Tutkittu kahdenkymmenen vuoden ajanjakso oli kokonaisuutena arkistolle käyttäjä- ja käyttömäärin mitattuna varsin hyvää aikaa. Kuten luvusta 4 aiemmin kävi ilmi, niin arkistojen käyttöä mittaavat tunnusluvut pysyttelivät pääosin korkeampina, kuin verrok-kivuonna 1989. Syyt käyttäjä- ja käyttömäärien muutosten takaa paljastuivat melko sa-mankaltaisiksi, vaikka tutkimuksessa käsitellyt arkistot edustivat eri kokoluokkia, toi-mivat osin erilaisissa toimintaympäristöissä ja palvelivat erilaisia asiakasryhmiä. Ky-seisten syiden vaikutusten voimakkuus sen sijaan vaihteli arkistoittain.
Ulkoisina tekijöinä voi pitää sellaisia syitä, joihin arkistoilla oli vain vähän tai ei ollen-kaan suoria vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi talouslaman myötä lisääntynyt tutki-mustyö, erityisesti sukututkimus, sai Kansallisarkiston käyttäjä- ja käyttömäärät hipo-maan ennätyslukemia 1990-luvulla. Samaten Oulun maakunta-arkistoa ruuhkauttaneet selvitykset lappalaisjälkeläisyydestä saivat alkunsa lakimuutoksesta, ei arkiston omista toimista. Vastaavasti vakiintuneempaa tutkijakuntaa palveleva Kirjallisuusarkisto ei kokenut yhtä vahvasti ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa heilahtelua, vaikka myös siellä esimerkiksi kulttuuri- ja tutkimuspoliittisten muutosten havainnoitiin vaikuttavan käyt-täjä- ja käyttömääriin.
Aineiston laajemmalti herättämän kiinnostuksen vaikutus käyttäjä- ja käyttömääriin näkyi sukututkijoiden suosiman aineiston ohella myös esimerkiksi silloin, kun aiemmin salatun arkistoaineiston lakisääteinen vapauttaminen houkutteli käyttäjiä arkistoon.
Esimerkkinä tästä toimi vuonna 1992 vapautuneet sekä kiinnostusta herättäneet Etsivän Keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin arkistot. Pienemmissä ja vahvemmin erikoistu-neissa arkistoissa yksittäisen tutkimusprojektin vaikutus riitti saamaan aikaan voimakas-ta heilahtelua käyttäjä- ja käyttömäärissä.
Arkistoaineistoa kohtaan osoitettu kiinnostus ei kuitenkaan ollut täysin ulkoisten voimi-en ja virtaustvoimi-en armoilla. Arkistoja ja niidvoimi-en aineistoja kohtaan pyrittiin kaikissa tutki-muksen yksiköissä luomaan mielenkiintoa erilaisilla näkyvyyttä parantavilla toimenpi-teillä. Tutkimusaineiston perusteella kokemukset näyttelyiden, mediatempausten ja muiden näkyvyyttä parantaneiden toimenpiteiden järjestämisestä nähtiin kaikkialla vai-kuttaneen suotuisasti käyttäjä- ja käyttömääriin. Resurssieroista johtuen toimenpiteiden suunnitelmallisuus, esiintymistiheys ja suureellisuus kuitenkin vaihtelivat, minkä vuoksi vaikutukset jäivät pienemmissä arkistoissa vaatimattomammiksi.
Kaikki tutkimuksen arkistot olivat kiinnostuneita käyttäjistään ja ne kokivat asiakaspal-velun keskeiseksi menestystekijäkseen. Tutkijasaleissa suoritettujen tutkimusten perus-teella arkistot saivatkin asiakaspalvelustaan mairittelevia arvosanoja. Arkistoaineistoja pyrittiin saattamaan paremmin tutkijoiden tietoon ja käyttöön hiomalla palveluita jatku-vasti paremmiksi. Eri arkistojen väliltä ei tässä yhteydessä juurikaan löytynyt eroja.
Palveluiden hinnankorotukset puolestaan vähensivät poikkeuksetta niiden kysyntää.
Myös asiakastilojen vaikutus käyttäjä- ja käyttömääriin osoittautui merkittäväksi sekä kasvattavana, että niitä vähentävänä tekijänä.
Vaikka arkistoissa suoritetut käyttäjätutkimukset paljastivat asiakaspalvelun olevan kel-po tolalla, niin nurinaa käyttäjäkunnassa aiheuttivat esimerkiksi liian lyhyet aukioloajat ja puutteelliset verkkopalvelut. Resurssien rajallisuus toimikin taustalla enemmän tai vähemmän jarruttava tekijänä kaikissa käyttäjä- ja käyttömääriin vaikuttaneissa syissä.
Vaikka arkistot toimivat niille osoitettujen määrärahojen puitteissa, niin kyse on aina myös talon sisäisistä painotuksista ja valinnoista.
Ulkoisista vaikutustekijöistä ongelmalliseksi palveluiden kannalta nousi tutkimusjaksol-le osunut internetin ytutkimusjaksol-leistyminen ja toimintaympäristön digitalisoituminen. Internetin vaikutus nähtiin jokaisessa arkistossa alkujaan lähinnä positiivisena. Kotisivujen kautta niiden tunnettuus parani ja palvelujen piiriin tuli kokonaan uusia käyttäjiä. Merkkejä päinvastaisesta muutoksesta nähtiin ensimmäisenä arkistolaitoksen yksiköissä, kun tut-kimusjakson loppua kohden sukututkijat alkoivat enenevissä määrin suorittaa tutkimus-ta tutkijasalien sijaan kotipäätteeltään käsin. Tämän tutkimuksen puitteissa vielä vaiku-tukseltaan piilevä, mutta käyttäjä- ja käyttömäärien kannalta merkittävä ulkoinen uhkan muodostaa huomio, että entistä enemmän myös akateemiset tutkijat tyytyvät siihen, mitä kykenevät tietoverkosta löytämään. Arkistolaitoksen yksiköitä lukuun ottamatta
internetin käytön lisääntymisen ja käyttäjien toimintatapojen muutoksen vaikutusta ei vielä liiemmin pystynyt todentamaan.
Tutkimusaineistosta oli poimittavissa vielä heikompia signaaleja, joiden merkitys käyt-täjä- ja käyttömäärille voi jatkossa olla kasvava. Yhteistyö sidosryhmien, esimerkiksi yliopistojen kanssa, oli ollut kaikille arkistoille perinteinen toimintatapa ja keino lisätä käyttäjä- ja käyttömääriään. Tutkimusjaksolla lisääntyi myös kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyö. Kaiken kaikkiaan arkistojen käyttäjä- ja käyttömääriin vaikutta-neet syyt paljastuivat tutkimuksessa varsin yhteneväisiksi.
6 PÄÄTELMÄT JA POHDINTA
Arkistojen ja arkistotieteen kasvanut kiinnostus käyttäjää kohtaan kumpuaa viime vuo-sikymmenten aikana tapahtuneista toimintaympäristön muutoksista. Arkistojen on entis-tä enemmän perusteltava toimintaansa yhteiskunnalle konkreettisten mittareiden avulla, kuten käyttäjä- ja käyttömäärillä. Samaan aikaan internet on alati kiihtyvällä tahdilla ollut mullistamassa sitä, kuinka tietoa etsitään ja käytetään. Arkistoala ei juuri ole voi-nut vaikuttaa näihin ulkopuolelta tulleisiin vaikutustekijöihin, mutta sen on mahdollista sopeutua tilanteeseen kääntämällä katsettaan entistä enemmän kohti käyttäjää ja hänen tarpeitaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vastata haasteeseen ammentamalla oppia lähimen-neisyydestä. Tehtävänä oli kahdenkymmenen vuoden ajanjaksoa tarkastelemalla löytää eväitä arkistotoiminnan tämän päivän suunnittelutyöhön. Käyttäjä- ja käyttömääriin vaikuttaneet syyt paljastuivat tutkimuksessa varsin yhteneväisiksi, vaikka tarkastelun alla oli joukko erilaisia yksiköitä. Kaikkiaan ajanjakso osoittautui toiminnan tunnuslu-kujen valossa arkistoille kokonaisuutena varsin menestyksekkääksi. Tutkimuksessa pal-jastuneita vaikutustekijöitä tarkastelemalla oli toiminnasta silti löydettävissä myös pet-rattavaa.
Kelpo perusta käyttäjälähtöisyyden kehittämiselle on jo olemassa, sillä jokainen tutki-muksen arkistoista vaikutti olevan aidosti kiinnostunut käyttäjistään sekä käyttäjä- ja käyttömäärien muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä. Tietämystä lisättiin suorittamalla tutkijasalissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti käyttäjätutkimuksia. Jaan kuitenkin Grimardin (2004, 69–70) esittämän huolen siitä, ovatko nämä tutkimukset olleet riittä-vän tavoitteellisia ollakseen todella hyödyksi päätöksenteolle. Käyttäjien tarkempi tun-temus voisi mahdollistaa esimerkiksi yksittäisten asiakasryhmien tarpeiden mukaan räätälöityjen palveluiden suunnittelun niin tietoverkossa, kuin tutkijasaleissakin. Arkis-totiede on pyrkinyt vastamaan tarpeeseen ja arkistojen olisi hyödyllistä tutustua esimer-kiksi aiemmin tutkimuksessa esitellyn Archival Metrics – projektin tuloksiin.
Tietotekniikkaa alettiin hyödyntää arkistoissa jo verrattain varhain, mutta internetin no-peasti aikaansaama muutos toimintaympäristöön onnistui silti yllättämään arkistot. Tut-kimustulosten perusteella kasvanutta verkkopalvelujen kysyntää ei kyetty täysin tyydyt-tämään, mikä ilmeni erityisesti arkistolaitoksen yksiköiden laskeneina käyttäjä- ja
käyt-tömäärinä tutkimusjakson lopulla. Huolestuttavana alajuonteena tutkimusaineistosta nousi historiantutkijoiden taipumus entistä enemmän luottaa vain internetistä löytyvään tietoon (Arkistolaitos 2007, 11). Tässä on valistustyön paikka.
Internet ei kuitenkaan ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus ja tutkimustulosten perus-teella moni arkisto ohjaa vastaisuudessa entistä enemmän resurssejaan verkkopalvelui-den kehittämiseen. Käyttäjien siirtyessä verkkoon tämä on luonteva painotus ja suuntaus etsiä tietoa enenevissä määrin internetistä on samalla valjastettavissa myös arkistojen voimavaraksi. Arkistojen yhteiskunnallisen tehtävän kannalta aineistojen digitointi ja välittäminen tietoverkkojen välityksellä mahdollistaa niiden tasapuolisemman tarjoami-sen kaikille kansalaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Tavoiteltaessa käyttäjä- ja käyttömäärien kasvattamista löytyy paljon kasvupotentiaalia juuri perinteisten tutkija-piirien ulkopuolelta.
Suomen Sukututkimusseuran HisKi – verkkopalvelu osoitti arkistoaineiston tietoverk-kopotentiaalin luvussa 5.4.1. Sukututkimusaineiston suosiosta johtuen palvelu keräsi huomattavan määrän käyttäjiä, mutta kaikki arkistoaineisto ei tietenkään automaattisesti nauti vastaavanlaisesta suuren yleisön kiinnostuksesta. Saavuttaakseen mielekkäitä käyttäjä- ja käyttömääriä arkistojen on itse luotava kiinnostusta arkistoaineistojaan koh-taan. Nykyisessä toimintaympäristössä tietoisuuden lisääminen arkistojen toiminnasta sekä niiden aineistoista ja palveluista on tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeistä.
Tutkimuksen arkistot olivat panostaneet näkyvyyteensä monin eri tavoin, mutta erityi-sesti tietoverkkojen hyödyntämisessä on vielä opeteltavaa. Pelkkä kotisivu yhteystietoi-neen ja aineistoluetteloiyhteystietoi-neen ei sosiaalisen median aikakaudella tahdo enää riittää.
Arkistoaineistoihin luotavan kiinnostuksen ohella olisi myös kyettävä madaltamaan kynnystä niiden käyttöön sekä tutkijasaleissa, että verkkopalveluissa. Tutkijasalipalve-luistaan arkistot olivat saaneet pääosin hyvää palautetta läpi tutkimusjakson ja niiden kehittämiseen arkistot olivat kiinnittäneet melko ansiokkaasti huomiota. Tietoverkoissa tilanne on vaikeampi, sillä pelkkä asiakirjojen digitointi ei ole avain onneen. Kuten Eli-zabeth Yakel (2000, 143) totesi, niin verkkopalveluista uupuu arkistonhoitajan ohjaava toiminta käyttäjän ja arkistoaineiston välillä. Verkkopalveluiden käytettävyyden tutki-minen ja kehittätutki-minen onkin eräs arkistoalan keskeisistä haasteista tulevaisuudessa, jotta niiden täysimääräinen potentiaali käyttäjä- ja käyttömäärien kannalta saataisiin lunastettua.
Tutkijatilojen merkitys käyttäjä- ja käyttömääriä ohjaavana vaikutustekijänä toistui eri arkistoissa läpi tutkimusjakson. Tiettyyn rajaan asti toimintaa tutkijatiloissa voidaan parantaa järjestelemällä niitä uudelleen, mutta niukkenevien voimavarojen puristuksessa mahdollisuuksia suurempiin remontteihin ja muihin satsauksiin lienee tulevaisuudessa tarjolla rajoitetusti. Internetin välityksellä tarjottavien virtuaalisten tutkijasalien kehitty-essä ne tarjoavat arkistoille mahdollisuuden kuitenkin osin kiertää näitä rajoituksia.
Niukat resurssit suhteessa laajenevaan tehtäväkenttään olivat toistuva teema tutkimus-materiaalissa, kun vähemmällä vaadittiin tehtäväksi enemmän. Helpotusta tilanteeseen on haettavissa yhteistyön kautta. Arkistoilla olisi mahdollisuus tiivistää keskinäistä yh-teistyötään esimerkiksi verkkopalveluiden kehitystyössä sekä näkyvyyttä parantavissa voimanponnistuksissa. Muutama esimerkki tällaisesta yhteistoiminnasta tutkimusaineis-tosta jo löytyi. Vastuuta jakamalla yksittäisen arkiston taakka ei muodostuisi niin ras-kaaksi. Luontaisia yhteistyökumppaneita ovat myös yliopistot, kirjastot ja museot, mut-ta tilaisuuden tullen ajatusmut-ta kannatmut-taa laajenmut-taa rohkeasti myös perinteisten piirien ul-kopuolelle.
Arkistotieteen tehtävänä on osaltaan tukea arkistoalaa selviytymään haasteistaan. Tä-män tutkimuksen vahvuus oli sen laaja-alaisuudessa, sillä tarkasteltavana olivat seitse-män arkiston tapahtumat kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolta. Tutkimuksen laajuu-desta ja kuvailevasta luonteesta johtuen heikkoutena oli useiden ilmiöiden verrattain ylimalkainen tarkastelu, mikä puolestaan jättää paljon mahdollisuuksia jatkotutkimuk-selle. Arkistotiede on kansainvälisesti ollut enenevissä määrin kiinnostunut käyttäjistä jo 1980-luvulta asti, mutta kotimainen näkökulma on jäänyt vajavaiseksi. Tämän tutki-muksen yhtenä tarkoituksena oli tasoittaa polkua jatkotutkimukselle. Aineistosta nousi useampiakin aihealueita, jotka vaatisivat tarkempaa tutkimusta. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Archival Metrics – projektin löydösten soveltuvuus kotimaiseen toimin-taympäristöön, erilaisten kehitteillä olevien verkkopalveluiden käytettävyyden tutkimus ja arkistojen tilasuunnittelun tarkastelu.
Kaiken teknologiahuuman keskellä arkistojen ei kannata toimintaa suunnitellessaan unohtaa perinteisiä palvelumuotoja ja niiden kehittämistä. Tutkimustulokset osoittivat, kuinka merkittävä vaikutus näillä toimenpiteillä oli ollut käyttäjä- ja käyttömäärien ke-hitykseen. Kaiken päätöksenteon tueksi tulisi kuitenkin panostaa entistä tarkempaan ja suunnitelmallisempaan käyttäjätutkimukseen.
LÄHTEET
Tutkimusaineisto
Arkistolaitos 1992: Valtionarkiston ja maakunta-arkistojen toimintakertomus. 1993.
Helsinki: Valtionarkisto.
Arkistolaitos 1993: Valtionarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 1994. Hel-sinki: Valtionarkisto.
Arkistolaitos 1994: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 1995. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 1995: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 1996. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 1996: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 1997. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 1997: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 1998. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 1998. Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 1999. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 1999: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2000. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2000: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2001. Hel-sinki.
Arkistolaitos 2001: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2002. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2002: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2003. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2003: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2004. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2004: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2005. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2005: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2006. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2007: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2008. Hel-sinki: Kansallisarkisto
Arkistolaitos 2008: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2009. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Arkistolaitos 2009: Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus. 2010. Hel-sinki: Kansallisarkisto.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1991. Vuosi- ja toimintakertomus 1990. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1994. Vuosi- ja toimintakertomus 1993. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1995. Vuosi- ja toimintakertomus 1994. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1996. Vuosi- ja toimintakertomus 1995. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1999. Vuosi- ja toimintakertomus 1998. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2000. Vuosi- ja toimintakertomus 1999. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2001. Vuosi- ja toimintakertomus 2000. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2002. Vuosi- ja toimintakertomus 2001. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2003. Vuosi- ja toimintakertomus 2002. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2004. Vuosi- ja toimintakertomus 2003. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2006. Vuosi- ja toimintakertomus 2005. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2007. Vuosi- ja toimintakertomus 2006. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2008. Vuosi- ja toimintakertomus 2007. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2009. Vuosi- ja toimintakertomus 2008. Helsinki:
SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2010. Vuosi- ja toimintakertomus 2009. Helsinki:
SKS.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1990. Toimintakertomus 1989. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1991. Toimintakertomus 1990. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1992. Toimintakertomus 1991. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1993. Toimintakertomus 1992. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1996. Toimintakertomus 1995. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1997. Toimintakertomus 1996. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1998. Toimintakertomus 1997. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 1999. Toimintakertomus 1998. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 2002. Toimintakertomus 2001. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 2006. Toimintakertomus 2005. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 2008. Toimintakertomus 2007. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 2009. Toimintakertomus 2008. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. 2010. Toimintakertomus 2009. Mikkeli: Suo-men Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 1996. Toimintakertomus 1995. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 1998. Toimintakertomus 1997. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 1999. Toimintakertomus 1998. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2000. Toimintakertomus 1999. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2003. Toimintakertomus 2002. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2004. Toimintakertomus 2003. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2005. Toimintakertomus 2004. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2006. Toimintakertomus 2005. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2009. Toimintakertomus 2008. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheiluarkisto. 2010. Toimintakertomus 2009. Helsinki: Suomen Urheilumu-seosäätiö.
Suomen Urheilun Keskusarkisto. 1991. Toimintakertomus 1990. Helsinki: Suomen Ur-heilumuseosäätiö.
Suomen Urheilun Keskusarkisto. 1993. Toimintakertomus 1992. Helsinki: Suomen Ur-heilumuseosäätiö.
Suomen Urheilun Keskusarkisto. 1994. Toimintakertomus 1993. Helsinki: Suomen Ur-heilumuseosäätiö.
Työväen Arkisto. 1990. Toimintakertomus 1989. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1991. Toimintakertomus 1990. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1992. Toimintakertomus 1991. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1993. Toimintakertomus 1992. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1994. Toimintakertomus 1993. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1995. Toimintakertomus 1994. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1997. Toimintakertomus 1996. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1998. Toimintakertomus 1997. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 1999. Toimintakertomus 1998. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2000. Toimintakertomus 1999. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2001. Toimintakertomus 2000. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2002. Toimintakertomus 2001. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2004. Toimintakertomus 2003. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2006. Toimintakertomus 2005. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2007. Toimintakertomus 2006. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2008. Toimintakertomus 2007. Helsinki: Työväen Arkisto.
Työväen Arkisto. 2010. Toimintakertomus 2009. Helsinki: Työväen Arkisto.
Tutkimuskirjallisuus
Alm, O. 2009. Esillä makeat muistot – Arkistojen päivänä tehdään Elkaa tunnetuksi.
Faili (4), 4.
Altman, B. & Nemmers J. R. 2001. The Usability of On-live Archival Resources: The Polaris Project Finding Aid. The American Archivist 64, 121–131.
Arkistolaitoksen strategia 2015. 2010.
<http://www.arkisto.fi/uploads/Arkistolaitos/Strategia_visio_ja_arvot/arkistolaitoksen_s trategia_2015.pdf> (käytetty 1.5.2012).
Arkistolaitos. 2007. Arkistolaitoksen yksityisarkistostrategia 2007–2015.
<http://www.arkisto.fi/uploads/Arkistolaitos/Teht%C3%A4v%C3%A4t%20ja%20toimi nta/Yksityisarkistot/yksityisarkistostrategia.pdf> (käytetty 30.4.2012).
Arkistolaitos. 2009. Asiakirjahallinnon itsearviointiopas CAF:n mukaan.
<http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-oppaat/caf-itsearviointiopas/tulosten-arviointi/> (käytetty 30.4.2012).
Arkistolaki 23.9.1994 / 831.
Asetus arkistolaitoksesta 23.9.1994/832.
Conway, P. 1986. Facts and frameworks: an approach to studying the users of archives.
American Archivist 49, 393-408.
Craig, B. 1998. Old Myths in New Clothes: Expectations of Archive Users. Archivaria 45, 118-126.
Dowler, L. 1988. The Role of Use in Defining Archival Practice and Principles: A Re-search Agenda for the Availability and Use of Records. The American Archivist 51 (1-2), 74-86.
Duff, W. M., Dryden, J., Linkilde, C., Cherry, J. & Bogomazova, E. 2008. Archivists’
Views of User-based Evaluation: Benefits, Barriers, and Requirements. The American Archivist 71, 144-166.
Duff, M. W. & Johnson, C. A. 2003. Where Is the List with All the Names? Infor-mation-Seeking Behavior of Genealogists. The American Archivist (66), 79-95.
Duff, W. M, Yakel, E., Tibbo, H. R., Cherry, J. M., McKay, A., Krause, M. G. & Shef-field, R. 2010. The Development, Testing, and Evaluation of the Archival Metrics Toolkits. The American Archivist 73, 569-599.
Forssell, C. 2006. Arkistojen ulkopuoliset suhteet. Arkistoviesti (3), 9-11.
Grimard, J. 2004. Program Evaluation and Archives: “Appraising” Archival Work and Achievements. Archivaria 57, 69-87.
Haario, P. 1994. Laadukas ja tuloksellinen arkistotoimi. Arkistoviesti (2), 21-23.
Hanhisalo, P. 2000. Ovatko markkinointi ja kaupallisuus tulossa arkistoihinkin? Arkis-toviestoviesti (4), 19-20.
Kajanne, V. 2003. Poimintoja Tukholman Arkistoviikon annista. Arkistoviesti (3), 55-59.
Karjalainen, M. 2010. Arkistolaitoksella tyytyväisiä asiakkaita. Akti (3), 6.
Kilkki, J. 1996. Arkistoteoriaa ja ATK:ta Kalifornian auringon alla. Arkistoviesti (3), 25-29.
Kilkki, J. 2010. Arkistot 2.0 mullistaa arkistojen tietopalvelua. Akti (3), 8-9.
Laine, K. 2003. Emot publiken – arkistot ja PR-toiminta. Arkistoviesti (3), 14.
Lehtonen, M. 2011. SKS:n arkistot palvelevat uusituissa tiloissa. Akti (1), 21.
Litzen, V. 1992. Tulva. Arkistotiedote (1), 3.
Lybeck, Jari. 2006. Arkistot yhteiskunnan toimiva muisti. Helsinki: Arkistolaitos.
Maher, W. 1986. The Use of User Studies. The Midwestern Archivist (11) 1, 15-26.
Mäkinen, M. 2008. Sähköinen kohtaaminen. Arkistoviesti (1), 4.
Nuorteva, J. 2010. Arkistojen aukioloajat ja asiakaspalvelu. Näkökulmia arkistosta – blogi. <http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.com/2010/04/arkistojen-aukioloajat-ja.html> (käytetty 12.3.2012)
Nuorteva, J. 2010. Arkistolaitoksen strategia katsoo kohti vuotta 2015. Akti (1), 6-7.
Palonen, O. 2008. Asiakas on kuningas. Faili (2), 3.
Palonen, O. 2008. Suomen digitaalinen kirjasto syntyy vain yhteistyöllä. Faili (2), 18-19.
Palonen, O. 2011. Kulttuuriaineiston oltava saavutettavissa. Faili (3), 7.
Peltonen, U. 2007. Ääniraati-illassa kuultiin ihmisen ääniä. Arkistoviesti (3), 15.
Rantala, M. 2006. Arkistoaineiston käytettävyys – arkistojen tietopalvelujen kehittämi-sen haasteet. Arkistoviesti (2), 12-14.
Roitto, R. Re: HisKi-verkkopalvelusta. Vastaanottaja: Tero Lönnström. Lähetetty 13.3.2011. [Viitattu 24.11.2011]. Yksityinen sähköpostiviesti.
Saarenheimo, J. 1993. Kleion vai Mnemosynen palveluja? Länsimaisten arkistojen käsi-tys tehtävistään ja roolistaan eri aikoina. Teoksessa ”Keskusteluja professorin kanssa.
Veikko Litzen 60 vuotta 1.12.1993”. Turku: Turun Yliopisto, 413-428.
Stormbom, S. 1995. Yleiset kirjastot laman kourissa - tietotekniikkaa ja organisaa-tiomuutoksia. Kirjastotiede ja informatiikka 14 (1): 15-19.
Suomen Sukututkimusseura. 2011. HisKi-tilastot.
<http://hiski.genealogia.fi/historia/tilastot/> (Käytetty 20.3.2011).
Vanhanen, L. 1994. 4th European Conference on Archives. Arkistoviesti (3), 51-52.
Voutilainen, T. Postmodernia arkistotiedettä – Mikkelin arkistotieteellisen seminaarin antia. 2003. Arkistoviesti (2), 11-26.
Yakel, E. 2000. Thinking inside and outside the Boxes: Archival Reference Services at the Turn of the Century. Archivaria 49, 140-160.
Yakel, E. & Torres D. A. 2003. AI: Archival Intelligence and User Expertise. The American Archivist (66), 51-78.
LIITTEET
Liite 1. Käyttäjä- ja käyttömäärät
Kansallisarkisto
Jyväskylän maakunta-arkisto
Oulun maakunta-arkisto
SKS:n Kirjallisuusarkisto
Suomen Elinkeinoelämän
Suomen
Työväen Arkisto