Digisovellusten käytöstä työyhteisössä toteutetuista terveyden edistämisen interventioista on huomattavasti vähemmän tutkimustietoa. Niissä tutkimuksissa, joissa digisovellusta on hyödynnetty työyhteisöinterventioissa, saadut tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Osassa digisovellus on toiminut apuna tavoitellun terveyshyödyn saavuttamisessa, osassa taas selkeät yhteydet ovat puuttuneet (Työterveyslaitos 2010, Ebert ym. 2014, Muuraiskangas ym. 2016). Interventioiden toteutukseen on liittynyt monenlaisia ongelmia ja sovelluksen käyttö on usein vähentynyt alun jälkeen selvästi.
Taulukossa 2 esitellään vuosina 2007-2017 julkaistuja tutkimuksia työpaikoilla toteutetuista terveyden edistämisen interventioista, joissa osallistujille annettiin käyttöön jonkinlainen digisovellus. Interventiot kohdistuivat koko työyhteisöön, ja tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä. Ne sisältävät kuvauksen sovelluksen käyttöönottoprosessista, siihen vaikuttaneista tekijöistä tai muutoin organisaationäkökulmasta. Puolet tutkimuksista oli interventiotutkimuksia ja puolet satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.
TAULUKKO 2. Vuosina 2007-2017 julkaistut tutkimukset työpaikoilla digisovellusten avulla toteutetuista terveyden edistämisen interventioista
Viite (Maa) Tutkimustyyppi, N Mitä tutkittiin Keskeisimmät tulokset
1) Balk-Møller, Poulsen (12 vanhainkotia) käytti SoSu Life
-painonhallintasovellusta 9 kk ajan, joista ensimmäisten 4 kk ajan käyttöön kannustettiin palkintoja sisältävällä ryhmäkilpailulla.
Intervention suoritti loppuun 43 % osallistujista, heistäkin vain osa käytti sovellusta loppuaikana. Palkitseminen ja kilpailuasetelma lisäsivät sovelluksen käyttöä intervention alussa, intervention pitkä kokonaiskesto ja työntekijöiden puutteellinen it-osaaminen taas vähensivät käyttöä. Sosiaalinen paine ja työkavereiden kannustus lisäsivät sovelluksen käyttöönottoa myös niillä, jotka eivät pitäneet elintapojaan epäterveellisinä. Etenkin sosiaalista kanssakäymistä koskevat osiot kiinnostivat.
Cook ym. 2007
(Yhdysvallat) Satunnaistettu kontrolloitu
tutkimus, N=419 Suuren HR- yrityksen 3 toimipisteen työntekijät osallistuivat 3 kk kokeiluun, jossa interventioryhmä sai käyttöönsä terveellisiä elintapoja tukevan Health connection -sovelluksen ja verrokkiryhmä vastaavan materiaalin printtinä. Tutkimuksessa tehtiin ravitsemusta, stressiä ja liikuntaa koskevia itsearviomittauksia ennen ja jälkeen intervention.
Sovellusta käyttäneet tekivät enemmän parannuksia ravitsemuksen saralla, mutta stressinhallinnan ja liikunnan osalta ryhmien välillä ei ollut selkeitä eroja. Sovellusmateriaali arvioitiin selvästi
printtimateriaalia paremmaksi. Sovelluksen kannustavuutta sekä hyödyllisiä vinkkejä ja esimerkkejä pidettiin erityisen hyvinä.
Lippke ym. 2015 verkkovälitteiseen interventioon, jossa valtaosa sai käyttöönsä oman elintapamuutosvaiheensa mukaan räätälöidyn elintapamuutosohjelman ja verrokkiryhmä yleisen elintapamuutosohjelman.
Jopa 68 % osallistujista suoritti tutkimuksen loppuun, mihin vaikuttivat mahdollisesti kasvotusten työpaikalla tehty rekrytointi sekä lyhyt interventiojakso. Yksilöllisen elintapamuutosvaiheen mukaan räätälöityä ohjelmaa käyttäneet työntekijät noudattivat terveellisiä elintapoja enemmän kuin yleistä ohjelmaa käyttäneet.
Erityisesti istumatyötä tekevillä räätälöity ohjelma auttoi laskemaan painoindeksiä yleistä ohjelmaa enemmän.
Mattila ym. 2013 (Suomi)
Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, N=114 (naisia 71 %)
Tutkimuksen kohteena oli yksi suuremman tutkimuksen (N= 352) osa, teknologiaryhmä. Tavoitteena oli selvittää henkilökohtaisten digivälineiden käyttöä työpaikan terveyden edistämisessä. Tietoa kerättiin kyselyin, haastatteluin sekä käytöstä saatavaa lokidataa hyödyntämällä.
Käyttäjien alkuinnostuksesta huolimatta vain 30 % käytti sovelluksia aktiivisesti. Eniten käytettiin yksinkertaisiksi koettuja välineitä kuten askelmittareita ja painolaskureita. Helppouden lisäksi käyttöä lisäsivät sovelluksen sopivuus omaan arkeen sekä etenemisestä saatu palaute.
TAULUKKO 2. jatkuu seuraavalla sivulla
TAULUKKO 2. jatkuu
Viite (Maa) Tutkimustyyppi, N Mitä tutkittiin Keskeisimmät tulokset
Muuraiskangas ym.
2016 (Suomi)
Interventiotutkimus, N=332
Stressinhallintaa ja psyykkistä hyvinvointia edistävä digisovellus annettiin kahden yrityksen käyttöön n. 5 kk ajaksi. Verkkokyselyjen ja haastattelujen avulla selvitettiin sovelluksen toimimista työterveyden edistämisessä sekä sovelluksen käyttöön sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Vain 8 % otti sovelluksen käyttöön. Organisaatioon liittyviä haasteita olivat mm. johdon riittämätön sitoutuminen intervention suunnitteluun ja sen räätälöintiin työyhteisölle sopivaksi.
Yksilötason ongelmia olivat mm. ajan puute sekä puute sovelluksen käytön koetuista hyödyistä ja henkilökohtaisesta tarpeesta.
Papadaki ym. 2016
(Englanti) Interventiotutkimus, N=29
(naisia 52 %) Neljän työpaikan henkilöstön jäsenet pyrkivät noudattamaan välimerellistä ruokavaliota verkkosovelluksen avulla.
Sosiaalinen tuki koettiin tärkeäksi ruokavalion noudattamisen kannalta. Sovellukselta toivottiin mm. mahdollisuutta seurata tavoitteiden etenemistä ja vuorovaikutusta muiden käyttäjien kanssa. Sitä pidettiin myös mahdollisena asiantuntijapalautteen saamisen väylänä.
Petersen ym. 2008 (Yhdysvallat)
Interventiotutkimus, N=7734 (naisia 60 %)
Suuren ITfirman työntekijät käyttivät Virtual food pro -painonhallintasovellusta. Alussa, 6kk ja 12 kk kuluttua intervention aloittamisesta toteutetuilla mittauksilla ja kyselyillä selvitettiin mm. syömistapoja, painoa sekä muutosvaihetta, jossa työntekijä oli.
Interventio tavoitti ei-osallistuviin verrattuna paljon ylipainoisia ja siten erityisesti sen kohderyhmään kuuluvia, vaikkei korkea BMI ollut sisäänlukukriteeri. Sovellusta paljon käyttäneiden paino putosi enemmän ja heidän muutosprosessinsa eteni pidemmälle.
Torquati ym. 2018 (Australia)
Interventiotutkimus, N=47 Kolmen kuukauden pituinen, ruokavalion muuttamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävä interventio hoitajille. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyitä sekä alku- ja loppumittauksia. Tutkittavilla oli käytössään mm.
mobiilisovellus, aktiivinen Facebook-ryhmä ja askelmittari. Heitä kannustettiin laatimaan itselleen tavoitteet ja arvioimaan omaa edistymistään.
Kahdenlaisen terveyskäyttäytymisen muuttaminen yhtäaikaisesti koettiin todella haastavaksi. Ruokavalion muuttaminen onnistui selvästi fyysisen aktiivisuuden lisäämistä paremmin. Tutkimukseen osallistui alle 10 % potentiaalisista osallistujista. Noin 60 % osallistuneista suoritti intervention loppuun. Tutkimuksesta poisjättäytyneiden yleisimpiä syitä olivat ajanpuute, kiinnostamattomilta vaikuttaneet oppimateriaalit sekä halu
osallistua mieluummin henkilökohtaiseen painonpudotusohjelmaan.
Digisovellusten avulla työyhteisöissä toteutetuista interventioista tähän saakka saatu tutkimustieto osoittaa, että sovelluksen käytöstä saatava tuki ja palaute sekä yhteisöllinen toiminta edesauttavat sovelluksen käyttöä. Toteutetuissa interventioissa kannustuksen ja palkitsemisen todettiin lisäävän osallistumista. Kahdessa Suomessa toteutetussa tutkimuksessa nousi esille, että käyttäjä usein tarvitsee sovelluksen käytöstä palautetta tai palkkioita, joiden kautta tämä huomaisi teoistaan olevan välitöntä hyötyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi parempi elämänhallinnan tunne tai opittu uusi tapa tai taito. Muussa tapauksessa on mahdollista, että työssään ja vapaa-ajallaan kiireiset työntekijät eivät näe riittävää syytä sovelluksen käyttöön ottamiselle tai että käyttö selvästi vähenee tai loppuu kokonaan alkuinnostuksen jälkeen (Mattila ym. 2013, Muuraiskangas ym. 2016).
Toisaalta tanskalaisessa painonhallintaan liittyvässä kontrolloidussa tutkimuksessa palkitseminen lisäsi sovelluksen käyttöä nimenomaan intervention alussa (Balk-Møller ym. 2017a, Balk-Møller ym. 2017b). Yksittäisten palkintojen vaikutukset eivät siis välttämättä kestä kovin kauan, ellei niitä saatava hyöty jollain lailla näy henkilön arjessa pidempäänkin.
Vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki koettiin osallistumista mahdollistaviksi tekijöiksi.
Englantilaisessa ruokavaliointerventiotutkimuksessa työyhteisön sosiaalinen tuki auttoi ruokavaliossa pitäytymistä (Papadaki ym. 2016). Balk-Møllerin ym. tutkimuksessa työkavereiden kannustuksen ja yhteisön paineen huomattiin lisäävän sovelluksen käyttöönottoa myös niillä työntekijöillä, jotka eivät pitäneet elintapojaan erityisen epäterveellisinä (Balk-Møller ym. 2017a, Balk-Møller ym. 2017b).
Useassa tutkimuksessa tutkittaville annettua sovellusta otettiin käyttöön huonosti tai käyttö lakkasi tutkimuksen aikana (Mattila ym. 2013, Muuraiskangas ym. 2016, Balk-Møller ym. 2017a, Balk-Balk-Møller ym. 2017b, Torquati ym. 2018).
Kuten työpaikan terveyden edistämisen interventioita koskevissa tutkimuksissa, intervention sopivan pituuden huomattiin vaikuttavan osallistumiseen myös digisovelluksilla toteutetuissa interventiossa. Lyhyt keston nähtiin edistävän osallistumista, kun taas useita kuukausia kestävään interventioon ei jaksettu sitoutua (Lippke ym. 2015, Balk-Møller ym. 2017a, Balk-Møller ym. 2017b). Samoin ajan puute sovelluksen käyttämiseen työpaikalla mainittiin osallistumisen esteeksi kahdessa interventiotutkimuksessa. Lupa käyttää sovellusta työaikana sovitun verran on nähty yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi tähän (Muuraiskangas ym. 2016, Torquati ym. 2018).
Muina osallistumista estävinä tekijöinä esiin nousi muun muassa puute sovelluksen käytöstä saatavista konkreettisista hyödyistä. Käytön tarkoitusta ja siitä saatavia hyötyjä on tärkeää perustella työntekijöille konkreettisesti motivaation varmistamiseksi.
Organisaatiotasolla johdon riittämätön sitoutuminen intervention suunnitteluun vaikutti henkilöstön osallistumiseen (Muuraiskangas ym. 2016). Myös sovelluksen epäkiinnostava tai kohderyhmälle sopimaton sisältö vähensivät osallistumisinnokkuutta (Muuraiskangas ym. 2016, Torquati ym. 2018).
On siis merkitystä, millaisilla ehdoilla ja ohjeistuksilla digisovellus annetaan työntekijöiden käyttöön. Henkilöstöä voi olla tarpeen ohjeistaa muun muassa siitä, kuten kuinka usein sovellusta tulisi käyttää, mihin sovellukseen syötetyt tiedot tallentuvat, ketkä tietoihin pääsevät käsiksi ja mitä niillä tehdään (Muuraiskangas ym. 2016). Käyttäjien valmiudet on tärkeää ottaa huomioon teknologisia sovelluksia käyttöön otettaessa, sillä niissä voi olla suuria eroja. Toisilla jokapäiväisessä käytössä olevat sovellukset tai ratkaisut voivat joistakin tuntua hyvin hankalilta. Teknologia kehittyy nopeasti ja monet asiat myös vanhenevat vauhdilla, joten interventioita suunniteltaessa sovelluksia ja niiden hyödynnettävyyttä on arvioitava riittävän tiheästi (Bull ja McFarlene 2011).
5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET
Tukimuksen tarkoituksena oli selvittää miten työntekijöiden työkykyä ja terveyttä voidaan edistää työpaikalla digitaalisia työvälineitä käyttäen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa digisovelluksen käyttöönottoa, hyödyntämistä ja käyttöön sitoutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä työyhteisössä toteutettavassa interventiossa.
Tutkimuskysymykset:
1. Millaiseksi osallistujat kokevat digisovellusten käytön terveyttä edistävien valintojen tekemisessä?
2. Mitkä tekijät toimivat digisovellusten käytön esteinä ja mitkä mahdollistajina?
3. Millaiseksi osallistujat kokevat työyhteisössä toteutettavat interventiot terveyttä edistävien valintojen tekemisessä?
4. Mitkä tekijät koetaan esteiksi ja mitkä mahdollistajiksi työyhteisössä toteutettavalle terveyden edistämisen interventiolle?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa työyhteisöille tai työpaikan kautta työntekijöiden omaan käyttöön annettavien digisovellusten suunnittelussa, digisovellusten avulla toteutettavien työyhteisöinterventioiden suunnittelussa sekä työpaikan ja työterveyshuollon roolien ja vastuiden määrittelemisessä niissä.
Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin interventiossa käytetyn Pienet teot -sovelluksen näkökulmasta sekä yleisellä tasolla.
6 AINEISTO JA MENETELMÄT