Esteet Pienet teot -sovelluksessa
Osa haastateltavista koki, että sovelluksen käyttöön vaikutti oma motivaation puute tai se, ettei käytöstä nähty olevan riittävästi hyötyä itselle. Yksi johtajista mainitsi, ettei työyhteisöllä ollut niin sanotusti mitään käyttöön velvoittavaa. Joillakin arjen kiireet vaikuttivat siihen, että sovelluksen käyttö tai valittujen pienten tekojen tekeminen unohtui tai muut asiat menivät sen ohi. Useampi haastateltava toi esille, ettei sovellus vastannut heidän odotuksiaan. He kertoivat olevansa tottuneita lataamaan erilaisia sovelluksia, ja ellei niistä ole itselle hyötyä, käyttö lakkaa. Pienet teot -sovelluksen ei koettu olevan riittävän haastava tai muuten sellainen kuin itse olisi toivonut. Yksi työntekijä myös kommentoi sovelluksen visuaalisen ilmeen olevan stressaava ja näkymässä olevan liikaa kerralla.
”Mä en kokenu sitä semmoiseksi mitä mä niinku haluaisin jatkossa käyttää. Et se vaan jäi pois. Että mä en saanu siitä jotain, niinku mä en saanu siitä mitään oikein ittelleni.” (Tt2)
”Koska sit et tää porukka onkin tottunu tekemään jo. Ne osaa odottaa, vaateet on ihan toisenlaiset.” (J1)
Erityisesti sovelluksen tarjoamat vaihtoehdot tuntuivat haastateltavista epäsopivilta.
Itselle sopivia vaihtoehtoja oli vaikea löytää, ja jotkut niistä tuntuivat haastateltavien mukaan naiiveilta tai kummallisilta. Moni kertoi löytäneensä tai valinneensa sovelluksesta lähinnä sellaisia tekoja, joita he tekivät omassa arjessaan jo valmiiksi.
Sovellus ei heidän mukaansa ohjannut itselle uusiin tekoihin. Sovelluksen sisältö koettiin myös liian laajaksi ja rajaamattomaksi. Tietoa koettiin olevan liian paljon, ja valittavana olevien vaihtoehtojen määrä tuntui lähes kaikista liian suurelta. Sovellus ei myöskään haastateltavien mukaan vienyt käyttäjää eteenpäin saumattomasti tai tempaissut mukaansa. Yksi johtajista epäili sovelluksen aktiivista käyttöä estäneen sen, etteivät käyttäjät löytäneet sieltä ”omaa polkuaan” eli sellaista tekemistä, joka olisi tukenut juuri henkilön omia tavoitteita.
”Tässä hankaloitti valinnanvaikeus, kun oli niin paljon niitä tekoja… Kun jos on vaikka jäätelöitä tiskissä sata, niin pitäisi saada maistaa niitä kaikkia!” (Tt10)
”Tavallaan se kun se homma ei edenny mihinkään. Et kun siinä ei tapahtunu mitään et sit vaan ruksailtiin…” (Tt9)
Eri lähtötasojen huomioimista pidettiin tärkeänä. Vaikka kohdeorganisaation jäsenet pitivät terveyttään keskimäärin hieman muita saman ikäisiä parempana, henkilöstöön kuuluu johdon mukaan silti hyvin erilaisia yksilöitä, joiden tavoitteet voivat poiketa toisistaan selvästi. Moni haastateltava toi esille, että olisi halunnut seurata omaa edistymistä konkreettisemmin ja saada siitä palautetta tai jonkinlaisia palkintoja.
Esimerkiksi kun jotain tekoa oli tehty 5 tai 30 kertaa, siitä olisi toivottu eteenpäin kannustavaa ilmoitusta. Lähes kaikki olisivat kaivanneet sovellukseen jonkinlaisen profiilin, johon olisi ollut mahdollista määrittää omia tavoitteita, seurata niitä ja saada sitä kautta motivaatiota.
”Siinä ei oo semmoista seurantaa eikä semmoista porkkanaa mikä niinku laittais kirjaamaan ne asiat.” (Tt5)
Pienet teot -sovelluksen käyttö koettiin kohdeorganisaatiossa raskaaksi ja tylsäksi.
Tehtyjen pienien tekojen kirjaaminen ei monen mukaan tuntunut mielekkäältä, eikä kaikille ollut selvää, miten kirjaaminen olisi ollut järkevintä tehdä: kerran päivässä vai sitä mukaa kuin niitä teki. Muutama haastateltava koki, että sovelluksen käyttölogiikka oli hankala ja vaati itseltä liikaa. Haastateltavat olivat entuudestaan tottuneita älypuhelinten ja sovellusten käyttäjiä, joten he pitivät häiritsevänä sitä, ettei Pienet teot ollut varsinainen kännykkäsovellus, vaan se toimi verkkoselaimella. Linkin kautta menemistä pidettiin hankalampana ja vaikeampana muistaa, kuin jos sovellus olisi ollut suoraan kuvakkeena puhelimen näytöllä. Tämä vaikutti haastateltavien mukaan siihen, että kirjaaminen tuntui vaivalloiselta ja jäi pois. Sovelluksen olisi myös toivottu ohjaavan ja motivoivan käyttäjää enemmän.
” Ja sit se et siellä pitäis käydä jotenkin niinku joka päivä ja sit se niinku et…
Miten se et käyt illalla, ruksitat koko päivän jutut vai aina kerralla?” (Tt2)
”Se ei varsinaisesti itestä ainakaan tuntunu sovellukselta, et sehän oli verkkosivusto --- Luulen et se kaatu eniten just tähän käytettävyyteen tai tämmöiseen niinku…” (Tt3)
Pienet teot- sovelluksen lähettämät muistutukset koettiin pääosin rasittavina tai jopa hieman syyllistävinä. Sovelluksen ilmoitus siitä, ettei käyttäjä ollut vieraillut sovelluksessa, koettiin ärsyttäväksi ja turhan osoittelevaksi. Muistutuksia ei sinänsä pidetty huonona asiana – itse asiassa muutama koki, että niitä tuli liian vähän. Niiden olisi kuitenkin toivottu olevan miellyttävämmän sävyisiä ja enemmän omiin tavoitteisiin perustuvia kuin yleisluontoisia.
”Oon samaa mieltä et niinku tavallaan semmonen syyttävä sormi -mielikuva, että tota et vähän niinku koulussa opettaja, että etkö ole tehnyt läksyjäsi tai niin, niin sitä ei enää aikuisena kyllä niinku…” (Tt10)
Esteet digisovelluksissa yleisesti
Haastateltavat toivat esille myös yleisesti digisovellusten käyttöä estäviksi kokemiaan tekijöitä, jotka eivät liittyneet Pienet teot -sovellukseen tai tähän kokeiluun. Yksi tällainen asia oli yleiset epäilykset digisovelluksia kohtaan. Ennakkoluulot tai muutoin kielteinen asenne sovelluksia kohtaan mainittiin mahdollisena käyttöä estävänä tekijänä. Pari haastatelluista työntekijöistä nosti esille pelon siitä, että työnantaja pääsisi käsiksi sovelluksen tietoihin. Myös tunne siitä, että sovellus hallitsee liikaa omaa elämää tai ajankäyttöä, voisi vaikuttaa niihin suhtautumiseen negatiivisesti. Toisaalta painotettiin käyttäjän oman tilanteen huomioon ottamista ja toivottiin sovelluksen käyttäjäprofiilia.
”Et sehän siinä niinku ekana tulee mieleen et kattooks pomot sit sieltä et mitä oot tehny tyyliin. Ei siin niinku muuten mitään, et hyvä asiahan se on niinku noin, noin muuten. Kuhan se on sillai et sitä tietoa ei niinku käytetä väärin.” (Tt9)
”…sitä ei pysty profiloimaan itseensä, sä et niinku nää että miten tää linkittyy sun elämäntilanteeseen” (J3)
Kiireinen arki oli monen mukaan selkeä estävä tekijä. Yksi työntekijä kertoi, että kun työpäiviin kuuluu paljon tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttöä, ei vähäistä vapaa-aikaa välttämättä halua käyttää sovellusten parissa. Yhtenä mahdollisena estävänä tekijänä mainittiin käyttäjän tekninen osaamattomuus, esimerkiksi ikääntyneempien työntekijöiden kohdalla. Kohdeorganisaatiossa tätä ongelmaa ei kuitenkaan ollut. Myös sovelluksen tekniset ongelmat voisivat johtaa käytön lopettamiseen hyvinkin nopeasti.
Toisaalta niitä todettiin olevan nykyisen sovelluskehittelyn myötä valmiissa sovelluksissa yhä vähemmän. Yksi haastateltava mainitsi, että joskus myös sovelluksen käyttökieli voisi vaikuttaa sen valintaan tai käyttöön.
” …kieli on myöskin, joissakin tilanteissa, että että tota niin niin… Pääasiassa englannin kieli ei häiritse, mut sitten on tiettyjä sovelluksia, missä mä tykkään et ne on suomen kielellä.” (Tt4)
Esteeksi mainittiin myös se, ettei sovelluksen käyttö etene saumattomasti. Jos käyttäminen vaatii harjoittelua, jää se muutaman haastatellun mukaan tekemättä. Liian monivaiheinen sovellus tuntuisi myös liian raskaalta.
”Et jos et sä heti tajuu tai hiffaa et mistä pitää painella ja mennä mihinkin niin kyl se hyvin nopeesti sit jää, jää niinku se…” (Tt3)
”Se et se on liian monimutkainen, että se menee liian pitkälle. Et sä haet jostain tietoo ja sun pitää mennä vaan koko ajan eteenpäin, eteenpäin ja sit sä ootkin yhtäkkiä, et sä oot jo niin sanotusti vaikka kaheksannella sivulla --- Et se estää sen niinku kyl minkä tahansa sovelluksen käytön, jos se on liian monta porrasta alas.” (J4)
Mahdollistajat Pienet teot -sovelluksessa
Vaikka Pienet teot -sovelluksen käyttö jäi kokeilussa hyvin vähäiseksi eivätkä kohdeorganisaation jäsenet kokeneet sitä itselleen sopivaksi, he mainitsivat haastattelussa joitakin positiivisia, käyttöä mahdollistavia tekijöitä. Tällaisia olivat työyhteisön motivaatio sekä innostunut ilmapiiri. Muutama toi esille kokeilun alussa olleen innostuksen ja positiivisen ensivaikutelman sovelluksesta. Yksi johtajista kertoi, että kokeilusta puhuttiin työyhteisössä.
”Idea oli hyvä ja kuulosti just sellaiselta et kiva, tällasiahan me kaivataankin jokainen omaan arkeemme.” (J4)
Myös sovelluksen käytettävyyttä ja sisältöä pidettiin osittain mahdollistavina tekijöinä.
Pari haastateltavaa koki sovelluksen helppokäyttöiseksi, vaikka toisaalta moni myös kertoi sen hankalasta käyttölogiikasta ja monimutkaisuudesta. Käytön aloittamista kuvattiin helpoksi. Sovelluksen kerrottiin sisältävän myös mielenkiintoisia ehdotuksia (pieniä tekoja). Etenkin sen monipuolisuutta pidettiin hyvänä asiana. Muina sovelluksen käyttöä edistäneinä asioina mainittiin tutkimuksessa mukana oleminen sekä mahdollisuus sovelluksen esittelyyn ennen käytön aloittamista.
”Se mikä oli siis itelle, ei sillai huono asia, että sinä oli sellasia tekoja, tavallaan ehkä kaikkein eniten ne sellaset niinku, vähän just mindfulness tai sellaset läsnäolojutut oli mulle sellaisii, ”Hengittele liikennevaloissa” tai ”Kun odotat bussia niin nouse varpaille”. Niin sellasii mitkä liittyy siis ihan arkisiin tilanteisiin ja tota niin niin. Niinku sellaset oli mun mielestä sellasii mielekkäimpiä mitä ei oo tavallaan tullu ajatelleeks, et ne tuli tavallaan uutena juttuja ja on jotain jääny käyttöönki.” (Tt9)
” Tääl on paljon tietoa ja monia eri juttuja” (Tt5)
Mahdollistajat sovelluksissa yleisesti
Yleisesti sovelluksista puhuttaessa haastateltavat keskustelivat pitkään sovellusten käyttöä mahdollistavista tekijöistä. Yhtenä keskeisenä piirteenä pidettiin sitä, että sovellus on innostava ja aktivoiva. Sovelluksen toivottiin olevan houkutteleva, visuaalisesti miellyttävä ja mielellään sisältävän joitain uusia tai yllättäviä elementtejä.
Erityisesti johto toi esille, että nykypäivän hektisessä arjessa sovelluksen odotetaan pystyvän motivoivan käyttäjää sen käyttöön. Muutoinkin eri tavoin kannustaminen nousi esille kaikissa haastatteluissa. Sovelluksen toivottiin ohjaavan käyttäjää eteenpäin ja jopa toimivan ikään kuin valmentajana.
” Me keskusteltiin täällä ja allekirjoitan itekin et tarvisiin sen et sielt tulee joku semmonen mistä ehkä innostuu uudestaan. Et joku semmonen idea mitä mä en, joko mä en oo muistanu sitä tai sitten tota ei oo tullu mieleenkään --- Et joku uus juttu ehkä aktivois.” (J1)
”Aattelin et mä merkkaan, okei no mä oon juonu vettä, koska se vesi oli mulle sellanen, minkä mä oisin halunnukin et tää sovellus ois niinku opettanu minut pitää huolen siitä. Niin se ois voinu vähän olla semmonen traineri.” (J4)
Osa kannustamista ovat myös sovelluksen käyttäjälle lähettämät muistutukset. Moni haastateltava toi esille, että muistutusten olisi tärkeää olla tehtäväkohtaisia. Etenkin omaan, itselle määriteltyyn tavoitteeseen liittyvät muistutukset motivoisivat
haastateltavien mukaan selvästi enemmän kuin yleiset sovelluksesta muistuttavat viestit.
Muistutusten mainittiin voivan myös sisältää esimerkiksi suoran linkin johonkin harjoitteeseen tai videoon. Muistutusten ajankohta jakoi haastateltavissa jonkin verran mielipiteitä: osa toivoi katkaisua työpäivään, toiset taas toivoivat, etteivät ne häiritsisi liikaa. Moni kannattikin haastatteluissa esiin noussutta ideaa siitä, että muistutukset olisi mahdollista määrittää tulemaan itselle sopivina aikoina tai ottaa tarvittaessa pois päältä.
Suurin osa vastaajista piti sovelluksen pelillisyyttä innostavana tekijänä. Toisaalta yhden vastaajan mukaan liika pelillisyys voisi tuntua ärsyttävältä ja hänen osaltaan estää sovelluksen käyttämisen.
”Oisin kans kaivannu --- että sieltä ois just vaikka sitten tullu niitä aina että
”BLING, olethan nyt tänään muistanut kävellä, käyttää rappuja hissin sijasta” ja ja että ”oothan nyt pitäny taukojumppaa ja niinku venytelly hartioita” ja…--- Tai et ite on määritelly sinne et mä haluisin kävellä vaik niit rappuja, niin sit sieltä tulee niitä juttuja niinku.” (Tt3)
”Ihmiset kyllä on tosi pelillisiä, niinku aikuisetkin, kilttejä keräämään pisteitä ja muuta sellasta niin niin... Mun mielestä semmoinen pelillisyyden hyödyntäminen ois varmaan siin mun omassa unelma-applikaatiossa jotenkin mukana.” (Tt10)
Helppokäyttöisyys nousi myös hyvin tärkeäksi ominaisuudeksi sovellukselle. Käytön tulisi olla nopeaa ja sujua liikaa ajattelematta. Haastateltavien mukaan käytön harjoitteluun ei nykyisin ole aikaa, vaan sen on onnistuttava vaivatta ilman opettelua ja ohjeita. Sovelluksen on siksi oltava riittävän yksinkertainen ja toimittava saumattomasti.
Johto toivoi sovellukselta myös tehokkuutta ja sitä, että se perustuisi tieteelliseen näyttöön.
”…se on helppo, hirvittävän yksinkertainen ja niinku niin sanotussa Apple-hengessä rakennettu, et sitä ei voi käyttää väärin.” (J3)
Sovelluksen sisältöön liittyi paljon toiveita. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että sisältö olisi juuri käyttäjälle sopivaa. Tätä varten voisi olla tärkeää, että alussa tehtäisiin taustakartoitus – joko osana sovellusta tai ennen sen käyttöönottoa. Mahdollisuus
räätälöidä sisältö juuri itselle sopivaksi mainittiin haastatteluissa monesti. Samoin tarve omalle profiilille koettiin suureksi. Molemmat perustuvat siihen, että henkilöllä on jokin oma tarve, josta muotoutuu tavoite. Sisältöä toivottiin voivan rajata sen mukaan, mitä itse kokee tärkeäksi. Ylimääräistä, itseä koskematonta sisältöä pidettiin käytön kannalta häiritsevänä. Myös kilpailu mainittiin käyttöä edistävänä tekijänä, mutta samalla sen todettiin usein jakavan mielipiteitä. Toiset pitävät kilpailuasetelmasta, toiset voivat kokea sen stressaavana.
”Siin pitäis alussa se tarpeen määrittely, et että siin pitäis luoda se profiili, tai se käyttäjä tekis profiilin ihan sitä varten, että sen jälkeen ehkä aktivoitus se koko sovellus siihen niinku moodiin, ja ne ehdotukset mitä sielt tulis et vois rakentaa.”
(J1)
”Et jotenkin ensin jotenkin kysyttäis ne muutostoiveet. Siin ois, se ohjelma ois jotenkin niinku rakennettu niin et mä niinku pohtisin itseäni. Ja sitä kautta sitten niinku se kertois mulle et hei et näihin sä oot laittanu et sä, näihin sä haluat muutosta ja näitä sä jäät vielä miettimään ja näihin sä oot tyytyväinen.” (Tt10)
Haastateltavat pitivät hyvin tärkeänä oman etenemisen näkemistä ja toivoivat sovellukselta ehdottomasti jonkinlaista seurantaa, joka kertoisi nopealla vilkaisulla missä mennään. Pari haastateltavaa ehdotti, että sovelluksessa voisi olla myös jonkinlainen väliarviointi, jonka jälkeen olisi esimerkiksi mahdollista muokata omia tavoitteita tai asettaa uusia. Yksi työntekijöistä epäili, että pakotettu seuranta voisi myös aiheuttaa joissakuissa ahdistusta. Ratkaisuksi esitettiin, että seurannan voisi ottaa halutessaan ottaa käyttöön, pois käytöstä tai jollain lailla määritellä sitä itse. Yleisesti sovelluksen toivottiin tuovan käyttäjälle jonkinlaista lisäarvoa ja nähtävää hyötyä. Myös palkitseminen nousi esiin keskusteluissa vahvasti. Tavoitteen saavuttamisesta voisi saada jonkin palkinnon joko sovelluksessa – esimerkiksi ”mitalin” hopea- tai kultatasolle etenemisestä – tai erikseen työyhteisössä sovitun lahjan.
”...ja sitten se että mitäs sit kun sä oot saavuttanu jonkun tavoitteen? Onks siit jotain hyötyy sulle? Et näkyyks se jotenkin siinä sun sovelluksessa että okei, nyt sä saavuttanu tän, tän tavoitteen, jonka sä oot laittanu tän vaikka täs
juoksemisessa niin se on kuluttanu sulta jotakin taikka se on tuonu sulle jotakin.”
(J2)
”Vois siinä olla myöskin sen tyyppinen elementti, että jos etukäteen esimerkiks työnantajan kanssa, työyhteisön kanssa olis sovittu, että ne, jotka saavuttaa vaikka 50 juoksukilometriä jonkun aika…aikajänteen niin saavat teatterilipun tai jotain muuta… Näitähän ei oo tietenkään pakko rakentaa sinne sovellukseen sisälle, mutta voi siellä jotakin mittaamista olla tai tämän tyypistä asiaa.” (J3)
Haastateltavat korostivat, että heidän mielestään sovelluksen tulisi olla varsinainen, puhelimeen ladattava applikaatio, sillä sellaisen käyttö on jo heille tuttua. Myös tietosuojan säilyminen nousi esiin keskusteluissa. Sovellukseen syötetyn tiedon säilymistä yksityisenä pidettiin tärkeänä. Yksi haastateltava toi esille, että sovellusten tietoa voisi hyödyntää vaikkapa työterveyshuollon vastaanotolla, mutta tämän olisi perustuttava täysin vapaaehtoisuuteen ja siihen, että henkilö itse luovuttaisi tiedon eteenpäin. Vapaaehtoisuutta korostettiin myös sovellusten käytössä yleisesti. Yksi johtajista tiivisti ajatuksen niin, että sovellusta voidaan tarjota työntekijöille ja he ottavat sen käyttöön, jos kokevat saavansa siitä hyötyä.
”…et se ei ole semmonen, että sieltä sitten niinku kerätään sitä tietoa. Vaan et mä voisin mennä sen tiedon kanssa sit siihen, vaikka tommoseen terveystarkastukseen tai näin… halutessani käyttää sitä tietoa, ei niin että joku muu sitä pääsee katsomaan.” (Tt10)
Motivaation ja sosiaalisen tuen tärkeys korostuivat haastatteluissa. Oma motivaatio mainittiin yhtenä käyttöä mahdollistavana tekijänä. Sen kerrottiin voivan usein olla käyttäjällä jo valmiiksi ennen sovelluksen käytön aloittamista ja lisäävän tällöin todennäköisyyttä pysyä aktiivisena. Toisaalta yksi haastateltavista mainitsi esimerkkinä sovelluksen pienen käyttömaksun lisänneen hänen omaa motivaatiotaan käyttää hankittua sovellusta. Vuorovaikutus muiden kanssa ja yhdessä tekeminen nousivat kuitenkin haastatteluissa vieläkin keskeisempään rooliin. Sovelluksen käytöstä keskustelua pidettiin yhtenä käyttöä lisäävänä asiana. Tätä voisi edistää vaikkapa se, että sovelluksesta olisi työpaikalla jonkinlaisia mainoksia tai esitteitä näkyvillä.
”Oon samaa mieltä et tavallaan pitäisi ehkä pohjalla tai taustalla olla joku motivaattori” (Tt8)
”Ihmiset haluaa kuiteskin semmosta henkilökohtaista tekemistä ja sitä että et joku kysyy jossain kohti jotain. Et miten, mitä sulle kuuluu ja et saa niinku… Ja et se on vastavuoroista jollain tavalla, ettei se oo niin että mä vaan kirjoitan sinne koneelle jotain, vaan et siin on ihminen, jonka kanssa siitä asiasta keskustellaan, niin… Et et se, sillä voi olla merkitystä kyllä…” (Tt10)
Lähes kaikissa haastatteluissa korostettiin työyhteisön yhteistä toimintaa: yhteisen tavoitteen eteen tekemisen nähtiin sopivan omalle työyhteisölle. Tällaisen käyttötavan uskottiin voivan houkutella käyttäjiksi myös sellaisia, jotka eivät siitä muuten innostuisi.
Ikään kuin bonuksena se voisi lisätä työyhteisön me-henkeä. Sovelluksen käyttöä ehdotettiin osaksi muuta työpaikan toimintaa tai projektia. Sovellus voisi myös kannustaa vaikkapa kävelypalavereihin ja niiden ylös kirjaamiseen.
”Meil ehkä toimis tosi hyvin semmoinen et meil on joku yhteinen tavoite, et jos me kerättäis yhteisii askeleita. Et koska meillä on --- semmoinen yhdessä tekemisen malli on, niinku näyttää täällä toimivan hyvin. Niin sillon se, et jos meil oiskin yhteinen tavoite et me kerätään askelia tai me kerätään jotain, miljoona tekoo, mut me tehtäiskin ne yhessä. (J1)
”Mut tietysti niinku siinä vois olla jotain, jotain yhteistä niinku muuta. Et vois tulla joku liikunta-alan ihminen tai ravitsemusterapeutti tai psykologi tai joku…
Et niinku jotenkin tehtäis siitä jonkinlainen niinku projekti et meillon nyt tämmönen juttu, et vähän isompi juttu kun silleen et kaikessa hiljaisuudessa käytetään.” (Tt6)
Kuvio 3. Digisovellusten käytön esteet ja mahdollistajat
7.4 Näkemyksiä työyhteisöinterventioista terveyttä edistävien valintojen