A KUSTINEN YHTEISÖ

Akustisen yhteisön malli syntyi World Soundscape Projectin tutkimuksessa Five Villa-ge Soundscapes (Truax 2009: 286). Truax määrittelee akustisen yhteisön äänimaise-maksi, jossa asuville yksilöille akustisella informaatiolla on tärkeä rooli (2001: 65).

Elinkelpoinen ja toimiva akustinen yhteisö on Truaxin mukaan sellainen, jossa äänellä on positiivinen ja merkittävä rooli äänimaisemassa ja yhteisön ihmisten elämässä (2009:

287). Akustisen yhteisön tulisi olla tasapainoinen järjestelmä, joka akustisen ekologian näkökulmasta sisältää äänistä monia eri variaatioita. Nämä äänet ovat olemassa yhdessä ja tasapainossa yhteisön ihmisten kanssa, jotka osaavat tulkita äänien välittämää moni-mutkaista informaatiota. (Truax 2009: 287.) Uhkana yhteisön toiminnalle on melu ja hieman hankalammin todistettavissa oleva taloudellisen toiminnan kiihtyminen, jotka molemmat köyhdyttävät yhteisön äänimaisemaa peittämällä ääniä ja kaventamalla kuul-tavissa olevien äänien kirjoa. Akustisen ekologian termein tämä tarkoittaa vähemmän ääniä ja äänien vaihtelua, joka johtaa informaation vähentymiseen. (Truax 2009: 288.) Akustinen yhteisö on siis järjestelmä, jossa akustista tietoa vaihdetaan. Truaxin mukaan tämä järjestelmä on toimiva, kun se täyttää seuraavat ehdot: 1. Sisältää monimuotoisia ääniä, jotka ovat selvästi kuultavissa, 2. Äänillä on erilaisia ja eritasoisia merkityksiä, joista perehtynyt kuulija osaa tulkita myös eri yksityiskohdat ja 3. Edellisille on tasa-painottavia voimia, jolloin järjestelmä on toimivassa tasapainossa. (Truax 2001, 65−92.)

Truaxin mukaan äänet heijastavat yhteisön sekä sosiaalista että maantieteellistä konteks-tia ja lisäksi äänet vahvistavat yhteisön identiteettiä ja koheesiota. Toisinaan äänet toi-mivat alitajunnan tasolla muistuttamasta kontekstista ja toisissa tilaisuuksissa korostavat yhteisön yksilöllisyyttä. (Truax 2001: 12.) Äänet ovat yksi kolmesta osasta Truaxin akustisen kommunikaation mallissa. Loput kaksi osaa ovat kuuntelija ja ympäristö.

Nämä kaikki vaikuttavat toisiinsa, joten kuuntelija ei pelkästään kuuntele, vaan myös tuottaa ääniä. Kuuntelija tuottaa ääniä ympäristöön ja myös ympäristön äänet vaikutta-vat kuuntelijaan. Äänet vaikuttavaikutta-vat ja myös tuottavaikutta-vat sitä kokemusta, joka meillä on suhteessa ympäristöön. Äänet tuovat ihmisiä yhteen ja äänet sitovat yhteisöä yhteen, mutta toisaalta melu rikkoo tätä yhtenäisyyttä. (Truax 2001: 12-13.)

Truaxin määritelmän mukaan akustinen yhteisö tarkoittaa sellaista äänimaisemaa, jossa akustisella informaatiolla on kokonaisvaltainen rooli yhteisön jäsenille. Tästä johtuen yhteisön kokoa ei ole rajoitettu, joten akustisen yhteisön voi yhtä hyvin muodostaa huo-neessa olevat ihmiset, urbaani yhteisö, tai vaikkapa radionkuuntelijat. Akustisessa yh-teisössä on siis kyse akustisen informaation vaihtamisesta. Truax nostaa melun akusti-sen yhteisön suurimmaksi viholliseksi, koska melu häiritsee yhteisössä tapahtuvaa in-formaation vaihtoa. (2001: 66.)

Truaxin määritelmän mukaan akustinen yhteisö pysyy tietoisena siitä, mitä yhteisössä tapahtuu akustisten vihjeiden avulla. Äänillä on merkittävä rooli yhteisön ajallisessa ja avaruudellisessa määrittelyssä, siinä miten päivittäiset ja kaudelliset rytmit toimivat.

Äänet myös toimivat kulttuurisesti yhteisten aktiviteettien ja rituaalien muodossa. Ul-kopuoliselle yhteisön äänet vaikuttavat eksoottisilta, tai jäävät kokonaan huomaamatta.

Yhteisön jäsenille äänet välittävät tietoa yksilöllisestä ja yhteisön elämästä. (Truax 2001: 66.)

Meri Kytö viittaa maantieteilijä Doreen Masseyn kritiikkiin yhteisöjen sitomisesta jo-honkin tiettyyn paikaan. Kydön mukaan paikkaan sitominen on ongelmallista moder-neissa kaupunkiympäristöissä. Yhteisön rajojen kannalta tilaa tärkeämpiä ovat yhteisön jakamat merkitykset ja hiljainen tieto. (Kytö 2013: 79.) Tämän vuoksi Kydön mielestä akustista yhteisöä ei pidä ajatella sidottuna johonkin tiettyyn paikkaan, vaan tutkimuk-sessa pitää ottaa huomioon myös äänen ja kuuntelemisen ajallinen ja materiaalinen ulot-tuvuus (2013: 80).

Kytö tutki jalkapallokannattajien toimintaa kolmessa eri paikassa, pubissa, jalkapallo-stadionin ulkopuolella ja itse stadionilla. Jokainen näistä paikoista tarjosi erilaisia mah-dollisuuksia äänen tuottamiseen ja akustiseen yhteisöön osallistumiseen ja sen kokemi-seen. (Kytö 2013: 90.) Kannattajien akustinen yhteisö reagoi ympäröivään eri ääniläh-teiden akustiseen kommunikaatioon ja tämä vuorovaikutus on Kydön mukaan merkki äänimaiseman tärkeydestä. (2013: 90.)

Akustinen yhteisö toimii jossain ympäristössä, on tuo ympäristö minkä kokoinen tahan-sa. Äänimaisematutkimuksessa on perinteinen tapa jakaa ääniympäristö hi-fi- tai lo-fi-ympäristöön ympäristön akustisten ominaisuuksien perusteella. Truaxin määritelmän mukaan hi-fi-ympäristö on sellainen, jossa kaikki äänet kuuluvat selvästi. (2001: 23.)

Hi-fi-ympäristön ominaisuuksiin kuuluu myös rikas informaation vaihto ympäristön eri elementtien välillä ja kuuntelijalla on interaktiivinen suhde ympäristöönsä (Truax 2001:

65). Hi-fi-ympäristössä kuunteluprosessi on vuorovaikutteinen, ympäristöä ymmärtääk-seen ei tarvitse kamppailla, vaan ympäristö kutsuu osallistumaan ja se vahvistaa positii-vista suhdetta ympäristön ja kuuntelijan välillä (Truax 2001: 23).

Lo-fi-ympäristössä Truaxin mukaan on hankala tai jopa mahdotonta erottaa signaaleja toisistaan. Lo-fi-ympäristö kannustaa kuuntelijaa erottamaan itsensä ympäristöstä ja vuorovaikutus muiden kanssa ei ole kannustettavaa. Tämä johtuu siitä, että vuorovaiku-tus vaatii ponnistelua ja tästä syystä eristäytyminen voi olla lopputulos. (Truax 2001:

23.) Lo-fi-ympäristössä omasta tai muiden äänistä tulee erittäin vähän palautetta ja tä-män vuoksi tehokkaalle akustiselle kommunikaatiolle ei ole toimivia perusteita (Truax 2001: 24). Lo-fi-ympäristö ei myöskään kannusta huomion kiinnittämiseen ja keskit-tymiseen, jota tarkka kuuntelu ja äänellisten suhteiden kunnollinen ymmärtäminen vaa-tii (Truax 2001: 161).

Tämä jako hi-fi- ja lo-fi-ympäristöön ei päde elektro-akustisen yhteisön tapauksessa samalla tavalla kuin johonkin tilaan sijoittuvan yhteisön kohdalla. Elektro-akustinen yhteisö on myös siinä mielessä erilainen verrattuna jossain tilassa olevaan yhteisöön, että äänet eivät välttämättä ole samanlaisia kaikille akustisen yhteisön jäsenille. Ajatel-laan vaikkapa kotona radion tai television välityksellä seurattavaa urheilutapahtumaa.

Kodissa kuuluu lähetyksen äänien lisäksi myös kodin ääniä ja myös kodin ulkopuolelta tulevat äänet voivat kantautua kodin sisälle. Tällöin akustinen kokemus ei ole samanlai-nen kaikille akustisen yhteisön jäsenille, tosin varmasti kaikkein tärkein akustisamanlai-nen in-formaation välittyy yhteisön jäsenille jokseenkin samankaltaisena. Toinen kysymys elektro-akustisen yhteisön kohdalla liittyy internetissä oleviin yhteisöihin. Internetin keskustelupalstoilla voidaan käydä keskustelua yhteisölle kuuluvien äänien merkityksis-tä. Kaikki yhteisön jäsenet eivät ehkä ole samaan aikaan paikalla ja äänet eivät välttä-mättä edes kuulu juuri keskustelun aikaan. Kuitenkin tässäkin tapauksessa äänistä käy-tävä keskustelu sitoo yhteisön jäseniä yhteen.