Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin tutkimusartikkeleita koko työyhteisön terveyden edistämisen interventioita kuvaavista tutkimuksista (Taulukko 1). Artikkelit ovat englanninkielisiä ja ne on julkaistu vuosina 2012-2018. Kuusi tarkastellusta yhdeksästä tutkimuksesta oli interventiotutkimuksia, kaksi satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja yksi ryvästetty, askeltaen avartuvasti satunnaistettu tutkimus. Tarkastelu vahvisti aiempaa näkemystä siitä, että kyseisellä aihealueella tehdään paljon interventiotutkimuksia, mutta ei prosessitutkimuksia.
Prosessin arviointi olisi hyödyllistä, koska vain sen kautta voidaan ymmärtää laajasti intervention käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Prosessia kuvaamalla on mahdollista erottaa, millaisia vaikutuksia eri vaiheissa tehdyillä valinnoilla on kokonaisuuden kannalta (Graig ym. 2006).
TAULUKKO 1. Vuosina 2012-2018 julkaistut tutkimukset työpaikoilla toteutetuista terveyden edistämisen interventioista
Viite (Maa) Tutkimustyyppi, N Mitä tutkittiin Keskeisimmät tulokset
Axén ym. 2017 (Ruotsi)
Interventiotutkimus, N=32
Kahden vanhainkodin / kotihoitoyksikön hoitohenkilökunta osallistui 2 kk:n joogainterventioon, joka sisälsi yhden ohjatun lääketieteellisen joogatunnin viikossa ennen töitä tai työpäivän jälkeen sekä ohjeet kotijoogaan.
Johdon tuki interventiolle osoittautui olennaiseksi. Lähiesimiehet eivät pitäneet interventiota tärkeänä, mikä mahdollisesti johti työntekijöiden vähäiseen kiinnostukseen osallistua tutkimukseen.
Terveyskulttuurin ja työympäristön mahdolliset vaikutukset 10 valtion organisaation työntekijöiden koettuun terveyteen ja mielenterveyteen. Joka työpaikalla toteutettiin tarvelähtöinen, mm.
fyysiseen aktiivisuuteen, ravitsemukseen ja stressin ehkäisemiseen liittyvä interventio. Menetelminä käytettiin kyselyitä, haastatteluja sekä suoraa havainnointia.
Työpaikan terveyskulttuurin todettiin voivan vaikuttaa intervention toteutuksen ja vaikuttavuuden väliseen yhteyteen. Fyysisellä työympäristöllä ei havaittu olevan samaa vaikutusta. Johdon tuki, tarvearviointi intervention valmisteluvaiheessa sekä terveyden edistämisen tiimin perustaminen työpaikalle koettiin tärkeiksi, hyvää koettua terveyttä ja mielenterveyttä tukeviksi tekijöiksi.
osallistumisen lisäämistä motivoivan haastattelun sekä verkossa tapahtuvan terveysriskikartoituksen keinoin. Interventio toteutettiin usealla työpaikalla 17 yksikössä ja se sisälsi työterveyslääkärin tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja motivoivia haastatteluja.
Tutkimusmenetelminä käytettiin verkkokyselyitä ja mm.
sydänterveyttä kartoittavia mittauksia.
Terveydenedistämistoimiin osallistumista työpaikoilla voidaan lisätä käyttämällä motivoivan haastattelujen menetelmiä. Laadukkaina pidetyt motivoivat haastattelut edistivät osallistumista muita haastatteluja enemmän. Interventioon osallistumiseen vaikuttivat negatiivisesti työssä tapahtuvat muutokset, epävarma työtilanne ja johdon sitoutumattomuus ja positiviisesti henkilöstöhallinnon aktiivinen rooli.
Laing ym. 2012 (Yhdysvallat)
Interventiotutkimus, N=23 työpaikkaa
Yhden paikkakunnan pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla otettiin kohdennetusti käyttöön Health Links -terveydenedistämisohjelman hyviä käytäntöjä erityisesti tupakoinnin lopettamisesta ja
ylipainoisuuden ehkäisemisestä. Työpaikkojen toiminnasta tehtiin arvioinnit ennen ja jälkeen intervention. Menetelminä käytettiin havainnointia sekä työnantajakyselyä.
Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen nousi interventiojakson aikana 36
%:sta 59 %:iin. Osallistumiseen vaikutti työpaikkojen intervention toteuttajilta saama konkreettinen tuki ja työpaikkakohtaisesti räätälöidyt ehdotukset. Noin 50 % työnantajista näki
terveydenedistämistoiminnalle esteitä työyhteisössään - suurin osa piti esteenä työntekijöiden ajanpuutetta.
Neljä viikkoa kestävä univalmennusinterventio armeijan
henkilöstölle. Puolet tutkimusjoukosta muodosti kontrolliryhmän, joka koostui muuhun terveydenedistämistoimintaan osallistuneista henkilöstön jäsenistä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyiden ja alku- ja loppumittausten avulla.
Interventioryhmän alkuperäisistä osallistujista 48 % suoritti sen loppuun, mitä pidettiin vähäisenä valmennuksen lyhyt kesto (4 krt) huomioon ottaen. Univalmennuksella oli positiivisia vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja itsestä huolehtimiseen. Sen todettiin voivan sopia hyvin osaksi työpaikan terveydenedistämisohjelmaa.
TAULUKKO 1. jatkuu seuraavalla sivulla
TAULUKKO 1. jatkuu
Viite (Maa) Tutkimustyyppi, N Mitä tutkittiin Keskeisimmät tulokset
Sertel ym. 2016 (Turkki)
RCT, N=68 (kaikki naisia)
Tutkimuksessa selvitettiin lihanjalostustehtaan työntekijöiden fyysisen terveyden edistämistä työpaikkaliikunnan avulla.
Työntekijät jaettiin kahteen liikuntaryhmään sekä kontrolliryhmään.
Interventio kesti 8 vkoa. Tutkittaville tehtiin fysiologisia mittauksia.
Liikuntaa on mahdollista lisätä osaksi tehdastyöläisen työpäivää vähin kustannuksin. Liikuntaryhmiin osallistujat pysyivät kontrolliryhmää paremmin mukana tutkimuksen loppuun saakka. Työvuorojen vaihdot ja pidentyneet työpäivät olivat intervention osallistumisen suurimpia esteitä.
Skogstad ym.
2018 (Norja) Interventio- ja
seurantatutkimus, N=121 (naisia 36 %)
Teiden kunnossapidosta vastaavan yrityksen työntekijöille toteutettiin 8 vkon interventio ja sen jälkeen 15 kk seuranta.
Liikuntaintervention jälkeen tarkasteltiin sen mahdollisia vaikutuksia mm. työntekijöiden sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen riskiin.
Fyysistä aktiivisuutta lisääviä työyhteisöinterventioita olisi toteutettava säännöllisin väliajoin, jotta niiden vaikutukset olisivat pysyvämpiä. Osallistujien fyysinen aktiivisuus lisääntyi
interventiojakson aikana, mutta palasi 15 vkon seurantajakson jälkeen lähtötasolle.
Van Berkel ym.
2013 (Hollanti)
Interventiotutkimus, N=257 (naisia 49 %)
Valtion 2 tutkimusyksikön työntekijät osallistuivat 8 vkon työpaikalla pidettävään mindfulness-ohjelmaan, joka sisälsi mm.
ohjattuja harjoituksia, verkko-ohjausta, kotitehtäviä ja
vertaistukiohjelman. Puolet osallistujista olivat kontrolliryhmässä.
Työpaikalla tarjottiin 6 kk ajan myös terveellisiä välipaloja. Tieto kerättiin sekä kyselyiden että haastattelujen avulla.
Harjoituksiin osallistuttiin ahkerasti, verkko-ohjaukseen ja
kotitehtävien tekoon ei. Osallistumista estivät mm. työn ja esimiehen joustamattomuus (ei työajan käyttömahdollisuutta), työssä tapahtuvat muutokset ja tyytymättömyys ohjaajiin. Edistäviä tekijöitä olivat työkavereilta saatu sosiaalinen tuki ja tyytyväisyys intervention sisältöön. Johdon ja henkilöstön mukanaolo intervention kehittämisessä on tärkeää tyytyväisyyden ja siten osallistumisen jatkamisen kannalta.
Van Holland ym.
2018 (Hollanti) Ryvästetty, satunnaistettu tutkimus, N=305 (naisia 11 %)
Lihanjalostusyrityksen työntekijöille toteutettu tutkimus tarkasteli työntekijöiden terveysvalvontaohjelman toimivuutta työpaikan työmarkkinatehokkuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.
Valvontaohjelma sisälsi mm. työkykyä ja elintapoja kartoittavan kyselyn, erilaisia mittauksia ja fysioterapeutin ohjausta. Porrastetun tutkimuksen kokonaiskesto oli yli 3 vuotta.
Ohjelman toteuttamisella työpaikalla ei todettu olevan yhteyttä sairauspoissaolojen vähenemiseen, työkyvyn paranemiseen tai tuottavuuteen. Ohjelman kustannukset olivat selvästi siitä saatuja hyötyjä suuremmat. Interventiota pidettiin epäonnistuneena, sillä organisaatiossa tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi toteutustapaa jouduttiin muokkaamaan huomattavasti. Tutkimuksen pitkä kesto aiheutti mahdollisesti kyllästymistä osallistujissa, mikä näkyi suurena poisjäännin määränä.
Aikaisempi tutkimustieto työpaikoilla toteutetuista terveyden tai työkyvyn edistämisen interventioista osoittaa, että johdon tuella on selkeä merkitys interventioihin osallistumiseen ja niiden onnistumiseen. Kahdessa jooga- ja mindfulness-harjoituksiin perustuneissa interventiotutkimuksissa esimiesten joustamattomuus ja ymmärtämättömyys intervention merkityksestä hankaloittivat työntekijöiden mahdollisuutta osallistua interventioon (Van Berkel ym. 2013, Axén ym. 2017). Kiinassa toteutetussa, kymmeneen valtion organisaatioon kohdistuneessa monipuolisessa interventiossa johdon tuki taas nimettiin osallistumista selkeästi edistäneeksi tekijäksi (Jia ym. 2018). Van Berkelin ym. (2013) ryhmän tutkimuksessa henkilöstön mukaan ottaminen intervention kehittämiseen lisäsi osallistujien tyytyväisyyttä ja osallistumishalukkuutta.
Myös työyhteisön tarpeiden kartoittaminen ja niiden pohjalta muokatut ratkaisut koettiin tärkeiksi osallistumista mahdollistaviksi tekijöiksi. Jian ym. (2018) tutkimuksessa työntekijöiden tarpeet arvioitiin tutkimuksen alussa, mikä koettiin hyväksi ratkaisuksi.
Tarvelähtöisen intervention todettiin tukevan henkilöstön koettua terveyttä ja erityisesti mielenterveyttä. Yhdysvaltalaisessa Laingin ym. (2012) tutkimusryhmän yhteensä 23 työpaikkaan kohdistuneessa monipuolisessa terveyden edistämisen interventiossa osallistumista lisäsi se, että ohjelma räätälöitiin työpaikkakohtaisesti.
Interventioon osallistumisen esteinä pidettiin muun muassa ajan puutetta sekä työssä tapahtuvia muutoksia. Turkkilaisella lihanjalostustehtaalla toteutetussa liikuntainterventiossa työvuorojen vaihdot ja normaalia pidemmiksi venyneet työpäivät koettiin osallistumisen suurimmiksi esteiksi (Sertel ym. 2016). Laingin ym. (2012) laajassa tutkimuksessa työnantajat mainitsivat ajan puutteen osallistumista hankaloittavaksi tekijäksi. Von Hollandin ym. (2018) toteuttamassa, kokonaisuutena yli kolme vuotta kestäneessä porrastetussa tutkimuksessa intervention pitkän keston arvellaan väsyttäneen osallistujia ja vaikuttaneen heidän päätökseensä jättää tutkimus kesken. Organisaatiossa oli taustalla myös suuria muutoksia.
4 DIGISOVELLUKSET TYÖPAIKKOJEN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
Internetin käyttö on yleistynyt nopeasti. Vuonna 2017 internetiä käytti 88 % 16–89-vuotiaista suomalaisista – alle 55-16–89-vuotiaista sitä käyttivät lähes kaikki. Liikkeellä ollessa internetiä käytetään yleisimmin matkapuhelimella. Kännykät ja tablettilaitteet kulkevat ihmisten mukana kaikkialla ja niihin on mahdollista ladata sovelluksina erilaisia pelejä ja palveluita (Tilastokeskus 2017).
Työolobarometrin mukaan pari viime vuotta ovat olleet työelämässä digitalisoitumisen vuosia. Pikaviestintävälineistä ja erilaisista virtuaalisista työtiloista on tullut osa työpaikkojen arkea. Vuonna 2017 jo 59 % palkansaajista käytti työssään virtuaalisia työvälineitä tiedon jakamiseen ja yhteistyön tekemiseen. Määrä on noussut vuodesta 2015 yli kymmenellä prosenttiyksiköllä. Selvityksen mukaan myös sosiaalisen median käyttö työssä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2017 sosiaalista mediaa osana työtään käytti yhteensä 28 % palkansaajista, mikä oli selkeä lisäys parin vuoden takaisesta 20 %:sta.
Eniten sosiaalista mediaa käyttävät ylemmät toimihenkilöt ja valtiolla sekä yksityisissä palveluissa työskentelevät, vähiten työntekijätason ja teollisuuden työntekijät (Työ- ja elinkeinoministeriö 2018). Älypuhelimien yleistymisen myötä niistä on tullut myös työnteon välineitä. Raja siinä, kuka laitteen omistaa, on kuitenkin hämärtynyt: yhä useammalla työntekijällä on puhelinetu, jolloin työnantaja maksaa myös vapaa-ajalla tapahtuvan puhelimenkäytön kustannuksia.