Kansalaisten perusdigitaidot

Kansalaisen perusdigitaitojen muutokset on koottu ennakointiryhmittäin taulukkoon 4²². Yhteenvetona voidaan todeta, että kansalaisten perusdigitaitojen merkitys kasvaa eniten tiedon arviointitaidoissa, digitaalisissa kommunikointitaidoissa, tiedon digitaalisissa jaka-mistaidoissa, digitaalisen teknologian luovassa käyttötaidossa ja digitaalisissa yhteistyötai-doissa. Kansalaisen perusdigitaidot kasvattavat merkitystään kaikilla toimialoilla vuoteen 2035 mennessä. Ennakointiryhmittäin tarkasteltuna perusdigitaitojen merkitys kasvaa eniten liikenteen ja logistiikaan sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ennakointiryhmissä. Kan-salaisten perusdigitaitojen merkitys kasvaa eniten seuraavilla toimialoilla: liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liike-elämälle, vuokraus- ja tukipalvelut liike-elämälle, viestintä- ja kustannustoiminta, moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus, terveyspalvelut ja henkilökohtai-set palvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut.

Kansalaisten perusdigitaitojen merkitys vaihtelee eri toimialojen välillä – kaikkien ei esimer-kiksi tarvitse osata ohjelmoida tulevaisuudenkaan työmarkkinoilla. Sen sijaan digitaalisessa toimintaympäristössä toimiminen on kaikilta vaadittava perustaito. Tiedon arviointitaidot korostuvat erityisesti liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liike-elämälle-, varastointi ja postitoiminta- sekä metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus -toimialoilla.

Digitaalisia kommunikointitaitoja tarvitaan sen sijaan varsinkin vuokraus- ja tukipalvelut lii-ke-elämälle-, liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liilii-ke-elämälle-, henkilökohtaiset palve-lut-, urheilu- ja virkistyspalvelut- sekä moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus -toimialoilla.

Tiedon digitaalisia jakamistaitoja tarvitaan vastaavasti eniten henkilökohtaiset palvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut-, vuokraus- ja tukipalvelut liike-elämälle- sekä moottoriajoneu-vojen kauppa ja korjaus -toimialoilla. Vaikka ohjelmointiosaamisen merkitys kasvaa vähiten suhteessa muihin kansalaisten perusdigitaitoihin, ohjelmointitaitoja tarvitaan merkittävässä määrin enemmän erityisesti moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus- sekä viestintä ja kus-tannustoiminta -toimialojen eri tehtävissä.

22 Tässä luvussa digisosaamisesta käytetään käsitettä kansalaisten perusdigitaidot, jolla kuvataan eurooppalaisen digitaalisen osaamisen viitekehyksen (DigComp) mukaisia koko väestöä koskevia henkilökohtaisia digitaalisen osaamisen osa-alueita (ks. luku 2.5). Nämä digitaidot kuvaavat yksilön henkilökohtaisia perusdigitaitoja ja ovat eräänlaista uutta yleissivistystä, joita tarvitaan työelämän ohella myös muilla elämän osa-alueilla.

TAULUKKO 4 . KANSALAISTEN PERUSDIGITAITOJEN MERKITYKSEN MUUTOS ENNAKOINTIRYHMITTÄIN VUOTEEN 2035 (1 = OSAAMISEN MERKITYS VÄHENTYY PALJON, 5 = OSAAMISEN MERKITYS KASVAA PALJON) . RiviotsikotLuonnon- vara, elintar- viketuotanto ja ympäristö Liiketoiminta ja hallintoKoulutus, kulttuuri ja viestintä Liikenne ja logistiikkaMajoitus-, ravitsemis- ja matkailu- palvelut Rakennettu ympäristöSosiaali- terveys ja hyvinvointi- ala Teknologia- teollisuusProsessi- teollisuus ja tuotanto

Kaikki yhteensä Tiedon arviointitaidot4,24,434,524,674,334,194,54,64,554,44 Digitaaliset kommunikointitaidot4,24,444,034,534,143,874,744,144,274,28 Tiedon digitaaliset jakamistaidot4,054,334,134,444,323,614,584,064,234,21 Digitaalisen teknologian luova käyttötaito4,144,24,314,224,134,194,114,064,384,19 Digitaaliset yhteistyötaidot4,174,474,044,394,144,124,444,063,714,19 Digitaalisten työkalujen sovelta- miskyky4,14,283,864,194,094,334,244,14,324,18 Henkilökohtaisen tiedon ja -yksi- tyisyyden suojeluosaaminen3,944,393,964,334,133,764,763,954,114,16 Digitaalisen sisällön kehittämis- kyky3,964,413,964,444,23,934,2244,024,15 Tiedon hakutaidot3,833,844,324,673,923,674,314,334,374,12 Tiedon hallintataidot3,944,134,024,334,233,754,363,874,384,11 Digitaalisen identiteetin hallinta- taidot3,894,414,024,614,253,614,143,913,974,11 Digitaalisen sisällön uudelleenja- lostamis- ja integrointitaidot3,894,313,844,424,433,654,343,843,974,09 Digitaalisten osaamispuutteiden tunnistamiskyky3,794,313,774,3344,034,224,044,164,09 Digitaalisten välineiden ja sisältö- jen suojeluosaaminen3,974,113,854,583,833,934,164,014,114,07 Digitaalisten teknologioiden ja niiden käytön ympäristö- vaikutusten tiedostaminen

3,963,873,854,53,923,734,023,614,253,96

RiviotsikotLuonnon- vara, elintar- viketuotanto ja ympäristö Liiketoiminta ja hallintoKoulutus, kulttuuri ja viestintä Liikenne ja logistiikkaMajoitus-, ravitsemis- ja matkailu- palvelut Rakennettu ympäristöSosiaali- terveys ja hyvinvointi- ala Teknologia- teollisuusProsessi- teollisuus ja tuotanto

Kaikki yhteensä Digitaalinen aktiivinen kansalai- suus3,864,194,023,924,043,874,233,733,63,96 Fyysisen ja psyykkisen terveyden suojeluosaaminen digitaalisten ympäristöjen ja -teknologioiden riskeiltä

3,823,923,934,033,83,564,353,394,153,89 Nettietiketti3,613,914,124,084,023,564,083,693,833,88 Tekijänoikeuksien ja lisenssien tuntemus3,764,164,144,173,443,274,023,653,743,84 Teknisten ongelmien ratkaisu- taidot3,553,613,614,083,373,613,723,943,873,7 Ohjelmointiosaaminen3,533,293,533,833,63,243,763,793,833,58 Kaikki yhteensä3,914,143,994,324,013,794,253,944,094,06

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö -ennakointiryhmän toimialoilla merkitys-tään kasvattavat eniten tiedon arviointitaidot, digitaaliset kommunikointitaidot, digitaaliset yhteistyötaidot, digitaalisen teknologian luova käyttötaito, digitaalisten työkalujen sovelta-miskyky ja tiedon digitaaliset jakamistaidot. Tiedon arviointitaitojen merkitys kasvaa, kun tietolähteitä tulee enemmän ja tiedon määrä kasvaa. Tämä korostuu erityisesti maatalouden, kalatalouden ja eläinlääkintäpalvelujen toimialoilla.

Liiketoiminta ja hallinto -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten digi-taaliset yhteistyötaidot, digidigi-taaliset kommunikointitaidot, tiedon arviointitaidot, digitaalisen identiteetin hallintataidot ja digitaalisen sisällön kehittämiskyky. Tiedon arviointitaitojen tarve kasvaa tulevaisuudessa tietotulvan seurauksena erityisesti liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liike-elämälle -toimialalla. On jaksettava arvioida tietoa ja harjoittaa lähde kritiikkiä, koska valetieto lisääntyy. Julkishallinnossa korostuu tulevaisuudessa data-analytiikka. Tarvi-taan myös kansalaisten omaa digitaalisessa muodossa olevan tiedon hallintaosaamista.

Julkishallinnossa korostuu tulevaisuudessa data-analytiikka. Tarvitaan myös kansalaisten omaa digitaalisessa muodossa olevan tiedon hallintaosaamista.

Koulutus, kulttuuri ja viestintä -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten tiedon arviointitaidot, tiedon hakutaidot, digitaalisen teknologian luova käyttötaito, tekijänoikeuksien ja lisenssien tuntemus sekä tiedon digitaaliset jakamistaidot. Tiedon arviointitaitojen merkitys tulee olemaan edelleen suuri eri koulutuksen toimialoilla, koska tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän digitaalista ymmärrystä eri asioihin. Algoritmien ja koneälyjen kehitys tulee myös vaikuttamaan osaamistarpeisiin. Tietomassan ymmärtäminen suhteessa tietoon tulee myös yhä kompleksisemmaksi. Tämä edellyttää erityisesti kriittistä ajattelukykyä. Edellä mainittujen digitaitojen lisäksi esimerkiksi fyysisen ja psyykkisen ter-veyden suojeluosaaminen digitaalisten ympäristöjen ja -teknologioiden riskeiltä nousee yhä tärkeämmäksi osaamiseksi, koska kognitiivinen kuormitus ja itsesäätelytaidot kasvattavat merkitystään. Sen sijaan digitaalisten työkalujen soveltamiskyvyn merkityksen arvioidaan kasvavan vähemmän koulutus, kulttuuri ja viestintä -ennakointiryhmän toimialoilla kuin muissa ennakointiryhmissä keskimäärin.

Liikenne ja logistiikka -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten tiedon hakutaidot, tiedon arviointitaidot, digitaalisen identiteetin hallintataidot, digitaalisten välineiden ja sisältöjen suojeluosaaminen sekä digitaaliset kommunikointitaidot. Tiedon-hakutaidot korostuvat moottoriajoneuvojen kaupan ja korjauksen toimialalla. Myös tiedon arviointitaidot nousevat yhä tärkeämmiksi osaamisiksi varsinkin varastointi ja postitoiminta -toimialalla, koska oikean tiedon löytäminen on entistä vaikeampaa ja tärkeämpää. Digitaa-lisen identiteetin hallintataito on myös tärkeä osaamisalue, koska logistiikkaan liittyy paljon ihmisten identiteetin tunnistamista kuten liiketunnistamista. Lisäksi digitaalisen tiedon luku-taitojen merkitys kasvaa erittäin merkittävästi ja enemmän kuin muissa ennakointiryhmissä keskimäärin.

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten digitaalisen sisällön uudelleenjalostamis- ja integrointitaidot, tiedon arvi-ointitaidot, tiedon digitaaliset jakamistaidot, digitaalisen identiteetin hallintataidot ja tiedon hallintataidot. Digitaalisen sisällön uudelleenjalostamis- ja integrointitaidot korostuvat eniten majoitusalan eri työtehtävissä, joissa pitää osata soveltaa ja myydä. Tärkeää on myös kyky modifioida, jalostaa, kehittää ja integroida digitaalista sisältöä muotoon, josta voidaan luoda uutta sisältöä tai tietoa. Tiedon arviointitaidot korostuvat erityisesti ravitsemistoiminnan

toi-mialalla, jossa käsitellään muun muassa ravintoarvotietoja, pakkausselosteita, katalogeja ja erikoisruokavalioita. On tarpeen osata arvioida erilaista ja eri lähteistä tulevaa alan tietoa Esimerkiksi tiedon digitaalisiin jakamistaitoihin arvioidaan liittyvän myös henkilöbrändäyk-sen, jolla voidaan saada kilpailuetua. Henkilöbrändäyksestä on tulossa keskeinen osaami-salue, mutta sen merkitystä ei ole vielä ymmärretty täysin. Voidaan kuitenkin arvioida, että tulevaisuudessa jokaisen täytyy erottautua jonkin tai joidenkin kohteiden asiantuntijaksi, mikä puoltaa henkilöbrändäyksen tärkeyttä.

Digitaalisiin jakamistaitoihin arvioidaan liittyvän myös henkilöbrändäyksen, jolla saada kil-pailuetua. Henkilöbrändäyksestä on tulossa keskeinen osaamisalue, mutta sen merkitystä ei ole vielä ymmärretty täysin.

Rakennettu ympäristö -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten digi-taalisten työkalujen soveltamiskyky, digitaalisen teknologian luova käyttötaito, tiedon arvi-ointitaidot, digitaaliset yhteistyötaidot ja digitaalisten osaamispuutteiden tunnistamiskyky.

Digitaalisten työkalujen soveltamiskyvyn merkitys kasvaa, koska uusia työkaluja tulee erityi-sesti talonrakentaminen ja suunnittelu -toimialalla jatkuvasti käyttöön. Digitaalisten välinei-den ja sisältöjen suojeluosaaminen korostuu myös tulevaisuudessa, koska suojeluosaaminen on yrityksissä tällä hetkellä vaihtelevaa ja kyberturvallisuus ja tietojen suojaaminen koskee tulevaisuudessa kaikkia esimerkiksi esineiden internetin laajentumisen seurauksena. Lisäksi tiedon arviointi- ja hakutaidot arvioidaan liittyvän vahvasti toisiinsa. Sen sijaan ohjelmointi-osaamisen merkityksen arvioidaan pysyvän ennallaan em. alalla. Rakennusalalla ohjelmointi ei ole osaamisen keskiössä ja alalla koodaaminen pysyy tulevaisuudessakin osaavien ohjel-moijien käsissä. Ohjelmoinnin perustuntemus on kuitenkin tärkeää sekä ymmärrys siitä, kuinka ohjelmointi on kytköksissä useisiin toimintoihin. Ohjelmointi- ja rakennusalan välille tarvitaan enemmän vuoropuhelua ja yhteisen kielen kehittämistä.

Ohjelmoinnin perustuntemus on tärkeää myös rakennusalalla sekä ymmärrys siitä, että ohjelmointi on kytköksissä useisiin toimintoihin. Toisaalta ohjelmointi- ja rakennusalan välille tarvitaan enemmän vuoropuhelua ja yhteisen kielen kehittämistä.

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvatta-vat eniten henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaaminen, digitaaliset kommuni-kointitaidot, tiedon digitaaliset jakamistaidot, tiedon arviointitaidot ja digitaaliset yhteistyötai-dot. Esimerkiksi terveyspalveluiden näkökulmasta henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaaminen kasvattaa merkitystään, koska terveydenhuoltojärjestelmä perustuu luottamukseen. Digitaaliset kommunikointitaidot koskevat ennen kaikkea potilasta ja hoi-totiimiä, erityisesti tiedonjakaminen on tärkeää ja tiimin sisäinen toiminta näkyy aina myös asiakkaalle. Tiedon hallintataitoja tarvitaan, koska tietoa tulee monesta eri tietolähteestä.

Tärkeää on tässä yhteydessä myös tietolähteiden kriittiset arviointitaidot. Lisäksi digitaali-siin yhteistyötaitoihin liittyy tiimityötaitojen merkityksen korostuminen, koska kukaan ei voi hallita kaikkia työtiimeissä vaadittavia taitoja, vaan tiimeissä tarvitaan kaikenlaista, toisiaan täydentävää osaamista tulevaisuudessa. Terveyspalveluiden eri tehtävissä tarvitaan aiemmin mainittujen kansalaisten perusdigitaitojen ohella myös järjestelmäosaamista ja systeemi-osaamista. Tämä on sellaista osaamista, jossa ihminen pystyy hahmottamaan toiminnan erilaisia osajärjestelmiä osana isompaa järjestelmäkokonaisuutta ja hän osaa tunnistaa sys-teemin vaatimia tehtäviä ja myös omaan toimintaan liittyviä tehtäviä järjestelmän luonteen mukaisesti.

Teknologiateollisuus ja -palvelut -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten tiedon arviointitaidot, tiedon hakutaidot, digitaaliset kommunikointitaidot, digitaalisten työkalujen soveltamiskyky ja digitaalisen teknologian luova käyttötaito. Tiedon arviointitai-dot korostuvat metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus -toimialalla. Lisäksi televiestintä-, ohjelmisto- ja tietopalvelut -toimialalla tunnistettiin kasvavaksi uudeksi osaa-miseksi digitaalisen palvelukehityksen muotoiluosaaminen, joka tarkoittaa käyttäjätarpeiden muuttamista digitaalisten palveluiden muotoon. Myös järjestelmien kokonaishallinnan osaa-misen merkitys kasvaa vaativimmissa asiantuntijatehtävissä.

Prosessiteollisuus ja -tuotanto -ennakointiryhmän toimialoilla merkitystään kasvattavat eniten tiedon arviointitaidot, tiedon hallintataidot, digitaalisen teknologian luova käyttötaito, tiedon hakutaidot ja digitaalisten työkalujen soveltamiskyky. Tiedon arviointitaitoja arvioidaan tarvittavan nykyistä enemmän varsinkin paperin ja sahatavaran valmistuksen toimialalla.

Tiedon arviointitaitoja haastaa jatkuva tietotulva, joka edellyttää yhä parempaa tiedon laadun arviointikykyä. Tiedonhakutaidoissa on tärkeää tunnistaa eri tietolähteiden hyödynnettävyys kriittisesti. Lisäksi ohjelmointiosaamisen kokonaisuus tulisi käsittää laajemmin, jotta siihen kuuluisivat suunnittelu- ja kehittämisosaaminen. Ohjelmoijien pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin käyttäjien ja tuotannon tarpeita.

Yhteenvetoa

• Kansalaisen perusdigitaitojen eniten merkitystään kasvattavat tiedon arviointitai-dot, digitaaliset kommunikointitaiarviointitai-dot, tiedon digitaaliset jakamistaiarviointitai-dot, digitaalisen teknologian luova käyttötaito sekä digitaaliset yhteistyötaidot.

• Eniten kasvua oli liikenne ja logistiikka- sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointi-palvelut -ennakointiryhmissä.

• Toimialoista kasvua oli eniten seuraavissa: liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liike-elämälle, vuokraus- ja tukipalvelut liike-elämälle, viestintä- ja kustannustoi-minta, moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus, terveyspalvelut ja henkilökohtaiset palvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut -toimialoilla.