• Ei tuloksia

Sosiaali- ja terveysala

In document Osaamisrakenne 2035 (sivua 71-74)

4 PÄÄAMMATTIALOJEN OSAAMISTARPEIDEN JA KIELITAITOVAATIMUSTEN

4.2 Pääammattialakohtainen tarkastelu

4.2.7 Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalan tehtävissä tulevaisuudessa geneerisistä taidoista eniten merkitys-tään kasvattavat kokonaisuuksien hallinta, monikulttuurisuustaidot, yhteistyötaidot, paineen sietokyky ja vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot. Esimerkiksi hammaslääkärin tehtävissä ohjaamis- ja kohtaamistaidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä osaamisia. Empatia- ja kommunikaatiotaitojen osaamista saattaa tulevaisuudessa kuitenkin haastaa digipalveluiden lisääntyminen, joten asiakaskohtaamisissa tarvittavia osaamisia pitää ylläpitää ja kehittää aktiivisesti. Alan tehtävissä ei tunnistettu lainkaan geneerisiä osaamisia, joiden merkittävyys vähenisi tai pysyisi ennallaan.

Sosiaali- ja terveysalan tehtävissä tulevaisuudessa yleisistä työelämätaidoista eniten mer-kitystään kasvattavat digitaalisten alustojen ja ratkaisujen hyödyntämisosaaminen, etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta, mobiilisovellusten hallinta ja hyödyntäminen ja avoimen inno-vaatioympäristön kehittämistaidot. Alan tehtävissä ei tunnistettu lainkaan yleisiä työelämä-osaamisia, joiden merkittävyys vähenisi tai pysyisi ennallaan.

Ammattikohtaisista osaamisista nousevat esille merkitykseltään kasvavina osaamisina erityisesti alueellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelu, innovaatiojohtaminen, ver-kostojohtaminen ja moniammatillisten työyhteisöjen johtaminen. Alan tehtävissä tunnistettiin väheneviksi osaamisiksi erityisesti lääkeaineannosten valmisteluosaaminen, lääkkeiden tilaus-, osto-, valmistamis- ja pakkaamisosaaminen ja ruoanvalmistukseen ja siivoukseen liittyvä osaaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien yleisten osaamistarpeiden muutos

Eniten merkitystään kasvattavia osaamisia ammattialalla olivat tietojohtaminen, poti-lasturvallisuus, muutosjohtaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisen palvelutuotannon ohjaamis- ja kehittämistaidot, verkosto-, kumppanuus- ja sidosryh-mäosaaminen sekä moniammatillisten työyhteisöjen johtaminen. Potilas- ja asiakastur-vallisuus on organisaation menestymisen ehto, ja se on keskeinen osa laadunhallintaa.

Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen sisältää kaikki sektorit. Sitä ei voi tehdä, ellei ole verkostokumppanuutta. Moniammatillisten työyhteisöjen johtaminen sisältyy verkosto- ja sidosryhmäkumppanuusosaamiseen. Uusia ammattialan osaamis-tarpeita ovat muun muassa tietojohtaminen, potilas- ja asiakasturvallisuus, vaikutta-vuusosaaminen, kriisijohtaminen, vanhasta poisoppiminen ja asiakaspalveluosaaminen.

32 Taloushallinto ja toimistotyöntekijät -ammattialaa koskevia kielitaitovaatimuksia ei käsitelty työpajassa, joten raportointi on toteutettu kyselyn vastausten perusteella.

DIGITAIDOT

Sosiaali- ja terveysalan ammattialoilla eniten merkitystään kasvattavia digitaitoja ovat tiedon arviointitaidot ja digitaaliset kommunikointitaidot. Muita eniten merkitystään kasvattavia digi-taitoja ovat tiedon digitaaliset jakamistaidot ja digitaaliset yhteistyötaidot. Vähiten merkitys-tään puolestaan kasvattavat ohjelmointiosaaminen, tekijänoikeuksien ja lisenssien tuntemus sekä digitaalisten välineiden ja sisältöjen suojeluosaaminen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattialojen välillä ei ole kovin suuria eroja eniten ja vähiten merkitystään kasvattavissa digitaidoissa. Fysioterapeuteilla kuitenkin eniten merkitystään kasvattavat digitaalisen teknologian luova käyttötaito ja digitaalisen sisällön kehittämiskyky.

Proviisoreilla sen sijaan eniten merkitystään kasvattavat teknisten ongelmien ratkaisutaidot ja digitaalisen teknologian luova käyttötaito. Eläinlääkäreillä sekä farmaseuteilla puolestaan tiedon hakutaidot ovat eniten merkitystään kasvattavien digitaitojen joukossa.

Hammaslääkäreillä etäkonsultointiosaaminen nousee merkittäväksi digitaidoksi.

Digitaitojen osaamistarpeet vaihtelevat toimenkuvan mukaan, mutta kaikilla ammattiloilla digitaalisten työkalujen soveltamiskyky kasvattaa merkitystään. Sosiaali-, kasvatus- ja ohjausalan työntekijöiden ja ohjaajien ammatissa nousee tulevaisuudessa esille uusia digi-osaamisia, joita ovat muun muassa robotiikkaosaaminen sekä asiakkaiden digiosaamisen lisääminen ja ohjaus sähköisten palvelujen tai toimintojen käyttöön. Hammaslääkäreillä sen sijaan etäkonsultointiosaaminen nousee merkittäväksi taidoksi. Lisäksi perus- ja lähihoita-jilla merkitystään kasvattavat päättelykyky ja kyky toimia erilaisissa ongelmatilanteissa.

Sosiaali- ja terveysalalla korostettiin digitaitojen käyttäjäystävällisyyden merkitystä.

Useammalla sosiaali- ja terveysalan ammattialalla koettiin, että digitaalisten laitteiden tulisi olla mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja helppokäyttöisiä, jotka olisivat hallitta-vissa perusdigitaidoilla. Tällöin myös terveysalan ammattilaisten ei tarvitse käyttää liikaa aikaansa uusien laitteiden käytön opetteluun, vaan he voivat keskittyä hoitotyöhön ja poti-laisiin. Digitaitoja tärkeämpää alalla onkin potilaiden kohtaaminen ja heidän hoitoonsa kes-kittyminen. Digilaitteiden koetaan vievän liikaa huomiota itse hoitotyöltä, varsinkin teknis-ten ongelmien ilmetessä.

Useammalla sosiaali- ja terveysalan ammattialalla koettiin, että digitaalisten laitteiden tulisi olla mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja helppokäyttöisiä, jotka olisivat hallittavissa perusdigitaidoilla.

Kyselyssä ollut lista digitaidoista nähtiin myös hieman ongelmallisena useilla sosiaali- ja terveysalan ammattialoilla, eikä digitaitojen koettu kuvaavan juuri hoitoalalla tarvittavaa osaamista. Lisäksi osa kyselyssä esitetyistä digitaidoista oli hankalia ja epäselviä ymmärtää vastaajille, mikä on saattanut vaikuttaa digitaitojen merkityksen kasvun arvioimiseen.

Sosiaali-, ohjaus- ja kasvatusalan työntekijöiden ja ohjaajien digitaitojen muutos Ammattialalla eniten merkitystään kasvattavat digitaidot ovat

• digitaaliset kommunikaatiotaidot

• digitaalisten työkalujen soveltamiskyky

• tiedon arviointitaidot

• tiedon hallintataidot

• digitaaliset yhteistyötaidot.

Vähiten merkitystään digitaidoista arvioitiin kasvattavan ohjelmointiosaamisen sekä tekijänoikeuksien ja lisenssien tuntemuksen.

Uusia digiosaamisia ovat

• asiakkaiden digiosaamisen lisääminen ja ohjaus sähköisten palvelujen tai toimintojen käyttöön

• robotisaatio-osaaminen.

KIELITAITOVAATIMUKSET

Sosiaali- ja terveysalalla vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa. Mahdollisimman moni-puolisesta kielitaidosta on kuitenkin hyötyä, sillä työyhteisö ja asiakaskunta kansainvälis-tyvät jatkuvasti. Suomen kielen rinnalle tärkeäksi kielitaitovaatimukseksi nousee muun muassa englannin kielen osaaminen. Lisäksi ruotsin kielen taito kasvattaa merkitystään tulevaisuudessa. Venäjän ja saamen kielten osaaminen korostuvat alueellisesti, ja joillakin ammattialoilla myös somalin ja arabian osaajia tarvitaan enemmän. Muita kieliä, joiden kieli-taitovaatimukset kasvavat, ovat ranska, saksa, espanja ja viro. Myös harvinaisempien kielten, kuten kurdin ja farsin, osaamisesta on hyötyä.

Sosiaali-, kasvatus- ja ohjausalan työntekijöillä ja ohjaajilla viittomakielen osaaminen on eduksi. Lisäksi tulkkipalvelut kasvattavat merkitystään sosiaali- ja terveysalalla, ja tulevai-suudessa myös erilaisten digitaalisten kääntämisohjelmien käyttö lisääntyy.

Sosiaali-, ohjaus- ja kasvatusalan työntekijöiden ja ohjaajien kielitaitovaatimusten muutos

Toimialaryhmä arvioi alalla tarvittavaa kielitaitoa seuraavasti:

• Ammattialalla tarvitaan hyvää kotimaisten kielten hallintaa niissä kielissä, joita alueen asiakkaat käyttävät. Tämä voi tulevaisuudessa koskea myös venäjän kieltä.

• Englannin kielen taito on tulevaisuudessa yhtä tärkeä kuin suomen kielen taito.

Arabian-, kiinan- ja venäjänkielisiä kirjallisia materiaaleja tarvitaan osana toimivia palveluja.

• Henkilöstön monipuolinen kielitaito on tarpeen tulevaisuudessa, mutta kaikkien työntekijöiden ei tarvitse osata monia kieliä.

Selkokielen tarve ja käyttö lisääntyy, erityisesti silloin, kun toimitaan maahanmuutta-jien kanssa, joiden suomen kielen opinnot ovat vasta alkuvaiheessa.

Tulkkipalvelujen sujuvat käyttötaidot ovat tulevaisuudessa välttämättömiä. Teknologian kehittyessä suoraan puheesta kääntävien ohjelmien avulla voidaan kommunikoida yhä useammalla kielellä ilman kielitaitoa.

In document Osaamisrakenne 2035 (sivua 71-74)