Mielenterveys/turvallisuusongelma

väheneminen on merkittävä kotona asumista vaikeuttava tekijä, minkä vuoksi omaishoitajien tukeminen ja ymmärtäminen on olennainen kuntoutuksen kohde. (Laatikainen 2008, 15-16.)

Työntekijä X:

”Tässä huomataan sekin, että meidän työ ei ole helppoa. Prosessit kestävät kauan. Omalla kohdallani muistisairas vanhus eli tietyllä tavalla heitteillä noin vuoden ennekuin saimme vanhus laitokseen asumaan. Toki vanhus oli seurannassa ja kotihoito yritti käydä, mutta ei häntä useinkaan tavoittanut.”

Kankaisen tutkimuksessa (2012) tuli esille se, että aikuissosiaalityön työnkuva on vaihtelevaa ja aikuissosiaalityö joutuu viimesijaisuuden periaatteensa kautta paikkaamaan muiden palveluiden puutteita. Tämä näkyy Kainuun soten aikuissosiaalityön vahvana osallisuutena vanhuspalveluissa.

Tässä tutkielmassa tulee esille se, että Kainuun soten aikuissosiaalityö tekee sen mikä jää muilta tekemättä. Oma tulkintani aikuissosiaalityön kokonaisuudesta on se, että aikuissosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijät eivät ole tiedostaneet oman työn rajoja ja huomaamattaan ovat tehneet kaikki eteen tulevat työtehtävät.

5.2.3 Mielenterveys/turvallisuusongelma

Mielenterveysongelmat tulevat esille muun muassa eri asteisina masennustiloina, joihin liittyy paljon muitakin tekijöitä kuten esimerkiksi mielensairauksia tai mielenterveysongelmat yhdistettynä päihteisiin. Mielenterveysongelmat liittyen turvallisuusongelmaan näyttäytyy mielenterveysasiakkaiden avohoidon lisääntymisen myötä aikuissosiaalipalveluissa ja muissa asiakkaan asioita hoitavissa tahoissa. Tämä tilanne aiheuttaa turvallisuus ongelmaa monille ammattiryhmille mutta myös muille ihmisille yhteiskunnassa.

Hynysen (2005) mukaan psyykkisesti sairastuneet kuuluvat asumispalveluiden erityisryhmiin, koska psyykkisen terveyden heikentyminen ja hoitamattomuus mahdollisesti johtaa ystävyys ja sukulaissuhteiden kapeutumiseen, vaikeuttaa arjen asioiden hoitamista ja mahdollisesti fyysisen terveyden huonontumiseen. Mielenterveyskuntoutujien asumisen palveluissa ja muissa tukipalveluissa on haasteellista parantaa tarpeen mukaisia palveluja. Tavoitteellisuuta tuovat muun muassa kaksoisdiagnoosiasiakkaat, jotka eivät tunne olevan sairaita ja lisäksi asunnottomat

mielenterveysongelmaiset henkilöt, jotka elävät joko täysin tai kokonaan palvelujen ulkopuolella.

(Hynynen 2005, 28.)

Kaksoisdiagnoosin omaavat asiakkaat eli ne henkilöt, joilla on sekä hoidettava psyykkinen sairaus sekä päihderiippuvuus yhtäaikaisesti. Palvelut ovat usein tyypitelty joko tai–tyyppisesti päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja erityisesti mielenterveyspalveluissa asiakkaille asetetaan nollatoleranssi päihteiden käyttöön liittyen. Yleensä ei ole helppoa määritellä, mikä on asiakkaan ensisijainen tuki muoto. Mielestäni Hynynen (2005) on oikeassa todettuaan, että tällöin henkilö voi jäädä palveluita vaille, tai asiakkuus on harvinaisempaa. Satunnaisuus on myös seurausta akuutista päihteiden käytöstä ja sitoutumattomuudesta tarjottujen palveluiden käyttöön. (Hynynen 2005, 28.)

Työntekijä Y:

”Mielenterveysongelmat ovat alkaneet mielestäni vuosivuodelta lisääntymään tai ainakin niitä tulee enemmän esille. Muistan itse viime vuodelta 2017 kun poliisin ja ambulanssin kautta alkoi tulla näitä ilmoituksia. Muutama saatiinkin hoitoon ja nyt asiat ovat heidän kohdallaan aika ok.

Mielenterveysasioita on helpompi viedä eteenpäin, kun muistisairaiden vanhusten asioita!

Turvallisuus ongelma on näkynyt meillä koko Kainuussa viime vuoden sisällä erityisesti.”

Psyykkinen sairaus ei välttämättä edellytä asunnon vaihtamista tai asunnon olosuhteiden muuttamista. Tällöin kysymyksessä on sopivien palvelujen tarjoaminen ja etenkin psyykkisen sairauden diagnoosin löytyminen sekä intervention ja tuen ajoittaminen oikeaan aikaan. Tämä mahdollistaa sen, että asiakas saa hänelle kuuluvan avun nopeammin, kuin aiemmin ja tämän myötä psyykkisen sairauden aktiivisia jaksoja voidaan ehkäistä tai mahdollisesti lyhentää. On tärkeää, että kiinnitetään enemmän huomiota ensimmäistä kertaa sairastuneisiin ja että interventio on riittävän monipuolista ja pitkäjänteistä. (Hynynen 2005, 28.)

Yhteistyö mielenterveystoimiston kanssa on lisääntynyt. Tämän tutkielman perusteella ei voida tulkita, että olisi kyse mielenterveysongelmien lisääntymisestä vaan tämä tutkielma osoittaa ilmoitusten lukumäärät. Aikuissosiaalityön -ja sosiaalihuoltolain uudistumisen myötä sekä perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyminen Kansaneläkelaitokselle on antanut tilaa aikuissosiaalityölle ja on mahdollistanut aikuissosiaalityön työskennellä yhä enemmän asiakkaiden asioiden peruslähtökohdista käsin ja paneutua ongelman/ongelmien ytimeen. Asiakkaiden ongelmat pääsevät paremmin esille ja ne huomataan entistä helpommin. Tämän vuoksi voi tuntua, että

asiakkaiden ongelmat laajenevat ja ovat vaativampia kuin aiemmin. Todellisuudessa on kyse siitä, että nyt ihmisten hätä ja elämän raadollisuus tulee esille. Se kaikki on aikuissosiaalityön sylissä.

Työntekijä X:

”Olen tästä samaa mieltä kuin Y. Enemmän on ollut mielenterveysasiakkaiden kanssa turvatonta ja uhkatilanteitakin on ollut enemmän. Lisäksi useimmin on tarvittu vartioinnin tukea. On myös tullut ilmoituksia kansalaisilta mielenterveysasiakkaan uhkaavasta käyttäytymisestä julkisissa paikoissa.

Itse olen ajatellut, että olenko opiskellut itseni yliopiston tasolle ja joudun tekemään töitä tämmöisellä kentällä.”

Turvallisuus asiat ovat nyt valtakunnallisesti puhuttanut niin kouluissa kuin virastoissa ja muissakin paikoissa yhteiskunnassa. Niin myös meillä aikuissosiaalipalveluissa. Usein tämän työskentelyn kautta löytyy paljon asioita, joita asiakas itse ei ole huomannut tai ei ymmärrä jostakin syystä.

Moniammatillisen työskentelyn kautta asioiden purkaminen voi olla alkuun raskasprosessi asiakkaalle ja voi aiheuttaa myös turvallisuus riskiä. Mielestäni turvallisuusriski johtuu yleensä asiakkaan omasta turvattomuudesta ja epätoivosta. Tosin jos on kyse päihteiden käyttäjästä niin tällöin agressiivisuuden aiheuttaa vieras aine elimistössä jolloin ihminen ei käyttäydy normaalista ja voi olla arvaamattomalla tavalla vaarallinen itselleen tai muille ihmisille.

Työntekijä Y:

”Nykyään kun ei voida puhua pelkästään mielenterveysongelmaisista. Helpompi on puhua moniongelmaisista, koska lähes kaikilla mielenterveysongelmaisilla asiakkaillani on mielenterveysongelman lisäksi päihdeongelma. Yleensä huumeongelma mutta sen lisäksi alkoholiongelma. Näiden lisäksi on usein myös somaattisia ongelmia.”

Kuten fokusryhmän kautta tulee esille, mielenterveysongelmaisten kanssa on joskus vaikea työskennellä rationaalisesti ja tietyn suunnitelman mukaisesti. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman runko luovat johdonmukaisen työskentelyalustan asiakkaan asioiden käsittelylle. Itse pidän näissä tapauksissa parhaimpana tapana tavata usein reilun puolen tunnin mittaisia tapaamisia. Siten, että asiakas ja työntekijä istuvat samalla tasolla ja jutustelu on vapaan muotoista.

Kirjaaminen yhtä aikaa ei ole mielestäni suositeltavaa. Asiakas tuntee usein tällöin olonsa kiusaantuneeksi. Jotain pieniä muistiinpanoja voi tehdä mutta suoranaista kirjoittamista en haluaisi

asiakkaani kohtaavan vastaanotolla. Mielestäni aikuissosiaalityön mahdollisuus poistaa huono-osaisuutta on asiakkaan arvokas kohtaaminen ja asiakkaan kuuleminen sekä sosiaalihuoltolain määrittämät työprosessit (palvelutarvearvio ja asiakassuunnitelma), yksilöllinen työ ja moniammatillinen yhteistyö. Yksilöllisen työn kautta pyritään vaikuttamaan ihmisen ympärillä olevaan yhteisöön.

Rautiaisen (2010) mukaan asiakaslähtöisyydessä olisi huomioitava jatkuva neuvottelujen, tulkintojen ja ratkaisujen tekemisen prosessi, jota voidaan kutsua sopimuksellisuuden nimellä.

Asiakaslähtöisyysajatukseen sisältyy tavoite, että asiakas voisi omalla toiminnallaan olla osallisena merkittävällä ja ratkaisevalla tavalla omien asioidensa hoitamisen aikatauluttamisessa ja asioiden hoitamisen järjestämisessä ja että hänen asiassaan huomioidaan asianmukainen kohtelu.

Asiakaslähtöisellä yksilöllisellä palveluohjaustoiminnalla (työskentelyä ”poluttavalla” ja vaiheistavalla työotteella) on pyrkimyksenä saattaen vaihdettava -työotetta vahvempaan ja palvelu- ja rahoitusjärjestelmän pitkäaikaista sitoutumista asiakkaan tukemiseen. Asiakaslähtöinen työmalli ja poluttavalla työotteella voidaan kuvata palveluketjuamenettely, jossa yksilötyöllä, verkostomaisella ja moniammatillisella työ otteella on oma roolinsa tulosten saavuttamisen kannalta. (Rautiainen 2010, 9.)

5.2.4 Aikuinen parisuhdeväkivalta/Vanhus lähisuhdevälivalta ja taloudelliset asiat

Parisuhdeväkivalta aikuissosiaalityössä esiintyy tyypillisimmin keski-ikäisellä pariskunnalla, joilla on runsasta alkoholin käyttöä. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy lähinnä vanhuksen kohdalla, jota hoitaa puoliso tai aikuisiässä oleva vanhuksen lapsi heidän kotona.

Työntekijä Z:

”Parisuhdeväkivalta on mielestäni asia, joka ei hirveästi ole nostanut päätään. Jonkun vanhuksen kohdalla olen työskennellyt, jotka ovat lähimmäisen uupumuksen tai muun syyn takia joutunut väkivallan uhriksi. Uskon, että parisuhdeväkivaltaa on paljon enemmän mitä me saadaan tietoon tai mitä tämä tutkimus on osoittanut.”

Sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisista ilmoituksista tuli esille väkivaltaan liittyviä asioita. Väkivalta aiheena on muistettava ottaa puheeksi samalla tavalla kuin alkoholin käytöstä puhuminen.

Muutamia vuosia sitten korostettiin lauselmaa ”varhainen puuttuminen” jonka myötä pyrittiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan eri ongelma tilanteisiin. Tuolloin ei ole ollut

niin hyvää mahdollisuutta tehdä varhaisesti interventioita. Nyt sosiaalihuoltolain uudistumisen myötä sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten myötä tähän saadaan muutos.

Tämän päivän lauselma voisi olla ”puheeksi ottaminen”. Tässä kohtaa palaan taas palvelutarvearvion ja asiakassuunnitelman tarpeellisuuteen. Guntherin mukaan asiakkaan suunnitelmateksteistä tulee mielikuva, että ne olis kirjoitettu todisteeksi tehdystä työstä ja tavoitteellisuudesta (Gunther 2015, 28). Voi olla, että joissakin tilanteissa on tehdyn työn todistelun makuakin mutta väitän, että ilman näitä lain kohtia emme voisi tehdä näin kokonaisvaltaisesti asiakastyötä. Meillä on oltava myös oma ammatillinen ajattelu. Väkivalta ei tule esille palvelutarvearviossa eikä asiakassuunnitelmassa aiheena lainkaan. Tämä tutkielman mukaan se on yksi asia mikä tulisi muistaa. Mielestäni sosiaalihuoltolaki on työkalu aikuissosiaalityölle.

Palvelutarpeen arvion ja asiakassuunnitelman rungossa ei tule esille kaikkia seikkoja, mutta on hyvä väline ja kehys työskentelylle.

Työntekijä X:

”Kun katsoin tämän tutkimuksen aiheita. Näistä aiheista oli nostettu esille kolme eniten ilmoituksia tulleita aiheita. Sen perusteella parisuhdeväkivalta ja lähisuhdeväkivalta on noussut kolmanneksi.

Tämän tyypin väkivaltatilanteita on ilmeisesti aika paljon. Tosin jos ajatellaan, että ilmoituksia on kokonaisuudessaan ollut 82 kappaletta ja viisi niistä on parisuhde -ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä ilmoituksia niin onko niitä sitten paljon? Lähisuhde -ja parisuhdeväkivalta on meilläkin muistettava, että se voi olla niin sanotusti nukkuva ongelma”

On mahdollista, että kun sosiaalihuoltolain 35§:n ilmoituskäytäntö tulee yhteiskunnassamme tutummaksi, niin väkivaltaan liittyviä ilmoituksia voi tulla esille enemmän. Nyt tässä vaiheessa meillä on hyvä aika kouluttautua väkivaltaan liittyvien asioiden käsittelyyn ja väkivallan kohtaamiseen. Tämän tutkielman myötä fokusryhmässä tuli esille meidän ammatillisuuden puute tähän aiheeseen liittyen.

Työntekijä Y:

”Samaa ajattelin, mutta me mietitään asiaa käytännön näkökulmasta. Onko meillä aikuissosiaalityössä tullut esille näitä asioita ja pitäisikö meillä enemmän asiaa pohtia, kun työskennellään ihmisten kanssa? Mietin sitä, että tämä asia voi olla piilevänä monessa paikassa ilman, että itse osataan asiaa huomioida. Harvoin asiakkaat kertovat, että meillä on väkivaltaa.”

Tässä kommentissa tulee esille nimenomaan se, että väkivallasta ei yleensä puhuta. Tulevaisuudessa puheeksi ottamisen myötä otamme ensimmäisen askeleen asian hyväksi. Parisuhde -ja lähisuhdeväkivaltaa liittyvät asiat olivat fokusryhmälle tuntemattomampia, kuin muut esille tulleet ongelmat. Väkivaltatilanteisiin ei ole juurikaan jouduttu puuttumaan ja välineitäkin on aika vähän.

Väkivaltaan johtavat syyt voivat olla moninaisia. Tässä tulee esille sama ongelma, kuin esimerkiksi päihdeasiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Onko asiakkaalla motivaatiota saada apua? Jos ei, niin auttaminen on mahdotonta. Tässä tilanteessa on mietittävä eri ratkaisuja.

Työntekijä X:

”Hyvä, että herätti keskustelua. Ei unohdeta asiaa. Taloudellisiin asioihin haluan kommentoida sen verran että tutkimuksen tulos taloudellisiin ongelmiin liittyen on varmasti sen verran pieni, koska sen katsotaan olevan jo niin normaalia – ei niistä ilmoitella.”

Sosiaalityön historia on köyhäinhoidossa ja juuri sen vuoksi taloudellisia asioita asiakkaat osaavat tuoda esille aikuissosiaalityölle. Todennäköisesti tämän vuoksi rahatalouteen liittyviä ilmoituksia on myös vähemmät. Tässä edellisessä kommentissa mainitaan taloudellisten ongelmien olevan osa normaalia arkea ja siksi niistä ei ilmoitella. Tämä on totta, mutta tässä tutkielmassa esiin tulleet ilmoitukset taloudellisiin ongelmiin liittyen olivat vakavia ja jopa kiireellisiä. Nämä ilmoitukset koskivat henkilöitä, jotka olivat tulottomia ja asuivat vailla sähköä ja lämmitystä. Asuivat yksin ja olivat aliravittuja sekä monella tavalla sairaita. Nämä ilmoitukset tulivat ajoissa. Vaikka taloudellisiin liittyviä ilmoituksia oli melko vähän, niin ne olivat erittäin tärkeitä ja tarpeellisia ilmoituksia.

Työntekijä Y:

”Mietitäänpä jos kaikista taloudellisista ongelmista tulisi SHL 35§:n mukainen ilmoitus niin paljonko niitä olisi suhteessa näihin muihin ilmoituksiin? Luultavasti eniten mutta tämähän on spekulointia.”

Aikaisemmissa tutkimuksissa tämä aihe ei tullut esille. Voi olla, että taloudellisista asioista ei helposti tehdä ilmoituksia. Taloudellisten asioiden kanssa tehdään työtä päivittäin ja itse asianosaiset ovat aktiivisia ottamaan yhteyttä talous ongelmissa. Asiakkaat ovat tottuneet vanhaan sosiaalityön muotoon, joka on taloudellinen avustaminen. Hyvin todennäköisesti taloudellinen avustaminen on osa aikuissosiaalityötä jatkossakin; ainakin ehkäisevän toimeentulotuen näkökulmasta.

Fokusryhmän keskustelu eteni tämän tutkielman aineistosta tulleiden aiheiden mukaisesti. Kirjasin kaikki näihin aiheisiin liittyvät kommentit niitä itse valitsematta. On selvää, että kun työtoverit pääsevät keskenään juttelemaan, niin paljon puhutaan myös aiheen vierestä ja muista aiheista.

Aiheen rajaaminen tuli huomioida tämän tutkielman aineiston mukaisesti.

5.3 TULOSTEN YHTEENVETO

Ilmoitukset voidaan kategorisoida vielä aikaisempaa esitystä tiiviimmin jakamalla ne eri ikäisiin asiakasryhmiin ja toisaalta ilmoituksen sisältöä kuvaaviin ryhmiin (Taulukko 3). Ilmoituksia tuli eniten itsenäisen asumiseen liittyvistä huolista, joita oli yhteensä 59 ilmoitusta. Näistä eniten ilmoituksia oli vanhuksista ja toiseksi eniten aikuisista. Toiseksi eniten oli ilmoituksia lähisuhdeväkivallasta ja parisuhdeväkivallasta. Tähän kategoriaan kuuluvia ilmoituksia oli kaiken kaikkiaan 12 joista eniten ilmoituksia oli myös vanhuksista ja toiseksi eniten aikuisiässä olevilla.

Taloudellisesta selviytymisestä ja mielenterveyteen liittyvää huolta oli myös eniten vanhusten kohdalta.

Toisaalta sisällöllisesti ilmoitukset painottuvat asumisen ongelmiin, jotka tosin kohdistuvat ikäryhmittäin hivenen erilaisiin seikkoihin. Aikuisten osalta kysymys on elämänhallinnan ongelmista, joihin liittyy myös päihdeongelmia. Ikäihmisten asumisen ongelmat tarkoittavat huolta itsenäisestä asumisesta selviytymisestä. Mielenterveyden huoli on kohdistunut lähinnä itsetuhoisuuteen.

Taulukko 3. Sosiaalihuoltolain 35§:n mukaiset ilmoitukset sisällöllisesti ja ikäryhmittäin jaoteltuna.

Ilmoituksen sisältö Nuoret Aikuiset Ikäihmiset Yhteensä

Huoli itsenäisestä asumisesta 1 19 39 59

Huoli lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta

1 5 6 12

Huoli mielenterveydestä 1 1 3 5

Huoli taloudellisesta selviytymisestä

2 0 5 7

Yhteensä 5 25 53 83

Tarkemman tarkastelun perusteella Kainuun soten alueella on tullut eniten ilmoituksia vanhusten ikäryhmästä. Tämä antaa vastauksen tutkimuskysymykseen numero 1: ”Mitä ikäryhmää sosiaalihuoltolain 35§:n mukaiset ilmoitukset koskivat eniten Kainuun soten alueella?” Tarkennan vielä sen, että ilmoitusten mukaisesti aineisto on pilkkoutunut siten, että vanhuksia koskevat ilmoitusten aihealueet on jaoteltu pienempiin osiin, kuin esimerkiksi aikuisiin liittyvät ilmoitukset (Taulukko 1.). Luokittelu on tehty ilmoitusten sisällön mukaisesti. Tämän jälkeen nimetty, taulukoitu ja tulkittu.

Vanhuksiin liittyviä aiheita on useita. Tuloksista käy ilmi vanhusten ongelmat omatoimisessa asumisessa ja omatoiminen asuminen ongelmat liittyen alkoholiin tai muistisairauteen. Vanhuksen omatoimiseen asumiseen liittyviä ilmoituksia oli koko Kainuun soten alueella yhdeksän kappaletta.

Ilmoituksia vanhuksen omatoimisen asumisen ongelmat liittyen alkoholiin oli kahdeksan ja ilmoituksia vanhuksen omatoimisen asumisen ongelmat liittyen muistisairauteen oli yhdeksän.

Koko Kainuun soten alueella vanhusten lähisuhdeväkivalta esiintyi myös huomion arvoisena tekijänä. Toimeentuloon liittyviä ilmoituksia oli vähiten kaikissa ikäjakaumissa ja paikkakunnissa.

Koko Kainuun soten alueen mielenterveydelliset ongelmat liittyen turvallisuusongelmiin nousevat esille myös jonkin verran.

Aikuisen omatoimisen asumisen ongelmat liittyen alkoholiongelmaan aiheesta tuli eniten ilmoituksia. Tämä antaa vastauksen tutkimuskysymykseen numero 2: ”Mistä aiheesta ilmoituksia tuli eniten?” Aineistossa esiin tulleet 48-68 vuotiaat eli tässä tutkielmassa nimetyt aikuiset tarvitsevat jalkautuvaa asumisenohjausta ja jalkautuvaa päihdetyötä ehkä myös sosiaalista kuntoutusta tai kuntouttavaa työtoimintaa. Nämä tukimuodot tukisivat päihteettömyyttä ja elämän hallintaa. Tutkielman mukaan asumiseen liittyviä ongelmia on myös vanhuksilla.

Rautiainen totesi, että asumistilannearvioinnissa selvitettäviä kokonaisuuksia ovat muun muassa asiakkaan motivaatio, vastuun, ongelmien tutkiminen ja haasteiden tutkiminen ja tunnistaminen, asiakkaan mahdollisuuksien ja vahvuuksien sekä voimavarojen selvittely. Kehityksellisten tarpeiden ja elämänvaiheen muutosten selvittäminen sekä asiakkaan toimintaympäristön tarkastelu.

Asiakkaan ongelmien, velvoitteiden ja haasteiden selvittämisen ja tutkimisen yhteydessä kerätään taustatietoja asiakkaan elämäntilanteesta ja ongelmatilanteista, niiden vakavuudesta ja kestosta, ajallisesta kontekstista, toistuvuudesta, seurauksista, emotionaalisista reaktioista, tunteista ja niiden merkityksestä. Lisäksi selvitetään asiakkaan henkilökohtaiset vastuut ja muun muassa

perhetilanteen asettamat rajoitukset ongelmien työstämisessä ja ratkaisemisessa. (Rautiainen 2010, 8.)

Tulosten perusteella Kainuun soten nuoret voivat kohtuullisen hyvin verrattaessa vanhuksiin tai aikuisväestöön. Tämän tutkielman tulosten mukaan ja Kainuun soten aikuissosiaalityön fokustyöryhmän toteaman perusteella tarvitaan asumisenohjausta ja vanhussosiaalityön lisäresursseja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Tämä antaa vastuksen tutkimuskysymykseen numero 3: ”Millaista palvelua Kainuun soten aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat tulevaisuudessa?” Lisäksi vanhuspalveluiden eriyttäminen aikuissosiaalipalveluista on ensisijaista.

Tutkielman etenemisen aikana asioille on saatu hieman muutosta. Suomussalmella on aloittanut asumisenohjaaja 17.9.2018, joka työskentelee myös Hyrynsalmella. Lisäksi on odotettavissa lisäresurssin vahvistamista Kajaanin alueella. Asia on ollut esillä eri palavereissa jo noin vuoden ajan, koska jo aiemmin käytännön työssä on havaittu asumisenohjaamisen tarvetta. Lisäksi tämän tutkimuksen tulos on ollut perusteena lisätä myös Kajaaniin asumisenohjausta. Tämän tutkielman mukaan asumisenohjausta tarvitsevat vanhukset ja aikuisväestö. Käytännöntyön kokemuksen perusteella totean, että aikuissosiaalityö on pääasiallisesti korjaavaa työtä tällä hetkellä. Uskon, että tulevaisuuden aikuissosiaalityöllä on mahdollisuus työskennellä myös ennaltaehkäisevästi.

Kuten fokusryhmän kautta tulee esille, mielenterveysongelmaisten kanssa on vaikea työskennellä rationaalisesti ja tietyn suunnitelman mukaisesti. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman runko luovat johdonmukaisen työskentelyalustan asiakkaan asioille. Itse pidän näissä tapauksissa parhaimpana tapana tavata usein reilun puolen tunnin mittaisia tapaamisia. Siten, että molemmat istuvat samalla tasolla ja jutustelu on vapaan muotoista. Kirjaaminen yhtä aikaa ei ole mielestäni suositeltavaa varsinkaan mielenterveysasiakkaiden kanssa työskennellessä.

Kuten aikuissosiaalityön määrittelyosassa tuli esille aikuissosiaalityö perustuu lainsäädäntöön, mutta myös vahvasti eettisiin periaatteisiin ja arvoihin. Kaikki tilanteet ovat aina yksilöllisiä ja tämän vuoksi hoidettava tilannekohtaisesti. Tuloksena vanhusten laaja-alaiset ongelmat ja Kainuun soten heikot resurssit vanhusten asioiden hoitamisessa, mikä on rasittanut myös aikuissosiaalityön kenttää ja aikuisten asumisen ongelmat liittyen alkoholin käyttöön sekä se, että asumisenohjausta tarvitaan. Lisäksi tarvitaan muutoksia vanhuspalveluiden järjestämiselle ja yhä enemmän moniammatillista yhteistyötä.

Rautiainen (2010) korostaa myös, että sosiaalinen vahvistaminen on jäsennelty ja vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa vaiheittain parannetaan yksilön tai ryhmän yleisiä sosiaalisia taitoja, toiminnallisuutta, yhteisöllisyyttä, elämäntilannetta ja asemaa. Tavoitteena on vahvistamisen kautta yksilön ja ryhmän saaminen toimintakykyisemmäksi, itsenäisemmäksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan toimijaksi. Työskentely voi rakentua yksilö- ja/tai kohdennetusta ryhmätyöstä.

Työskentelyssä hyödynnetään asiakkaan tukiverkostoja. Verkostossa toimiminen luo osapuolille tilannesidonnaiset identiteetit vuorovaikutustilanteisiin ja asemoi osapuolet hedelmälliselle keskusteluareenalle. (Rautiainen 2010, 5.)

Rautiaisen (2010) mukaan moniammatillista työmenetelmää käytetään asumiseen liittyvien sisältöpalveluiden yhteydessä silloin, kun asiakkaalla on useita tarpeita, joihin hän tarvitsee eri ammattialan asiantuntijoiden apua ja tukea. Verkostokokoukseksi katsotaan asiakkaan asioiden hoitamiseksi järjestettävät moniammatillisetkokoukset, joissa järjestäjän ja asiakkaan lisäksi on mukana vähintään yksi ulkopuolinen taho. Myös asiakkaan läheisverkoston kanssa toteutettavat läheisneuvonpito palaveri, joissa vahvistetaan nuoren ja hänen lähipiirinsä tai perheen jäsenten voimavaroja kutsutaan verkostotyöksi. Asumiseen ja sen onnistumiseen liittyvä muutostyöskentely on huolien käsittelyä, asumistaitojen tarkastelua, käyttäytymisen ja toiminnan korjaamiseen ja muuttamiseen liittyvä prosessi, joka perustuu ennaltaehkäisevään työhön. (Rautiainen 2010, 6.)

Saikkosen tutkimuksen (2015) mukaan aikuissosiaalityön mahdollisuus poistaa huono-osaisuutta on yksilöllisessä työssä. Mielestäni aikuissosiaalityön mahdollisuus poistaa huono-osaisuutta on sosiaalihuoltolain määrittämät työprosessit (palvelutarvearvio ja asiakassuunnitelma), yksilöllinen työ ja moniammatillinen yhteistyö. Useamman ammattialan yhdistäessä voimavaransa tuloksena on hyvin laaja-alainen näkökulma asiakkaan asiaan ja avun mahdollisuudet ovat laajemmat.

5.4 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS

Hirsjärven (1997) mukaan validiteetti kertoo miten hyvin tutkimuksessa käytetty mittaus- tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä tutkittavan ilmiön ominaisuutta, mitä on tarkoituskin mitata.

Mittaako tutkimus sitä, mitä sen avulla on tarkoitus selvittää? (Hirsjärvi 2002, 213). Validiteetti on pätevä silloin, kun tutkimuksen kohde ja kysymykset ovat oikeanlaiset. Nummenmaa ym. (1997) mukaan validiteetillä tarkoitetaan tutkielman tai väitteen pätevyyttä eli oikeuttavatko käytetty aineisto, tutkimusmenetelmät ja saadut tulokset esitetyt väitteet. Validiteetilla tarkoitetaan niiden päätelmien sopivuutta, mielekkyyttä ja käyttökelpoisuutta, joita mittaustuloksista tehdään.

(Nummenmaa ym. 1997, 203.)

Tutkielmani on validi sillä perusteella, että aineisto ja sen luokittelu aineiston mukaisesti antaa vastaukset tutkimuskysymyksiin ja Kainuun aikuissosiaalityön tarpeille sekä haasteille. Tutkielma antaa suuntaa asiakkaiden ongelmista ja niiden lukumääristä, jonka myötä on helpompi tehdä työtä korjaavasti ja ennaltaehkäisevästi. Näin ollen ei voida puhua validiteetin puuttumisesta. On huomioitava, että tutkimuksen tulokset perustuvat ilmoitettuihin asioihin. Tämän myötä tutkimuksen tulosta voidaan jopa kyseenalaistaa.

Tutkielman tarkoitus olikin tarkastella sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten perusteella Kainuun soten paikkakuntien ongelmia ja pohtia tästä näkökulmasta mahdollisia puutteita. Kainuun soten aikuissosiaalityöntekijöiden kommentteja olen poiminut heidän ajatuksista keskusteltaessa kyseisistä aiheista ja kirjoittanut ne muistiin tätä tutkielmaa varten. Tämän fokusryhmän kommentit tukivat aineistosta saatua materiaalia ja antoi lisäulottuvuutta aineiston sisältöön. Fokusryhmän mielipiteet ovat mielestäni heidän rehellisiä mielipiteitä. Näkemykseni on, että aikuissosiaalityössä työskentelevät henkilöt ovat tottuneet suoraan ja selkeään kielenkäyttöön, jota myös asiakkaat meille opettavat. Näin on ainakin meillä Kainuun soten aikuissosiaalityössä.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) SHL 35§:n mukaisten ilmoitusten aiheet ja lukumäärät vuodelta 2017. Lisäksi tutkielman tarkoitus oli antaa tietoa aikuissosiaalityön sisällöstä ja merkityksestä. Näin ollen tutkielma kohdistui sosiaalihuoltolain 35§:n mukaisten ilmoitusten sisältöön Kainuun soten alueella vuodelta 2017.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että suurin osa ilmoituksista kohdistui huoleen ikäihmisiin itsenäisen asumisen edellytyksistä. Ikäihmisten itsenäinen asuminen on keskeinen vanhuspoliittinen tavoite, mutta sen toteutuminen edellyttää vielä huomattavia tukitoimia. Yhtäältä voidaan sanoa, että ikäihmisten itsenäiseen asumisen tukemiseen tarvitaan vielä huomattavasti lisäresurssia.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että suurin osa ilmoituksista kohdistui huoleen ikäihmisiin itsenäisen asumisen edellytyksistä. Ikäihmisten itsenäinen asuminen on keskeinen vanhuspoliittinen tavoite, mutta sen toteutuminen edellyttää vielä huomattavia tukitoimia. Yhtäältä voidaan sanoa, että ikäihmisten itsenäiseen asumisen tukemiseen tarvitaan vielä huomattavasti lisäresurssia.

In document Aikuissosiaalityön mahdollisus sosiaalihuoltolain uudistuksn myötä - Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aikuissosiaalityön tarkastelua (sivua 47-0)