Maa- ja metsätaloustyö

Maa- ja metsätaloustyön tulevaisuudessa geneerisistä taidoista eniten merkitystään kas-vattavat luovuus eli kyky nähdä asioita uusista näkökulmista ja rakentaa niistä jotain uutta, omaperäistä ja toimivaa. Muita eniten merkitystään kasvattavia geneerisiä taitoja ovat ana-lyyttiset ajattelutaidot, joustavuus, yhteistyötaidot, kestävän kehityksen periaatteiden tun-temus ja itseohjautuvuus. Kestävän kehityksen tuntemukseen voidaan liittää esimerkiksi ilmastonmuutoksesta seuraavien kasvitautien ehkäisy- ja suojeluosaaminen.

Sen sijaan maa- ja metsätalouden eri tehtävissä aiemmin merkittävässä asemassa olleiden fyysisten taitojen ja ominaisuuksien merkitys ei kasva lainkaan tai jopa vähenee. Erityisesti fyysisen vahvuuden merkityksen arvioidaan jopa vähenevän, mutta samaan aikaan käden-taitojen, useiden raajojen samanaikaisen koordinointikyvyn ja tasapainon hallintataitojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Tämä ei tarkoita, ettei esimerkiksi tasapainon hallintataitoa ja motorista taitoa enää tarvittaisi metsäalalla – näiden taitojen merkittävyys ei ole kuitenkaan kasvamassa tulevaisuudessa.

Luonnonvara-alalla tulevaisuudessa yleisistä työelämätaidoista eniten merkitystään kas-vattavat erityisesti kierrätysosaaminen ja verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen.

Alalla tarvitaan yhä enemmän myös digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaitoja, bio-massaosaamista ja automaatioiden hallintaosaamista. Samaan aikaan yleisissä työelämätai-doissa merkitys pysyy lähes ennallaan vikadiagnostiikan hallinnassa, kulkuneuvoilla ajami-sessa (ajokortti), tuotteiden ja materiaalien tuntemukajami-sessa ja teknillistieteellisessä osaami-sessa. Pääammattialalla tarvitaan jatkossa myös eri alojen rajapintaosaamista. Esimerkiksi biotalouden saralla kemian ja biologian aloilla on paljon yhteisiä rajapintaosaamisia.

Ammattikohtaisista taidoista nousevat esille muun muassa kiertovesikasvatusosaaminen, digitaalisten ruokintajärjestelmien hallinta, GPS- ja paikkatietojärjestelmien hallinta, hak-kuuohjeiden hallinta ja maa- ja metsätalouden ympäristölainsäädännön tuntemus. Esimer-kiksi hakkuuohjeiden hallinta kasvattaa merkitystään, koska ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet edellyttävät uudenlaisten metsänhakkuumenetelmien toteuttamista. Erityis-hakkuiden osaamisen hallinta tulee olemaan myös tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa. Ammattialakohtaisista osaamisista viljelijän ammatissa siipikarja hoito-osaamisen ja metsätyöntekijän ammatissa moottorisahan käyttötaidon ja käsin tehtävän puunkorjuun osaamisen merkitys vähenee.

Viljelijöiden yleisten osaamistarpeiden muutos

• Viljelijöillä kasvaa kaikkein eniten maanviljelysosaamisen merkitys. Viljelijät tarvit-sevat uutta osaamista maaperähoidosta, ravinnekierrosta, kierrätyksestä ja maata-loustuotannon perusteista.

• Markkinointiosaaminen ja yrittäjyystaidot sisältyvät liiketoimintaosaamiseen, jonka osana niiden merkittävyyttä arvioitiin.

• Automaatioiden hallintaosaamiseen sisältyy viljelijöillä myös robottiteknologian käyttöosaaminen.

• Ammattialalla vaadittava korkean tason digiosaaminen kytkeytyy osaamiskokonai-suuteen, joka koottiin digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen ja järjestelmien kyberturvallisuus -osaamisen alle. Osaaminen kattaa alustojen hyödyntämis- ja hallintaosaamisen.

• Innovaatio-osaamiseen sisältyy myös ennakointiosaaminen, mutta myös kyky viedä se käytäntöön ja prosesseihin. Osataan irrottautua nykytilasta ja ajatella, ovatko kasvin juuret tulevaisuudessa maassa, ilmassa vai jossain muualla.

• Biomassaosaamisen tilalle sopisi paremmin agroekologinen osaaminen, johon kuu-luvat biomassan tuottaminen ja käyttö, ympäristö sekä kestävä kehitys.

• Uutena osaamisena nousi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joka on osa kestävää kehitystä, ympäristöosaamista ja kierrätysosaamista, jotka puolestaan linkittyvät agroekologiseen osaamiseen ja maanviljelyosaamiseen.

DIGITAIDOT

Luonnonvara-alalla digitaidoista eniten merkitystään kasvattavat tulevaisuudessa liset kommunikointitaidot. Muita eniten merkitystään kasvattavia digitaitoja ovat digitaa-listen osaamispuutteiden tunnistamiskyky, tiedon arviointitaidot ja tiedon digitaaliset jaka-mistaidot. Vähiten digitaidoista merkitystään puolestaan kasvattaa ohjelmointiosaaminen.

Muita vähiten merkitystään kasvattavia digitaitoja luonnonvara-alalla ovat tekijänoikeuk-sien ja lisenstekijänoikeuk-sien tuntemus sekä digitaalisten teknologioiden ja niiden käytön ympäristövai-kutusten tiedostaminen.

Ammattialojen välillä on kuitenkin hieman eroja, ja esimerkiksi viljelijöiden ammatissa mer-kitystään eniten kasvattavien digitaitojen joukossa ovat myös tiedon hallintataidot. Maa- ja metsätaloustyön asiantuntijoilla sen sijaan digitaalisen teknologian luova käyttötaito sekä digitaalisen sisällön uudelleenjalostamis- ja integrointitaidot ovat eniten merkitystään kas-vattavia digitaitoja. Maa- ja metsätalouden asiantuntijoilla korostuvat myös ajanhallintataidot sekä kyky sietää epävarmuutta ja muutoksia digimaailmassa. Lisäksi merkitystään kasvattaa alusta- ja jakamistalouden hyödyntämisosaaminen. Tuotantoeläimien, lemmikkien ja muiden eläinten kasvattajien ja hoitajien ammatissa eniten merkitystään kasvattavat muun muassa digitaalisen teknologian luova käyttötaito sekä digitaalisten työkalujen soveltamiskyky.

Ammatissa korostettiin digitaitojen rinnalla myös tuotannon ja kulutuksen sosiaalista kes-tävyyttä. Puutarhayrittäjien ja -työntekijöiden sekä maa- ja metsätalouden asiantuntijoiden ammateissa puolestaan digitaalinen verkostoituminen, erityisesti kansainvälisten kontaktien näkökulmasta, kasvattaa merkitystään tulevaisuudessa.

Digitaitojen lisäksi luonnonvara-alalla korostuvat tulevaisuudessa myös ammatteihin liittyvät perustaidot. Ihmisten tekemä työ on edelleen tärkeää, varsinkin metsätyöntekijöiden

ammat-tialalla, eikä koneiden nähdä korvaavan täysin ihmistyövoimaa tulevaisuudessakaan. Digi-laitteiden nähdään kuitenkin helpottavan työntekoa ja lisäävän erilaisia työmahdollisuuksia, joten erilaisten digitaitojen osaaminen on luonnonvara-alalla tärkeää.

Viljelijöiden digitaitojen muutos

Viljelijöiden ammattialalla eniten merkitystään digitaidoista kasvattavat

• tiedon arviointitaidot

• tiedon hallintataidot

• digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen ja järjestelmien kyberturvallisuus

• tiedon digitaaliset jakamistaidot.

Vähiten merkitystään kasvattavat

• ohjelmointiosaaminen

• digitaalinen aktiivinen kansalaisuus.

Tekijänoikeuksien ja lisenssien tuntemus sekä digitaalisten teknologioiden ja niiden käytön ympäristövaikutusten tiedostaminen kasvattavat merkitystään viljelijöiden ammatissa enemmän kuin koko pääammattiryhmässä keskimääräisesti.

KIELITAITOVAATIMUKSET

Suomen kielen taito on tärkeää luonnonvara-alan kaikilla ammattialoilla. Kielitaitovaatimuk-set kuitenkin kasvavat tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman määrän lisääntyessä, ja eten-kin englannin kielen osaaminen kasvattaa merkitystään lähes koko pääammattiryhmässä.

Varsinkin asiantuntijatehtävissä vaaditaan sujuvaa englannin kielen taitoa. Ainoastaan kalan-viljelijöillä ja kalastajilla englannin kielen osaaminen ei ole välttämätöntä.

Lisäksi luonnonvara-alalla hyötyä on muun muassa ruotsin, venäjän ja viron kielten osaami-sesta. Myös saksan, ranskan ja espanjan kielten osaajia tarvitaan nykyistä enemmän. Asian-tuntijatehtävissä hyötyä on myös kiinan ja swahilin osaamisesta. Suurimmat kielitaitovaati-mukset ovatkin maa- ja metsätaloustyön asiantuntijatehtävissä, kun taas metsätyöntekijöiltä sekä kalanviljelijöiltä ja kalastajilta ei vaadita yhtä monipuolista kielitaitoa.

Viljelijöiden kielitaitovaatimusten muutos³⁰

Viljelijät tarvitsevat tulevaisuudessa vähintään suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa. Kaikki kielitaito on eduksi erityisesti ulkomailta tulevan lisätyövoiman ja tuot-teiden viennin kasvun näkökulmasta. Myös matkailun ja alan teknistymisen myötä tar-vitaan yhä enemmän englannin kielen osaamista. Esimerkiksi vieraskielisten käyttö-ohjeiden yms. ymmärtämisessä englannin merkitys korostuu, koska koneita ostetaan suoraan ulkomailta. Myös tiedon hakeminen internetistä yli rajojen arkipäiväistyy, mikä edellyttää kielitaitoa.

30 Viljelijät-ammattialaa koskevia yleisiä osaamistarpeita ei käsitelty työpajassa, joten raportointi on toteutettu kyselyn vastausten perusteella.