4. ÄÄNIYMPÄRISTÖN KUVAUS
4.2 T UTKITTAVIEN SUHDE MELUUN
Yksi haastateltavista toi esille sen seikan, että vaikka melu on häiritsevää, eikä tunnu mukavalta, niin silti siihen voi liittyä myös positiivisia mielleyhtymiä.
Toni: Toisaalta taas osa noista häiritsevistä äänistäki, ni niistä kuitenki yhistyy johonkin sillein miellyttävään tapahtumaan. Miettii justiinsa ko-neen lähtee ni, jos on kylymä tuntuu, miettii, että kuuluu kun se pistää te-hoja, että kohtaa saa lähtee lämpimään sisälle … se niinku kuitenkin tulee
semmonen positiivinen olo, vaikka se ei välttämättä se miellyttävin ääni oo sitten se tönäsee hanat auki siitä vierestä (RH1: 6-7)
Myös toisessa haastattelussa haastateltava kertoi, kuinka hänestä päivän viimeinen moottorin sammutus tuntuu hyvältä, koska se merkitsee (työ)päivän päättymistä. Yksi henkilökunnasta kertoi yhden tietyn signaalin olevan miellyttävä, koska signaali merkit-si hänelle toimintaa. Työympäristön äänimaiseman eri äänille syntyy merkit-siis myös henkilö-kohtaisia merkityksiä jaettujen merkitysten lisäksi. Teorialuvussa käsittelin äänien kon-notaatioita, jotka ovat äänien merkityksiä henkilökohtaisella tasolla. Näissä henkilökoh-taisissa merkityksissä näkyy vastaajien äänimaisemakompetenssin kolmas taso.
Suhtautuminen joihinkin häiritseviin ääniin voi myös muuttua ääniin tottumisen myötä.
Yksi haastateltavista piti normaalina sitä, että tiettyihin ympäristön ääniin tottuu, kun työskentelee pitkään samassa ympäristössä. Ne äänet, mihin ei totu, hän luokitteli me-luksi. Myös toisessa haastattelussa haastateltava kuvasi ääniin tottumista.
Otto: Ei kaikki häiritseviä oo, se on tottumiskysymys. Et ihan ensimmäistä kertaa ku tänne tuli ja koneen crankausäänen (suihkumoottorin käynnis-tymisen aikana kuuluva matala jurina) kuuli ni sehän oli semmonen, että piti mahaa piellä ettei oksenna – (Naurahtelua) – mutta sitten se loppuvai-heessa alkaa olla semmonen, että amekille (apumekaanikolle) leviää hymy siinä vaiheessa (hymähtäen) kun tota ni kuuluu käynnistysääni … (RH1:
6)
Tässä haastattelupätkässä kuvattu tottuminen on ääritapaus, mutta osoittaa sen, kuinka sopeutuvaisia ihmiset ovat ympäristönsä suhteen. Henkilökunnan joukossa oli kaksi henkilöä, jotka olivat olleet pitkään poissa varsinaiselta työpisteeltään eri syiden vuoksi ja kertoivat suhtautumisestaan ääniin. Molemmat sanoivat huomanneensa, että kaikki äänet kuulostivat voimakkaammilta, kuin mitä he muistivat. Äänet ja niiden merkitykset itsessään olivat tuttuja, mutta niiden voimakkuus oli yllättänyt molemmat. Toinen näistä vertasi kuulohavaintoja myös muihin aistihavaintoihin. Hän totesi, että myös kaikki hajut tuntuvat voimakkaammilta.
Olin toisen mekaanikon kanssa tekemässä vikahuoltoa lentokonehallissa.
Ulkona oli 25 astetta pakkasta ja aina kun hallin iso ovi avattiin kylmää
ilmaa tulvi sisälle. Esimies kävi katsomassa korjauksen edistymistä ja ky-syi meiltä: ”onko huono paikka huoltaa, kun on paljon lentomelua?” Työ-kaverini vastasi: ”Melun kanssa pärjää, mutta kylmä on pahempi.” (KPK)
Edellä kuvatun kaltaisia keskusteluja käytiin muutenkin henkilökunnan kesken ja kai-kissa mainittiin että koneiden aiheuttamaan meluun on ehtinyt tottua, mutta uudet kovat äänet ovat häiritsevämpiä. Tähän saattaa olla syynä se, että lentomelu on jokseenkin aina ennustettavissa, joten siltä pysty halutessaan suojautumaan jo etukäteen. Teorialu-vussa esittelin Truaxin ajatuksen, jonka mukaan häiritseviin ääniin tottuminen johtuu siitä, että ettei pieneen vaivaan viitsitä puuttua. Mekaanikkojen työympäristön äänimai-semassa melu on kuitenkin niin sisäänrakennettu ominaisuus, ettei mekaanikoille oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin oppia sietämään ja tottua työympäristönsä melua.
Melun myös viestittää asioita mekaanikkojen akustisen yhteisön jäsenille, jolloin melul-la on viestinnän kannalta myös muita ominaisuuksia kuin kommunikaation estäminen.
Havainnoinnin aikana tämä tuli selvästi esille siinä, kuinka mekaanikot reagoivat eri aikoina kuuluvaan lentokoneiden meluun ja melun voimakkuuteen. Normaalina lento-päivänä lentokierroksilla on tietty rytmi, joka toistuu lähes samanlaisena lentopäivästä toiseen. Harjoituksissa, tai muuten poikkeavina päivinä tämä lentorytmi saattaa poiketa normaalista, mutta yhteistä näille molemmille tapauksille on se, että lentokoneet lähte-vät lennolle samaan aikaan ja palaavat samaan aikaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, että mekaanikkojen muodostama akustinen yhteisö huomaa, mikäli lentomelua kuuluu tuosta rytmistä poikkeavaan aikaan. Useasti poikkeavaan aikaan kuuluva lentomelu aiheutti keskustelua henkilökunnan keskuudessa melun aiheuttajasta. Myös poikkeuk-sellisen voimakas melu aiheutti samanlaista keskustelua. Apumekaanikot kertoivat haastatteluissa, että vaikka he ovat palveluksessa muualla kuin laivueessa, niin he kiin-nittävät huomiota lentomeluun. Myös apumekaanikot kertoivat että poikkeavaan aikaan kuuluva tai poikkeavan voimakas melu aiheutti keskustelua apumekaanikkojen parissa.
Tässä tapauksessa melu kertoo akustiselle yhteisölle mitä yhteisön ympäristössä tapah-tuu. Tällöin melu toimii tiedonhankinnan prosessissa Truaxin tarkoittamalla ensimmäi-sellä tavalla (kts. Teorialuku, 3.2 Melu).
Lentokoneet ja lentokoneella työskentely aiheuttaa myös muita ääniä kuin lentomelua.
Osa näistäkin äänistä voidaan meluksi. Yleisin tällaisesta melusta haastatteluissa annet-tu esimerkki oli Hornetin oma jäähdytyspuhallin. Haastatteluissa nousi esille nämä
työskentelystä johtuvat äänet, jotka kertovat koneella työskentelevälle ryhmälle, mitä muut ryhmän jäsenet tekevät.
Juho: Kyllähän sitä ainakin sen verran jos toinen on vaikka ohjaamossa … kokkeilee tuulettimet sun muut ja penkin korkeudensäätö, ni kyllä sen kuulee -
??: Trimmiä
Juho: - siitä sinne alas, niin, säätää polkimia niin suunnilleen tietää, että … mitä siellä tapahtuu tällä hetkellä
Markus: Sitten ylleensä, että jos ite oot just yläkertaa tarkastamassa ja oot menossa siellä siiven päällä, ni kuuluu sieltä kun alhaalta joku aukoo niitä luukkuja, tekee ne tarkastukset sinne tiloihin
Hannes: Se kuuluu hyvin ja sitten, jos joku pyörittää ahinta, niin se kuuluu kanssa aika selvästi (RH2: 3)
Tässä haastateltavat kertovat, kuinka aamutarkastuksen toimenpiteitä tehdessä voi kuulla, mitä muut työryhmän jäsenet tekevät. Jotta tällainen seuraaminen on mahdollis-ta, niin seuraajan on itse täytynyt tehdä kyseinen tarkastus, jota kautta on syntynyt tieto siitä, miltä tarkastuksen tekeminen kuulostaa. Haastateltavat mainitsivat myös tässä yhteydessä sen, että tällainen seuraaminen on mahdollista vain silloin kun melua on vähän.