Hirsjärven (1997) mukaan validiteetti kertoo miten hyvin tutkimuksessa käytetty mittaus- tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä tutkittavan ilmiön ominaisuutta, mitä on tarkoituskin mitata.
Mittaako tutkimus sitä, mitä sen avulla on tarkoitus selvittää? (Hirsjärvi 2002, 213). Validiteetti on pätevä silloin, kun tutkimuksen kohde ja kysymykset ovat oikeanlaiset. Nummenmaa ym. (1997) mukaan validiteetillä tarkoitetaan tutkielman tai väitteen pätevyyttä eli oikeuttavatko käytetty aineisto, tutkimusmenetelmät ja saadut tulokset esitetyt väitteet. Validiteetilla tarkoitetaan niiden päätelmien sopivuutta, mielekkyyttä ja käyttökelpoisuutta, joita mittaustuloksista tehdään.
(Nummenmaa ym. 1997, 203.)
Tutkielmani on validi sillä perusteella, että aineisto ja sen luokittelu aineiston mukaisesti antaa vastaukset tutkimuskysymyksiin ja Kainuun aikuissosiaalityön tarpeille sekä haasteille. Tutkielma antaa suuntaa asiakkaiden ongelmista ja niiden lukumääristä, jonka myötä on helpompi tehdä työtä korjaavasti ja ennaltaehkäisevästi. Näin ollen ei voida puhua validiteetin puuttumisesta. On huomioitava, että tutkimuksen tulokset perustuvat ilmoitettuihin asioihin. Tämän myötä tutkimuksen tulosta voidaan jopa kyseenalaistaa.
Tutkielman tarkoitus olikin tarkastella sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten perusteella Kainuun soten paikkakuntien ongelmia ja pohtia tästä näkökulmasta mahdollisia puutteita. Kainuun soten aikuissosiaalityöntekijöiden kommentteja olen poiminut heidän ajatuksista keskusteltaessa kyseisistä aiheista ja kirjoittanut ne muistiin tätä tutkielmaa varten. Tämän fokusryhmän kommentit tukivat aineistosta saatua materiaalia ja antoi lisäulottuvuutta aineiston sisältöön. Fokusryhmän mielipiteet ovat mielestäni heidän rehellisiä mielipiteitä. Näkemykseni on, että aikuissosiaalityössä työskentelevät henkilöt ovat tottuneet suoraan ja selkeään kielenkäyttöön, jota myös asiakkaat meille opettavat. Näin on ainakin meillä Kainuun soten aikuissosiaalityössä.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) SHL 35§:n mukaisten ilmoitusten aiheet ja lukumäärät vuodelta 2017. Lisäksi tutkielman tarkoitus oli antaa tietoa aikuissosiaalityön sisällöstä ja merkityksestä. Näin ollen tutkielma kohdistui sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten sisältöön Kainuun soten alueella vuodelta 2017.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että suurin osa ilmoituksista kohdistui huoleen ikäihmisiin itsenäisen asumisen edellytyksistä. Ikäihmisten itsenäinen asuminen on keskeinen vanhuspoliittinen tavoite, mutta sen toteutuminen edellyttää vielä huomattavia tukitoimia. Yhtäältä voidaan sanoa, että ikäihmisten itsenäiseen asumisen tukemiseen tarvitaan vielä huomattavasti lisäresurssia.
Toisaalta tutkimustulos nostaa esille myös kysymyksen aikuissosiaalityön ja vanhustyön suhteesta.
Ilmoitusten kohdistaminen vanhustyön alueelle nopeuttaisi tilanteiden selvittämistä.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin ajatella, että vanhussosiaalityön (gerontologisen sosiaalityön) osuutta vahvistettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Toiseksi merkittävä osa ilmoituksista kohdistui aikuisiin, eli työikäiseen väestön asumisen haasteisiin, jotka liittyivät erityisesti elämänhallinnan ongelmiin. Kysymys on ainakin osin huono-osaisuuden kasautumisesta, mikä näkyy elämänhallinnan ongelmina. Kainuun alueella ei juurikaan ole asunnottomuudesta aiheutuvia ongelmia, mutta ongelmat näkyvät kuitenkin itsenäisen asumisen ongelmina. Tämä tilanne liittyy osin siihen, että ihmiset tarvitsevat hyvin konkreettisia palveluita ja lähitukea selvitäkseen arkielämässään. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää esimerkiksi konkreettisen asumiseen liittyvän tuen ja ohjauksen vahvistamista.
Sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten myötä aikuissosiaalityö saa tietoonsa yhä aikaisemmassa vaiheessa olevia ongelmatilanteita ja tämän avulla vaikuttaa ihmisten tilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset ovat tärkeä osa aikuissosiaalityön kokonaisuutta. Ilmoitusten myötä on mahdollisuus interventioon ihmisen arkeen ja sen tuomiin haasteisiin. Tätä kautta ehkäisevätyön lisääntyminen mahdollistuu ja korjaavatyö mahdollisesti vähenee. Tällöin ongelmat eivät pääse pitkittymään ja ongelmien monialaisuudet eivät pääse lisääntymään.
Tämän tutkielman myötä Kainuun soten aikuissosiaalityöllä on vahvempaa tietoa alueensa ihmisten puutteista ja tarpeista sekä koko Kainuun soten alueellisista ongelmista ja ikäryhmiin liittyvistä tekijöistä. Tieto edistää asiakkaiden asioiden eteenpäin viemistä ja mahdollistaa aikuissosiaalityön oman työkentän hallintaa. Tämän tutkielman aineiston rajaus on ollut tärkeä tekijä. Lisäaineiston mahdollisuus on ollut rajaton ja aineistoa olisi voinut pilkkoa vielä pienempiin osiin, kuten esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyviä ilmoituksia olisi voinut lähteä tarkastelemaan tarkemmin. Tässä tutkielmassa on kerätty riittävä aineisto tarpeen näkökulmasta katsottuna ja saatu riittävästi tietoa siitä mitä haasteita Kainuun soten aikuissosiaalityöllä on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Mikäli tutkimus olisi tehty jotenkin muutoin, kuin ilmoitettujen asioiden perusteella aikuissosiaalityön haasteet osoittautuisivat paljon laajemmalle alueelle. Tämän tutkielman kautta kävi ilmi aikuissosiaalityön vaativuus ja laaja-alaisuus sekä antoi näkemyksen Kainuun soten alueen ihmisten ongelma-alueista. Mielenkiintoista olisi tehdä jatkotutkimus samasta aiheesta esimerkiksi kahden vuoden kuluttua ja tutkia vuosien 2018 ja 2019 sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten sisällöt ja lukumäärät ja vertailla niitä tämän tutkielman aineistona olleisiin ilmoituksiin. Lisäksi mielenkiintoista olisi tutkia tulevaisuudessa aikuissosiaalityön muotoutumista tai muuttumista tämän tutkielman ajankohtaan verrattuna.
On tärkeää, että kuntien päättäjät ymmärtävät aikuissosiaalityön merkityksen ja tärkeän osallisuuden, koska tätä kautta yhteistyö kuntien kanssa olisi helpompaa ja aikuissosiaalityön toiminta mahdollistuisi paremmin. Kuntapäättäjien pitää ymmärtää myös se, että kunnat voivat saada merkittäviä taloudellisia säästöjä aikuissosiaalityön myötä. On tarkoitus, että Kainuun soten aikuissosiaalityö jalkautuu kuntiemme eri paikkoihin ja antaa informaatiota kuntalaisille. On suunnitelmissa, että Kainuun soten aikuissosiaalityö käy eri ammattityhmien toimipisteissä kertomassa sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten merkityksestä ja toimittaa samalla kyseisiä ilmoituslomakkeita heille.
On selvää, että ilmoituksia tuli eniten Kajaanin alueella koska se on suurin alue väestöllisesti koko Kainuussa. Yllättävintä oli, että toiseksi eniten ilmoituksia tuli Suomussalmelle. Suomussalmi on syrjäinen kunta Kainuun sotessa ja maantieteellisesti myös aika laaja. Suomussalmella on paljon syrjäseuduilla asuvia ihmisiä ja eteenkin vanhuksia on paljon. Kuhmossa osoittautui aikuisten asumisenongelmat liittyen alkoholin liikakäyttöön ongelmalliseksi. Kuhmossa on asiaan jo muutama vuosi sitten reagoitu järjestämällä asumisen palveluita tehostetusti tietylle ongelma-alueelle.
Kainuu on alueena muuttotappiollinen mikä tarkoittaa sitä, että muun muassa aktiiviset nuoret ovat lähteneet muualle. En usko, että tämä selittää nuoriin liittyvät vähäiset ilmoitusten lukumäärät vaan ehkä on kyse siitä, että sukulaiset ja naapurit tuntevat enemmän huolta vanhuksista ja vanhemmistaan. Tässä en tarkoita sitä, että nuorista ei kannettaisi huolta. On todennäköistä, että nuoret pääosin kykenevät huolehtimaan itse itsestään siten, että ottavat omatoimisesti yhteyttä sosiaalitoimistoon.
Tutkielmani mukaan aikuissosiaalityö on asettumassa yhteiskunnassamme merkittäväksi työmuodoksi. Aikuissosiaalityön mahdollisuudet vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja eri elämän tilanteisiin ovat parantuneet sosiaalihuoltolain muutoksen myötä. Tämän tutkielman lopullisena johtopäätöksenä totean, että tulevaisuudessa aikuissosiaalityön legitimaatio vahvistuu ja kun aikuissosiaalityön merkitys ymmärretään ja huomataan yhteiskunnallisella tasolla, niin aikuissosiaalityön arvostus myös kasvaa. Aikuissosiaalityöllä on mahdollisuus!
LÄHTEET
Autio A. ja Nurmi-Koikkalainen P. (2015). Vammaispalvelun asiakassuunnitelmat asiakasosallisuuden rakentajina. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti.
23 (2), 232–238
Blomgren S., Karjalainen J., Karjalainen P., Kivipelto M., Saikkonen P. ja Saikku P. 2016.
Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan. Miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? Terveyden- ja hyvinvointilaitos. Helsinki.
Blomgren S. ja Kivipelto M. 2012. Valtaistus: Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki.
Günther K. 2012. Kirjatut ammatilliset kehykset. Mielenterveyskuntoutus asiakassuunnitelmien kuvaamana. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 20(1),15-31.
Haverinen R., Kuronen M. ja Pösö T. 2014. Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Vastapaino.
Tampere.
Hirsjärvi S., Remes P. ja Sajavaara P. 2002. Tutki ja kirjoita. Tammi.
Hynynen R. 2005. Asuntoja ja tukea asunnottomille. Arviointi tuetun asumisen toimintamalleista.
Ympäristöministeriö. Helsinki.
Jokinen A. ja Juhila K. 2008a. Aikuissosiaalityön alkuraportti.
Juhila K. 2008. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön yhteiskunnallinen paikka. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Vastapaino. Tampere.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Sosiaalihuoltolain 35§:n mukaiset ilmoitukset vuodelta 2017.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Aikuissosiaalityön fokusryhmä 2018.
Kankainen L. 2012. Aikuissosiaalityön haasteet. Institutionaalinen näkökulma kehittämishankkeiden kuvaamaan sosiaalityöhön. Tampereen yliopisto.
Kuusinen-James K. 2016. Setelipeliä. Tutkimus palveluseteliä säännöllisessä kotihoidossa käyttävien iäkkäiden henkilöiden valinnanvapaudesta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Helsinki.
Kärki J. 2007. Asiakaskohtaisen sosiaalityön luokitukset: Sosiaalityöntekijän toimintakohtainen ja asiakaskohtaisen sosiaalityön kohdeluokitus versio 1.0. Helsinki: Stakes (Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino).
Laatikainen T. 2008. Vanhustenhuollon ammattilaisten kokemuksia vanhusten kotona asumisen vaikeutumisesta ja tukemisesta 16 kunnassa. Kelan tutkimusosasto. Helsinki.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.
Nummela T. 2011. Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yhteiskuntatieteiden laitos.
Väitöskirja.
Nummenmaa T., Konttinen R., Kuusinen J. ja Leskinen E. 1997. Tutkimusaineiston analyysi.
Porvoo: WSOY.
Perustuslaki 731/1999.
Poikela R. (2010). Asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa. Kohteen rakentumisen moniääninen menetelmä. Helsingin yliopisto.
Raunio K. 2009. Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.
Rautiainen M. 2010. Sosiaalinen vahvistaminen. Muutostyöskentely, kuntoutuminen, kontrolli ja sinnikkyys asumiseen liittyvän työn yhteydessä. Rikosseuraamuslaitos. Edilex 2010/7.
Ruusuvuori J., Hyvärinen M. ja Nikander P (toim.). 2015. Haastattelun analyysi. Vastapaino.
Tampere.
Saikkonen P., Blomgren S., Karjalainen P. ja Kivipelto M. 2015. Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 89.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Sosiaalihuoltolain mukainen soveltamisopas 2017. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisu 2017:5.
Tanttu S. M. (2016). Auttamisen rajat ja mahdollisuudet kunnallisessa aikuissosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden määrittelemänä Lisensiaatintutkimus. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.
Tuomi J. ja Sarajärvi A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Tammi. Helsinki.
Virranniemi M. 2015. Tutkimus ja innovaatiojohtaminen suomalaisissa yliopistoissa. Hallinnon tutkimuksen seura. Tampere.
Volanto S. ja Zechner M. 2017. PRO SOS -hankkeen aikuissosiaalityön alkukartoitus Palvelutarpeen arviointi, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyö toimeentulotuessa ja sosiaalityön yhteiskehittäminen PRO SOS -hankkeen raportti. B 128. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoki University of applied sciences.
Väisänen R. ja Hämäläinen J. 2008b. Aikuissosiaalityö kuntien sosiaalitoimistoissa. Teoksessa:
Väisänen R. ja Hämäläinen J. (toim.) Aikuissosiaalityö kunnan palvelujärjestelmässä. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, 90-135. Lappeenranta.
Karvonen M. 2016. Monialainen palvelutarpeenarvionti. Luento, Pikassos 5.9.2016.
Liite 1.