Tutkija toteutti haastattelut, niiden litteroinnin ja aineiston analysoinnin itse. Aineisto käytiin läpi useita kertoja ja se litteroitiin sanatarkasti. Aineiston keräämisessä, käsittelyssä ja tulosten esittelyssä huolehdittiin siitä, ettei haastateltavia ole mahdollista tunnistaa. Organisaation nimeä ei julkaistu tutkimuksen yhteydessä. Peitenimet auttoivat sekä haastateltavien pysymistä anonyymeinä että tutkijan työtä litteroinnissa, sillä niiden avulla vältyttiin tarpeelta tunnistaa puhujat nauhalta äänen perusteella. Peitenimien käyttö lisäsi näin tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksen päätyttyä sitä varten kerätty aineisto hävitettiin.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteereitä ovat muun muassa uskottavuus, vahvistettavuus ja siirrettävyys. Uskottavuus liittyy siihen, miten totuus tutkittavasta kohteesta syntyy sen ja tutkijan välille. Riittävän ajan varaaminen tutkimuksen tekemiseen on yksi laadullisen tutkimuksen perusvaatimuksista ja sen uskottavuutta lisäävä tekijä (Kylmä ja Juvakka 2007, Tuomi ja Sarajärvi 2009). Vaatimus toteutui tässä tutkimuksessa, sillä tutkija laati samasta aiheesta kandidaattityön, joka valmistui vuoden 2018 tammikuussa. Tutkija perehtyi aiheeseen ja työskenteli sen parissa heinäkuusta 2017 joulukuuhun 2018.
Kylmä ja Juvakka (2007) toteavat, että jotta tutkimus olisi vahvistettava, on tutkimusprosessia kuvattava niin, että tutkimuksen etenemistä voi seurata helposti ymmärrettävällä tavalla. Analyysin perustana olevan aineiston avulla tuodaan ilmi, millä tavoin tutkija on päätynyt esittämiinsä tuloksiin. Tässä tutkimuksessa käytetyt menetelmät on kuvattu tarkasti, ja tutkimusprosessia on avattu yksityiskohtaisesti. Saadut tulokset on esitetty totuudenmukaisesti. Johtopäätösten laatimisen tukena on käytetty aineistosta nousevia perusteluja ja tulosten huolellista pohdintaa.
Pro gradu -tutkielmat ovat julkisia ja siten vapaasti kaikkien saatavilla. Kyseessä on tapaustutkimus, joka tuottaa tietoa aiheesta yhden organisaation näkökulmasta. Tulosten yleistäminen toiseen ympäristöön voi olla tämän kaltaisessa laadullisessa tutkimuksessa haastavaa. Tutkimuksessa on kuvailtava riittävästi tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä ja ympäristöä, jotta tulosten siirrettävyyttä olisi mahdollista arvioida (Kylmä ja Juvakka 2007). Tässä tutkimuksessa kohdeorganisaation ominaisuuksista on kuvattu muun muassa sijainti ja tehtävän työn luonne. Haastateltavista henkilöistä on kerrottu keski-ikä, asema organisaatiossa, aiempi työkokemus sekä koettu terveys.
Haastateltavien sukupuolijakauma oli epätasainen, mutta lähellä koko organisaation sukupuolijakaumaa kanssa. Kyseessä ei siksi ole vinoutunut otos.
Tutkimuksen otos on pieni, minkä vuoksi tuloksia ei voida sellaisenaan yleistää kohdeorganisaation ulkopuolelle. Tulosten pohjalta saadaan kuitenkin suuntaa-antavia tietoja digisovellusten hyödyntämisen ja terveydenedistämistoimien suunnittelun tueksi myös muissa samankaltaisissa työyhteisöissä.
9 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
1 Digisovellusten koetaan voivan lisätä hyvinvointia myös sellaisessa työyhteisössä, jonka henkilöstö arvioi oman terveytensä hyväksi. Sovellus on valittava huolellisesti työyhteisön tarpeet kartoittamalla, sen on toimittava saumattomasti ja sitä on pystyttävä muokkaamaan työyhteisön erilaisille jäsenille sopiviksi. Tärkeäksi koetaan itselle sopivien tavoitteiden asettaminen ja niissä kannustuksen saaminen.
2 Yhdessä tekeminen koetaan tärkeäksi sovellusten käytössä työyhteisöissä.
Yhteinen tavoite voi kannustaa mukaan myös sellaisia, jotka eivät muuten kokisi tarvetta tai uskaltautuisi osallistumaan. Keskustelu, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen työyhteisössä voivat lisätä osallistumista myös ilman digisovelluksia toteutettaviin terveydenedistämistoimiin.
3 Kun lähtökohtana toimintaan osallistumiselle on oma valinta määräämisen sijasta, työnantajan järjestämä terveydenedistämistoiminta koetaan positiiviseksi – olennaista on mahdollisuuksien tarjoaminen.
4 Terveyttä edistävät toimet tulisi suunnitella osaksi työpaikan arkea, työyhteisön aikatauluihin ja ympäristöön istuviksi. Työpaikan toiminnasta irralliset interventiot eivät istu hektiseen työtahtiin eivätkä innosta jo keskimäärin melko hyvinvoivaa henkilöstöä ylläpitämään ja lisäämään terveellisiä elintapoja tukevia valintoja.
LÄHTEET
Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa:
vaikuttavuus ja keinot. Helsinki: Duodecim 2011;127:2265–2275.
Ahonen G. Työkyvyn taloudellinen merkitys. Teoksessa Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J. (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Duodecim 2010, s. 36–46.
Aura O, Ahonen G, Hussi T, Ilmarinen J. Strateginen hyvinvointi 2016. Tutkimusraportti.
Lahti: Paino PPD Oy. 2016. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
https://www.ossiaura.com/uploads/1/6/5/4/16543464/strateginen_hyvinvointi_2 016_www.pdf (Luettu 14.5.2018)
Axén I, Follin G. Medical yoga in the workplace setting−perceived stress and work ability−a feasibility study. Complementary Therapies in Medicine 2017;30:61–
66.
Balk-Møller N, Poulsen SK, Larsen TM. Effect of a Nine-Month Web- and App-Based Workplace Intervention to Promote Healthy Lifestyle and Weight Loss for Employees in the Social Welfare and Health Care Sector: A Randomized Controlled Trial. Journal of Medical Internet Research. 2017a;19:e108.
Balk-Møller N, Larsen TM, Holm L. Experiences From a Web- and App-Based Workplace Health Promotion Intervention Among Employees in the Social and Health Care Sector Based on Use-Data and Qualitative Interviews. Journal of Medical Internet Research 2017b;19:e350.
Bull S, McFarlene M. Technology-Based Health Promotion. USA: SAGE Publications 2011.
Butryn ML, Arigo D, Raggio GA, Colasanti M, Forman EM. Enhancing Physical Activity Promotion in Midlife Woman with Technology-Based Self-Monitoring and Social Connectivity: A Pilot Study. Journal of Health Psychology 2014;21:1548–
1555.
Colley A, Halttu K, Harjumaa M, Oinas-Kukkonen H. Insights from the Design and Evaluation of a Personal Health Dashboard. 49th Hawaii International Conference on System Sciences HICSS, Koloa, HI 2016;3483–3492.
Cook R, Billings D, Hersch R, Back A, Hendrickson A. A Field Test of a Web-Based Workplace Health Promotion Program to Improve Dietary Practices, Reduce Stress, and Increase Physical Activity: Randomized Controlled Trial. Journal of Medical Internet Research 2007;9:e17.
Demos Helsinki. Terveyden tulevaisuudet – Pohjaselvitys suomalaisten terveyteen vaikuttavista ilmiöistä. Terveyden tulevaisuudet 2050 -tutkimushanke. Helsinki:
Demos Helsinki 2014, s. 26–36.
Ebert D, Lehr D, Smit F, Zarski A-C, Riper H, Heber, E, Cuijpers P, Berking M. Efficacy and cost-effectiveness of minimal guided and unguided internet-based mobile supported stress-management in employees with occupational stress: A three-armed randomised controlled trial. BioMed Central Public Health 2014;14:807.
Elo A-L, Ervasti J, Kuokkanen A. Hyvinvointi ja tuloksellisuus esimiestyön haasteena Tutkimus kolmessa julkisen sektorin organisaatiossa. Helsinki: Työterveyslaitos 2010, s. 7–15.
Eläketurvakeskus. 2017. Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://www.etk.fi/wp-content/uploads/tilasto-suomen-elakkeensaajista-2017.pdf (Luettu 24.11.2018)
Gardner B. A review and analysis of the use of ‘habit’ in understanding, predicting and influencing health-related behaviour. Health Psychology Review 2015;9:277–
295.
Graig P, Dieppe P, Macintyre S, Michie S, Nazareth I, Petticrew M. Developing and evaluating complex interventions. Medical Research Guidance. 2006. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: https://mrc.ukri.org/documents/pdf/complex-interventions-guidance/ (Luettu 1.12.2018)
Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Gaudeamus 2010, s. 47–48.
Hirsjärvi S, Remes P, Sajavaara P. Tutki ja kirjoita. (15. uudistettu painos). Hämeenlinna:
Kariston kirjapaino Oy 2009, s. 23-27, 160-161, 208–212, 222–225.
Husman P, Liira J. Työpaikka terveyden edistämisen areenana. Teoksessa Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J. (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Duodecim 2010, s. 196–
203.
Ilmarinen J. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa.
Jyväskylä: Gummerus 2006, s. 79–81.
Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, Järvisalo J. Työkyvyn moninaisuus. Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S. (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki:
Hakapaino 2006, s. 17–34.
Jia Y, Fu H, Gao J, Dai J, Zheng P. The roles of health culture and physical environment in workplace health promotion: a two-year prospective intervention study in China. BioMed Central Public Health 2018;18:457.
Kaipainen K. Design and Evaluation of Online and Mobile Applications for Stress Management and Healthy Eating. Väitöskirja. Tampereen teknillinen yliopisto 2014.
Kela. 2017. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauden mukaan. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-kelan-elakkeista (Luettu 24.11.2018)
Kennedy CM, Powell J, Payne TH, Ainsworth J, Boyd A, Buchan I. Active Assistance Technology for Health-Related Behavior Change: An Interdisciplinary Review.
Journal of Medical Internet Research 2012;14:e80.
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Suurtyönantajan TyEl-vakuutusmaksuopas 2018. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: https://www.elo.fi/-
/media/files/vakuuttaminen-esitteet/suurtyonantajan_tyel_vakuutusmaksuopas.pdf (Luettu 28.11.2018) Koivusilta L. Terveyskäyttäytyminen. Teoksessa Laaksonen M, Silventoinen K (toim.)
Sosiaaliepidemiologia. Helsinki: Gaudeamus 2011, s. 123–132.
Koponen E. Muutosprosessin vaiheet. Teoksessa: Petäjä M. ja Koponen E (toim.) Muutosprosessin ohjaaminen. Aikuiskouluttajan opas. Helsinki: Dialogia Oy 2002, s. 45–72.
Kouwenhoven-Pasmooij TA, Robroek SJW, Nieboer D, Helmhout PH, Wery MF, Hunink M, Burdorf A. Quality of motivational interviewing matters: the effect on participation in health-promotion activities in a cluster randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2018;44:414–422.
Kylmä J, Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki. Edita Prima Oy. s.
128–129.
Laing SS, Hannon PA, Williams B, Harris JR, Talburt A, Kimpe S. Increasing Evidence-Based Workplace Health Promotion Best Practices in Small and Low-Wage Companies, Mason County, Washington, 2009. Preventing Chronic Disease 2012;9:e83.
Lakerveld J, Bot SD, Chinapaw MJ, van Tulder MW, van Oppen P, Dekker JM, Nijpels G. Primary prevention of diabetes mellitus type 2 and cardiovascular diseases using a cognitive behavior program aimed at lifestyle changes in people at risk:
Design of a randomized controlled trial. BioMed Central Endocrine Disorders 2008;8:6.
Lally P, Gardner B. Promoting habit formation. Health Psychology Review 2013;7:137–
158.
Lippke S, Fleig L, Wiedemann AU, Schwarzer R. A Computerized Lifestyle Application to Promote Multiple Health Behaviors at the Workplace: Testing Its Behavioral and Psychological Effects. Journal of Medical Internet Research 2015;17: e225.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry. 2016. Ravintolaruokailun trenditutkimus:
Ruokailija haluaa helppoa ja nopeaa. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.mara.fi/tiedotteet-2/ravintolaruokailun-trenditutkimus-ruokailija-haluaa-helppoa-ja-nopeaa (Luettu 3.2.2018)
Mattila E, Orsama AL, Ahtinen A, Hopsu L, Leino T, Korhonen I. Personal health technologies in employee health promotion: usage activity, usefulness, and health-related outcomes in a 1-year randomized controlled trial. Journal of Medical Internet Research Mhealth Uhealth 2013;1:e16.
Metsämuuronen J. Laadullisen tutkimuksen perusteet. (3. painos). Jyväskylä: Gummerus 2008, s. 37–41, 47–56.
Muuraiskangas S, Harjumaa M, Kaipainen K, Ermes M. Process and Effects Evaluation of a Digital Mental Health Intervention Targeted at Improving Occupational Well-Being: Lessons from an Intervention Study with Failed Adoption. Journal of Medical Internet Research of Mental Health 2016;3:e13.
Mäkitalo J. Työkyvyn ulottuvuudet. Teoksessa Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J.
(toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Duodecim 2010, s. 162–169.
Papadaki A, Thanasoulias A, Pound R, Sebire SJ, Jago R. Employees' Expectations of Internet-Based, Workplace Interventions Promoting the Mediterranean Diet: A Qualitative Study. Journal of Nutrition Education and Behavior 2016;48:706-715.
Perk J, De Backer G, Gohlke H, Graham I, Reiner Z, Verschuren WM, Albus C, Benlian P, Boysen G, Cifkova R, Deaton C, Ebrahim S, Fisher M, Germano G, Hobbs R, Hoes A, Karadeniz S, Mezzani A, Prescott E, Ryden L, Scherer M, Syvanne M, Scholte Op Reimer WJ, Vrints C, Wood D, Zamorano JL, Zannad F, Comitato per Linee Guida Pratiche (CPG) dell'ESC. European Guidelines on
Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. The Fifth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. Giornale Italiano Di Cardiologia 2013;14: 328–392.
Petersen R, Sill S, Lu C, Young J, Edington DW. Effectiveness of Employee Internet-Based Weight Management Program. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2008;50:163–171.
Pietilä A-M. (toim.) Terveyden edistäminen. Teorioista toimintaan. Helsinki: WSOYpro Oy 2010.
Pietilä A-M, Länsimies-Antikainen H, Vähäkangas K, Pirttilä T. Terveyden edistämisen eettinen perusta. Teoksessa: Pietilä A-M. (toim.) Terveyden edistäminen.
Teorioista toimintaan. Helsinki: WSOYpro Oy 2010, s. 15–31.
Prochaska JO, DiClemente C. Stages and Processes of Self-Change of Smoking: Towards an Integrative Model of Change. Journal of Consulting and Clinical Psychology 1983;51:390–395.
Prochaska JO, Velicer WF. The Transtheoretical Model of Health Behavior Change.
American Journal of Health Promotion 1997;12:38–48.
Ritterband L, Thorndike F, Cox D, Kovatchev B, Gonder-Frederick L. A behavior change model for internet interventions. Annals of Behavioral Medicine 2009;38:18–27.
Rupponen R, Nummenmaa A, Koivuluhta M. Ryhmänohjaus muutoksen mahdollisuuden maisemana. Teoksessa: Onnismaa J, Pasanen H & Spangar T (toim.). Ohjaus, ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Juva:
PSkustannus 2000, s. 162–183.
Ryan RM, Deci EL. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist 2000;55:68–78.
Ryan RM, Deci EL. Self-Determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness. New York: The Guilford Press 2017.
Röttger S, Maier J, Krex-Brinkmann L, Kowalski J, Danker-Hopfe H, Sauter C, Stein M.
The benefits of sleep coaching in workplace health promotion. Journal of Public Health 2017;25:685–691.
Savola E, Koskinen–Ollonqvist P. Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Helsinki: Edita Prima Oy 2005, s. 8–15, 47–55.
Sertel M, Üçsular FD, Uḡurlu Ü. The effects of worksite exercises on physical capabilities of workers in an industry of a developing country: A randomized controlled study.
Isokinetics and ExerciseScience 2016;24:247–255.
Seuri M. Työterveys 2.0. Jyväskylä: Docendo Oy 2013, s. 117–120.
Skogstad M, Lunde L-K, Ulvestad B, Aass HCD, Clemm T, Mamen A, Skare Ø. The Effect of a Leisure Time Physical Activity Intervention Delivered via a Workplace: 15-Month Follow-Up Study. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2018;15:264.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyden edistämisen mahdollisuudet - vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:1.
Techopedia. 2018. Mobile Application (Mobile App). Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.techopedia.com/definition/2953/mobile-application-mobile-app (Luettu 17.11.2018)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Elintavat. Päivitetty 12.6.2017. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elintavat (Luettu 24.11.2018)
Terveyskirjasto. 2018. Terveyskäyttäytyminen. Lääketieteen sanasto. Duodecim.
Saatavilla www- muodossa osoitteessa:
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03441 (Luettu 23.11.2018)
Thaler R, Cass Sunstein C. Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth and Happiness. Lontoo: Penguin Books 2009.
Tilastokeskus. Suomalaiset käyttävät internetiä yhä useammin. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (Luettu 7.11.2018) Torquati L, Kolbe-Alexander T, Pavey T, Leveritt M. Changing Diet and Physical Activity in Nurses: A Pilot Study and Process Evaluation Highlighting Challenges in Workplace Health Promotion. Journal of Nutrition Education and Behavior 2018;50:1015–1025.
Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi 2009.
Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Laakso M, Louheranta A, Rastas M, Salminen V, Aunola S, Cepaitis Z, Moltchanov V, Hakumäki M, Mannelin M, Martikkala V, Sundvall J, Uusitupa M. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. The New England Journal of Medicine 2001;344:1343-50.
Turja J, Kaleva S, Kivistö M, Seitsamo J. Työkyvyn varhainen tuki: työntekijän työkyvyn yksilöllinen tukeminen työpaikalla. Helsinki: Työterveyslaitos 2012, s.12–15, 63–
64.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa:
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Työelämä 2020. 2012. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
www.tyoelama2020.fi/files/35/tyoelaman_kehittamisstrategia_final.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö. Työolobarometri. Ennakkotiedot, syksy 2017. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2018.
Työkykyjohtamisen benchmark-tutkimus. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014.
Loppuraportti 15.10.2014. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
https://www.terveystalo.com/Global/tth/Tekemättömän%20työn%20vuosikatsau s%202014%20loppuraportti.pdf (Luettu 3.10.2018)
Työterveyshuoltolaki. 2001/1383. Annettu Helsingissä 21.12.2001. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
Työterveyslaitos. Nuadu: terveyden edistäminen terveysteknologialla. Työterveyslaitos:
Helsinki 2010.
Työterveyslaitos. 2014. Työkyvyn varhainen tuki. Saatavilla sähköisesti osoitteessa:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoterveyshuol tilastollisesti to/tyokyvyn-tuki/tyokyvyn-varhainen-tuki/ (Luettu 4.12.2018)
Työturvallisuuslaki. 2002/738. Annettu Helsingissä 23.8.2002. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. (3. painos). Helsinki: Työterveyslaitos 2014, s.10–12, 22–33, 120–128.
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden
koulutuksesta. 2013/708. Annettu Helsingissä 10.10.2013. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708
Van Berkel J, Boot C, Proper K, Bongers P, Van der Beek A. Process Evaluation of a Workplace Health Promotion Intervention Aimed at Improving Work Engagement and Energy Balance. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2013;55:19–26.
Van Holland BJ, Reneman MF, Soer R, Brouwer S, Boer MR. Effectiveness and Cost-Benefit Evaluation of a Comprehensive Workers’ Health Surveillance Program for Sustainable Employability of Meat Processing Workers. Journal of Occupational Rehabilitation 2018;28:107–120.
Vertio V. Terveyden edistäminen. (2. painos). Helsinki: Tammi 2003, s. 83–90.
Wood W, Neal D. Healthy through habit: Interventions for initiating & maintaining health behavior change. Behavioral Science & Policy 2016;2:71–83.
TUTKIMUSTIEDOTE OSALLISTUJILLE
StopDia-tutkimushankkeen tavoitteena on luoda kansallinen toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston, VTT:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Toimintamallin arvioimiseksi on käynnissä vaikuttavuustutkimus, johon osallistuu tuhansia ihmisiä Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon alueella. Osa ihmisistä saa käyttöönsä Pienet teot-sovelluksen, osa saa käyttöönsä sovelluksen ja osallistuu lisäksi ryhmäohjaukseen ja osa kuuluu kontrolliryhmään.
Osana tätä hanketta toteutetaan myös tässä tiedotteessa kuvattu gradututkimus, jossa selvitetään digisovellusten hyödyntämistä työpaikoilla. Kansallisten selvitysten mukaan suomalaisten työpaikkojen terveydenedistämistoimet ovat toistaiseksi vähäisiä, ja digitaalisten sovellusten mahdollisuuksia työpaikoilla tunnetaan melko huonosti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yksilöinterventiota varten toteutettu digisovellus toimii elintapamuutoksen apuna, kun kyseessä on työyhteisöinterventio. Gradutyössä selvitetään esimerkiksi ratkaisun hyväksyttävyyttä ja hyödyllisyyttä sekä tunnistetaan käyttöönoton kannalta olennaisia tekijöitä.
Tämän tutkimuksen ajaksi saat käyttöösi terveellisiin elintapoihin kannustavan Pienet teot -sovelluksen, jolla tuetaan elintapamuutosten tekemistä. Voit määritellä itse sovelluksen avulla elintavat ja niihin tehtävät muutokset, jotka jatkuessaan edistävät hyvinvointia. Sovellus kerää käyttäjätietoa muttei terveystietoa. Käyttäjätiedot raportoidaan ryhmätasolla eli työnantajalle ei toimiteta yksilöitä koskevaa käyttäjätietoa. Digitaalinen sovellus on StopDia-tutkimusryhmän suunnittelema ja perustuu positiiviseen elintapamuutokseen. Vaikka sovellus on suunniteltu tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen voivat osallistua kaikki organisaation työntekijät. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Tutkimuksen käynnistyessä sinulle lähetetään henkilökohtainen linkki tekstiviestitse ja sähköpostitse, jonka avulla Pienet teot -sovellukseen voi kirjautua. Sovellus lähettää muistutuksia, jos sitä ei oteta käyttöön tai käytössä tulee pitkä tauko. Tutkimusjaksolta odotetaan, että tutustut sovellukseen, valitset itsellesi mielekkäitä pieniä tekoja ja merkitset niitä tehdyksi. Sovelluksen käytöstä voi vapaasti jutella työkavereiden kanssa niin halutessasi. Tutkimuksen lopussa graduntekijä kerää tietoa kokemuksista haastatteluiden avulla. Tiedonkeräystä varten sinulta pyydetään allekirjoitus erilliseen suostumukseen, jossa kuvataan mihin kerättyjä tietoja käytetään. Tutkimuksen päätyttyä käyttäjätunnukset Pienet teot -sovellukseen poistetaan.
Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota eikä erillistä korvausta tietoliikenneyhteyksistä, mahdollisista matkakustannuksista, ansionmenetyksistä tai vaivannäöstä. Tutkimukseen osallistuminen on ilmaista, mutta kannattaa huomioida, että web-sovellus hyödyntää tietokoneen, tabletin tai puhelimen internet-yhteyttä, kuten muutkin sovellukset.
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN
Stop diabetes –Tiedosta ratkaisuihin -tutkimushanke, gradututkimus työpaikoilla Toteutuspaikka: XXX
Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto ja VTT Tietosuoja
Tutkimuksessa kerätty tieto on luottamuksellista ja sitä käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Tuloksia käytetään tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tietoa käsittelevät graduntekijä sekä projektissa työskentelevät VTT:läiset vähäisissä määrin. Tulokset esitetään siten, että yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa ei luovuteta tutkimushankkeen ulkopuolisille tahoille.
Tiedon keruu
Sovellus kerää automaattisesti tietoa käyttöaktiivisuudesta. Käyttöaktiivisuudesta tehdään analyyseja vain ryhmätasolla. Tietoa osallistujien kokemuksista kerätään haastatteluiden avulla.
Haastattelut äänitetään. Tiedot ja mahdolliset tallenteet käsitellään luottamuksellisesti.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Tutkimuksen tulokset raportoidaan pro gradu -tutkielmassa sekä mahdollisesti tieteellisessä artikkelissa tai konferenssiesityksissä.
Suostumus
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista. Olen selvillä siitä, että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta eikä peruutukseni vaikuta kohteluuni millään tavalla. Tiedän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tutkimukseen
______________________________________________________________________
_
Päivämäärä Suostumuksen vastaanottajan allekirjoitus
Alkuperäinen allekirjoitettu tutkittavan suostumus sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät graduntekijän arkistoon kunnes tutkielma on valmis. Tutkimustiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tutkittavalle.
TUTKIMUSTIEDOTE
StopDia-tutkimushankkeen tavoitteena on luoda kansallinen toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston, VTT:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Toimintamallin arvioimiseksi on käynnissä vaikuttavuustutkimus, johon osallistuu tuhansia ihmisiä Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon alueella. Osa ihmisistä saa käyttöönsä Pienet teot-sovelluksen, osa saa käyttöönsä sovelluksen ja osallistuu lisäksi ryhmäohjaukseen ja osa kuuluu kontrolliryhmään.
Osana tätä hanketta toteutetaan myös tässä tiedotteessa kuvattu gradututkimus, jossa selvitetään digisovellusten hyödyntämistä työpaikoilla. Kansallisten selvitysten mukaan suomalaisten työpaikkojen terveydenedistämistoimet ovat toistaiseksi vähäisiä, ja digitaalisten sovellusten mahdollisuuksia työpaikoilla tunnetaan melko huonosti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yksilöinterventiota varten toteutettu digisovellus toimii elintapamuutoksen apuna, kun kyseessä on työyhteisöinterventio. Gradutyössä selvitetään esimerkiksi ratkaisun hyväksyttävyyttä ja hyödyllisyyttä sekä tunnistetaan käyttöönoton kannalta olennaisia tekijöitä (ks. liite 1 Tutkimussuunnitelma).
Osallistujat saavat tutkimuksen ajaksi käyttöönsä terveellisiin elintapoihin kannustavan Pienet teot -sovelluksen, jolla tuetaan elintapamuutosten tekemistä. Jokainen osallistuja määrittelee itse sovelluksen avulla elintavat ja niihin tehtävät muutokset, jotka jatkuessaan edistävät hyvinvointia.
Sovellus kerää tutkittavista käyttäjätietoa muttei terveystietoa. Käyttäjätiedot raportoidaan ryhmätasolla eli työnantajalle ei toimiteta yksilöitä koskevaa käyttäjätietoa. Digitaalinen sovellus on StopDia-tutkimusryhmän suunnittelema ja perustuu positiiviseen elintapamuutokseen. Vaikka sovellus on suunniteltu tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen voivat osallistua kaikki organisaation työntekijät. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Tutkimuksen käynnistyessä osallistujille lähetetään henkilökohtainen linkki tekstiviestitse ja
Tutkimuksen käynnistyessä osallistujille lähetetään henkilökohtainen linkki tekstiviestitse ja