Ä ÄNIMAISEMAKOMPETENSSI OSANA AMMATTITAITOA

Äänimaisemakompetenssia hyödynnetään aktiivisesti lentokonetyötä tehdessä, ääniha-vaintoja käytetään samalla tavalla kuin muitakin aistihaääniha-vaintoja kertomaan työkohteen tilasta.

Olin tekemässä Hornetille lentojen välissä tehtävää tarkastusta ja tankka-usta toisen henkilökuntaan kuuluvan ja apumekaanikon kanssa. Koneyksi-löllä oli avoin vikailmoitus poikkeavasta toiminnasta tankkauksessa. Kuu-lin äänen, jonka olen kuullut jo monesti ja tiedän tuon johtuvan koneen polttoainetankkien täyttymisestä. Heti perään työkaverini kysyi minulta:

”Eikös tuo tankkaus kuulostanut ihan normaalilta?” Vastasin kysymyk-seen myöntävästi. (KPK)

Tämä havainto on yksi esimerkki siitä, miten lentokoneella työskennellessään mekaani-kot tekevät havaintoja äänen perusteella. Meillä molemmilla henkilökuntaan kuuluvilla oli suunnilleen yhtä paljon työkokemusta ja työkaverini kysymys sisälsi oletuksen siitä, että minun äänimaisemakompetenssini riittää tulkitsemaan kuulostaako tankkaus nor-maalilta. Toinen kysymyksen sisältämä oletus on se, että poikkeavasta toiminnasta tie-toisena osaan kuunnella ja etsiä mahdollisia vihjeitä poikkeavan toiminnan jatkumises-ta. Lisäksi se, että työkaverini osoitti kysymyksen minulle, eikä tankkausta valvoneelle apumekaanikolle viittaa siihen suuntaan että hän luotti minun kykyyni arvioida tilannet-ta enemmän kuin vähemmän kokeneen apumekaanikon kykyyn. Samalla hän ehkä haki myös vahvistusta omalle havainnolleen.

Aamulla konetta tarkastaessa odotimme ohjaamoa tarkastavan mekaani-kon saavan oman osuutensa valmiiksi. Ohjaamoa tarkastava mekaanikko oli ollut töissä vasta muutaman kuukauden. Tarkastuksen lopuksi hän pyy-si jotain kokeneempaa mekaanikkoa kuuntelemaan ohjaamon puhaltimen ääntä, koska hän epäili puhaltimessa olevan vikaa. (KPK)

Tässä havainnossa on toinen esimerkki siitä, miten mekaanikot arvioivat omaa äänimai-semakompetenssiaan ja kykyään tehdä päätöksiä havaintojensa perusteella. Haastatelta-vat arvioiHaastatelta-vat itse oman kompetenssinsa riittävän tehtävässään. Henkilökunnalta tuli kui-tenkin vaihtelevia arvioita siitä, onko apumekaanikoilla riittävä kompetenssi tehtävänsä

kannalta. Osa arvioi, että koulutuksella pystytään ohjaamaan apumekaanikkoja kiinnit-tämään tärkeisiin ääniin huomiota, jolloin palvelusaika on riittävä tarvittavan kompe-tenssin syntymiseen. Osa puolestaan oli kriittisempiä tätä näkemystä kohtaan ja toi esil-le sen, että oppijan motivaatio ja oma kiinnostus vaikuttaa paljon kompetenssin synty-miseen.

Lentokonehalliin on sijoitettu kiinteä sähköinen muuttaja, jonka tehtävänä on muuttaa sähköverkosta tuleva sähkö lentokoneille sopivaan muotoon. Muuttaja pitää päällä ol-lessaan ominaislaatuista vinkumista, joka kantautuu rakenteita lentokonehallin joka puolelle. Muuttaja laitetaan aamulla töihin tullessa ensimmäisenä päälle ja sammutetaan töistä pois lähtiessä. Muuttajan ääntä voi pitää lentokonehallin perusäänenä ja lento-konehallilla vakituisesti työskentelevät ihmettelevät mikäli ääntä ei jostain syystä kuulu.

Lentokonehallilla vierailee säännöllisesti lennoston fysioterapeutti pitämässä jumppaa mekaanikoille ja hänkin ihmetteli kerran ääneen hallin hiljaisuutta, kun muuttaja sattui olemaan pois päältä.

Aamutarkastusta tehdessä koulutuksen alkuvaiheessa oleva apumekaanik-ko oli kytkemässä sähköjä lentoapumekaanik-koneeseen ja kysyi minulta onapumekaanik-ko lento-konehallin sähköinen muuttaja päällä. Hämmästyin tätä kysymystä koska olin itse kuullut muuttajan olevan pois päältä, joten olin käynyt laittamassa sen päälle. Kuulin selvästi muuttajan pitämän vinkumisen ja viereisellä konepaikalla sähköihin kytketyn koneen vinkumisen. (KPK)

Tässä tapauksessa kokematon apumekaanikko ei vielä osannut yhdistää muuttajan pitä-mää vinkumista muuttajan päällä olemiseen. Muuttajan vinkumiselle ei ollut vielä muo-dostunut merkitystä kokemattomalle tulkitsijalle. Haastattelussa kokeneempi apume-kaanikko kertoi puolestaan samasta muuttajan äänestä näin:

Otto: (…) jotkut äänet on semmosia, et niistä ei varsinaisesti mitään hait-taa ole, mutta käytännön hyötyä on. Esimerkiksi vaikka tän hallin muutta-ja … sen kuulee kun se on päällä … se ei oo häiritsevä ääni muutta-ja usein kun se on pois päältä ni silloin miettii että joku joku ei oo kunnossa että, tai sil-leen et (RH1: 6)

Tässä vaiheessa äänen havaitsijalle on jo muodostunut käsitys siitä mihin toimintaan ääni liittyy ja mitä ääni merkitsee. Näiden kahden eri havaitsijan välillä on eroa koke-muksessa noin kuusi kuukautta ja jossain tuossa kuuden kuukauden aikana on tapahtu-nut merkityksenanto äänelle, mutta aineistoni perusteella tarkempaa ajankohtaa ei pysty määrittelemään.

Kaikissa haastatteluissa apumekaanikot kertoivat kuinka äänihavainnot usein ohjaavat näköhavaintoja, tai näköhavainto saa odottamaan jotain tiettyä ääntä.

Toni: Tosi paljohan siinä tulee niitä ääniä, ainaki ite kun miettii, ni tulee yhistettyä siihe näköhavaintoon sitte, justiinsa se moottorin sammuttami-nen sen jälkeen niiku alkaa kuuntelemaan sitä jo, kun se ohjaaja näyttää koneet kiinni –merkin … antaa luvan sammuttaa sen jälkeen … ja aika paljon tulee semmosia … niinku ristiin havainnoimmisia että, tai se niinku aktivoi sen osa-alueen siitä, että rupee sitten kuuntelemaan (RH1: 3-4)

Heikki: Monesti sitä tullee sitten vielä niitten … äänihavaintojen vahvik-keeks katottua vielä silmilläkii, että mitä ympäristössä tapahtuu. (RH2: 4)

Jälkimmäisessä haastatteluesimerkissä tulee esille äänimaiseman ominaisuuksista joh-tuva äänihavaintojen haastava tulkinta tietyissä tilanteissa. Kuten jo aikaisemmin tuli esille äänihavaintoja voi tulkita väärin ja näissä tilanteissa äänihavainnolle haetaan vah-vistusta muilla aisteilla. Havainnoitsija siis tunnistaa mitä havainto tarkoittaa, mutta hän myös tiedostaa sen, että havaintoon ei välttämättä voi luottaa. Tässä tilanteessa havain-noitsijan äänimaisemakompetenssi kertoo paitsi äänen merkityksen, myös ymmärryksen ääniympäristön ominaisuuksista ja miten nuo ominaisuudet vaikuttavat tulkintaan.

Haastatteluissa nousi myös esille se, miten kuuntelun aktiivisuuden tasoa pitää säädellä eri tilanteissa

Toni: Joo, ainakin itellä, ei siinä pysty koko aika keskittyy siihen ääneen, kun sitä kuuloinformaatioo tulee niin paljo siellä, ku kaikki kymmenenkin konetta käy, ni siinä alkaa olla sitä meteliä sen verran että … siinä ei pys-ty, tai ei pysty keskittyy koko ajan pelkästään siihen kuuntelemiseen

sil-lein täydellä teholla … pitää sitte justiin silsil-lein priorisoida sitä, että mitä kuuntelee missä vaiheessa (RH1: 4)

Myös itselleni tuli lennolta vastaanoton jälkeen vastaava tilanne eteen, jossa piti päättää mitä keskityn kuuntelemaan ja mitkä äänet jätän vähemmälle huomiolle. Tuossa tilan-teessa keskustelin lentäjän kanssa koneen toiminnasta, kun lentäjä yhtäkkiä kysyi mi-nulta: ”valuuko jotain maahan kun kuuluu tuollainen lorina?” Itse en ollut kiinnittänyt tähän lorinaan huomiota, koska tiesin sen kuuluvan normaalisti tankkauksen alussa, joten keskityin kuuntelemaan mitä lentäjällä oli sanottavana. Kuulin kyllä ympäriltä mitä muut mekaanikot tekivät, mutta en kuunnellut näitä ääniä aktiivisesti, koska mie-lestäni tärkeämpää oli kuunnella lentäjän puhetta. Äänimaisemakompetenssin avulla voi päättää, mitä on tärkeä kuunnella ja mitä voi jättää vähemmälle huomiolle.

Teorialuvussa esittelin äänimaisemakompetenssin jaon kolmeen eri tasoon, jotka ovat henkilökohtainen, yleinen ja yksityiskohtainen. Henkilökohtaista tasoa käsittelin jo edellä ja nämä muut esittelemäni esimerkit edustavat mekaanikkojen yleistä ja yksityis-kohtaista äänimaisemakompetenssia. Yleiseen äänimaisemakompetenssiin kuuluu sel-lainen kompetenssi, joka on hankittu ennen käyttöhuoltotehtävissä toimimista. Yleinen äänimaisemakompetenssi pitää sisällään kaiken sen kokemuksen, mikä on hankittu tek-nisten laitteiden kanssa harrastaessa tai koulutuksen kautta. Esimerkkinä yleisestä ääni-maisemakompetenssista toimii erilaisten työkalujen käyttö ja kokemus siitä miltä jokin laite tyypillisesti kuulostaa. Mekaanikkojen yksityiskohtainen äänimaisemakompetenssi voidaan vielä jakaa tukikohdan ominaisuuksiin liittyvään ja lentokoneeseen liittyvään äänimaisemakompetenssiin. Näistä ensimmäinen viittaa omassa kotitukikohdassa tyy-pillisesti kuuluvista äänistä kokemuksen myötä kerääntyneeseen tietoon ja tämä tieto on sidoksissa tähän tiettyyn paikkaan. Lentokoneisiin liittyvä äänimaisemakompetenssi puolestaan on lentokoneiden ja lentokonetyöhön liittyvien äänien ymmärtämistä. Toisin kuin tukikohtaan liittyvä äänimaisemakompetenssi lentokoneeseen liittyvä äänimaise-makompetenssi ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, koska lentokoneet ja lentokonetyö kuu-lostaa samalta paikasta riippumatta.