5 VERKOSTOANALYYSIA TEHTÄVÄTASOJEN ERI AMMATTIALOJEN YHTEISISTÄ
5.5 Johtotason tehtävien yhteiset osaamistarpeet
Tehtävätasolle sisältyy verkostossa 7 ammattialaa ja 67 kvalifikaatiota, joista 13 on ammatil-lisia erityisosaamisia, 33 yleisiä työelämäosaamisia ja 21 geneerisiä osaamisia. Verkostossa on 209 linkkiä eli kvalifikaation merkityksen muutoksen arviota.
Tehtävätason verkoston analysoiminen on tarkoituksenmukaisinta, kun se on visualisoitu backbone-menetelmällä, jolloin ammattialoja yhdistävät verkoston laidoilla olevat, kahteen tai kolmeen ammattialaan liittyvät ja vähintään kahden kvalifikaation yhteiset osaamiskluste-rit ovat helposti erotettavissa (kuvio 6).
KUVIO 6. Johtajatason tehtävien osaamisen verkostoanalyysikuvaus.
Kyseessä on visuaalinen luvun sisältöä elävoittävä kuvio, josta ei ole tarkoituskaan saada selvää tarkemmin KUVIO 6 . JOHTAJATASON TEHTÄVIEN OSAAMISEN VERKOSTOANALYYSIKUVAUS .
Johtajatason tehtäviin liittyvät osaamisklusterit ovat seuraavat:
1. Kaupan alan johtajat ja kulttuurialan tuottajat ja johtajat
Brändiosaaminen, sopimusoikeudellinen osaaminen ja organisointitaidot ovat kvalifikaa-tioita, jotka liittyvät verkostossa ainoastaan näihin kahteen ammattialaan. Organisointitai-dot kasvattavat vähiten merkitystä osaamisklusterin kvalifikaatioista, kulttuurialan tuot-tajilla ja johtuot-tajilla klusterin kaikkien kvalifikaatioiden muutosvolyymi on voimakkaampaa kuin kaupan alan johtajilla.
Ammattialojen yhteisen ryhmän tarkastelu Louvain-menetelmällä osoittaa, että ammat-tialat jakavat todella paljon yhteisiä geneerisiä ja yleisiä työelämäosaamisia. Niitä ovat esimerkiksi luovuus, yrittäjyystaidot, liiketoimintaosaaminen, paineen sietokyky, neuvot-telutaidot, markkinointiosaaminen, kriittiset ajattelutaidot tai henkilöstöhallinto-osaa-minen. Osaamisista luovuus, strateginen henkilöstöjohtaminen ja digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen lisäävät merkitystään.
2. Kaupan alan johtajat ja tutkimus- ja kehitysjohtajat
Kaupan alan johtajien sekä tutkimus- ja kehitysjohtajien keskeisiä kvalifikaatioita ovat asiakassuhteiden ja -palvelujen johtamisosaaminen, virtuaaliteknologian hyödyntämis-taidot ja toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvä osaaminen. Toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvä osaaminen kasvattaa vähiten merkitystä näistä kvalifikaatioista. Kaupan alan johtajilla asiakassuhteiden ja -palvelujen johtamisosaaminen kasvattaa enemmän merki-tystään, virtuaaliteknologian hyödyntämistaidot taas tutkimus- ja kehitysjohtajilla. Mark-kinointiosaaminen yhdistää vastaavasti näiden ammattialojen lisäksi myös kulttuurialan tuottajia ja johtajia.
Kaupan alan johtajilla sekä tutkimus- ja kehitysjohtajilla osaamistarpeina korostuivat asia-kassuhteiden ja -palvelujen johtamisosaaminen, virtuaaliteknologian hyödyntämistaidot ja toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvä osaaminen.
3. Tutkimus- ja kehitysjohtajat sekä teollisuuden ja kaivostoiminnan johtajat
Ammattialoihin verkostossa ainoastaan liittyvät kvalifikaatiot ovat tunneälykkyys, määrä-tietoisuus ja monitorointiosaaminen. Tunneälykkyyden merkittävyys kasvaa eniten.
4. Teollisuuden ja kaivostoiminnan johtajat sekä pääjohtajat, toimitusjohtajat, järjestöjen joh-tajat ja muut vastaavat
Tutkimusosaaminen ja innostamis- ja motivointikyky liittyvät ainoastaan molempiin ammat-tialoihin. Jälkimmäisen merkitys kasvaa molemmilla ammattialoilla merkittävästi vuoteen 2025.
5. Teollisuuden ja kaivostoiminnan johtajat, sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat LEAN-osaaminen ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen kasvattavat molemmilla ammattialoilla huomattavasti merkitystään. Erityisesti LEAN-osaamisen merkitys kasvaa todella voimakkaasti.
6. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat ja pääjohtajat, toimitusjohtajat, järjestöjen johtajat ja muut vastaavat
Muutosjohtaminen ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen kasvattavat molemmilla ammattialoilla huomattavasti merkitystään. Kestävän kehityksen periaattei-den tuntemus ja talousjohtaminen kasvattavat myös vähän merkitystään – talousjohtami-nen enemmän sosiaali- ja terveysalalla.
7. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat sekä julkisen hallinnon johtajat
Ainoastaan näille ammattialoille liittyviä osaamisia on neljä: henkilökohtaisen osaami-sen kehittäminen ja johtaminen, kehittämisosaaminen ja kokonaisuuksien hallinta, joiden merkittävyys kasvaa molemmilla ammattialoilla huomattavasti, sekä kustannushallinta, jonka merkityksen muutos on voimakkainta sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilla.
Ammattialat jakavat yhdessä pääjohtajien kanssa laadunhallintaosaamisen vaatimuksen, sen merkitys tosin kasvaa merkittävästi ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon
johtajilla.
Louvain-analyysilla ammattialojen muodostamassa yhteisessä ryhmässä on paljon hyvin keskeisiä yleisiä työelämä- ja geneerisiä osaamisia, joiden hallinnan tarve korostuu molemmilla ammattialoilla. Sellaisia ovat esimerkiksi hankintaosaaminen, yhteistyötai-dot, vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaiyhteistyötai-dot, laadunhallintaosaaminen ja ver-kosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen. Näiden osaamisten merkityksen kasvu on usein myös hyvin huomattavaa.
8. Julkisen hallinnon johtajat ja pääjohtajat, toimitusjohtajat, järjestöjen johtajat ja muut vastaavat
Sopimusosaaminen ja julkisoikeudellinen osaaminen liittyvät ainoastaan näihin ammat-tialoihin, ja niiden merkityksessä ei tapahdu muutoksia vuoteen 2025.
9. Kaupan alan johtajat, kulttuurialan tuottajat ja johtajat sekä julkisen hallinnon johtajat Ammattialat jakavat verkostossa esiintymis- ja sosiaalisten taitojen lisäksi digitaalisten alustojen hyödyntämisosaamisen yhteisenä vaatimuksena. Ensimmäiset kaksi kvalifikaa-tiota kasvattavat merkitystään hieman, digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen taas merkittävästi.
Verkostossa on lisäksi yksittäisiä kvalifikaatioita, jotka liittyvät vain kahteen ammat-tialaan. Esimerkiksi kulttuurialan johtajilla sekä tutkimus- ja kehitysjohtajilla päätök-sentekokyvyn merkityksen muutoksessa on pientä kasvua havaittavissa. Edellä mainitut kvalifikaatioryppäät, jotka löytyvät verkoston reunamilta, ovat siis selvimpiä kahden tai useamman ammattialan jakamia osaamisyhdistelmiä. Verkoston keskuksesta löytyy runsaasti kvalifikaatioita, joiden tarve liittyy kolmeen, neljään tai viiteen ammattialaan.
Näiden tarkastelussa hyödyllisintä on katsoa erikseen tehtävätason keskeisimpiä osaa-misvaatimuksia ja niihin liittyviä muutossignaaleja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että erilaiset ammattialat muodostivat osaamisklustereita, joita yhdistivät samantyyppiset kvalfikaatiot. Eri ammattialojen yhteisten rajapintojen tunnistami-sella voidaan luoda oppijalähtöistä ennakointitietoa koulutus- ja urapolun eri vaiheisiin.
Yhteenvetoa
Verkostoanalyysi toi esille, että erilaiset ammattialat muodostivat osaamisklustereita, joita yhdistivät samantyyppiset kvalfikaatiot. Kvalifikaatioiden merkitysten muutokset saattoivat vaihdella. Osaamisklustereita ilmeni eri tehtävätasoilla eli suorittavasta työstä johtajatasolle. Seuraavassa on esimerkkejä osaamisklustereista:
• Siivoustyöntekijöillä sekä pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijöillä yhteisinä kva-lifikaatioina nousevat esille muun muassa työturvallisuusosaaminen, ympä-ristöosaaminen ja moniammatillinen osaaminen sekä koneiden ja laitteiden kor-jaus- ja huoltotaidot. Yhteisiä geneerisiä osaamistarpeita niille ovat myös jousta-vuus, yhteistyötaidot tai fyysinen vahvuus.
• Myyntiedustajien, kiinteistönvälittäjien sekä myyjien, esittelijöiden ja kassanhoita-jien yhteisisä kvalifikaatioita ovat neuvottelutaidot, asiakkaiden löytämiseen liittyvä osaami nen, markkinointiosaaminen ja järjestelmällisyys.
• Koneasentajilla, käsi- ja taideteollisuuden työntekijöillä sekä metallityöntekijöillä keskeisiä kvalfikaatioita ovat 3D-mallinnusosaaminen, laadunhallintaosaaminen, prosessiosaaminen, sorminäppäryys ja myyntiosaaminen sekä tuotantoverkoston raaka-aineiden käsittely- ja muokkaamisosaamisen.
• Teollisuuden, maatalouden ja luonnontieteen asiantuntijoilla keskeisiä ja merki-tystään kasvattavia yhteisiä kvalifikaatioita ovat tiedon hallinta-ja analysointitaidot, innovaatio-osaami nen ja luovuus. Muita keskeisiä kvalifikaatioita näillä ammat-tialoilla ovat tunneälykkyys, laadunhal lintaosaaminen, prosessiosaaminen, luon-nontieteiden osaaminen, 3D-mallinnusosaa minen sekä johtamisosaaminen.
• Liikenteen, kulttuuri- ja taidealan sekä yhteiskunnallisen alan asiantuntijoita yhdis-tää globaali liiketoimintaosaaminen. Yhteistyötaidot ja ryhmätyöskentelytaidot ovat myös keskeisiä osaamisia näiden ammattialojen joukossa.
• Taloustoimen, kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijat ja johtaja jakavat keskenään eräitä yleisiä työelämäosaamisia, kuten liiketoimintaosaamisen ja asia-kassuhteiden ja -palvelujen johtamisosaamisen.
• Kaupan alan johtajilla ja kulttuurialan tuottajilla ja johtajilla yhteisiä kvalifikaatioita ovat brändiosaaminen, sopimusoikeudellinaen osaaminen ja organisointitaidot.