Yksi arkistojen toimintaympäristöä mullistaneista tekijöistä tutkimuksen ajanjaksolla oli internet ja erilaisten sähköisten palvelujen esiinmarssi. Maanmittauslaitoksen
Arkisto-keskuksen johtaja Marja Rantalan (2006, 14) luvussa 2.2.2 esiteltyjen näkemysten mu-kaan digitalisoituva toimintaympäristö oli ajanut tutkijasalien käyttäjämäärät monin paikoin luisuun ja arkistoilta odotettiin entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatto-mia verkkopalveluita. Tutkimusaineisto tuki osittain Rantalan näkemystä, mutta digita-lisoitumisen vaikutus käyttäjä- ja käyttömääriin oli kuitenkin tutkimusjakson aikana tätä monitahoisempi. Vaikka negatiivisia vaikutuksia ilmeni, niin havaittavissa oli myös myönteistä kehitystä.
Kaikki tutkitut arkistot avasivat omat kotisivunsa internetiin 90-luvun puolivälin jäl-keen, vain muutaman vuoden sisällä toisistaan. Ensimmäisenä ehti Kansallisarkisto, jonka kotisivut julkistettiin vuonna 1995 (Arkistolaitos 1996, 6). Perustietojen lisäksi kotisivuille alettiin pian siirtää erilaisia aineistoluetteloita. Esimerkiksi arkistolaitoksen arkistotietokannan ensimmäinen osio, ns. perusrekisteri, avattiin verkkosivuille elo-kuussa 1997 (Arkistolaitos 1998, 45). Yksityiset keskusarkistot toteuttivat yhteistyössä YARK 2000 – projektin, jonka tavoitteena oli tarjota verkon välityksellä yhteinen rekis-teri arkistonmuodostajien perustiedoista (Työväen Arkisto 2001, 1).
Ennen sähköpostia erilaiset tiedustelut ja yhteydenotot tapahtuivat usein puhelimitse tai kirjeitse. Sähköpostin yleistyminen osoitti tutkimusmateriaalin perusteella laskevan asi-akkaiden kynnystä yhteydenottoihin. Vuonna 1999 sähköpostitse tapahtuvien tieduste-lujen määrän todettiin Työväen Arkistossa kasvaneen vuosi vuodelta, mitä havaintoa tuki myös kuvion 7 osoittama tasainen kasvu tiedustelujen määrässä (Työväen Arkisto 2000, 4). Samainen sähköpostin käytön yleistyminen yhteydenottovälineenä havaittiin kyseisenä vuonna myös Kirjallisuusarkistossa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000, 14). Myös Suomen Urheiluarkistossa uskottiin vuonna 2004, että kuvion 6 osoittamat tiedonhakujen nousujohteiset lukemat selittyivät sähköpostin vaikutuksella (Suomen Urheiluarkisto 2005). Vuonna 2008 mahdollisuutta tilata haluamaansa materiaalia etu-käteen valmiiksi arkiston tutkijatiloihin sähköpostitse käytettiin vilkkaasti (Suomen Ur-heiluarkisto 2009).
Tarkkoja tietoja kotisivujen kävijämääristä ei joko ollut käytettävissä, tiedot olivat liian katkonaisia tai muuten vertailukelvottomia pidempiaikaiseen seurantaan. Esimerkin vuoksi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto julkaisi toimintakertomuksessaan vuo-sina 2002–2006 nousujohteisia kävijämääriä, mutta vuonna 2007 raportointi oli karah-tanut teknisiin ongelmiin (Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto 2008).
Tiedonmu-rusten perusteella sivujen käyttäjämäärät olivat kasvavia myös muualla, esimerkiksi Kirjallisuusarkiston kotisivujen kävijämäärän todettiin kohonneen vuonna 2007 noin 20 prosenttia edellisvuodesta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008, 9). Samana vuonna Kansallisarkiston julkaisema tiedosto talvi- ja jatkosodan aikana kuolleista neuvos-tosotavangeista sekä Itä-Karjalan siviilileireillä menehtyneistä henkilöistä ladattiin noin 15 000 kertaa (Arkistolaitos 2008, 15).
Arkistojen hiljalleen laajentuneen palvelutarjonnan internetissä nähtiin alkujaan vaikut-taneen lähinnä positiivisesti käyttäjä- ja käyttömääriin. Suomen Urheiluarkisto arvioi vuonna 1998, että kotisivut ja niiltä löytyvät viitetiedot olivat tuoneet arkistolle uusia asiakkaita, jotka ilman sähköisiä palveluita tuskin olisivat osanneet muuten hakeutua heidän asiakkaakseen (Suomen Urheiluarkisto 1999). Kokemukset Yhdysvalloista ker-toivat samaa. Pelkkien viitetietojen tarjoaminen lisäsi arkiston asiakaskuntaa, mikäli ne olivat riittävän hyvin kuvailtuja. Arkistojen pariin etsiytyneet käyttäjäryhmät olivat usein vieläpä täysin uusia, jotka eivät aiemmin edes tienneet arkistojen tarjoavan heitä kiinnostavaa aineistoa. (Kilkki 1996, 26.)
Kirjallisuusarkiston mukaan vuonna 1999 toiminnan lisääntyminen verkossa ei ollut vaikuttanut vähentävästi muuhun käyttöön, päinvastoin tunnusluvut olivat kasvaneet kautta linjan, kuten kuvio 4 osoitti (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000, 14). Työ-väen Arkistossa saavutettiin vuonna 2003 kaikkien aikojen kävijäennätys ja saavutuk-seen nähtiin vaikuttaneen internetin käytön lisääntyminen ja arkiston kotisivuilta löyty-neet luettelot, joiden avulla käyttäjät saattoivat selailla arkiston tarjontaa kotipäätteel-tään käsin (Työväen Arkisto 2004, 8). Kansallisarkistossa internetin merkitys käyttö-määriin näkyi esimerkiksi vuonna 2008 siten, että ulkomailta tulleet selvityspyynnöt olivat yleistyneet (Arkistolaitos 2009, 12).
Vuonna 2001 Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston suurena projektina oli valoku-vien digitointi ja valokuvatietokannan rakentaminen. Tietokanta julkistettiin keväällä internetissä ja se keräsi kuukausittain noin tuhat kävijää. Hieman haaveillen todettiin, että jos osakin kävijöistä olisi vieraillut selaamassa valokuvia paikan päällä, olisi se nostanut roimasti asiakaskäyntien määrää. Internet-palvelun avulla asiakkaita kuitenkin todettiin pystyttävän palvelemaan ympäri vuorokauden, alkuperäisten kuvien kulumisel-ta säästyttiin ja kuvien digikulumisel-taalisten kopioiden kysyntä kasvoi merkittävästi.
Asiakirjo-jen siirtämisen internetiin todettiin houkutelleen aivan uusia asiakasryhmiä arkiston asiakkaiksi. (Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto 2002, 5.)
Internetin vaikutusta arkistojen käyttäjä- ja käyttömääriin ei siis nähty yksinomaan niitä kasvattavana tekijänä, jos mittarina olivat fyysiset käynnit arkiston tiloihin. Kirjalli-suusarkistossa arveltiin vuonna 1999, että kävijämäärien silloiseen laskuun olivat osasyynä kotisivujen kattavat perustiedot, eikä alustavia käyntejä enää tarvinnut välttä-mättä entiseen tapaan tehdä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000, 16). Kotisivujen kautta käytettävissä olleiden tietokantojen vähentävää vaikutusta kävijämääriin ounas-teltiin merkittäväksi myös Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa vuonna 2005 (Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto 2006, 11).
Kansallisarkistossa vähenivät vuonna 2007 sekä tutkijakäyntien, että asiakirjatilausten määrä. Osasyylliseksi tähän nähtiin sukututkimuksessa tarvitun aineiston parantunut saatavuus internetitse, sillä käyttäjäryhmistä erityisesti sukututkijat halusivat käyttää tietoaineistoja kotoaan käsin. Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä seurakuntien his-toriakirjojen HisKi – tietokanta tyydytti tätä tarvetta, mutta Nuortevan mukaan arkisto-laitoksen tehtävänä oli edelleen tuottaa sen rinnalle tarvittavia digitoituja alkuperäisai-neistoja. (Arkistolaitos 2008, 8-9.)
Vuonna 2009 asiakaskäyntien todettiin kokonaisuutena vähentyneen viime vuosina ar-kistolaitoksen yksiköissä. Ilmiö oli kansainvälinen ja johtui ennen kaikkea sähköisten aineistojen lisääntymisestä. (Arkistolaitos 2009, 5.) Arkistolaitoksen tulevan strategian suurimpana haasteena nähtiinkin sähköisten tietopalveluiden lisääminen niin, että ne palvelisivat tehokkaasti niin historian- kuin sukututkijoita (Arkistolaitos 2010, 5). Ar-kistolaitos ei ollut tavoitteensa kanssa yksin, sillä esimerkiksi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto visioi olevansa vuonna 2015 kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu arkisto, joka tarjoaa monipuolisia, asiakaslähtöisiä palveluita sekä perinteisesti, että sähköisesti (Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto 2010, 1).
5.4.1 Suomen Sukututkimusseuran HisKi -verkkopalvelu
Edellisessä luvussa nousi esille arkistojen omien sähköisten palveluiden osin vaillinai-nen kyky vastata kasvaneeseen kysyntään. Arkistoaineistoihin perustuvien verkkopalve-luiden tarjonta ei kuitenkaan sähköistymisen myötä ole jäänyt yksin arkistojen harteille ja kysyntää on ilmaantunut tyydyttämään myös ulkopuolisia toimijoita. Tutkimusjakson
loppupuolella laskeneille Kansallisarkiston käyttäjä- ja käyttömäärille nähtiin osasyyksi sukututkijoiden parantuneet mahdollisuudet tehdä tutkimustyötä kotipäätteeltään. Tässä yhteydessä mainittiin erityisesti Suomen Sukututkimusseuran HisKi – verkkopalvelu.
(Arkistolaitos 2007, 11). Tutkimalla kyseisen verkkopalvelun käyttömääriä on mahdol-lista tarkastella esitetyn argumentin paikkansapitävyyttä.
Historiakirjat – verkkopalvelu on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä sivusto, jon-ne on vuodesta 1996 kerätty vapaaehtoisvoimin sukututkimuksessa tarvittavia tietoja esimerkiksi kastetuista, vihityistä ja haudatuista. HisKi:n projektipäällikkö Riitta Roitto arveli, että palvelun alkuaikoina sukututkimukseen hurahtaneiden oli mentävä arkistoon tarkistamaan ja täydentämään löytämiään johtolankoja, mikä auttoi arkistoja lisäämään käyttäjä- ja käyttömääriään. Nykyisin hakutietokannan kasvaneen koon myötä vierailuja ei tarvitse enää aivan entiseen tapaan tehdä. (Roitto, R. 2011.)
Kuvio 8. Suomen Sukututkimusseuran HisKi -verkkopalvelun vuosittaisten hakujen määrän ja hakutietokannan koon kehitys vuosina 1996–2009. Lähde: Suomen Sukututkimusseura (2011).
Kuvio 8 osoittaa, kuinka internetin käytön yleistyessä ja tallennettujen tapahtumien määrän kasvaessa myös hakujen lukumäärä on tasaisesti lisääntynyt koko palvelun ole-massaolon ajan. Hakujen määrän hipoessa vuositasolla parhaimmillaan 16 miljoonaa
0 2000000 4000000 6000000 8000000 10000000 12000000 14000000 16000000 18000000
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hakujen määrä, kpl Hakutietokannan koko, tallennettua tapahtumaa
kappaletta, voi verkkopalvelun suosion todeta olleen ainakin osittain Kansallisarkiston laskeneiden käyttäjä- ja käyttömäärien taustalla. Ajateltaessa asiaa laajemmin arkistojen sähköisten palveluiden kannalta, on HisKi oiva esimerkki siitä, kuinka suuri potentiaali arkistoaineistolla voi olla käyttäjä- ja käyttömäärien suhteen, mikäli tarjottu aineisto herättää kiinnostusta suuren käyttäjäkunnan keskuudessa sekä se on helposti saatavilla ja käytettävissä.