttaa työntekijää johtamaan itse itseään. (Martela ym 2014, 43.) Usea työntekijä kokee parhaiksi ja palkitsevimmiksi hetkiksi työssään vai-kean ja haastavan tilanteen, jonka on pystynyt selvittämää. Työn imun ei tule ajatella ole-van ensisijaisesti sitä, että työssä on hauskaa vaan positiivinen tunne voi tulla ponnistelun ja onnistumisen kautta. (Hakanen 2001, 19.) Tämä kokemus nousi esiin lähihoitajien kir-joittamista tarinoista.
Organisaatio oli neljäs teema, jonka lähihoitajien kokivat kertomuksissaan. Sen koettiin antavan mahdollisuudet kuntouttavaan toimintaan ja pääsääntöisesti organisaatioon luotettiin. Työhyvinvoinnille on tärkeää organisaation tuki, joka on yhteydessä myös työn vetovoimaan, jolloin työ on paremmin hallittavissa ja tunnetaan työn imua (Kandolin 2007, 195). Organisaation tuki edistää ennen kaikkea työssä koettua hyvinvointia ja sillä on suora yhteys työn imuun ja elämäntyytyväisyyteen. (Siltaloppi & Kinnunen 2007, 215, 226.) Yhteisöllinen työvuorosuunnitelma antoi mahdollisuuden työn ja perheen yhteen-sovittamiseen ja lisäsi työn imua. Se lisäsi oman työn hallinnan tunnetta. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse näiden välisen rajapinnan hallinnasta ja työntekijä näh-däänkin aktiivisena toimijana työ- ja perheroolien yhteensovittamisessa (Wallin 2007, 198). Työntekijöiden ollessa tyytyväisiä ja löytäessään työstään ja työyhteisöstään posi-tiivisuutta ja sisäistä tyydytystä tuovia elementtejä kuten työn mielekkyyttä, ovat he or-ganisaatiolle suuri voimavara ja mahdollisuus. He myös sitoutuvat työhön muistakin läh-tökohdista kuin järkisyistä. (Syväjärvi ym 2012, 71.) Tutkimuksen aikana olleet YT-neuvottelut mietityttivät useassa kertomuksessa ja loivat epävarmuutta ja työn imun las-kua. Lisäksi aineistonkeruun aikana tiedossa ollut esimiehen vaihtuminen näkyi kerto-muksissa epävarmuuden tuntemuksina. Tulee kuitenkin muistaa, että työntekijöissä koet-tu organisaation koet-tuki luo vastavuoroisen velvollisuudenkoet-tunteen pitää huolta organisaatios-ta ja autorganisaatios-taa sitä saavutorganisaatios-tamaan organisaatios-tavoitteen. Työntekijät ja työryhmät jotka ovat sinnikkäitä,
työn imua kokevia ja itseensä uskovia selviävät vaikeistakin muutoksista (Hakanen ym 2012, 78).
Tällainen työntekijän itse kirjoittama kertomus työn hyvistä puolista voi olla omaa työhyvinvointia edesauttava voima. Yleensä työn negatiiviset puolet ja taakat tulevat esi-in ja niistä puhutaan. Positiivisten puolien esiesi-in tuomesi-inen voi auttaa jaksamaan, kun hu-omataan miten paljon omassa työssä on hyvää. Lisäksi pohdin sitä, miten voimaannutta-vaa on toisten työyhteisössä olevien lukea työkavereiden kirjoittamista kertomuksista se, miten heitä arvostetaan ja miten suurena voimavarana tarinan kirjoittajat eli työkaverit pitävät toisiaan. Tarinoissa voi myös nousta esiin asioita ja kokemuksia, joita itse ei ole hahmottanut kuin vasta lukiessaan niitä työkaverin kirjoittamana. Lisäksi tarinaa kirjoit-taessa saattaa herätä huomaamaan vahvuuksia sekä kehitettävää itsessään ja työssään.
Roto ym (2018) toteaa, että tutkittaessa tätä erityistä työn imu aihetta ja keskittyessä positiivisiin kokemuksiin työssä, tulee tehdä erityistä kokemuksellista tiedonkeruuta ja analyysiä tuodakseen esiin käsityksiä hyvinvoinnista sekä luodakseen innovatiivista suunnittelua työn imun parantamiseksi (Roto ym 2018, 138).
Työn imu on todettu tarttuvan työntekijästä toiseen, siksi on tärkeää, että työn imusta keskustellaan ja etsitään oman työyksikön hyviä puolia sekä luodaan positiivista henkeä.
Tarinoiden välityksellä tämän tutkimuksen kautta kotikuntoutuksen lähihoitajat saavat palautetta ja näkökulmia, mitä työkaverit ajattelevat ja kokevat työstään tiimeissä. Vaikka asiakkaalle yleensä mennään yksin, ei se tarkoita sitä, ettei tiimeissä käydä tiivistä kanssakäymistä ja yhteistyötä toisten tiimiläisten kanssa asiakkaan parhaaksi. Tämä rikkaus on ymmärretty kotikuntoutustiimeissä ja se on kantanut hedelmää työn imun nousemisena. Työn imu siirtyy ennen kaikkea sellaisilla tiimeillä ja työpareilla, joilla on paljon vuorovaikutusta keskenään tai vuorovaikutus on luonteeltaan intensiivistä (Hakanen 2011, 133).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotikuntoutuksen lähihoitajien keskuudessa koettiin keskimääräistä korkeampaa työn imua. Lähihoitajat haluavat olla vaikuttamassa työtään koskevaan päätöksentekoon ja kokevat asiakastyön palkitsevana. He kokevat työnsä ar-vokkaana ja haluavat oppia lisää. Tiimien hyvä yhteishenki koettiin tärkeänä työn imun edistäjänä sekä voimavarana. Esiin nousseet kokemukset sekä voimavaratekijät liittyivät kotikuntoutustyöhön, työyhteisöön, asiakkaisiin sekä organisaatioon. Tämän tutkimuksen
vissa ja hallittavissa, joka taas synnyttää työn hallinnan tunnetta sekä työn imua. Ko-tikuntoutustiimeisssä työn imu on aktiivista kokemusta työssä.
Tämä tutkimus tuotti mielenkiintoista tietoa kotikuntoutustiimien kokemasta työn imusta sekä voimavaroista heidän työskennellessään yhdessä asiakkaiden parhaaksi. Tutkimus antoi myös näkökulman siihen, miksi kotikuntoutustyö on haluttu paikka olla työssä.
Tämä tutkimus antoi positiivisen kuvan lähihoitajien työn imusta kotikuntoutustiimeissä.
Se toi toivoa siihen, että työssäkin voi olla kiva ja siitä voi nauttia. Tämä tutkimus avasi myös oven aivan uuteen maailmaan ja näkökulmaan työhyvinvoinnista. Tutkimus antaa tärkeää tietoa siitä, mistä työn imu muodostuu omassa työyksikössä ja miten sitä voisi lisätä vetovoimaisuuden varmistamiseksi. Se näytti tien työhyvinvoinnin tutkimiseen muutakin kautta kuin pahoinvoinnin kautta ja osoitti, että työn imun kautta sitä on hedel-mällistä tutkia. Tämä voisi olla myös tie uuteen suuntaan työntekijöiden työhyvinvoinnin tutkimisessa eri organisaatioissa.
Jatkotutkimuskohteena voisi tutkia miten kehittää erilaisia tapoja tutkia työhyvinvointia.
Hakasen (2009) mukaan yksilöllisiä työn imu normiarvoja voi käyttää ryhmä- tai yksilö-tasolla, mutta hyödyllisempää on kuitenkin vertailla työn imu kyselyyn vastanneiden työn imu arvoja eri aikoina tai keskiarvoja saman organisaation eri yksiköiden välillä (Haka-nen 2009, 44). Tähän lisättynä työntekijöiden oma kertomus kokemuksistaan työssä, voisi tuoda uutta näkökulmaa kehitettäviin ja työhyvinvintia nostaviin asioihin. Toisena jatko-tutkimusaiheena voisi tutkia miten työympäristöä voisi suunnitella niin, että tarmokkuut-ta, uppoutumista ja omistautumista voisi parantaa ja työntekijän kokemus niistä vahvis-tuisi.
LÄHTEET
Ahtilinna Carita, Feldt Taru, Kinnunen Ulla & Mäkikangas Anne 2007. Työn vaatimus-ten ja voimavarojen yhteys työn imuun suomalaisilla johtajilla: pystyvyysusko yhteyttä muuntavana ja välittävänä tekijänä. Teoksessa Työterveyslaitos. Työ ja ihminen. 3/2007.
Aikakauskirja 21. vuosikerta.
Anttonen Hannu & Räsänen Tuula 2009. Työhyvinvointi-uudistuksia ja hyviä käytäntöjä.
Progress/application for programme VP/2007/005/371 restructuring, well-being at work and 9789518029499 financial participation. Työterveyslaitos. Helsinki.
Auvinen Tommi 2013. Narratiivinen johtajuus. Tutkielmia johtajuuden tarinankerronnan tutkimuksesta ja käytännöstä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Bakker Arnold B. 2011. An Evidence-Based of Work Engagement. Current Directions in Psychological Science 20, 265-269.
Bakker Arnold B., Hakanen Jari J., Demerouti Evangelia & Xanthopoulou Despoina 2007. Job Resources Boost Work Engagement, Particularly When Job Demands Are High. Journal of Education Psychology.
Bakker Arnold B. & Leiter Michael P. 2010. Work engagement. A handbook of essential theory and research. Psychology Press. Hove and New York.
Bargagliotti L Antoinette 2012. Work engagement in nursing: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 68, 1414–1428.
Beukes Ilka & Botha Elrie 2012. Organisational commitment, work engagement and meaning of work of nursing staff in hospitals. SA Journal of Industrial Psychology 39 (2), 1-10.
Bold Christine 2012. Using narrative in research. SAGE Publications Ltd. London.
Bruner Jerome 2004. Life is narrative. Sosial Research. Vol 71: NO 3: Fall 2004.
Carse Traci, Griffin Barbara & Lyons Mathew 2017. The dark Side of Engagement for Older Workers. Journal of Personal Psychology 16 (49), 161-171.
Chughtai Aamir Ali & Buckley Finian 2011. Work engagement antecedents the me-diating role of learning goal orientation and job performance. Dublin City Univercity of Business School. Ireland.
Csikszentmihalyi Mihaly 1997. Finding Flow. The psychology of engagement with eve-ryday life. BasicBooks. A Division of HarperCollins Publishers, Inc.
Demerouti Evangelia, Bakker Arnold B. & Gevers Josette M.P. 2015. Job crafting and extra-role behavior: The role engagement and flourishing. Journal of Vocational 91 (2015) 87-96.
Demerouti Evangelia, Bakker Arnold B, Nachreiner Friedhelm & Schaufeli Wilmar B 2001. The job demands-Resources model of Burnout. Vol 86 Nro3. Journal of Apphed Psychology.
Elo Anna-Liisa, Ervasti Jenni & Kuokkanen Anna 2010. Hyvinvointi ja tuloksellisuus esimiestyön haasteena. Tutkimus kolmessa julkisen sektorin organisaatiossa. Työympä-ristötutkimuksen raporttisarja 51.Työterveyslaitos. Helsinki.
Emerson Christie 2017. Calling to nursing: concept analysis. Journal of Health Manage-ment. 18 (4), 555-568.
Erkkilä Raija 2009. Narratiivinen kokemuksen tutkimus: Koettu paikka, tarina ja kuvaus.
Teoksessa Perttula Juha & Latomaa Timo 2009 (toim.). Kokemuksen tutkimus. Merkitys-tulkinta-ymmrtäminen. Juvenes Print. Tampere.
Eskola Jari & Suoranta Juha 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. Painos. Gum-merus. Jyväskylä.
Finlex 2010. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaa-li- ja terveyspalveluista. 28.12.2012/980.§5.
Forss Jasu 2015. Kotikuntotutus-pilotointiraportti 2015-2016. Etelä-Savon sairaanhoito-piiri. ESSO-hanke. Kaste.
Fredrickson Barbara L. 2001. The Role of Positive Emotions in Positive Psychology. The Broaden and Build Theory of Positive Emotions. Am Psychol 2001 Mar; 56 (3) 218-226.
Gervais Roxane & Millear Prudence 2014. The well-being of women at work: the impor-tance of recources across the life cource. Journal of Organization Change Management 27 (4), 598-612.
Hakanen Jari 2014. Onnellisena työssä? 8 ½ kysymystä työn imusta. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara Lotta (toim) 2014. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
Hakanen Jari 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Helsinki. Tammerprint Oy. Tampere.
Hakanen Jari 2017b. Työn imu – energiaa ja innostusta työstä. Teoksessa Salmela-Aro &
Nurmi Jari-Erik (toim). Mikä meitä liikuttaa? Motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus.
Hakanen Jari 2017. Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus. Kuntamarkkinat 14.09.2017. ARTTU 2. Tutkimusohjelma.
Hakanen Jari 2009. Työn imun arviointimenetelmä. (Utrecht Work Engagement Scale).
Työterveyslaitos.
Hakanen Jari 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos.
Hakanen Jari & Perhoniemi Riku 2012. Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen. Työterveyslaitos. Helsinki.
Hakanen Jari J., Perhoniemi Riku & Toppinen-Tanner Salla 2008. Positive gain spirals at work: From job resources to work engagement, personal initiative and work-unit innova-tiveness. Journal of Vocational Behavior. 73 (2008) 78-91.
Hakanen Jari, Harju Lotta, Seppälä Piia, Laaksonen Anna & Pahkin Krista 2012. Kohti innostuksen spiraaleja. Innostuksen spiraali - Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutki-mus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Työterveyslaitos, Helsinki.
Halbesleben Jonathon, Harvay Jaron & Bolino Mark C. 2009. Too engagent? A Conser-vation of Resources View of the Relationship Between Work Engagement and Work
In-terference With family. Saatavissa:
http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.uef.fi:2048/ehost/detail/detail?vid=0&sid=853eec70-
ed03-4670-81ff-8b8c5d04759e%40sessionmgr4006&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN
=2009-21033-007&db=pdh (Luettu 28.2.2020)
Heikkinen Hannu 2015. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa Valli Raine & Aaltola Juha-ni. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. PS kustannus. Jyväskylä.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Tammi. Hä-meenlinna.
Hobfoll Stevan E. 2011. Consevation of resources theory: Its implication for stress, health and resilience. Teoksessa Folkman S. (toim) The Oxford Handbook of Stress, Health and
Coping. Saatavissa:
https://www-oxfordhandbooks- com.ezproxy.uef.fi:2443/view/10.1093/oxfordhb/9780195375343.001.0001/oxfordhb-9780195375343-e-007 (Luettu20.1.2020)
Hyvärinen Matti 2006. Kertomuksen tutkimus. Saatavissa:
http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/mattikhyvarinen/index/Kerronnallinen%
20tutkimus.pdf (Luettu 10.10 2019)
Hänninen Vilma 2015. Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa Valli Raine &
Aaltola Juhani. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. PS kustannus. Jyväskylä.
Hänninen Vilma 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Sosiologian ja sosi-aalipsykologian laitos. Tampereen yliopisto.
I-Shuo Chen 2017. Work engagement and its antecedents and consequences: A case of lecturers teaching synchronous distance education courses. Computers in Human Beha-vior. Volume 72, Pages 655-663.
Josselson Ruthellen 2011. Narrative Research. Constructing, deconstructing and reconst-ructing story. Teoksessa Wertz J Frederick, Charmaz Kathy, McMullen M Linda, Jossel-son Ruthellen, AnderJossel-son Rosemarie & McSpadden Emalinda. Five ways of doing quali-tative analysis. The Guilford. New York.
Kaasila Raimo 2008. Eri lähestymistapojen integroiminen narratiivisessa analyysissä.
Teoksessa Kaasila Raimo, Rajala Raimo & Nurmi Kari E. (toim) 2008. Narratiivikirja:
menetelmiä ja esimerkkejä. Juvenes Print. Tampere.
Kanste Outi 2011. Work engagement, work commitment and their association with well-being in health care. Empirical studies. Oulu.
Keyko Kacey 2014. Work engagement in nursing practice: A relational ethics perspecti-ve. Nursing ethics 2014. Vol 21(8) 879-889. Canada.
Kim Sooyeol, Park YoungAh & Headrick Lucille 2018. Daily Micro-Breaks and Job Per-formance: General Work Engagement as a Cross-Level Moderator. Journal of Applied Psychology.
Kiviniemi Kari 2015. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Valli Raine & Aaltola Juhani 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston keruu: virik-keitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus. Jyväskylä.
Kohonen Eeva 2011. Narratiivisuus-vähän hyödynnetty lähestymistapa kauppatieteelli-sessä tutkimuksessa. Teoksessa Puusa Anu & Juuti Pauli 2011. Menetelmäviidakon rai-vaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Johtamistaidon opisto.
Hansaprint. Vantaa.
Kumpulainen Kristiina 2013. Henkilöstön työssä koettu hyvinvointi. Pitkittäisseuranta muuttuvassa koulutusorganisaatiossa. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatietei-den tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.
Kunnari Marika 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin hei-kentäjät. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto. Oulu.
Kylmä Jari & Juvakka Taru 2012. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy. Helsin-ki.
Laine Pertti 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tut-kimassa. Väitös. Turun yliopisto. Turku.
Larjovuori Riitta-Liisa, Manka Marja-Liisa & Nuutinen Sanna 2015. Inhimillinen pää-oma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Lehtomaa Merja 2009. Fenomenologinen kokemuksen tutkimus: Hastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa Perttula Juha & Latomaa Timo 2009 (toim.). Kokemuksen tutkimus. Merkitys-tulkinta-ymmrtäminen. Juvenes Print. Tampere.
Leivo Päivi 2011. Työn imu, työn voimavaratekijät ja tuloksellisuuskokemukset sairaala-organisaatiossa. Lisensiaatintutkimus. Yhteiskunta- ja kulttuurintutkimuksen yksikkö.
Tampereen yliopisto.
Lipponen Krissa 2014. Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys psykoterapiassa.
Teoksessa Uusitalo-Malmivaara Lotta (toim) 2014. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
Lukkarinen Hannele 2009. Monimetodinen kokemuksen tutkimus: fenomenologisen ja positivistisen tutkimustavan yhdistäminen. Teoksessa Perttula Juha & Latomaa Timo 2009 (toim.). Kokemuksen tutkimus. Merkitys-tulkinta-ymmrtäminen. Juvenes Print.
Tampere.
Manka Marja-Liisa 2012. Työnilo. Alma Talent Oy. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.uef.fi:2443/teos/BAFBEXGTFF#kohta:TY((d6)NILO((20)/piste:b5 (Luettu 25.1.2020)
Manka Marja-Liisa 2015. Stressikirja. Alma Talent OY. Saatavissa:
https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.uef.fi:2443/teos/JAJBJXGUG#/kohta:VIITTEET((20)/piste:b3008 (Luettu 25.1.2020)
Manka Marja-Liisa, Heikkilä-Tammi Kirsi & Vauhkonen Anne 2012. Työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa.
Tammerprint. Tampere.
Martela Frank & Jarenko Karoliina 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/14.
Maslach C. & Leiter M. P. 2007. Burnout. Revision of the previous edition article by C.
Maslach and M. P. Leiter. Volume 1. 358-362, 2000.
Nikander Sirkku 2017. ”Kun työssä on imua, on myös elämässä imua” Terveydenhuollon työntekijöiden työn imun kokemuksia positiivisen psykologian keskiössä. Pro gradu. So-siaali ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto.
Ojanen Markku 2007. Positiivinen psykologia. Edita Prima OY. Helsinki.
Ojanen Markku 2014. Positiivisen psykologian kritiikki. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara Lotta (toim) 2014. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
Perhoniemi Riku & Hakanen Jari 2013. Työn imun ja ystävällisyyden siityminen työpa-reilla. Tieteelliset artikkelit. Psykologia 48 (02) 2013.
Perttula Juha 2009. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologinen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa Perttula Juha & Latomaa Timo 2009 (toim.). Kokemuksen tut-kimus. Merkitys-tulkinta-ymmrtäminen. Juvenes Print. Tampere.
PHHYKY 2017. Kotikuntoutustiimit. Esite ammattilaisille. Päijät-Hämeen hyvinvointi-kuntayhtymä.
PHHYKY 2017. Yhtymä. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Saatavissa:
https://www.phhyky.fi/fi/yhtyma/ (Luettu 17.3.2019)
kimuslähestymistavan valintaan. Johtamistaidon opisto. Hansaprint. Vantaa.
Puusa Anu, Mönkkönen Kaarina & Hytti Ulla 2014. Narratiivisuus organisaatiotarinan rakentamisessa. Hallinnon tutkimus 2/2014.
Rajamäki Sari & Mikkola Leena 2017. Työyhteisön vuorovaikutus ja työyhteisöön kuu-luminen. Hoitohenkilökunnan käsityksiä. Työelämän tutkimus 15(3) -2017.
Rantanen Mari, Wallin Anna & Eskola Jari 2017. Työhyvinvointia työstä, työyhteisöstä ja elämän tasapainosta. Työhyvinvointiin liitetyt voimavarat ja kuormitustekijät sekä työ-hyvinvoinnin edistämisen keinot. Tampere University Press. Tampere.
Rintamäki Katri Maria 2016. Työ arjessa. Työn kokemus suomalaisten arkielämässä 2000-luvulla. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto. Turku.
Rissanen Sari & Lammintakanen Johanna 2018. Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.
Roto Virpi, Torkil Clemmensen, Väätäjä Heli & Effie Lai-Chong Law 2018. Designing interactive system for work engagement. Volume 14(2). Human Technology.
Ruusuvuori Johanna, Nikander Pirjo & Hyvärinen Matti 2010. Haastattelun analyysi.
Vastapaino. Tampere.
Salminen Stela Rumenova, Mäkikangas Anne & Feldt Taru 2014. Job Resources and Work Engagement: Optimism as Moderator Among Finnish Managers. Journal of Euro-pean Psychology Students 5 (1) 69-77. Research article.
Schaufeli, W. B. 2013. What is engagement? Teoksessa Truss C., Alfes K., Delbridge R.,
Schaufeli, W. B. 2013. What is engagement? Teoksessa Truss C., Alfes K., Delbridge R.,