Käpykyläisten nuorten suhteeseen Käpykylää kohtaan vaikutti paikkatunteen ja paikalli-suuden lisäksi useita sijainnillisuuteen liittyviä tekijöitä. Sijainnilliset tekijät ovat paikalle ominaisia ulkoisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat alueella eläviin ihmisiin. Sijainnilliset tekijät ovat myös kaikille alueella eläville ihmisille yhteisiä paikan ominaisuuksia, eivätkä sijainnilliset tekijät tällöin ole riippuvaisia yksilöstä. (Agnew 1993, 261-263.) Käpykylän
si-jainnilliset tekijät olivat samoin luonteeltaan sellaisia, jotka olivat käpykyläläisistä nuorista riippumattomia. Mikäli sijainnillisuuden vaikutuksia tarkastelee Lehtolan (2008, 24-25) määrittämien syrjäseudun liikkumatilojen mukaan, muodostuivat käpykyläläisille nuorille sijainnilliset tekijät nuorten käytössä olevien liikkumatilojen määrittävistä seikoista. Käyttä-essään kodin, asuinkylän, Käpykylän keskustan tai maakuntakeskuksen liikkumatiloja, jou-tuivat käpykyläläiset nuoret sopeutumaan sijainnillisuuteen liittyviin tekijöihin eri tavalla.
Erilaisia sijainnillisia tekijöitä Käpykylässä olivat niin lähiympäristössä kuin Käpykylän kes-kustassa sijaitsevat palvelut ja aktiviteetit sekä pitkät välimatkat.
Sijainnillisuuteen liittyvät tekijät vaikuttivat käpykyläisten nuorten tapoihin käyttää kotia se-kä asuinkylää liikkumatiloina. Suomalaisessa maaseutututkimuksessa keskusteltiin 1980-luvun lopulla siitä, kuinka suomalaista syrjäseutua tulisi kokonaisuutena kuvata. Keskuste-lussa kannustettiin tutkijoita tutustumaan entistä syvällisemmin syrjäkylien erityisluontei-suuteen, jolloin esimerkiksi otettaisiin huomioon myös kylien ominaislaatuiset piirteet sekä kehityssuunnat. (Lehtinen 2006, 44-45.) Myös Käpykylän erilaisten syrjäkylien luonneh-dinnassa tulee ottaa huomioon kylien monimuotoisuus. Monet eri kylän sijainnillisuuteen liittyvät ulkoiset tekijät määrittivät sitä, minkälaisia liikkumatiloja nuorilla oli käytettävissä lähiympäristössään asuinkylässään. Mikäli nuori koki oman asuinkylän yksipuolisena syr-jäkylänä, joutui nuori ratkaisemaan enemmän sijainnillisuuteen liittyviä ulkoisia tekijöitä, kuin nuori, joka koki asuinkylän rikkaana lähiympäristönä.
Raisa: No oikeastaan kaikki on silleen kylällä (Käpykylän keskustassa), että ei-pä siellä niinku oikeestaan oo enää mitään.
Haastattelija: Entäs sulla itelläs, jos haluut tehä jotain juttuja toisten kanssa, niin pitääks sun tulla kylälle (Käpykylän keskustaan) aina, pystytkö tekemään siellä Susilaaksossa?
Raisa: No siis sen kaverin kaa kuka asuu siellä niin nähdään silleen, mutta oi-keastaan muiden kaa, niin sitten tulla kylälle.
Käpykylän syrjäkylissä on eroavaisuuksia siinä, minkälaisia palveluja sijaitsee kodin hiympäristössä. Käpykyläläiset nuoret arvostivat eri palveluita sekä ajanviettotapoja lä-hiympäristössä asuinkylässään, ja nuoret toivoivat erilaisia palveluita lähiympäristöön. Sil-va Tedren (2016, 111) mukaan palveluiden tarpeellisuudessa korostuu tilannesidonnai-suus sekä henkilökohtaitilannesidonnai-suus. Vaikka jokaisen nuoren asuinkylä erosi toisestaan sijainnilli-suuteen liittyvien tekijöiden suhteen, liittyivät Käpykylän syrjäkylien nuorten kylien paran-nusehdotukset juuri asuinkylän palvelutarjontaan, tai muihin ulkoisiin ominaisuuksiin.
Haastattelija: Mitä jos mietit Varpuskylää, niin haluaisitko muuttaa siellä jotain jos voisit? Mikä siellä pitäis muuttaa?
Ilpo: No itseasiassa se kauppa, siellä oli ennen tota semmonen kyläkauppa tai semmonen. Niin sit se monta vuotta sitten, oiskohan siitä jo yli viis vuotta, niin sit se lopetti, niin se ois hyvä saaha takas. Siellä oli just kanssa aina kaikki kah-villa tai jotain vastaavaa, kun se oli niinku leipomo/kauppa, niin sit siellä oli yleensä kaikki. Ja siellä oli aina tosi kiva käydä, mut sit ku se lopetettiin. Se oli tosi tärkee paikka niinku sillon.
Haastattelija: Mites tuota onks täällä jotakin sellasta, jos mietitään niitä teidän omia kyliä. Niin onks siellä niillä kylillä jotain sellaista, mitä te toivoisitte sinne tai sitten pois sieltä kylältä, muuttaisitte jotakin?
Laura: No ainakin meidän tie on ollu aina huonossa kunnossa, ja tuota sitä on yritetty korjata, mut se on aina hirmu monttuinen. Et varmaan sen että.
Maaseudun palveluiden saavutettavuudessa korostuu usein kysymys siitä, missä palvelut sijaitsevat maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Kysymys siitä, miten palvelut ovat lisäksi saavutettavissa, jää usein taustakysymykseksi. (Tedre & Voutilainen 2013, 182-184.) Myös käpykyläisten nuorten näkökulmasta tärkeimmäksi tekijäksi lähiympäristön palveluissa muodostui se, mistä palvelut ovat saatavissa. Toisaalta nuorten toiveet asuin-kylien palveluista sekä muista merkityksellisistä paikoista kertoivat siitä, että kodin lähiym-päristössä sijaitsevat vapaa-ajanviettomahdollisuudet eivät edellyttäneet käpykyläläisiltä nuorilta yhtä vahvaa pohdintaa siitä, miten kyseiset palvelut ovat saavutettavissa verrattu-na Käpykylän taajamassa sijaitsevien aktiviteettien saavutettavuuteen. Esimerkiksi Käpy-kylän keskustassa sijaitseva nuorisotalo oli monille KäpyKäpy-kylän syrjäkylissä asuville nuorille vapaa-ajanviettopaikka, jonka aukioloajat ja järjestettävät aktiviteetit tiesivät monet nuoris-ta hyvinkin nuoris-tarkasti. Monet nuorisnuoris-ta kuitenkin mainitsivat, etteivät juurikaan viettäneet aikaa nuorisotalolla. Puolestaan monet käpykyläläisistä nuorista kertoivat monien merkitykselli-simmistä harrastuksistaan sijaitsevan kodin lähiympäristössä.
Haastattelija: Sit on tämmönen, ett jokaisella nuorella asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus omaan harrastukseen. Mites sun kohalla toteutuuko se?
Olli: No kyllähän se minun kohdalla ihan hyvin toteutuu, että metsästys, kalas-tus, niin siinähän nuo ihan vieressä.
Haastattelija: Kyllä, mites kun mainitsit tuon nuorisotalon, niin ootkos siellä käy-ny onks se millanen?
Ilpo: No jonkun verran. En loppujen lopuks hirveesti ite vietä aikaa siellä, mut to-ta siis onhan se siis tosi hyvä, että siellä on pleikkareisto-ta lähtien niinku kaikki sit-ten. Ja sit siellä on se kahvio ja pingispöytä ja biljardipöytä ja sit tietokoneet ja kaikki et on se tosi hyvä paikka viettää aikaa.
Oman kodin sijoittuminen Käpykylän eri syrjäkyliin vaikutti hyvin konkreettisesti nuorten sosiaalisiin suhteisiin. Käpykylän syrjäkylien asukaspohja sekä asukastiheys eroavat kylit-täin huomattavasti, ja kodin lähettyvillä olevien ystävien määrää saattoi vaihdella huomat-tavasti riippuen siitä, millä syrjäkylällä nuoren koti sijaitsi. Lähin ystävä saattoi asua naapu-rissa tai parin kilometrin läheisyydessä, jolloin esimerkiksi ystävien näkeminen kouluiltaisin onnistui helpommin. Osa Käpykylässä asuvista nuorista kertoi lähimmän ystävän asuvan kymmenien kilometrien päässä, mikä puolestaan merkitsi nuoren kannalta sitä, ettei ystä-vien tapaaminen ollut mahdollista itsenäisen liikkumisena avulla. Nuori saattoi olla myös ainoa nuoreksi lukeutuva asuja asuinkylässään.
Haastattelija: Onks siellä kylätaloo? Toimintaa, ystäviä, kavereita?
Raisa: No joo siis mun yks kaveri asuu just siinä puolentoista kilometrin päässä ja siis...
Haastattelija: Onks se täällä samassa koulussa kun sinä?
Raisa: Joo on just samalla luokalla. Ja sitten. no kun olin pieni niin sit me asut-tiin just siinä sen mun kaverin vieressä. Mut sit me muutetasut-tiin isovanhempien ta-loon ja remontoitiin se.
Haastattelija: Onks sulla siellä, sanoitko Lammaslaakso?
Laura: Lammaslaakso.
Haastattelija: Lammaslaakso, niin tota onks sulla siellä sellasta kaveria, jonka luona voit käydä tai?
Laura: Ei oo, et siellä on niinku oisko lapsiperheitä yks missä on ihan sit pienii lapsii. ja sit loput on vanhempii, joilla on jo lapset muuttaneet pois oikeastaan.
Haastattelija: Eli sinä oot ainoa kylän nuori?
Laura: Oikeastaan niin.
Useimmat käpykyläisten nuorten asuinkylistä olivat asukaspohjaltaan hyvin harvaanasuttu-ja, ja näin ollen pitkä välimatka niin Käpykylän keskustassa asuviin ystäviin sekä muissa syrjäkylissä asuviin ystäviin oli nuorten kannalta merkitsevä sijainnillinen tekijä. Armila (2016b, 69-71) kirjoittaa perheen merkityksen korostuvan syrjäseudulla asuvan nuoren vapaa-ajanvietossa, sillä perheenjäsenet merkitsevät nuorille seuraa arki-iltaisin, sillä omien ystävien tapaaminen arki-iltaisin koulupäivän jälkeen ei aina ole mahdollista syrjäky-lissä asuville nuorille. Syrjäseudulla asuvat nuoret viettävät aikaa omien vanhempien kanssa tekemällä muun muassa asioita, jotka yhdistävät niin nuorta kuin hänen vanhem-paansa. Myös Käpykylän syrjäkylissä asuvat nuoret viettivät paljon aikaa omien perheen-jäsenten kesken ja perheenperheen-jäsenten kanssa tehtävät aktiviteetit toimivat osin ratkaisuna pitkän välimatkan ongelmallisuuteen sijainnillisena tekijänä. Monet käpykyläisten nuorten kotona tehtävistä aktiviteeteista olivat myös sellaisia, jotka yhdistävät koko perhettä.
Per-heillä saattoi myös olla yhteisiä harrastuksia, kuten esimerkiksi kesäteatteriharrastus, joi-hin panostettiin yhdessä perheenjäsenten kesken.
Ilpo: No nytkin mullakin, tai ollaan esimerkiks, ku just iskä tykkää hirveesti liik-kuu metsässä, niin oon ollu sen mukana metsällä. Ja sit joskus käydään kerää marjoja ja tälleen. Ja sitten aika paljon niinku ihan kotona pihassa. niin jos on jotakin rakennusta tai jotain, niin sitten aina niiden parissa ollaan. Ja tietysti ko-neet aika paljon et jos tulee jotakin, niin sitten oon ollu aina mukana.
Haastattelija: Jotain koneiden remonttii vai tota?
Ilpo: Niin, just esim, että ku mulle ostettii nytten niinku mopo. Ja sitten sitä en-nen mulla oli crossi niin, sitten aina sitä rempattiin yhessä ja...
Haastattelija: Niin niin okei. Onkos mitä vastaavia äitin kanssa onko mitään to-ta?
Ilpo: No äitin kanssa sitten tullee muuten oltua ja sitten niinku yleisesti ja sitten, no ruokaa teen äitin kaa aika paljon.
Haastattelija: Mites tota äitin ja iskän kanssa, vietätteks te vapaa-aikaa yhdes-sä...
Anna: No kesällä enemmän, meillä on oikeastaan koko perheen yhteinen har-rastus tää teatteri, et me ollaan Varpuskylän kesäteatterissa, ja siellä ollaan yhessä paljon…
Haastattelija: Et isä ja sisarukset ja kaikki näyttelee...
Anna: Ja jonkun verran sit kotonaki ollaan aina välillä.
Käpykyläisten nuorten keinoihin käyttää Käpykylän keskustaa liikkumatilana vaikutti samoin pitkä välimatka sijainnillisuuteen liittyvänä tekijänä. Erityisesti ratkaisevaksi tekijäksi muodostui itsenäinen liikkuminen välimatkan kulkemisessa. Harinen (2014, 161) on kirjoittanut mopon, tai muun vastaavanlaisen kulkuneuvon, omistamisen li-säävän nuorten itsenäistä liikkumista syrjäseudulla. Lisäksi mopoilu lisää erilaisia oleskelupaikkojen mahdollisuuksia sekä ystävien tapaamisen muotoja. Mopon omis-taminen mahdollisti käpykyläläiselle nuorelle yhden keinon lisää liikkumiseen vapaa-ajalla. Käpykyläläiset nuoret kokivat mopon olevan mahdollisuus päästä irti riippuvai-suudesta vanhempien kyydeistä, esimerkiksi liikkuessa Käpykylän keskustan ja kodin väliä, mutta mopoilun koettiin myös itsessään olevan ajanviettotapa. Mopo ikään kuin laajensi käpykyläläisen nuoren keinoja saavuttaa Käpykylän keskustan liikkumatila ollen myös samalla itsessään nuorelle merkillinen ajanviettokeino. Mopot ja skootterit olivat myös yhtä lailla suosittuja niin käpykyläisten poikien kuin myös tyttöjenkin kes-kuudessa. Aikaisemmin onkin jo todettu, ettei nuorten keskuudessa syrjäseudulla ole sukupuolittunutta jakautumista mopojen käytön yleisyydessä (Harinen 2014, 161).
Kuitenkaan kaikki haastatelluista nuorista eivät omistaneet mopoa, skootteria tai mo-poautoa. Liikkumisessa kodin sekä Käpykylän keskustan väliä saatettiin myös hyö-dyntää sisarusten liikennevälineitä.
Haastattelija: Onks Käpykylän nuorilla paljon sitten mopoja, millä ne liikkuu?
Anna: On yllättävän paljon itseasiassa (jää pohtimaan).
Haastattelija: Onks tytöilläkin?
Anna: On.
Haastattelija: Sä et oo niinku ajattellu?
Anna: En oo mopoihmisiä.
Haastattelija: Mites sitten kesällä? Kulkeeks sinne minkäänlaista kulkuneuvoa?
Iida: No siskon kaa ainaki nyt kesällä ajettiin skootterilla, kun sillä on kortti niin sillä ajeltiin.
Myös käpykyläisten nuorten keinoissa saavuttaa maakuntakeskus liikkumatilana korostui pitkä välimatka sijainnillisena tekijänä. Käpykyläläiset nuoret eivät juurikaan liikkuneet Kä-pykylän sekä maakuntakeskuksen väliä itsenäisesti. Muutama nuorista kertoi joskus käy-vänsä maakuntakeskuksessa linja-autolla, mutta useimmiten käpykyläläiset nuoret kertoi-vat käyvänsä maakuntakeskuksessa yhdessä oman perheen kanssa henkilöautolla. Kui-tenkin yksi haastatelluista käpykyläläisistä nuorista oli jo täysi-ikäinen, ja hänellä oli liikku-misessaan käytössä perheensä auto. Myös muitakin haastatelluista nuorista kertoivat saa-vansa autokortin täytettyään 18 vuotta, mukaan lukien myös sellaiset käpykyläläiset nuo-ret, jotka eivät olleet hankkineet mopokorttia. Auton omistamattomuus onkin yksi ihmisiä erotteleva tekijä syrjäseudulla, ja auton omistaminen syrjäseudulla on käytännössä katso-en edellytys itskatso-enäiselle liikkumiselle (Tedre & Pulkkinkatso-en 2011, 301-302). Myös käpykylä-läiset nuoret kokivat autokortin yhtenä tärkeimmistä keinoista ratkaista liikkuminen sijainnil-lisena tekijänä, sillä autoilu mahdollisti nuorille itsenäisen liikkumisen laajimmissa mahdol-lisessa mittakaavassa. Autoilu mahdollisti itsessään käpykyläläisille nuorille samalla tavoin vapaa-ajanviettokeinon, mitä esimerkiksi mopot ja skootterit mahdollistivat jo aikaisemmin.
Auton avulla itsenäinen liikkuminen myös maakuntakeskukseen katsottiin mahdolliseksi, ja tällöin käynnit maakuntakeskuksessa eivät olleet yhtä suunnitelmallisia mitä ne olivat ai-kaisemmin olleet.
Raisa: Siis ei mulla oo mitään mopokorttii.
Haastattelija: Eikä oo haaveissakaan eikä?
Raisa: Ei, no saan kolmen kuukauden päästä kun täytän 18, niin sitten toivotta-vasti saan autokortin.
Haastattelija: Saat autonkin sitten?
Raisa: Joo, kyl ainakin vanhemmilta saan silleen että.
Haastattelija: No miten usein te käytte Käenlaaksossa (maakuntakeskukses-sa)?
Ilkka: Joka viikko.
Haastattelija: Linja-autolla vai?
Haastattelija: Onks sulla ajokortti?
Ilkka: On.
Haastattelija: Sulla on autokin?
Ilkka: Porukoitten auto mutta kumminkin. Sitten tulee käytyy, meillä nyt tulee päähänpistos varmaan viikonloppu, eikä oo mitään tekemistä. Niin lähetään mäkkiin (McDonald’s) syömään, tai jotakin tämmöstä. Ja sitten saattaa viikolla käydä, jos on joku tarve niin Käenlaaksossa (maakuntakeskus).
Lisäksi Käpykylän keskustassa sijaitseva Käpykylän toisen asteen koulutuksessa opiske-levien nuorten asuntola toimii ratkaisuna niille Käpykylän sekä läheisten asuinpaikkakun-tien syrjäkylissä asuville nuorille, joille välimatka kodin sekä koulun välillä oli sijainnillisena tekijänä merkittävä. Asuntolassa asuneet nuoret kertoivat jokapäiväisen liikkumisen kodin ja Käpykylän keskustan välillä olleen käytännöllisesti katsoen mahdotonta, ja he olivat muuttaneet sen vuoksi asumaan asuntolaan toisen asteen koulutusta varten. Asuntola asuinpaikkana erosi paljon Käpykylän syrjäkylissä asuvien nuorten asuinympäristöstä.
Asuntolassa asuneet nuoret kokivatkin esimerkiksi omien ystävien näkemisen helpom-maksi arkipäivisin, sillä viikonloppuja varten nuoret palasivat Käpykylän läheisiin syrjäky-liin. Asuntola myös itsessään merkitsi asuntolassa asuville nuorille niin sanottua neljättä tilaa, sillä valvontaa asuntolassa oli arki-iltaisin vain muutama tunti, ja lopun ajasta nuoret viettivät asuntolassa keskenään. Nuoret kokivat asuntolassa asumisen myös suhteellisen vapaaksi, ja esimerkiksi vierailuaikoja ei aina noudatettu. Asuntolassa katseltiin iltaisin elo-kuvia, tehtiin läksyjä, nähtiin ystäviä tai oltiin yhteyksissä omiin ystäviin sosiaalisten medi-oiden kautta. Nuoret myös kutsuivat usein asuntolaan ystäviään, jotka eivät itse asuneet asuntolassa.
Haastattelija: Joo, mites sulla menee vapaa-aika?
Aira: No se vähän riippuu, teen läksyjä, luen kirjaa tai sitten hengailen Inkan kanssa ja katsotaan leffaa. Tai sitten juttelen, soitan kavereille tai wapissa (WhatsApp -palvelussa) puhun.
Haastattelija: Niin niin, mihis aikaan täällä saapi vieraita yleensä käydä?
Inka: Kahestatoista kymmeneen
Haastattelija: Just entäs sit jos oltas täällä vielä puol yhdeltätoista, mitä tapah-tus?
Oskari: Ei varmaan mitään.
Inka: Ei mitään, ei kukaan tuu tänne kahtomaan sitä.
Oskari: …Se on varmaan sellainen sääntö josta ei välitetä.
Pitkät välimatkat olivatkin Käpykyläisten nuorten kannalta keskeisin sijainnillinen tekijä, ja välimatkojen sekä liikkumisen merkitys oli olennainen osa jokaista neljää käpykyläisten nuorten käytössä ollutta liikkumatilaa. Myös muut käpykyläläisille nuorille oleellisimmat ulkoiset tekijät asuinpaikkakunnalla liittyivät usein liikkumiseen. Esimerkiksi nuorten toiveet
parempikuntoisista teistä olivat myös seurausta pitkien välimatkojen päivittäisestä kulke-misesta. Näin ollen käpykyläisten suhteessa omaa asuinpaikkakuntaa kohtaan korostui erityisesti sijainnillisuuden näkökulmasta pitkät välimatkat, sillä välimatkat olivat itsessään keskeinen ulkoinen tekijä Käpykylässä. Pitkät välimatkat myös itsessään aiheuttivat tiettyjä ulkoisia tekijöitä, joihin käpykyläläiset nuoret olivat tottuneet, ja joita heidän oli arjessaan pitänyt ratkaista.
5 POHDINTALUKU: ”KÄPYKYLÄLÄINEN” NUORUUS OSANA SYRJÄSEUDUN NUO-RUUTTA
Pro gradu -tutkielmani aineistoanalyysi käsitteli käpykyläisten nuorten suhdetta asuinpaik-kakuntaa kohtaan paikkatunteen, paikallisuuden ja sijainnillisuuden näkökulmista. Seuraa-vaksi tutkielmani pohdintaluvussa muodostan kyseisten kolmen eri näkökulman avulla joh-topäätöksen siitä, minkälaiseksi käpykyläisten nuorten suhde omaa asuinpaikkakuntaa kohtaan kokonaisuutena muodostuu. Tarkastelen pohdintaluvussa myös käpykyläisten nuorten käytössä olleiden liikkumatilojen merkityksiä käpykyläläisille nuorille. Lisäksi nos-tan pohdinnassa esille tiettyjä tutkielmassani kannalta oleellisia tekijöitä sekä kokemiani ongelmia.
Käpykyläisten nuorten suhde Käpykylää kohtaan muodostui paikkatunteen, paikallisuuden sekä sijainnillisuuden vuoropuhelusta. Analyysini perusteella käpykyläisten nuorten tunte-ma paikkatunne sekä paikallisuus olivat selvästi erotettavissa olevia kokonaisuuksia suh-teessa asuinpaikkakuntaa kohtaan, ja esimerkiksi paikkatunne jäsentyi tietyissä nuorten käyttämissä liikkumatiloissa. Puolestaan sijainnillisuuden liittyvät tekijät olivat osaksi kyt-köksissä niin paikkatunteen sekä paikallisuuden muodostumiseen, mutta tietyt Käpykylälle ominaiset ulkoiset tekijät, kuten palvelut sekä pitkät välimatkat, olivat käpykyläisten nuor-ten arkipäiväisessä niin merkittäviä, että nuoret jäsensivät ne omaksi kokonaisuudeksi suhteessaan asuinpaikkakuntaansa kohtaan. Pitkät välimatkat olivat oleellisin sijainnillinen tekijä, joka muokkasi niin käpykyläisten nuorten paikkatunnetta sekä paikallisuutta, mutta se oli myös itsessään merkittävä osa käpykyläisten nuorten suhdetta asuinpaikkakuntaan-sa kohtaan.
Käpykyläisten nuorten kokemassa paikkatunteessa korostuivat kodin sekä asuinkylän merkitys. Koti sekä kodin lähiympäristö maastoalueineen ja muine merkityksellisine paik-koineen merkitsivät nuorille liikkumatiloja, joiden merkitystä arkielämän muodostumissa käpykyläläiset nuoret olivat pohtineet, ja joita kohtaan nuoret olivat muodostaneet syviä tunnesidoksia. Erityisesti koti merkitsi nuorille paikkatunteen keskittymää, joka auttoi muo-dostamaan tunnesidoksia muita liikkumatiloja kohtaan. Lisäksi koti, sekä muun muassa kodin läheinen luonto lähiympäristössä, merkitsivät nuorille turvallisuuden tunnetta lisääviä
liikkumatiloja. Käpykyläläiset nuoret kokivat esimerkiksi lenkkeilyn läheisissä metsissä tai ajan viettämisen perheen kesken kotona tärkeinä keinoina rauhoittumiseen arkipäivisin.
Puolestaan käpykyläisten nuorten kokema paikallisuus Käpykylässä jäsentyi paikkatunnet-ta laajemmin koko Käpykylän alueelle, ja käpykyläisten nuorten paikallisuus koostui kodin, asuinkylän sekä Käpykylän keskustan liikkumatiloista. Lisäksi paikallisuuteen vaikuttivat jokaisen käpykyläläisen nuoren henkilökohtaiset sosiaaliset verkostot ja vapaa-ajanviettoon liittyvät aktiviteetit. Esimerkiksi metsästys- tai teatteriharrastus olivat merkittä-viä osalle käpykyläläisistä nuorista paikallisuuden muodostumisessa. Suku ja suvun histo-ria myös vahvistivat nuorten Käpykylää kohtaan kokemaa paikallisuutta. Samoin osalle käpykyläsistä nuorista sukulaiset merkitsivät keinoja laajentaa käytettävissä olevia liikku-matiloja Käpykylän ulkopuolelle.
Kuitenkin käpykyläisten nuorten paikallisuudessa oli myös kaikkia Käpykylän syrjäseudulla asuvia nuoria yhdistäviä tekijöitä. Käpykylän keskustan rooli käpykyläisten nuorten koke-massa paikallisuudessa liittyi vahvasti nuorten arjenrytmityksiin. Nuoret käyttivät arkipäivi-sin joka päivä Käpykylän keskustan liikkumatilaa, sillä jokainen haastatelluista nuorista kävivät koulua Käpykylän keskustassa sijaitsevassa oppilaitoksessa. Käpykyläisten nuor-ten paikallisuus ikään kuin jakaantui paikallisuuteen, jota koettiin Käpykylän keskustan liik-kumatilaa kohtaan sekä paikallisuuteen, joka muodostui merkityksellistä asioista kodin se-kä asuinkylän lähiympäristössä. Käpykylän keskustan merkitys kiteytyi sen nuorille tar-joamissa toimimisen mahdollisuuksissa, kuten toimimisessa koululaitoksissa, vapaa-ajan aktiviteeteissä ja muissa palveluissa. Puolestaan käpykyläläisten nuorten kokemaa paikal-lisuutta olivat myös ne keinot, joilla laajentaa kodin sekä asuinkylän liikkumatilaa.
Maakuntakeskus liikkumatilana erosi muista käpykyläisten nuorten käytettävissä olleista liikkumatiloista. Useimmat käpykyläläisistä nuorista eivät olleet kokeneet maakuntakes-kuksessa juurikaan paikkatunteen muodostumisen kannalta merkityksellisiä kokemuksia, minkä vuoksi nuoret kokivat maakuntakeskuksen etäiseksi liikkumatilaksi. Samoin myös pitkä välimatka sijainnillisena tekijänä oli olennainen seikka sen vuoksi, etteivät
käpykylä-Käpykylän keskustaa. Näin ollen käpykyläisten nuorten paikallisuus rajautui asuinpaikka-kunnan alueelle, ja maakuntakeskuksen roolina oli täydentää tarvittaessa Käpykylän pal-velutarjontaa esimerkiksi vaatekauppavalikoiman osalta. Muutamalle käpykyläläiselle nuo-relle maakuntakeskuksessa asuvat perheenjäsenet mahdollistivat kuitenkin maakuntakes-kuksen saavuttamisen liikkumatilana.
Lisäksi käpykyläisten nuorten suhteessa asuinpaikkakuntaa kohtaan korostui tiettyjä seik-koja, jotka olivat yhteisiä nuorten kokemalle paikkatunteelle, paikallisuudelle sekä sijainnil-lisuudelle. Liikkuminen oli yksi tekijöistä, joka osaltaan vaikutti kaikkiin kolmeen eri näkö-kulmaan. Aikaisempi nuorisotutkimus syrjäseudulla asuvista nuorista on keskittynyt ku-vaamaan syrjäseudulla asuvien nuorten arkielämään vaikuttavia tekijöitä, sekä erityisesti liikkumisen ja kulkemisen merkitystä arjen näkökulmasta pitkien välimatkojen syrjäseudul-la. Tutkielmani aineistoanalyysin taustalla oli tavoite ymmärtää käpykyläisten nuorten suh-detta asuinpaikkakuntaa kohtaan kokonaisuutena, jolloin liikkuminen oli vain yksi tekijä nuorten suhteessa asuinpaikkakuntaa kohtaan.
Liikkuminen oli yksi merkityksellisimmistä tekijöistä käpykyläisten nuorten suhteessa asuinpaikkakuntaa kohtaan. Pitkät välimatkat sekä liikkuminen itsessään olivat nuorille selkeä sijainnillisuuteen liittyvä ulkoinen tekijä, joka vaati nuorilta monenlaisia ratkaisuja sekä sopeutumista. Lisäksi pitkillä välimatkoilla oli aineistoanalyysini perusteella vaikutuk-sia myös käpykyläisten nuorten paikkatunteen sekä paikallisuuden muodostumiseen. Mitä pidemmäksi välimatka kotoa liikkumatilan luokse kasvoi, sitä vähemmän nuorilla oli merki-tyksellisiä subjektiivisia kokemuksia liikkumatilaa kohtaan. Tällöin paikkatunteen muodos-taminen kyseistä liikkumistilaa kohtaan oli hankalampaa. Lisäksi liikkuminen oli olennainen osa nuorten käytettävissä olevia liikkumatiloja, jolloin pitkien välimatkojen kulkeminen oli jo yhtenä osana käpykyläisten nuorten kokemaa paikallisuutta.
Näin ollen, mikäli pitkien välimatkojen ja liikkumisen merkitystä tarkastelee syrjäseudulla asuvan nuoren asuinpaikkakuntaa kohtaan kokeman suhteen perusteella, voi liikkumises-sa syrjäseudulla katsoa korostuvan niin nuorten kokemat subjektiiviset kokemukset sekä
Näin ollen, mikäli pitkien välimatkojen ja liikkumisen merkitystä tarkastelee syrjäseudulla asuvan nuoren asuinpaikkakuntaa kohtaan kokeman suhteen perusteella, voi liikkumises-sa syrjäseudulla katsoa korostuvan niin nuorten kokemat subjektiiviset kokemukset sekä