Ennakointiryhmäkohtaiset tärkeimmät osaamiset

Seuraavassa tärkeimpiä osaamisia tarkastellaan ennakointiryhmien mukaisten toimialojen mukaan. Niiden sisällä on nostettu esille myös esimerkinomaisesti joitakin yksittäisiä toi-mialoja ja niiden tärkeimpiä osaamisia. Tarkastelua lavennetaan myös ennakointiprosessin tuottamilla laadullisilla kommenteilla²⁶.

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö -ennakointiryhmän toimialoilla yleiset työ-elämäosaamiset olivat suhteellisesti selvästi eniten esillä; niiden osuus oli selvästi yli puolet (61 %). Vastaavasti geneeristen osaamisten osuus oli suhteellisesti alhaisin (20 %), mikä oli samalla tasolla kansalaisen perusdigitaitojen kanssa. (Taulukko 5.)

Kyseisen ennakointiryhmän toimialat kohtaavat erityisen vahvasti ilmastonmuutokset ja kes-tävän kehityksen tuomat haasteet osaamisen kannalta. Lisäksi toimialoilla tarvitaan monia-laista biotalouden osaamista, ja eettisyyteen liittyvät näkökulmat on myös huomioitava.

26 Osaamistarpeisiin liittyvät kommentit perustuvat ennakointiprosessin neljänteen työpajavaiheeseen (ks. luku 2.1).

Työpajakommentit on raportoitu toimialaryhmittäin. Lisäksi viitataan kolmannen työpajavaiheen ennakointiryhmittäisiin raportteihin, jotka on julkaistu Opetushallituksen sivuilla. https://www.oph.fi/fi/palvelut/ennakointituloksia

(OPH 2018a.) Tässä kokonaisuudessa painottuvat vahvat ja moniulotteiset muutosilmiöt, jotka suuntaavat osaamistarpeita alakohtaisiin ja työelämälähtöisiin osaamisiin.

Lähemmin tarkasteltuna luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö -ennakointiryhmä sisältää kolme toimialaa. Näistä yleiset työelämäosaamiset painottuivat varsinkin metsäta-louden toimialaan, jossa tärkeimpinä osaamisina mainittiin muun muussa ympäristöosaami-nen ja arvoketjuosaamiympäristöosaami-nen.

Liiketoiminta- ja hallinto -ennakointiryhmän toimialoilla geneeriset osaamiset (39 %) ja yleiset työelämäosaamiset (41 %) olivat suunnilleen samalla tasolla, ja kansalaisen perus-digitaitojen osuus jäi 20 prosenttiin. Kyseinen ennakointiryhmä sisältää kuusi toimialaa.

Esimerkiksi liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liike-elämälle -toimialalla painottuvat geneeriset osaamiset, kuten analyyttiset ajattelutaidot ja stressinsietokyky.

Rahoitus- ja vakuutuspalveluissa puolestaan olivat läsnä sekä geneeriset että työelämäosaa-miset, joista jälkimmäisiin kuuluivat esimerkiksi uteliaisuus kehittämisessä ja johtamisessa, asiakeskeisyys ja asiakaskokemuksen ymmärrys sekä luottamuksen ja digitaalisen kumppa-nuuden osaaminen.

Rahoitus- ja vakuutuspalvelujen toimialalla käytiin myös laajempaa työpajakeskustelua tulevaisuuden digitaalisesta työ- ja elinympäristöstä osaamistarpeiden näkökulmasta. Tule-vaisuudessa esimerkiksi asiakkaan luottotiedot ehkä luetaan ja päivitetään suoraan heti, kun asiakkaan kasvot ilmestyvät näkyviin. Lisäksi big datan omistajalla on suuri valta. Kysy-mykseksi nousee, kuka omistaa kaiken tiedon ja kuka määrittelee, mikä on olennaista tietoa.

Riskinä on, että tekoäly tuottaa liian suodatettua kuvaa. Kansalaiset, yksilöt ja kuluttajat valtuuttavat oman tietonsa käytön omista käsistään. Myös ikääntyneiden asiakkaiden finans-sipalveluiden saatavuus on merkittävä asia tulevaisuudessa.

Ryhmä pohti myös uudenlaista ”digitaalista kansalaisuutta” ja tiedon omistajuutta. Rahoitus- ja vakuutusalalla on asiakastyössä tärkeää kyetä opastamaan siihen, että jokainen osaisi itse hallinnoida ja hyödyntää omaa tietoaan. Rahoitusalalla on tärkeää herättää luottamusta.

Asiakkaat tarjoavat tietoja itsestään ja rahoitusala taasen vastapuolena hyötyjä asiakkaalle.

Luottamuksen lisääminen on finanssialan perusarvo digitalisoituvassa maailmassa.

Rahoitus- ja vakuutusalalla on asiakastyössä tärkeää kyetä opastamaan siihen, että jokainen osaisi itse hallinnoida ja hyödyntää omaa tietoaan.

Koulutus, kulttuuri- ja viestintä -ennakointiryhmän toimialoilla sekä geneeristen (37 %) että kansalaisen perusdigitaitojen (29 %) osuudet olivat hieman keskimääräistä korkeam-pia, kun taas yleiset työelämäosaamiset (33 %) jäivät jonkin verran keskiarvon alapuolelle.

Kyseisessä ennakointiryhmässä on kolme toimialaa, joista voidaan nostaa esille koulutus ja varhaiskasvatus. Kyseisellä toimialalla korostuivat varsin vahvasti geneeriset osaamiset.

Voidaan ajatella, että koulutus ja varhaiskasvatus -toimiala nojaa lähtökohtaisesti humanisti-seen perinteehumanisti-seen, jossa yleissivistävät ja laaja-alaiset osaamiset korostuvat. Lisäksi työelä-män muutosten voi ennakoida olevan tulevaisuudessa nykyistäkin nopeampia ja yllättäväm-piä, joten esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja muutososaamisen kaltaisten osaamistarpeiden merkitykset kasvavat edelleen tulevaisuudessa.

Koulutustoimiala on myös yhteydessä kaikkiin muihin aloihin, mikä korostaa sen laaja-alaista luonnetta. Myös kulttuurilla on tärkeä rooli dialogin ja ymmärryksen rakentamisessa,

inno-vaatiotoiminnan edistämisessä ja ideoiden ristiin pölyttämisessä. Toisaalta esimerkiksi koulutusvienti ja lukutaidon polarisaatio luovat kysyntää uudenlaiselle osaamiselle. Myös monenlaiselle robottiosaamiselle on kysyntää esimerkiksi koulutusalalla. (OPH 2018b.) Geneeristen osaamisten tarve voi nousta monesta lähteestä, ja se voi sekoittua alakohtaisiin ja työelämälähtöisiin osaamisiin.

Koulutus ja varhaiskasvatus -toimialan geneerisiä osaamisia olivat muun muassa innosta-mis- ja motivointikyky ja eettisyys. Myös yleisiä työelämäosaamisia mainittiin joitakin, kuten keinoälyn (AI) hyödyntäminen. Kulttuuri ja viihdetoiminta -toimialalla puolestaan geneerisistä osaamisista nousivat esille esimerkiksi monikulttuurisuustaidot ja esiintymistaidot ja yleis-ten työelämäosaamisyleis-ten osalta prosessiosaaminen. Lisäksi viimeksi mainitussa toimialaryh-mässä nousivat esille myös useat kansalaisen perusdigitaidot.

Koulutustoimiala on yhteydessä kaikkiin muihin aloihin, mikä korostaa sen laaja-alaista luonnetta. Myös kulttuurilla on tärkeä rooli dialogin ja ymmärryksen rakentamisessa, inno-vaatiotoiminnan edistämisessä ja ideoiden ristiin pölyttämisessä.

Liikenne- ja logistiikka -ennakointiryhmän toimialoilla painottuivat jonkin verran sekä geneeriset osaamiset (38 %) että myös yleiset työelämäosaamiset (50 %), kun taas kansa-laisen perusdigitaitojen osuus jäi vain 12 prosenttiin (taulukko 5). Tähän ennakointiryhmään kuuluu kolme toimialaa, joista varsinkin moottoriajoneuvojen kaupassa ja myynnissä painot-tuivat yleiset työelämäosaamiset, kuten palvelumuotoilut ja moniammatillinen osaaminen.

Samaan ennakointiryhmään kuuluvassa varastointi- ja postipalveluissa puolestaan painot-tuivat jonkin verran geneeriset osaamiset. Kyseinen toimiala lukeutuu rakennemuutosaloi-hin, joita tarkastellaan esimerkinomaisesti lähemmin työpajakommenttien pohjalta. Niiden mukaan varastointi ja postitoiminnassa on kyettävä tuottamaan ja soveltamaan uusia ideoita siten, että ne synnyttävät taloudellista lisäarvoa. Kasvava tarve on myös sellaisille erilai-sille henkilökohtaierilai-sille ominaisuukerilai-sille, jotka ovat luonteeltaan sekä geneerisiä että yleisiä työelämäosaamisia. Alan tärkeimmät osaamiset tulevaisuudessa liittyvät tieto-osaamiseen (analyyttinen ajattelu, kokonaisuuksien hallinta), muutososaamiseen, monitaitoisuuteen, automaatioon ja digitalisaatioon, kestävään kehitykseen, kädentaitoihin, paineensietoon, rea-gointikykyyn, ajanhallintaan sekä verkostoihin ja asiakaslähtöisyyteen.

Majoitus-, ravitsemus- ja matkailupalvelut -ennakointiryhmän toimialoilla eri kvalifikaa-tiotyypit jakaantuivat varsin keskimääräisesti. Geneeristen osaamisten osuus oli 33 prosent-tia, yleisten työelämäosaamisten 47 prosenttia ja kansalaisen perusdigitaitojen osuus oli 20 prosenttia (taulukko 5). Tähän ennakointiryhmään kuuluu kolme toimialaa. Näistä esille voidaan nostaa matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, jossa esimerkiksi yleisistä työelämäosaamista mainittiin robotiikkateknologian käyttötaidot sekä verkosto-, kumppa-nuus- ja sidosryhmäosaaminen.

Työpajakommenteissa perusteltiin tarkemmin tärkeimpien osaamisten valintaa. Matkatoi-mistojen ja matkanjärjestäjien toimialalla työ on tulevaisuudessa yhä enemmän asiantun-tijatyötä, mikä edellyttää itseohjautuvuutta. Myös robottiteknologia kasvattaa alalla merki-tystään, ja tähän tarvitaan lisää ymmärrystä. Se, mitä digipalveluissa pystytään tarjoamaan, ratkaisee pitkälti menestyksen. Matkatoimistona voi tulevaisuudessa toimia eräänlainen

”googlematkatoimisto”, joka tietää kaiken asiakkaasta ja tietää, mitä asiakas haluaa. Asiak-kaat haluavat ainutlaatuisia palveluita ja elämyksiä, mikä edellyttää luovuutta. Kehitys voi mennä myös vahvasti verkostotalouden suuntaan, jolloin verkosto-, kumppanuus- ja

sidos-ryhmäosaamisella on entisestään merkittävämpi rooli. Myös kestävän kehityksen periaat-teiden osaaminen sekä ympäristöosaaminen kuuluvat osaamisiin, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa paljon. Tämä koskee muun muassa hotellien kestävää kehitystä tukevaa toimintaa tai vaikkapa liikennettä ja liikkumista.

Se, mitä digipalveluissa pystytään tarjoamaan, ratkaisee pitkälti menestyksen. Matkatoimis-tona voi tulevaisuudessa toimia eräänlainen ”googlematkatoimisto”, joka tietää kaiken asiak-kaasta ja tietää, mitä asiakas haluaa.

Rakennettu ympäristö -ennakointiryhmän toimialoilla yleisten työelämäosaamisten osuus oli 50 prosenttia geneeristen osaamisten osuuden jäädessä 26 prosenttiin. Kansalaisen perusdigitaitojen osuus oli 24 prosenttia. (Taulukko 5.) Kyseinen ennakointiryhmä sisältää neljä toimialaa. Näistä talonrakentamisessa ja suunnittelussa sekä maa- ja vesirakentami-sessa²⁷ nousi esille yleisiä työelämäosaamisia, kuten käyttäjälähtöisyys ja kansainvälisyys.

Vastaavasti kiinteistöala-toimialan tärkeimpien työelämäosaamisten osaamisten kärjessä ovat asiakaspalvelutaidot, jotka digitalisaation myötä korostuvat. Työpajakommenteissa todetaan, että digitaalisten järjestelmien myötä ja robottien hoitaessa tiettyjä asiakaspalve-lun osia ihmisten kohtaaminen sekä myynti ja palveluiden paketointi asiakkaiden tarpeisiin muodostuu entistä tärkeämmäksi. Kiinteistöalan tärkeimpien yleisten työelämäosaamisten joukossa nähtiin myös ympäristöosaaminen ja geneerisistä osaamisista kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus.

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala -ennakointiryhmän toimialoilla korostui kansalaisen perusdigitaitojen osuus runsaan kolmanneksen osuudella (36 %). Osuus oli samalla tasolla geneeristen osaamisten kanssa, kun taas yleisten työelämäosaamisten osuus oli muihin ennakointiryhmiin nähden alhaisin (29 %). (Taulukko 5.) Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala -ennakointiryhmään kuuluu kolme toimialaa, joista kansalaisen perusdigitaidot korostu-vat terveyspalvelut- sekä henkilökohtaiset palvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut -toimiala-ryhmissä.

Laajemmassa katsannossa edellä mainittua havaintoa voidaan tarkastella digitalisaation ja teknologian tuottamista muutospaineista, joita muun muassa terveysalalla kohdistuu.

Esimerkiksi tekoäly tulee olemaan korvaamaton diagnostiikassa ja sairauksien hoidossa, tiedon saanti nopeutuu ja siitä tulee luotettavampaa ja terveyspalveluissa kontaktit voidaan muodostaa etäyhteyksien avulla (OPH 2018c). Näistä nousee uudentyyppisiä osaamistarpeita, jotka näkyvät erityisesti kansalaisen perusdigitaitojen korostumisena.

Terveydenhoitolalla kansalaisen perusdigitaitojen merkityksen kasvulle mainittiin työpa-jatyöskentelyssä myös tarkempia perusteluita. Henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaamisen taustalla on se, että järjestelmä perustuu luottamukseen. Digitaaliset kommunikointitaidot puolestaan koskevat potilasta ja hoitotiimiä, jonka avulla tietoa osataan jakaa. Tiimin sisäinen toiminta näkyy myös asiakkaalle. Tiedon hallintataidot nousevat esille, kun tietoa tulee monesta eri tietolähteestä ja kun on pohdittava, mikä on luotettavaa tietoa.

Digitaaliset yhteistyötaidot kasvattavat merkitystään samanaikaisesti tiimityötaitojen kanssa;

kukaan ei osaa kaikkea, vaan tarvitaan kaikenlaista osaamista tulevaisuudessa.

27 Talonrakentaminen ja suunnittelu- sekä maa- ja vesirakentaminen -toimialat sisälsivät samat tärkeimpien osaamisten listaukset.

Terveydenhoitoalalla digitaaliset kommunikointitaidot koskevat potilasta ja hoitotiimiä, jonka avulla tietoa osataan jakaa. Tiimin sisäinen toiminta näkyy myös asiakkaalle.

Teknologiateollisuus- ja palvelut -ennakointiryhmän toimialoilla yleisten työelämäosaa-misten osuus oli hieman keskimääräistä korkeampi (53 %), kun taas geneeristen osaatyöelämäosaa-misten osuus (23 %) jäi hieman keskiarvoa alemmaksi. Kansalaisen perusdigitaitojen osuus, 23 pro-senttia, oli lähellä keskiarvoa. (Taulukko 5.) Ennakointiryhmään kuuluu neljä toimialaa, joista esimerkiksi metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa painottuu yleisten työelämäosaamisten osuus. Näihin kuuluvat muun muassa robotiikkateknologian käyttötai-dot sekä diagnostiikka-, korjaus- ja huoltotoiminnan hallinta etäyhteyksillä.

Yleisiä työelämäosaamisia mainittiin myös televiestintä, ohjelmisto- ja tietopalvelut -toimi-alalla, kuten henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä digitaalisten alus-tojen hyödyntämisosaaminen. Kyseisen toimialan voidaankin katsoa olevan digitalisaation ja teknologisen murroksen ytimessä.

Televiestintä, ohjelmisto- ja tietopalvelut -toimialalla uskotaan, että tekoälyn käytön laajen-tuessa asiakkuuksia katoaa, mutta toisaalta teknologia tuo uutta liiketoimintaa ja asiakkuuk-sia vuoteen 2035 mennessä. Digitalisointi, tekoäly ja robotiikka muuttavat kaikkien toimialo-jen toimintamalleja. Nämä kehityskulut vaativat uutta ajattelua ja osaamista sekä kasvavien tiedonsiirtokapasiteettien hallintaa. Toisaalta kehitys voi mennä odotettua ekologisempaan suuntaan, jolloin ydinliiketoimintojen apuna olevat digitaaliset palvelut tuovat osaamistar-peisiin ympäristöosaamisen vaatimuksia ja kiertotalouden hallintaa. Samalla tiedon, tiedon-hallinnan ja tiedon omistamisen rooli on kasvaa. Tällöin tarvitaan tietomassojen tiedon-hallinnan osaamista. (OPH 2018d.)

Prosessiteollisuus- ja -tuotanto -ennakointiryhmän toimialoilla geneeriset ja yleiset työ-elämäosaamiset olivat samalla tasolla 43 prosentin osuuksilla, kun taas kansalaisen perus-digitaidot jäivät 13 prosenttiin. Genereeristen osaamisten osuus oli tällä enakointiryhmällä suurin. (Taulukko 5.) Prosessiteollisuus- ja tuotanto -ennakointiryhmä sisältää neljä toimi-alaa. Näistä voidaan nostaa esille kemiallisten tuotteiden valmistus sekä paperin ja sahata-varan valmistus -toimialat.

Ensin mainitun toimialan näkemyksen mukaan osaamistarpeisiin ennakointiin vaikuttaa huo-mattavasti se, että big datan avulla tuotetaan uutta liiketoimintaa. Lisäksi nähtiin, että robo-tiikka on jo laajalti käytössä, ja sillä on tärkeä merkitys tuotteiden ja palveluiden tuottami-sessa tulevaisuudessakin. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden käytön arvioidaan lisääntyvän oppimisessa, huollossa ja kunnossapidossa sekä asiakaskontakteissa.

(OPH 2018e.)

Kemiallisten tuotteiden valmistus -toimialan tärkeimmistä tulevaisuuden geneerisistä osaa-misista nousi esille muun muassa tiedon hallinta- ja analysointitaidot ja oppimiskyky ja ylei-sistä työelämäosaamisista puolestaan tekoälyosaaminen ja digieettisyys. Vastaavasti paperin ja sahatavaran valmistus -toimialan geneerisiä osaamisia olivat esimerkiksi itseohjautuvuus ja kestävän kehityksen tuntemus ja yleisiä työelämäosaamisia puolestaan myynti- ja markki-nointiosaaminen sekä ymmärrys ohjelmointilogiikasta.

Yhteenvetoa

• Tärkeimmistä osaamisista geneerisiä oli 33 prosenttia, yleisiä työelämäosaamisia 45 prosenttia ja kansalaisen perusdigitaitoja 22 prosenttia.

• Yleisiä työelämäosaamisia oli erityisesti luonnonvara-, elintarviketuotanto ja ympä-ristö -ennakointiryhmän toimialoilla ja kansalaisen perusdigitaitoja sosiaali-, ter-veys- ja hyvinvointiala -ennakointiryhmän toimialoilla.

• Toimialoista geneeriset osaamiset korostuivat esimerkiksi koulutuksessa ja var-haiskasvatuksessa, kun taas yleiset työelämäosaamiset korostuivat esimerkiksi metsätaloudessa. Kansalaisten perusdigitaidot olivat puolestaan esillä muun muassa terveyspalveluissa.

• Digitalisaatiolla oli vahva vaikutus osaamistarpeisiin kaikilla aloilla, mutta alojen välillä oli eroja ilmiön etenemisvauhdissa.

4 PÄÄAMMATTIALOJEN OSAAMISTARPEIDEN JA