Käsityöllinen yksilötyöskentely

Aineistojen perusteella käsityöllinen yksilötyöskentely painottui käsityölliseen tekemiseen keskittymiseen. Yksilötyöskentelyssä ilmeni kuitenkin myös vuorovaikutusta, vaikka keskittyminen painottuikin omaan tekemiseen. Yksilötyöskentely mahdollisti vapaan keskustelun, mitä ilmeni videomateriaalin perusteella. Videomateriaalista (paja2) tuli ilmi, että istuminen saman pöydän ääressä auttoi ottamaan kontaktia toisiin osallistujiin, vaikka työskentely keskittyikin itsenäiseen tekemiseen. Saman pöydän ääressä tekeminen mahdollisti myös toisten auttamisen.

55 Pienimuotoista keskustelua ja sen keskittymistä enemmän tekemiseen ja materiaaleihin.

Yleistä pulinaa ei ole. Oleminen on selkeästi tekemiseen keskittyvää. Kommunikointi jää kakkoseksi. Työn tekeminen on keskiössä. Etenkin maahanmuuttajien ja suomalaisten välinen kommunikaatio olisi selkeästi tarvinnut jotain lisäkimmoketta. Jotain, mikä olisi automaattisesti aiheuttanut/mahdollistanut tällaisen. (huomioita videomateriaalista, paja2)

Tapahtui käsityölliseen toimintaan uppoutumista. Kaksi maahanmuuttajamiestä (mh2, mh3) olivat niin leimasinjutuissa kiinni, että eivät edes huomanneet muiden menneen istumaan ottamaan ohjeistuksia vastaan seuraavaan tekemiseen. (huomioita videomateriaalista, paja3)

Aineistojen mukaan käsitöiden tekeminen toimi itseilmaisuna välineenä ja oman kokemusmaailman välittäjänä symboliikan, värien sekä käsityöproduktien kautta.

Maahanmuuttajien kokemuksia ja oman kulttuurin ilmaisua nousi esille keskusteluiden lisäksi käsityöllisin menetelmin tehdyissä produkteissa. Esimerkiksi kankaanpainannalla tehdyssä käsityöproduktissa (ks. kuva 5, paja3) näkyy burmalaisille tyypillisiä rakennuksia ja pyörän sisäkumista tehdyssä työssä (ks. kuva 6, paja 3.) ilmeni tekijän kokemusmaailma pakolaisveneellä matkustamisesta. Käsityöllisen toiminnan kautta osallistujat pystyivät kertomaan asioita ilman verbaalista vuorovaikutusta. Tällainen käsityöllinen toiminta toimi yhteisenä kielenä.

--painannassa on itseilmaisua, varsinki aluksi, ku sai vaan tehä (leimasinkokeiluja), et se tulee tavallaan sun alitajunnasta --se on ihan selvä, et pysty näyttää sitä (itseilmaisua). (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja3)

56 Kuva 5. Sabluunalla painettuja asumusten kuvia, mikä ilmaisee tekijän kokemuksia.

Kuva 6. Afgaanimiehen pyörän sisäkumista tekemä vene ilmaisee tekijän kokemuksia.

57 5.1.3 Käsityöllinen parityöskentely

Aineistot osoittivat, että käsityöllinen parityöskentely mahdollisti ryhmän jäsenten tutustumisen toisiinsa. Parityöskentely käsityöllisenä toimintana mahdollisti luontevan keskustelun, sillä yhteinen, käsityölliseen tekemiseen liittyvä ongelmanratkaisu, aiheutti luonnollista vuorovaikutusta parin kanssa. Yhteinen tekeminen tuki kommunikointia ja toi yhteisen keskustelun aiheen.

En mä kyllä ehkä sen ihmisen kanssa ois ruvennu keskustelemaan, jos ei siinä olis ollu joku semmone yhdistävä tekijä, et me nyt juuri sitten parina tehtiin sitä käsityötä. Niin ei varmaan hänen kanssaan ois tullu sellasta keskustelutilannetta, ei siinä ympyrässä eikä varmaan missään muuallakaan. (s2, palaute, paja1)

Aineistojen mukaan helppo tekniikka mahdollisti keskustelun ja tutustumisen toiseen.

Kahdenkeskiset käsityölliset tekemistilanteet mahdollistivat yhteen ryhmän jäseneen paremmin tutustumisen (ks. kuva 7). Se mahdollisti tiiviin vuorovaikutustilanteen ja täten syvemmän tutustumisen mahdollisuuden. Parityöskentely lisäsi myös turvallisuuden tunnetta, kun ryhmän jäsenet pääsivät tutustumaan yhteen ryhmän jäseneen kerrallaan. Silloin vuorovaikutus kohdistui erityisesti pariin, jonka kanssa käsityötä tehtiin yhdessä. Parityöskentelyssä vuorovaikutusta tapahtui parin lisäksi erityisesti ohjaajien kanssa. Muiden ryhmän jäsenten kanssa oli vähemmän vuorovaikutusta parityöskentelyn aikana.

Ite ku just on vaikeaapi tutustua -- ku pääsi yhteen ihmiseen tutustuu paremmin, niin oli helpompi sit muihinki olla (vuorovaikutuksessa)-- Että vaikka meidän ryhmäänkin tuli yksi uusi, se ei haitannut, vaikka mua usein saattaakin ahdistaa (s4, palaute, paja 2)

58 Kuva 7. Parityöskentelynä pirralla kutomista (paripirta)

Vuorovaikutus oli videomateriaalien mukaan parityöskentelyn aikana innokasta: naurua ja keskustelua oli paljon. Käsitöiden tekemisen lomassa vuorovaikutusta tapahtui avun pyytämisenä, vastaanottamisena ja antamisena, yhteisen ongelmanratkaisun selvittämisenä, tekniikkaan ja materiaaliin tutustumisena mallioppimisen kautta sekä vapaamuotoisena keskusteluna (videomateriaali, pajat, kuva 8).

Se käsityö siinä, ku tehtiin parityönä et se yhdisti ja siinä käsityönlomassa pysty keskustella muistaki asioista. (s1, palaute, paja1)

Kuva 8. Paripirtatyöskentelyssä tapahtui paljon vuorovaikutusta tekniikan oppimisen ohessa

59 Yhdessä tehty käsityöllinen toiminta toimi keskustelun avaajana ja sen ylläpitäjänä aineistojen mukaan. Parityöskentely auttoi käsityötekniikan opettelemisessa ja parien välisen yhteyden luomisessa. Tyypillisesti itsenäiset käsityölliset toiminnot saivat yhteisöllisen muodon, kun työskentelyä ohjattiin parityöskentelyn suuntaan.

Se (parityöskentely) tuo hyvin itsenäiseen tekniikkaan yhteisöllisen puolen. Et normaalistihan tollasii solmeiluja tehään yksin. -- Se on tollee paljon hauskempaa, jaat sen kokemuksen toisen kanssa. Et se on tollee hyvä uuden opettelussa. (itsereflektio, paja4)

Sanot, että on helppo, mutta käytäntö? (mh2) -- ei haittaa, kokeillaan, tehdään yhdessä, siksi meillä on parit. (ohj) (videomateriaali, paja3)

Videomateriaalista (paja1-3) tuli esille, että parit keskustelivat suomeksi monista asioista.

Keskustelussa näyttivät merkitsevän parin henkilökemia, keskusteluyhteys sekä suomen kielen taito. Keskustelun aiheet käsittelivät muun muassa mitä opiskelee, mitä kieliä osaa, missä asuu, keiden kanssa, mitä on elämässään tehnyt, opiskelumahdollisuuksista, töistä mitä tekee ja kotipaikoistaan.

Parin kanssa työskentely koettiin merkitykselliseksi palautteiden ja reflektioiden mukaan.

Palautteiden mukaan erityisesti parityöskentely koettiin hyväksi tavaksi tutustua toisten kulttuurien edustajiin. Työskentely, missä parit tekivät yhteistä käsityötuotetta, koettiin erittäin positiiviseksi kokemukseksi palautteen (s1- s5), videomateriaalien (pajat) ja harjoittelun ohjaajan reflektioiden (paja1, 4) mukaan.

(keskustelu käsityöllisen toiminnan, paripirralla kutomisen yhteydessä) Tämmöinen yhteinen työ on viisasta. (s1) Nii. (mh1) Tää tapa on. Voi keskustella-- (videomateriaali, paja1)

-- se kohtaaminen (paripirralla kutominen) oli siinä mielessä mielenkiintoinen, et vaikka olen töissä hänet aiemmin tavannut, nii nyt keskusteltiin sellaisista asioista, jotka liittyi hänen muuhun elämäänsä ennen kun hän ollut Suomessa perheeseensä ja hänen

60 tekemisiinsä aiemmin tai ammattiinsa aikasemmassa elämässä…. Et siinä mielessä tämmönen kohtaaminen antaa. (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja1)

5.1.4 Käsityöllinen ryhmätyöskentely

Videomateriaalien perusteella ryhmätyöskentelyssä vuorovaikutusta tapahtui koko ryhmän kesken ja tekemisessä oli yhteisöllinen näkökulma. Ryhmän kesken tapahtuva vuorovaikutus lisäsi ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä yhteishenkeä ryhmän kesken palautteiden ja reflektioiden perusteella. Tämä ilmeni kokemusten jakamisena ja yhteisen toimintakulttuurin luomisena.

Maahanmuuttajat aloitti toises ryhmässä ainakin keskustelee, et mikä ilme (ilmeteoksen tekemisessä) ja halus päästä yhteisymmärrykseen, et “onko tämä ryhmätyö, ja meidän kaikkien täytyy olla samaa mieltä. Ollemmeko me samaa mieltä, että me teemme hymynaaman, mitä mieltä sinä olet?” Ne oikeen varmisti, et kaikki haluu tehä saman.

(itsereflektio, paja2, kuva 9 & 10)

Kuva 9 ja 10. Käsitöiden tekeminen ryhmätyönä. Ryhmän käsityöproduktina tehty ilme- teos.

61 Aineistojen perusteella käsityöllinen ryhmätoiminta osallisti kaikkia ryhmän jäseniä.

Käsityöpajaan osallistuminen mahdollisti osallisuuden sekä yhteisöllisyyden kokemuksia.

Osallisuus tapahtui ryhmäytymisleikkien sekä käsityöllisen toiminnan kautta. Osallisuus ei vaatinut suomen kielen eikä käsityöllistä osaamista.

Voitiin havaita, että yhdessä tehty käsityöllinen toiminta tuki vuorovaikutusta ja suomen kielen harjoittelua. Aineistojen perusteella käsityöllinen toiminta yhdessä tehden yhdisti ryhmän jäseniä toisiinsa. Reflektioiden mukaan yhteisen tavoitteen toteuttaminen ja yhteinen tekemisen kohde sekä tavoite yhdistivät ryhmän jäseniä toisiinsa ja antoi yhteisen puhumisen aiheen tekemisen kautta. Se aiheutti vuorovaikutusta ryhmäläisten kesken: kuka tekee, mitä tekee ja miten. Myös auttaminen ja avun vastaanottaminen edistävät vuorovaikutusta ryhmäläisten kesken. Videomateriaalien mukaan ryhmätyöskentelyssä tehtiin käsityöllistä toimintaa keskustellen. Ryhmänä työskentelyn lomassa tapahtui vapaata keskustelua, missä tuli esille muun muassa ryhmän jäsenten oman kulttuuritaustan piirteitä suhteessa uuteen kotimaahan.

Kyllä mulla oli merkityksellisiä vuorovaikutustilanteita, tai siis musta se oli ryhmänä tosi mukava tilanne-- sellainen yhteisöllinen tunnelma siellä kokonaisuudessaan mitä siellä tehtiin porukassa. (s2, palaute, paja1)

--kyl mä niist käsityöjutuista vähä enemmän (keskustelin), en mä hirveesti muista. Et olin siinä kuuntelemassa ja muuten mukana. (s4, palaute, paja2)

Yhdessä tekeminen ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen loi yhteishenkeä. Yhteisiä kokemuksia jaettiin esittelemällä valmiita käsityöprodukteja, ottamalla kuvia tuotteista ja ihastelemalla toisten käsityöprodukteja (ks. kuva 11). Käsityöllisin menetelmin yhteisöllisesti valmistetut tuotteet toivat videomateriaalien mukaan yhteisöllistä ja jaettua iloa.

62 Kuva 11. Yhteisen kokemuksen jakamista ja toisten töiden ihastelua.

Ja myös se, et sitten porukalla käydää läpi et mitä ollaan tehty, ettei se oo mitään turhaa mitä ollaa tehty. Et sillä on väliä, mitä just mä oon tehy, ja kaikki keskittyy hetkeksi siihen. Musta tuntuu et se on jotenkin tärkee yhteisöllinen kokemus. (itsereflektio, paja4) --yhel oli se sama ranneke mitä se oli tehny sen viime viikkosen parin kanssa.

(itsereflektio, paja2)

Aineistojen perusteella ryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin materiaaliin tutustumista ja valmiita, pajalaisten käsityöllisin menetelmin tehtyjä käsityöprodukteja. Itsereflektion (paja4) mukaan käsityötekniikan harjoittelua hyödynnettiin niin, että se tuki varsinaisen käsityöproduktin tekemistä. Käsityöllistä toimintaa, materiaaliin tutustumista sekä lopullista käsityöproduktia, hyödynnettiin aineistojen perusteella vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä sekä suomen kielen harjoittelua tukevana. Materiaaliin tutustumista (pyörän sisäkumi) toteutui yksilö, pari ja ryhmätyöskentelyn kautta (paja2). Yksilötyöskentelynä (tai toisen osallistujan avustuksella) tehtiin letittämällä häntä, parityöskentelynä leikittiin aasinhäntää ja ryhmätyöskentelynä kahdessa eri ryhmässä tehtiin edelleen pyörän sisäkumia käyttäen jotakin ilmettä esittävä teos (ks. kuva 9 & 10).

63 Ihmiskangaspuiden tekemisessä tapahtui kutomisen tekniikan harjoittelua ryhmätyöskentelynä.

Toiminnallisuuden avulla ryhmäläisillä muodostui käsitys käsityötekniikasta. Ryhmätoiminta toimi aiheeseen herättelijänä ja aktivoijana. Aineistojen perusteella ryhmässä tehtävissä toiminnoissa tapahtui ryhmäytymistä, vuorovaikutusta ja suomen kielen oppimista käsityön keinoin.

5.2 Ryhmän muodostumisen tekijöitä

5.2.1 Vuorovaikutus ryhmäprosessissa

Aineistojen perusteella myönteinen vuorovaikutus ryhmän jäsenten kesken, osallisuus ja tämän seurauksena ryhmäytyminen, alkoi turvallisuuden tunteesta ja hyvästä ilmapiiristä. Aineistosta tulee ilmi ohjaajien panostamisen vuorovaikutukseen olleen yhtenä hyväksyvän ja turvallisen ilmapiirin syntymisen osatekijänä. Turvallisuus muodostui ilmapiiristä, missä huomioitiin ja kohdattiin toisia ja oltiin aidosti iloisia ja vastaanottavaisia. Siihen vaikutti ryhmäprosessiin panostaminen sekä auttaminen ja tukeminen ryhmän sisällä. Aineiston mukaan käsityöllinen toiminta toimi myös ilmapiirin rentouttajana ja ryhmän jäseniä yhdistävänä.

Nii eihän tänne tulis, et jos ei ois semmone (huono) ilmapiiri, et kyl se on ihan selvää.

Nii ja ku se (osallistuminen) perustuu pelkkään vapaaehtoisuuteen. (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja3)

Maahanmuuttaja miehillä (mh2, mh3) oli hauskaa hahmoa tehdessään. Nauroivat tekeleelleen. (huomioita videomateriaalista, paja4)

Palautteiden mukaan käsityöt loivat turvallisuuden tunteen osallistua pajaan, johon tiesi osallistuvan eri kulttuuritaustaisia ihmisiä. Esimerkiksi suomalaista osallistujaa (s4) helpotti palautteen (paja2) mukaan osallistuminen pajaan, koska se muodostui käsitöiden, yhteisen

64 tekemisen ympärille. Käsityöt loivat turvallisen ja rennon tavan olla tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa.

Tämmöinen yhteinen tekeminen toi ei entuudestaan tuttuja ja eri kieliryhmien edustajia selkeästi toisilleen tutummiksi. Ilmapiiri näyttää vapautuneelta ja kannustavalta. -- Paljon naurua ja riemukas ilmapiiri! Huvittuneisuutta ilmassa! (huomioita videomateriaalista, paja2)

Matalankynnyksen toiminalliset ryhmäytymis- ja tutustumistoiminta koettiin hyväksi, sillä ne muodostivat rennon ilmapiirin, edistivät myönteistä vuorovaikutusta, auttoivat vuorovaikutuksen syntymistä ryhmän jäsenten välillä, nostivat yhteishenkeä ja näiden seurauksena toivat turvallisuuden tunteen ryhmässä olemisesta. Turvallisuus ilmeni ryhmäläisten ilmaisemana, vapautuneena olemisena ja yhteisenä huumorina (videomateriaali, reflektiot, palaute).

Tekemisen kautta vuorovaikutus. -- Just se et ensin oli se yhteinen tavote, tehdä se naama, se ilme ku tehtiin yhdessä (käsityöllisin menetelmin). Siinä tuli just vielä konkreeettisemmin (vuorovaikutusta). Jokaisen kanssa tuli siinä semmosta kontaktia otettua, semmone niinku yhdessä tekeminen. Siitä oli ihana lähteä siihen muuhun toimintaan. Ja tuli oloki itellä, ku on tällanen ujo, niin se loppuhetki oli sit tosi helppo.

Ku se jännitys sitten loppu. Ja tosi oli hauskaa ja iloinen ilmapiiri ja rento. Hyvät kokemukset jäi. (s4, palaute, paja2)

Ryhmäytymistoiminta osallisti kaikkia ryhmäläisiä ja kannusti ryhmän jäseniä aktiiviseen ja rohkeaan osallistumiseen. Koska ilmapiiri koettiin turvalliseksi, se rohkaisi ryhmän osallistujia harjoittelemaan suomen kieltä sekä olemaan vuorovaikutuksessa ryhmäläisten kanssa.

Palautteiden mukaan uusiin ihmisiin tutustumiseen auttoi leikit, käsityöt sekä toiset ihmiset.

Myös pajojen pitäjät olivat auttaneet uusiin ihmisiin tutustumista sekä yhden vastaajan kaveri, joka oli tuonut hänet pajaan.

65 Videomateriaalien ja reflektioiden mukaan ryhmän toimintaan ja ryhmäytymiseen vaikutti jäsenten motivaatio, sitoutuneisuus sekä positiivinen asenne ryhmää ja sen sisällä tapahtuvaa tekemistä kohtaan. Motivaatio, niin yksittäisellä ryhmän jäsenellä kuin ryhmällä kokonaisuudessaan, oli merkittävä vaikutus ryhmän toiminnan kannalta ja se edesauttoi ryhmäytymistä. Myös ryhmän yhteiset tavoitteet sekä luottamus toisiin jäseniin olivat ryhmän toiminnan ja ryhmäytymisprosessin kannalta merkittäviä.

Kaikki uudet, uusi, minä halua oppia. Minä halua oppi, vetäjä neuvoo. (mh5, palaute, paja3)

Et he (maahanmuuttajat) oli tosi positiivisia ja ilosia. Ne lähti tosi innokkaasti mukaan käsitöihin ja he oli ihan mielissään ja avoimesti lähti käsityöpajaan ja muutenki oli siinä mukana. (s1, palaute, paja 1)

Aineistosta nousi esille maahanmuuttajien motivaatio pajoihin osallistumiseen, mikä toi ryhmäprosessin muodostumiseen positiivisia merkityksiä. Osallistujat olivat motivoituneita osallistumaan toimintaan, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Maahanmuuttajien motivaatioon osallistua pajoihin, liittyi monilla motivaatio oppia suomen kieltä. Esimerkiksi oleskeluluvan odottaminen ja perheen saaminen turvaan Suomeen, lisäsi maahanmuuttajien suomen kielen opiskelumotivaatiota (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja3; videomateriaali, paja3).

Maahanmuuttajien kokemuksilla ja elämäntilanteilla näytti olevan merkitystä pajaan osallistumiseen.

--pitää muistaa se, et missä kotoutumisvaiheessa se on ja mistä olosuhteista on lähteny, et jos perhe on jääny sodan keskelle, ni se on hirvee ressi. Se vaikuttaa, et siinä ei aina opintoja jaksa aatella. --toisaalta motivaatioki opiskella, motivaatio saada työtä.

(harjoittelun ohjaajan reflektio, paja3)

Itsereflektioiden ja ohjaajan reflektioiden mukaan ryhmäprosessi ja sen eri vaiheet vaikuttivat ilmapiiriin ja osallistumiseen. Ryhmässä osallistujat vaihtuivat jonkin verran joka kerralla, mikä hidastutti ryhmäprosessin edistymistä. Ryhmäläiset muun muassa kyselivät puuttuvien jäsenten perään, jotka eivät tulleet uudestaan pajatoimintaan. Jälleennäkemisen riemu oli aistittavissa

66 osallistujissa, kun he kohtasivat uudestaan. Tutustuminen osallistujien kesken jatkui joka kerta siitä, mihin se oli viimeksi jäänyt, ja pajoissa syntyi uusia tuttavuuksia. Uudet osallistujat huomioitiin ja otettiin ryhmään mukaan, vaikka uuden jäsenen tulolla olikin merkitystä ryhmäprosessiin.

Yks suomalainen joka oli ollu yhellä aikasemmalla pajalla, ni tuli käymään -- ni jälleennäkemisen riemu oli ihan selkeesti nähtävissä molemmin puolin -- se on tosi tärkeetä etenki näille maahanmuuttajille, et näkee niitä samoja suomalaisia. Ne on kyselly niitte suomalasiten perään. (itsereflektio, paja3)

Aineistojen perusteella yhteiset vanhat kokemukset toivat turvallisuuden tunnetta ja olivat merkityksellisiä ryhmäprosessin ja vuorovaikutuksen kannalta. Yhteisen tekemisen jälkeen pajalaiset jäivät usein ihastelemaan tehtyjä käsityöprodukteja ja keskustelemaan keskenään, erityisesti sen kanssa, jonka kanssa oli tehnyt tiiviimmin yhteistyötä esimerkiksi parityön merkeissä (videomateriaali, kuva 12).

Kuva 12. Yhteisöllisen tekemisen tuotokset loivat yhteisöllisyyttä ja mahdollistivat tutustumisen toisiin osallistujiin.

–osallistujathan, ne kattoo, et mitä tääl tapahtuu. Et nythä kaikki tuli tänne ku kotiinsa.

Et se on kehittynyt ihan luonollista kulkua. Mut te ootte säilyttänyt kyl sellasen iloisen otteen. (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja4)

67 5.2.2 Ohjaajan toiminnan merkitys

Aineistojen mukaan ryhmän toiminnan suunnittelulla ja toteutuksella sekä käsityömateriaalien ja työskentelytapojen valinnoilla oli merkitystä vuorovaikutukseen ja ryhmän muodostumiseen.

Tavoitteelliset ja tarkoituksenmukaiset toiminnat, mitkä edistivät ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä (ryhmähenkeä) ja turvallisuuden tunnetta ryhmässä, olivat ohjaajien vastuulla. Ohjaajien tehtävinä oli valita ryhmäytymistoiminnat, käsityölliset tekniikat ja työskentelytavat, mitkä soveltuivat kyseessä olevaan ryhmään edistäen suomen kielen aktiivista käyttämistä, vuorovaikutusta ja osallistujien toiveita. Työskentelytapojen valinta:

yksin, parin tai ryhmän kanssa toivat merkityksiä vuorovaikutukseen.

Joka kerta ollut erilainen aktiviteetti, ja saatu ihmiset innostumaan. (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja4)

-- ohjaajal on tosi iso vaikutus. Ohjaaja määrää et on tällanen ryhmätehtävä, et kyl ne tekee vapaasti niis ryhmissä, mut sillee vähä niinkö asetellaan ne siihen porukkaan, ja sanotaan toimintasäännöt (itsereflektio, paja4)

Mulle oli tärkeetä ihan kaikki, keidenkä kanssa istuin samassa pöydässä ja kontakti ihan jokaiseen ihmiseen, se oli hyvä. Tuntu, että vaikka ollaa ihan ventovieraita, niin kuiteski oltiin niinku oltais istuttu saman pöydän ääressä. (s5, palaute, paja2)

Ohjaajien rooli oli aineistojen mukaan luoda ryhmään turvallisuuden tunne ja omalla esimerkillä tuoda käytänteitä ja sanottaa ryhmän yhteisiä sääntöjä näkyviksi. Ohjaajat loivat avoimen, toisia huomioivan ja turvallisen ilmapiirin omalla esimerkillään ollessaan kiinnostuneita ryhmäläisistä, ilmaisemalla heitä kohtaan hyväksyntää, antamalla henkilökohtaista apua ja huomiota ja huomioimalla ryhmäläisten suomen kielen tason (videomateriaali, harjoittelun ohjaajan reflektio).

-- te ootte luonnollisia, se on tärkeetä. Et hirveen luonnollistahan se vuorovaikutus on ja kaikkia kunnioittavaa (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja 4)

Ja opettajat (ohjaajat) tosi hyvin ohjas yhteistä tekemistä, jokaista huomioivat tosi hyvin, niin ryhmässä kuin yksilöinäkin. (s4, palaute, paja2)

68 Itsereflektioiden mukaan ohjaajat valitsivat tarkoituksenmukaisesti käsityömenetelmiä ja ryhmäytymistoimintaa, joissa kahdenvälisiä vuorovaikutussarjoja syntyi luonnostaan. Ohjaajan toiminnalla oli merkitystä vuorovaikutustilanteiden muodostamisessa niin yksilö kuin koko ryhmän tasolla ryhmäprosessina. Ryhmäytymistoiminta, jota sisältyi jokaiseen pajakertaan, rentoutti tunnelmaa ja auttoi uusien kontaktien luomisessa. Ryhmäytymistoiminta oli yhteishenkeä kasvattavaa ja jännitystä laukaisevaa. Ne lisäsivät myös ryhmän jäsenten välistä sanallista ja ei-sanallista vuorovaikutusta. Ohjaajan tehtävänä oli ohjata myös käsityöllistä toimintaa ja olla siinä tapahtuvien prosessien tukijana.

--ollaan just koettu se tosi tärkeeks, et on niitä ryhmäyttämistä ja ilmapiirin luomista tuovia alkuleikkejä, mitkä tuo ja vapauttaa sitä tunnelmaa, nii sitten se kantaa hedelmää tosi paljon. Se vuorovaikutus lähtee siitä. Kaikil on hyvä ja turvallinen olla. Et sit se on sellasta spontaania ja kokee olonsa kotoisaksi siinä. (itsereflektio, paja4)

--esitteli sen (pirralla kutomisen) parityönä ja se toimi oikein hyvin et kaikki sai käsityksen et mitä ollaan tekemässä, eikä ollut mitenkään tiukkapipoinen. Et oli oikeen rento meininki, et sai nauraa ja tuntu et kaikki sai semmosen tunteen, että tässä saa olla vapaasti. Et ei tarvii pingottaa. (harjoittelun ohjaajan reflektointi, paja1)

Tilan järjestämisellä oli itsereflektioiden sekä harjoittelun ohjaajan reflektioiden mukaan merkitystä ryhmän yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kannalta. Kun jokaiselle osallistujalle tarjottiin oma paikka tilaan tultaessa, pajaan tuleminen alkoi huomioiduksi tulemisella ja ulkopuolisuuden tunnetta pystyttiin ehkäisemään. Tila oli järjestetty jokaisen pajakerran käsityöllistä tekemistä ajatellen, ja perinteinen pulpettiasetelma oltiin rikottu yhteisöllisyyttä rakentaviksi pöytäryhmiksi, työskentelypisteiksi tai pöydät oli kokonaan siirretty sivulle pois käytöstä. Aineistojen mukaan tilan järjestelyn mahdollistama toiminta ja liike vapautti ja rentoutti ilmapiiriä ja loi puitteet ryhmäytymisen tukemiselle.

Ja yks hyvä huomio, et tuolit oli aseteltu ympyrään tai sillee kaareen, nii heti alusta alkaen se tuo semmosen, et ollaan yhtä porukkaa, et ei tarvii ettii semmosta paikkaa, et mihin pöytään meen. (itsereflektio, paja1)

69 --helpompi muodostaa sitä keskustelua ja helpompi keksii keskustelun aiheita, ku seistään --ko seistään ni on helpompi ottaa kontakti ihmisiin. (itsereflektio, paja3)

5.3 Suomen kielen harjoittelu käsityöllisessä toiminnassa

5.3.1 Yhteinen kieli

Itsereflektioiden ja videomateriaalien mukaan käsityöllinen toiminta toimi hyvin ryhmän

``yhteisenä kielenä``, missä ryhmän jäsenillä ei ollut yhteistä verbaalista kieltä tai se oli eritasoista ryhmän jäsenten kesken. Käsityöt antoivat jonkinlaisen yhteisen kielen osallistujille ja loivat sillan keskustelulle ja osallistujien avautumiselle heikosta kielitaidosta huolimatta.

Videomateriaaleista tulee ilmi, että pajoissa käytettiin kielenä pääasiassa ainoastaan suomea kommunikoitaessa verbaalisesti. Joissain tilanteissa tulkattiin muusta kuin suomen kielestä suomeksi ja toisin päin, ja mikäli samaa kieltä puhuvia oli enemmän kuin kaksi, joissain tilanteissa osallistujat puhuivat myös omaa äidinkieltään keskenään. Aineistojen mukaan yhteinen verbaalinen kieli näytti mahdollistavan yhteisen verbaalisen kielen puuttumiseen verrattuna enemmän kontaktia osallistujien kesken sekä tuovan mahdollisuuden syvällisempään tutustumiseen. Muun muassa verbaalisesti ilmaistut vitsit ja tämän seurauksena ilmapiirin keventyminen olivat yhteisen kielen mahdollistamia.

Osaatko (tehdä) suomalaisia ruokia? (mh2) Minä en osaa, mutta minä tykkään. Minä syön. Minä vain syön. (mh4) Ahaa, Sinä vain syöt (mh2) (kaikki nauravat ymmärtäen vitsin). (videomateriaali, paja3)

Aineistosta voi huomata, että suomen kielen harjoitelulla oli merkitystä pajaan osallistuneille maahanmuuttajille. Tämä näkyi muun muassa siinä, että maahanmuuttajaosallistujien syitä osallistua käsityöpajaan, oli käsitöiden tekemisen lisäksi erityisesti mahdollisuus saada puhua

70 ja oppia suomen kieltä. He ilmaisivat halustaan harjoitella suomen kieltä, kertoivat suomen puhumisen harjoittelun vähäisistä mahdollisuuksista suomalaisten kanssa sekä haluistaan tutustua eri kulttuurien edustajiin ja tehdä asioita yhdessä. Videomateriaalien mukaan maahanmuuttajaosallistujat olivat tietoisia suomen kielen taidon hallitsemisen vaikuttavan moneen asiaan kotoutumisessa, kuten työllistymiseen, kontaktien luomiseen ja perheen saamiseen Suomeen. He ymmärsivät selkeästi tarvitsevansa yhteisen kielen suomalaisten kanssa, jotta kotoutuminen olisi mahdollista.

--nimenomaan hän sanoi sitä useamman kerran, että hän tuli tänne sen takia että haluaa puhua suomen kieltä. (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja1)

Sitähän monet maahanmuuttajat valittaakin, et vaikka ne istuu päivät koulussa, niin sitten sen ulkopuolella ei oo mitään kontaktia suomalaisiin. (harjoittelun ohjaajan reflektio, paja2)

Aineistojen perusteella osallistujien suomen kielen osaaminen toi merkityksiä vuorovaikutukseen kuten esimerkiksi sen määrään. Yhteinen kieli mahdollisti merkityksellisten keskustelujen syntymisen niin maahanmuuttajien ja suomalaisten välille kuin maahanmuuttajien välille, jolloin tilanteisiin liittyi aina suomen kielen harjoittelua. Yhteinen kieli mahdollisti vuorovaikutuksessa keskustelun useista aiheista. Se mahdollisti myös tutustumisen, sillä suomen kieltä taitavat osallistujat pystyivät kertomaan muun muassa lähtökohdistaan toisilleen. Mikäli ryhmäläinen ei osannut vahvasti suomen kieltä, nonverbaali vuorovaikutus otti suuremman osan vuorovaikutustilanteessa.

Maahanmuuttaja (mh2) kertoi tutustumistoiminnassa valitsemistaan esineistä: “Minun edessä on tärkeät mitä: kynä ja paperi. Ne ovat niin tärkeä elämässä. Jos ei ole kynä ja paperi, me emme voi kertoa mitä me haluamme toiselle. Se on niin tärkeä. jos joku on

Maahanmuuttaja (mh2) kertoi tutustumistoiminnassa valitsemistaan esineistä: “Minun edessä on tärkeät mitä: kynä ja paperi. Ne ovat niin tärkeä elämässä. Jos ei ole kynä ja paperi, me emme voi kertoa mitä me haluamme toiselle. Se on niin tärkeä. jos joku on

In document Käsityöllinen toiminta kotoutumisen välineenä (sivua 61-0)