Toissijaiset muutokset: organisaatiotason indikaattorit

Kaikkien tässä luvussa esitettyjen tietojen ja arvojen laskenta on tapahtunut Tehoimun eri aineistoja yhdistämällä eivätkä Tehoimun edustajat ole olleet mukana niiden laskemisessa.

Poissaolot 2011-2017 välisenä aikana

2017 erottuu vuosien 2011-2016 mediaanipoissaolojen määrästä lievästi alhaisempana niin draiwilaisten, kuin kontrolliryhmänkin osalta. Aineistoina toimineet vuosien 2011-2017 henkilöstön poissaolotiedot eivät sisällä yrityksen johtoa. Tiedoissa on mukana myös kesätyöläiset, jonka takia kokonaislukumäärä on suurempi kuin muissa tilastoissa. Draiwilaisten (2011, n=7) poissaolot olivat 2011-2016 välisenä aikana jo selvästi alhaisemmat kuin muulla henkilöstöllä (2011, n=39). Tämä osoittaa saman tuloksen kuin kyselytutkimukset, joiden mukaan draiwilaisten terveydentila oli keskimäärin muuta henkilöstä parempaa jo ennen intervention alkamista.

Kaavio 5.3.1 Korvattavat poissaolopäivät vuodessa/ hlö.

Draiwilaisilla oli 2011-2016 välisenä aikana 34% vähemmän poissaolopäiviä kuin muulla henkilöstöllä. Vuonna 2017 ero oli vielä selvempi: 46% vähemmän korvattuja poissaolopäiviä. Luvut ovat osittain epäluotettavia, koska hallinnon työntekijät ovat draiwilaisissa yliedustettuna. Fyysistä ulkotyötä tekevällä kentän henkilöstöllä poissaoloja oli yli kymmenen kertaa enemmän kuin toimiston henkilökunnalla. Olen jättänyt tekemättä hallinnon ja kentän poissaolojen analysoinnin suhteessa draiwilaisuuteen henkilökunnan anonymiteetin turvaamiseksi.

Verratessani kentällä työskentelevän henkilöstön poissaoloja, huomasin kuinka vuosi 2017 erottui vuosien 2011-2016 mediaanista monella tasolla. Vuosien 2011-2016 poissaolojen mediaaniin (14,4 pv/ hlö) verrattuna vuonna 2017 oli 16% vähemmän poissaoloja (12 pv./ hlö.). Työnantajan

0 5 10 15 20 25

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Henkilöstön korvatut poissaolot 2011-2017 pv/ hlö./ vuosi (mediaani)

Draivilaiset Ei-draivilaiset Kaikki

korvaamia päiviä oli yhteensä 15% vähemmän. Kentän työntekijöiden poissaolopäivien ja korvattujen poissaolopäivien vuosittainen vaihtelu on ollut n. 12%, joten vaihtelua ei voi pitää merkitsevänä.

Draiwilaisten ja muun henkilöstön poissaolojen määrät erosivat vuosien 2011 ja 2017 välisenä aikana toisistaan vuosittain. Laskin käytetyt luvut vertaamalla molempien ryhmien poissaolotietojen mediaaneja kuuden vuoden ajalta. Laskin näiden kuuden vuoden mediaanin vielä erikseen. Käytin mediaaneja, koska alalla tapahtuu paljon onnettomuuksia ja keskiarvojen käyttäminen voisi siis vääristää tietoja. Merkillepantavaa on, että draiwilaisten korvatut poissaolopäivät ovat vähentyneet n. 1,5 kertaa enemmän kuin muun henkilöstön, niin korvattujen työtuntien, kuin korvattujen työpäivien osalta.

Taulukko 5.3.1 Korvatut poissaolotunnit Taulukko 5.3.1 Korvatut poissaolopäivät draiwilaisten

Oheisia lukuja ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä, koska vuosittainen mediaanien suuruuksien vaihtelu verrattuna edelliseen vuoteen on ollut viimeisen 7 vuoden aikana -15% - +40%. Johdolle jääkin oleellisiksi seurata, onnistutaanko tätä vaihtelua tulevaisuudessa vähentämään.

Työterveyspalvelut

Tehoimu luovutti tutkimusta varten tiedot 2011-2017 työterveyspalveluiden kustannuksista. Vuosien 2011-2016 mediaanikulu oli 730€/ henkilötyövuosi. Vuonna 2017 työterveyspalveluihin käytettiin 11,4% enemmän, eli 813 euroa/ henkilötyövuosi. Työntekijää kohden henkilöstökulut olivat vuonna 2017 (620€/ hlö.) 13% korkeammat kuin vuosina 2011-2016 (549€/hlö.). Vuoteen 2016 verrattuna kustannukset pysyivät lähes samana (n.- 1%) ja vuosittainen kustannusten vaihtelu on ollut n. 20%.

Vuoden 2017 vaihtelua verrattuna edellisten vuosien mediaaniin, saati vuoteen 2016 ei siis voida pitää merkitsevänä. Tehoimun johto tähdensi tuloksia tarkastettaessa, että vuodelle 2017 on myös osunut paljon kuljettajille lakisääteisiä lääkärin määräaikaistarkastuksia. Nämä tarkastukset ovat toisaalta vaikuttaneet myös aikaisempiin vuosiin.

draiwilaisten korv. tunnit

Virkistys- ja harrastustoiminta

Kävin lävitse tehoimun tutkimusta varten luovuttamat virkistys- ja harrastustoiminnan tilikartat ja luokittelin lähes jokaisen kulun joko harrastus- tai virkistystoiminnaksi. Virkistystoimintaan kuuluivat selvästi juhliin liittyvät hankinnat ja harrastustoimintaan selvästi urheiluun liittyvät hankinnat. Epäselvät hankinnat jätin arvion ulkopuolelle. Vuonna 2017 hankintojen painotus on ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen siirtynyt virkistystoiminnasta harrastustoimintaan. Tämän lisäksi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen harrastustoimintaan on investoitu yli 55% kaikista kyseisen dimension hankinnoista. Työntekijäkohtaisesti laskettuna harrastustoimintaan on investoitu ensimmäistä kertaa yli 90€/ hlö./ vuosi.

Taulukko 5.3.3 Virkistys ja harrastustoiminnan osuus vuosina 2012-2017 Virkistys- ja

Tarkastelin Tehoimun vuosittaista henkilöstötuottavuutta neljällä erillisellä indikaattorilla. Laskelmat suoritin Excel-ohjelmalla aineistojen pienuuden takia. Tulokset osoittavat, että vuonna 2017 henkilöstö on tuonut henkilötyövuotta kohden edellisvuotta 5% vähemmän liikevaihtoa, vaikka henkilöstökulut ovat edellisvuoteen verrattuna nousseet 40%.

HCROI saadaan miinustamalla liikevaihdosta aineet ja tarvikkeet sekä ostopalvelut. Näiden erotus jaetaan henkilöstökuluilla. Tehoimun HCROI on noussut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Vuosien 2016 ja 2017 välillä ei ole tapahtunut käytännössä muutosta vaan HCROI on pysynyt lähes täysin samana, eli runsaan 3,20€:n kohdalla. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna, että henkilöstöön panostettu euro tuo yritykselle n. 3,20 euroa takaisin (< 2,2 suhdeluku on huono, >2,9 erinomainen).

HCRF (Human Capital Revenue Factor) kuvaa liikevaihdon ja työntekijöiden välistä suhdetta, eli kuinka paljon keskimääräinen työntekijä tuo yritykselle liikevaihtoa. Luku lasketaan jakamalla yrityksen liikevaihto henkilötyövuosilla. Korkea luku kertoo korkeasta henkilöstötuottavuudesta, koska hyvinvoiva henkilöstö on sitoutunutta, sairauspoissaoloja on vähemmän ja perehdyttämiseen ei tarvitse käyttää niin paljon rahaa. Lukua käytetään tavallisesti vertailulukuna alan lukuihin, mutta tässä tapauksessa en tehnyt vertailua, koska muitakaan mittareita ei verrata alan tilastoihin. Vuoden 2017 HCRF on Tehoimun alin HCRF -luku viiteen vuoteen. 5 % lasku edellisvuoteen verrattuna on kuitenkin normaalivaihtelun mitoissa, joten luvusta ei voi päätellä juuri mitään ilman tietoa Tehoimun toimintaympäristöstä.

Taulukko 5.3.4 Tehoimun henkilöstötuottavuuden indikaattorit 2012-2017

VUOSI HCROI HCROI MUUTOS

HCRF HCRF

MUUTOS

HCVA HCVA

MUUTOS

HCCF HCCF

MUUTOS

2012 1,68 € 115 850 € 98 680 € 49 626 €

2013 1,74 € 4 % 130 135 € 12 % 111 559 € 13 % 54 222 € 9 %

2014 1,80 € 3 % 132 817 € 2 % 114 238 € 2 % 54 012 € 0 %

2015 2,96 € 64 % 117 050 € -12 % 97 447 € -15 % 49 730 € -8 % 2016 3,23 € 9 % 122 888 € 5 % 107 297 € 10 % 32 542 € -35 % 2017 3,24 € 0 % 116 658 € -5 % 102 389 € -5 % 45 671 € 40 %

HCVA (Human Capital Value Added) kuvaa keskimääräisen työntekijän yritykselle tuomaa taloudellista arvoa. Luku saadaan vähentämällä liikevaihdosta kaikki kulut sekä henkilöstökulut.

Tämän jälkeen summa jaetaan henkilötyövuosilla. Tehoimun yksittäinen työntekijä toi vuonna 2017 runsaat 102 000 euroa liikevaihtoa. Tämä oli edellisvuotta 5% vähemmän ja 2012-2017 mediaania 2% vähemmän.

HCCF (Human Capital Cost Factor) kuvaa työntekijäkohtaisia henkilöstökuluja keskiarvotasolla.

Tehoimun työntekijäkohtaiset henkilöstökulut nousivat vuonna 2017 selvästi korkeammalle (45 671€), kuin edellisenä vuonna (2016: 32 442€). Tämä tarkoittaa, että 2017 henkilöstöön on sijoitettu työntekijää kohden 40% enemmän kuin vuonna 2016. Luku oli silti toisiksi alhaisin vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana. Tehoimun johto vahvisti, että vuoden 2017 henkilöstökulut ovat olleet korkeat mm. Draiwin kustannusten johdosta.

Kooste

Tehoimun strategisen hyvinvoinnin indikaattorien perusteella voidaan päätellä, että vuonna 2017 yrityksen tuottavuus on pysynyt hyvin korkeana merkittävästä henkilöstökulujen noususta huolimatta. Vaikka työntekijät ovat tuoneet HCVA ja HCRF indikaattoreilla mitattuna aikaisempaa vähemmän liikevaihtoa, liikevaihto on kasvanut henkilöstökuluja enemmän. Jos nämä tiedot suhteutetaan esimerkiksi keskimääräisiin poissaolotilastoihin, voidaan päätellä, että osa tuottavuudesta on mahdollisesti syntynyt vähentyneiden sairauspoissaolojen myötä. Myös korvattuja poissaoloja on vähemmän kuin aikaisemmin, vaikka työterveyden kustannukset ovatkin pysyneet lähes samana. Tehoimun johto kommentoi lukuja kertomalla, kuinka uusien työntekijöiden rekrytointi on lisännyt tuottavuutta, koska heille ei ole ehtinyt kertyä lomia ja aloittaessa heillä on myös muita alhaisemmat palkat.

Kaikkia neljää indikaattoria tulisi seurata aina toisten vastaavanlaisten indikaattorien kanssa ja usean vuoden aikajänteellä. Tuloksia tulkittaessa olisi myös oleellista tietää minkälaisia toimenpiteitä ja investointeja yrityksessä on tehty. Koska tämänkaltaiset tiedot on päätetty rajata tutkimuksen ulkopuolelle, myös lukujen tulkinta on rajallista.