5. KÄSITYÖLLISEN TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KOTOUTUMISESSA
6.3 Jatkotutkimusaiheet
Tutkimuksemme aihetta voi jatkotutkia monesta eri näkökulmasta. Tutkimme aihetta valitsemastamme näkökulmasta (mitä mahdollisuuksia käsityöllisellä toiminnalla on kotoutumisessa etnisesti monikulttuurisessa pajatoiminnassa erityisesti vuorovaikutuksen ja kielen oppimisen näkökulmasta), mutta aihetta voi tutkia muistakin näkökulmista.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi mitkä käsityölliset tekniikat tukevat erityisesti kotoutumista ja mitkä tekijät edistävät valtaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta. Maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämisessä riittää tilaa uusille ajatuksille ja integraatioille, sillä luonnolliset oppimistilanteet, vuorovaikutteisuus ja toiminnallisuus ovat alueita, mitkä saisi valjastaa laajemmin maahanmuuttotyöhön (Lappalainen 2005, 379; 2007, 15).
Tulosten perusteella maahanmuuttajilla on tarve suomalaisiin kontakteihin ja suomen kielen harjoitteluun suomea puhuvien kanssa. Tutkimuksen aikana huomasimme, että valtaväestö ei osallistunut toimintaan vakiintuneesti. Jatkotutkimusaiheena voisikin olla, millainen toiminta motivoisi valtaväestöä olemaan yhteistoiminnassa maahanmuuttajien kanssa sitoutuneesti, jotta kaksisuuntaista kotoutumista tapahtuisi.
LÄHTEET
Aalto, E. 1998. Sanoista tekoihin sanaston opetuksessa. Teoksessa N. Rekola & H. Korpela.
Toisella kielellä -näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen.
Opetushallitus. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Hakapaino.
Aalto, M. 2000. Ryppäästä Ryhmäksi. Turvallisen ryhmän rakentaminen. Tampere: My Generation.
Ahonen, L. 1993. Sanaston asemasta vieraan kielen opetuksessa. Teoksessa J. Kalliokoski & K.
Siitonen. Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta.
Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino.
Ahonen, S. Saari, S. Syrjälä, L. Syrjäläinen, E. 1995. Laadullisen tutkimuksen työtapoja.
Helsinki: Kirjayhtymä.
Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Anttila, P. 1993. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Tampere: WSOY.
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi.
Bergbom, B. Giorgiani, T. 2007. Maahanmuuttajien suomen kielen taito. Teoksessa M. Vartia, B. Bergbom, T. Giorgiani, A. Rintala- Rasmus, R. Riala, S. Salminen. Monikulttuurisuus työn arjessa. Helsinki: Tammer- Paino.
Celikkol, G. Mähönen, T. 2016. Suomi kansainvälistyy- Entä sitten? Nuorten reaktioita kasvavaan kulttuuriseen moninaisuuteen. Teoksessa S. Myllyniemi. (toim.). Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ellis, R. 1984. Classroom Second Language Development a Study of Classroom Interaction and Language Acquisition. Oxford: Pergamon.
Ellis, R. 1997. Second Language Acquisition. New York: Oxford University Press.
ELY 2018. https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kotouttaminen [29.4.2018]
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos (2005). Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino.
Faktaa maahanmuutosta. https://www.maahanmuutto.net/17 [1.6.2018]
Forsander, A. 2001. Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia- kustannus.
Gadamer, H. 2004. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteessä ja filosofiassa. Tampere:
Vastapaino.
Harakkamäki, L. 2007. Seitsemän maahanmuuttajanaisen polku työhön. Teoksessa T.
Martikainen & M. Tiilikainen. Maahanmuuttajanaiset: käsitteet, tutkimus ja haasteet. Helsinki:
Vammalan kirjapaino.
Hirsjärvi, S. Remes, P. Sajavaara, P.1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Hjelt-Putilin, P. 2005. Turvallisuutta viestinnällä. Kommunikaatio haastavissa asiakas- ja palvelutilanteissa. Helsinki: Edita Prima Oy.
Hämeenaho, P. Koskinen-Koivisto, E. 2014. Etnografian ulottuvuudet ja mahdollisuudet.
Teoksessa P. Hämeenaho & E. Koskinen-Koivisto. Moniulotteinen etnografia. Helsinki:
Ethnos.
Isokorpi, T. 2003. Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. HAMK & AKTK- julkaisuja 1/2003.
Isotalus, P. Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.
Kallas, K. Nikkola, T. Räihä, P. 2013. Elämismaailma opettajakoulutuksen lähtökohtana.
Teoksessa T. Nikkola, M. Rautiainen, P. Räihä. Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino.
Kananen, J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 234.
Kansalaisuuslaki 359/2003. Kansalaistamisen yleiset edellytykset.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359 [31.5.2018]
Karasma, K. 2012. Suomi toisena kielenä: opetustieteen perusteet. Helsinki: Finn Lectura.
Karihalme, O. 1996. Muotoilun teoriasanaston termistyminen. Acta Wasaensia No 51.
Kielitiede 10. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Kauppila, R. A. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS- kustannus.
Kojonkoski- Rännäli, S. 1995. Ajatus käsissämme. Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turku: Painosalama.
Kojonkoski- Rännäli, S. 1998. Ajatus käsissämme. Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turku: Turun yliopisto.
Kopakkala, A. 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen.
Helsinki: Edita.
Korhonen, V. Puukari, S.(toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS- kustannus.
Kotilainen, L & Kurhila, S. 2014. Kielitaitoa kokkaamalla. Teoksessa Y, Lauranto. & M, Vehkanen. Päättymätön projekti. Puhetta eri S2-foorumeilla. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
Kärnä-Behm, J. 2005. Käsityö kulttuurisena kategoriana: käsityön ja käsityöläisyyden representaatio suomalaisissa päivälehdissä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Laakso, E. 1994. Vuorovaikutuskulttuuri ja kulttuurivuotovaikutusavaimet onnistuneeseen kansainvälistymiseen. Teoksessa K. Tuunainen(toim.)1994. Monokulttuurista monikulttuuriin;
Kansainvälisyyskasvatusta opettajille ja opettajankouluttajille. Joensuu: Joensuun yliopisto
Laki kotoutumisen edistämisestä. 1386/2010.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386 [29.5.2018]
Laine, M. Bamberg, J. Jokinen, P. 2007. Tapaustutkimuksen käytäntö ja teoria. Teoksessa M.
Laine, J. Bamberg, P. Jokinen. Tapaustutkimuksen taito. Helsinki: Gaudeamus.
Lappalainen, E-M. 2004. Voiko käsityöstä löytyä avain kielen ja kulttuurin oppimiseen?
Teoksessa R. Meitola & H. Outinen. Kulttuuri, erilaisuus ja kohtaamiset. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu 4/5. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos.
Lappalainen, E-M. 2005. Kulttuurisesti sensitiivinen opettajuus. Saarijärvi: Gummerus.
Lappalainen, E. 2007. Käsityö, kieli ja kulttuuri. Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa kielen oppimisen apuvälineenä. Kajaani: Kaukametsän opisto.
Lappalainen, S. 2007. Mikä ihmeen etnografia. Teoksessa S. Lappalainen, P. Hynninen, T.
Kankkunen, E. Lahelma, T. Tolonen (toim.) Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Larja, L. Sutela, H. 2015. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisella –naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Tilastokeskus.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_001.html [30.11.2018]
Latomaa, S. Pöyhönen, S. Suni, M. Tarnanen, M. 2015.Teoksessa T. Martikainen, P.
Saukkonen, M. Säävälä (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus.
Lindfors, L. 1991. På väg mot en slöjdpedagogisk teori – paradigmutveckling och kunskapsbehållning -sammanfattning av tre studier. 34. Vasa: Åbo Akademi.
Lindlof, T. 1995. Qualitative communication research methods. An advanced text series volume 3. California: Thousand Oaks.
Mammon, R. 2010. Kolmen etnisen ryhmän kotoutumisprosessi Suomessa. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto.
Maahanmuutto 2018. https://www.maahanmuutto.net/ [31.5.2018]
Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2017. Sisäministeriön julkaisu 4/2017. Helsinki:
Sisäministeriö.
Martikainen, T. Tiilikainen, M. 2007. Maahanmuuttajanaiset: käsitteet, tutkimus ja haasteet.
Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 46/2007. Helsinki: Väestöliitto.
Martin, M. 1999. Suomen kieli monikulttuurisessa koulussa. Teoksessa K. Matinheikki-Kokko.
Monikulttuurinen koulutus- perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus
Moisander, R. 1994. Taide- toinen kieli oppia ja ymmärtää. Teoksessa K. Tuunainen (toim.)1994. Monokulttuurista monikulttuuriin; Kansainvälisyyskasvatusta opettajille ja opettajankouluttajille. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Mähönen,T & Jasinskaja- Lahti, J. 2015. Teoksessa T. Martikainen, P. Saukkonen, M. Säävälä (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki:
Gaudeamus.
Nieminen, T. Larja, L. 2015. Kielitaito. Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta. Teoksessa T. Nieminen, H. Sutela, U. Hannula Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, 43-54.
Nikkola, T. Rautiainen, M. Moilanen, P. Räihä, P. Löppönen, P. 2013. Kielen prosessit oppiaineintegraation perustana. Teoksessa T. Nikkola, M. Rautiainen, P. Räihä. Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet- ja toimenpide-esitykset II. Helsinki
http://minedu.fi/documents/1410845/4240776/okm5.pdf/c8ba5aef-5038-4be0-80fd-80d75a00f8e7 [31.5.2018]
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Helsinki. Next Print.
Opetushallitus. 1994. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki:
Opetushallitus.
Ojala, T. Uutela, A. 1993. Rakentava vuorovaikutus. Porvoo: WSOY.
Pakarinen, E. 2007. Osaamisen tunnistamisen haasteita maahanmuuttaja- asiakkuuksissa.
Teoksessa A. Pehkonen. (toim.) Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus ja työelämä. Kuopio:
Kuopion yliopisto, 27-50.
Papunet 2018. http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/hak/porkkana [9.11.2018]
Papunet 2018. http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/hak/avain [9.11.2018]
Pennington, D. C. 2005. Pienryhmän sosiaalipsykologia. Helsinki: Gaudeamus.
Ponto, H. 2013. Kohtaamisten monet kasvot – tutkijan lukuisat positiot. Alue ja ympäristö 45(1) Poole, M. 2003. Group Communication and the Structuring Process. Teoksessa S. Cathcart, L.
Henman, R. Hirokawa, L. Samovar. Small group communication. Theory & Practice. Oxford:
Oxford University press.
Pöllänen, S. & Kröger, T. 2005. Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa J. Enkenberg, E. Savolainen, & P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajankoulutus– taitava opettaja. Joensuu:
Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajakoulutuslaitos, 160-172.
Pöllänen, S. 2008. Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana. Teoksessa A. Niikko, I.
Pellikka, E. Savolainen (toim.) Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä kirjoituksia kuninkaankartanonmäeltä. Joensuu: Joensuun yliopisto, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 91-105.
Raatikainen, P. 2004. Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus
Rasilainen, L. 2016. Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi. Helsinki: Vihreä sivistysliitto ry.
Rintala- Rasmus, A. Giorgiani, T. 2007. Kulttuurit kohtaavat työhönotossa. Teoksessa M.
Vartia, B. Bergbom, T. Giorgiani, A. Rintala- Rasmus, R. Riala, S. Salminen.
Monikulttuurisuus työn arjessa. Helsinki: Työterveyslaitos.
Salminen, O. 1997. Entisestä Jugoslaviasta tulleiden pakolaisten kotoutuminen. ``Täällä on kaikki hyvin, mutta..``. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 1997:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Seitamaa-Hakkarainen, P. Pöllänen, S. Luutonen, M. Kaipainen, M. Kröger, T. Raunio, A-M.
Sipilä, O. Turunen, V. Vartiainen, L. & Heinonen, A. 2007. Käsityötieteen ja käsityömuotoilun sekä teknologiakasvatuksen tutkimusohjelma Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia N:o 100. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Siim, P. 2007. Äidit ja heidän lapsensa: Perhesuhteista neuvottelua ylirajaisissa perheissä.
Teoksessa T. Martikainen, M. Tiilikainen. Maahanmuuttajanaiset: käsitteet, tutkimus ja haasteet. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 46/2007. Helsinki: Väestöliitto.
Silvennoinen, M. 2004. Vuorovaikutuksen avaimet. Helsinki: Talentum.
Sipilä, O. 2018. Käsityö yhteisenä kielenä. Teoksessa L. Karlsson, A-L. Lastikka & J.
Vartiainen. KOTO - Kohtaamisia taidolla ja taiteella: kielten ja kulttuurien yhteisöllistä oppimista ja kotoutumista. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto/KOTO-Kotoutuminen taidolla ja taiteella- hanke, 135-150.
Sisäministeriön julkaisu 4/2017. Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2017. Helsinki:
Sisäministeriö.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79281/Maahanmuuton%20tilannekat saus%202017.pdf?sequence=3&isAllowed=y [31.5.2018]
Sisäministeriö. 2018. http://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset [30.11.2018]
Suojanen, U. 1993. Käsityökasvatuksen perusteet. Porvoo: WSOY.
Tilastokeskus. 2018. Maahanmuuttajataustainen väestö alueittain.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html#tab1485503695201_1 [6.11.2018]
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2003. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 93. Jyväskylä:
Gummerus.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä:
Gummerus.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Valkeapää, H. 2016. Maahanmuuttaja-afgaanien kotitalouden toiminta ja akkulturaatio.
Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Valtonen, K. 1999. Pakolaisten kotoutuminen Suomeen 1990- luvulla. Työhallinnon julkaisu Nro. 228. Helsinki: Työministeriö.
Väestöliitto. 2018a. Maahanmuuttajat.
http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/
[11.6.2018]
Väestöliitto. 2018b. Maahanmuuttajien määrä
http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/
maahanmuuttajien-maara/ [30.11.2018]
Väestöliitto. 2018c. Maahanmuuton perusteet.
http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/
maahanmuuton-perusteet/[11.6.2019]
Warinowski, A. 3/2017. Monikulttuurisuuskasvatuksen yksinapaisuudesta moninaisuuteen.
Teoksessa J. Kivirauma, M. Jahnukainen. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja.
Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 242-248.
Westergaard, J. 2009. Effective group work with young people. England: Open University.
LIITTEET
LIITE 1
Kysely monikulttuurisen käsityöpajan osallistujille
1. Miksi tulit monikulttuuriseen käsityöpajaan?
A) Käsitöiden takia
B) Suomenkielen harjoittelemisen vuoksi C) Tutustumaan ihmisiin muusta kulttuurista 2. Oletko tutustunut uusiin ihmisiin? Kehen?
3. Mikä on auttanut sinua tutustumaan uusiin ihmisiin?
A) Leikit B) Käsityöt
C) Jokin muu____________
4. Mitä haluat sanoa ohjaajille?
A)Positiivista?
B)Kehitettävää?
Suomalainen:
Onko sinulla ollut ennen kontaktia maahamuuttajiin?
Oletko tutustunut uusiin ihmisiin pajan/pajojen aikana?
Mikä on edesauttanut sitä?
a. Leikit
b. Käsitöiden tekeminen c. Jokin muu__
Maahanmuuttaja: Oletko jutellut vapaa-aikana suomalaisten kanssa aiemmin?
Vapaa kommentti:
LIITE 2
Vinkkejä kotoutumista edistävän monikulttuurisen käsityöllisen pajatoiminnan järjestämiseen:
Mainosta toimintaa kohtaamalla maahanmuuttajia ja syntyperäisiä suomalaisia. Pidä mukana mallitöitä, mitä pajoissa tullaan tekemään. Kerro, että pajat antavat hyvän suomen kielen harjoittelun mahdollisuuden ja kulttuureihin tutustumisen.
Pidä yhteyttä maahanmuuttajien kanssa työskenteleviin tahoihin: pyydä heitä muistuttamaan osallistujia seuraavista kerroista ja mahdollisuuksien mukaan auttamaan kyytien järjestelemisessä/pyydä osallistujilta puhelinnumerot, jotta voit muistuttaa seuraavista kerroista.
Suunnittele ja järjestä tila toimintaa ja vuorovaikutusta palvelevaksi.
Suunnittele pajojen alkuun toiminnallista tutustuttavaa toimintaa. Pidä instrumentaalista taustamusiikkia pajojen aikana luomaan rentoutta.
Suunnittele käsityöllinen toiminta vuorovaikutusta tukevaksi (suosi pari- ja ryhmätyöskentelyä).
Suunnittele käsityöprodukteille yhteistoiminnallista käyttöä.
Ohjeista kuvien (sanalliskuvalliset ohjeet), videoiden, demonstraatioiden ja näkyville jätettävien tukisanojen avulla tekemistä.
Panosta ohjaajana avoimeen, kannustavaan ja rohkaisevaan ilmapiiriin esimerkilläsi.
Kohtaa aidosti.
Hyödynnä toiminnassa moniaistillisuutta ja käytä liikettä ja kokemuksellista oppimista hyödyksi kielen harjoittelua ajatellen. Sanoita tilanteita.
Muista iloinen ja avoin asenne – luot ilmapiiriä!