Paneelidatasta ei voitu sellaisenaan ajaa regressioanalyysia, sillä neuvottelujen koordinaatiota kuvaava mittari on ordinaaliasteikollinen, saaden kokonaislukuarvoja 1…5. Muuttujan aiheuttama ongelma jouduttiin kiertämään tekemällä siitä neljä dummy-muuttujaa. Tosin neljälle dummy-muuttujalle 17:n maan aineisto on varsin suppea, etenkin kun otetaan huomioon että aineisto jaetaan muissa testeissä vielä pienempiin osiin, kun mitataan valuutan ja työttömyysvakuutusjärjestelmän vaikutuk-sia. Voidaan siis olettaa, että tulosten tulkitsemisessa ja johtopäätösten vetämisessä täytyy käyttää erityistä varovaisuutta.
Ensimmäisessä mallissa kansallista kilpailukykyä (GCI) selitettiin kaikilla muuttujilla joiden arveltiin voivan selittää sitä ilman luokittelua (NO_SORT). Toisessa ja kolman-nessa mallissa käytettiin yhtälailla kaikkia muuttujia, mutta maat luokiteltiin kahteen ryhmään työttömyysvakuutusjärjestelmän (UNEMP_SYS) ja eurovaluuttaan kuulumi-sen (EURO) mukaisesti. Täten voitiin selvittää, onko sillä merkitystä kunkin maan kansalliseen kilpailukykyyn, jos maassa on kiinteä (UNEMP_SYS=1) tai ansiosidon-nainen (UNEMP_SYS=2) työttömyysvakuutusjärjestelmä, tai onko maa eurovaluu-tassa (EURO=2) vai ei (EURO=1). Ensimmäisten kolmen mallin tulokset on koottu taulukkoon 2. Kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten mallit ovat, järjestyksessä, muo-toa
𝐺𝐶𝐼𝑖𝑡 = 𝛽1𝑖+ 𝛽2𝑈𝑁_𝐷𝐸𝑁𝑆2𝑖𝑡+ 𝛽3𝐺𝑂𝑉_𝐸𝐹𝐹3𝑖𝑡+ 𝛽4𝑅𝐸𝐺_𝑄𝐿𝑇4𝑖𝑡+ 𝛽5𝐿𝐴𝑊5𝑖𝑡
+ 𝛽6𝐶𝑂𝑁_𝐶𝑂𝑅6𝑖𝑡+ 𝛽7𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_27𝑖𝑡+ 𝛽8𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_38𝑖𝑡+ 𝛽9𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_49𝑖𝑡 + 𝛽10𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_510𝑖𝑡+ 𝑒𝑖𝑡
ja
𝐺𝐶𝐼𝑖𝑡 = 𝛽−1𝑖+ 𝛽2𝑈𝑁_𝐷𝐸𝑁𝑆2𝑖𝑡+ 𝛽3𝐺𝑂𝑉_𝐸𝐹𝐹3𝑖𝑡+ 𝛽4𝑅𝐸𝐺_𝑄𝐿𝑇4𝑖𝑡+ 𝛽5𝐿𝐴𝑊5𝑖𝑡
+ 𝛽6𝐶𝑂𝑁_𝐶𝑂𝑅6𝑖𝑡+ 𝛽7𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_27𝑖𝑡+ 𝛽8𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_38𝑖𝑡+ 𝛽9𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_49𝑖𝑡 + 𝛽10𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_510𝑖𝑡+ (𝑒𝑖𝑡+ 𝑢𝑖)
Kunkin muuttujan voidaan teorioiden pohjalta olettaa saavan tiettyjä etumerkkejä.
Järjestäytymisasteen (UN_DENS) positiivisista (esim. Bowdler & Nunziata, 2007b) sekä negatiivisista (esim. Griswold, 2010) vaikutuksista kilpailukykyyn on molemmis-ta tutkimustuloksia, eikä sille voida ennusmolemmis-taa kumpaakaan etumerkkiä. Instituu-tiomuuttujien taas oletetaan vaikuttavan positiivisesti kilpailukykyyn (esimerkiksi Thompson, 2004). Koordinaatiomuuttujista keskitetyimmälle (COORD_5) voidaan Calmfors’n & Driffill’n (1988) tutkimuksen pohjalta olettaa positiivista etumerkkiä ja muille koordinaatiomuuttujille negatiivista, sillä ääripäät tuottavat matalimman (keskit-tyneempi matalamman kuin hajautetuin) työttömyys-inflaatiosuhteen ja täten par-haimman kilpailukyvyn. Keskitetyimmän mallin positiivisten arvojen oletus perustuu teorianmukaisesti ulkoisvaikutukset sisäistävien liittojen kykyyn huomioida myös suo-raan työmarkkinoiden ulkopuolisten tekijöiden, kuten verotuksen, vaikutuksia.
Yksi ongelma, jonka dummy-muuttujien sisällyttäminen malliin aiheutti, liittyi niiden institutionaalisuuteen: palkkaneuvottelujärjestelmä on usein vakiintunut tapa hoitaa työmarkkinapolitiikkaa, ja tehdyt sopimukset ovat usein vähintään parin kolmen vuo-den mittaisia. Nämä seikat huomioivuo-den ei dummy-muuttujien säilyminen vakiona ajan yli tule yllätyksenä. Koska kiinteiden vaikutusten malliin (FIXONE) ei voida sisällyttää ajan yli vakiona säilyviä muuttujia, tämä ajan yli vakiona säilyminen aiheutti sen, ettei kiinteiden ja satunnaisten (RANONE) vaikutusten estimoituja kertoimia vertaavaa Hausman-testiä voitu useinkaan suorittaa. Vaikka testiä ei voikaan suorittaa, antaa regressio silti arvoja dummy-muuttujille, oletettavasti siitä syystä, että osassa havain-toyksiköistä dummy ei säily vakiona ajan yli. Tästä syystä tuloksissa raportoidaan sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten malli.
Kiinteiden vaikutusten malli
Kiinteiden vaikutusten mallissa selitysasteet (R²) ovat hämmästyttävän korkeita, us-kottavuuden kannalta jopa liian korkeita, liikkuen ajoittain yli 98%:ssa. Ilman jaottelua tehdyssä mallissa koordinaatiodummyista kaksi, COORD_3 sekä COORD_5, saivat tilastollisesti merkitsevät negatiiviset kertoimet, vaikkakin jälkimmäinen vain lavealla luottamusvälillä. Silti, tulos indikoisi, että kilpailukyvyn kannalta välimallinen (COORD_3) ja hyvin keskitetty (COORD_5) palkanasetantajärjestely ovat haitalli-sempia kuin hajautettu järjestelmä, joka on koordinaatioasteen vertailuryhmänä kai-kissa testeissä. Instituutiomuuttujista hallinnon tehokkuus (GOV_EFF) sekä korrup-tionvastainen toiminta (CON_COR) saavat instituutiomuuttujista tilastollisesti merkit-seviä kertoimia, molemmat positiivisia.
Taulukko 2. Kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten malli, huomioiden työttömyyskor-vauksen sekä eurovaluutan. Tilastolliset merkitsevyysasteet merkitty tähdin(*): *=
0,05<p≤0,1; **= 0,01<p≤0,05; ***= p≤0,01
FIXONE VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,031509***-0,00070,076833*0,071108-0,030970,09915**-0,03-0,07277***0-0,07448*0,9809 UNEMP_SYS=15,154517***0,0000140,0912180,205742*-0,229250,0616580,01739900,100404**-0,101940,9851 UNEMP_SYS=25,101224***-0,001420,077561-0,082650,1966280,059004-0,11936***0,05805400,105065*0,9715 EURO=14,360916***0,0005280,243589*0,1106510,1108920,13172400000,7928 EURO=24,515829***-0,00220,034010,064331-0,046160,089936**-0,02373-0,0805***0-0,084**0,9861 RANONE VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,826722***0,0010040,08022*0,0789910,0405350,110227***-0,29375-0,3177-0,24406-0,314160,2439 UNEMP_SYS=15,072055***0,0011160,0878290,216432*-0,210790,066627-0,77518-0,78264-0,68086-0,88248*0,5774 UNEMP_SYS=24,709045***-0,001460,088232*-0,093870,300312***0,073394-0,18023***0-0,052160,0423550,2432 EURO=14,134246***0,007619**0,1738720,1724740,137190,13040600,206031*-0,42473**00,4293 EURO=24,705929***-0,000550,0364340,0700780,0032340,094073**-0,03689-0,08096***0-0,07987**0,277
Työttömyysvakuutusjärjestelmän mukaan jaotellussa mallissa instituutioita kuvaavat muuttujat loistavat poissaolollaan: vain lainsäädännön laatu (REG_QLT) on kiinteäs-sä työttömyysturvassa tilastollisesti merkityksellinen, ja sitäkin vain heikosti (10 %:n merkitsevyystasolla). Koordinaatiotekijöistä vain jokseenkin keskitetty (COORD_4) korreloi positiivisesti kilpailukykyyn. Ansiosidonnaisessa järjestelmässä heikosti koordinoitu (COORD_2) palkanasetanta heikentää kilpailukykyä, kun taas vahvasti koordinoitu (COORD_5) vahvistaa sitä. Mallin tuloksien kanssa on kuitenkin syytä olla skeptinen, sillä ansiosidonnaisen järjestelmän maiden joukossa selitysaste on yli 97%:a, mutta yksikään instituutiomuuttuja ei saanut tilastollisesti merkitseviä arvoja.
Eurojaotellussa mallissa ei-euromaiden kohdalla ainoastaan hallinnon tehokkuus on merkityksellinen, kun euromaiden joukosta sitä ei löydä. Yksi tapa tulkita tämä tulos liittyy ei-euromaiden talouspoliittiseen työkaluvalikoimaan, jossa kansallinen keskus-pankki voi olla vaikuttamassa talouden kehityssuuntiin esimerkiksi rahapoliittisin kei-noin. Euromailla ei tällaista vaihtoehtoa ole, sillä Euroopan keskuspankki (EKP) har-joittaa sellaista rahapolitiikkaa, joka sen omalla agendalla on, mutta se ei voi ottaa huomioon millaista politiikkaa jokin yksittäinen jäsenmaa toivoisi sen harjoittavan.
Tehokas hallinto voi täten ohjata taloutta kasvupolulle jos käytettävät keinot ovat laa-jemmat, kun suppeammalla keinovalikoimalla toimiva hallinto ei kyvykkyydestään huolimatta vaikuttaa talouden kehitykseen yhtä suurin määrin.
Lisäksi, eurovaluuttaa käyttävien maiden kohdalla näyttää siltä, että hajautettu pal-kanasetanta toimii keskimääräisesti paremmin, sillä 13:sta tilastollisesti merkitseväs-tä koordinaatiomuuttujista 10:llä oli negatiivinen etumerkki tarkoittaen, etmerkitseväs-tä vertailu-ryhmä (hajautetuin järjestelmä) tuottaa korkeampaa kilpailukykyä. Koordinoidun työ-markkinajärjestelmän yksi hyöty piilee siinä, että suuret neuvotteluelimet, joihin valtio monesti kuuluu, joutuvat ottamaan talouden makroympäristön huomioon päätöksis-sään. Kuten edellä mainitussa kappaleessa rahapolitiikan merkitystä tuloksiin on pohdittu, pätenee sama logiikka myös koordinaation kohdalla: keskittämisen hyödyt jäävät vähäisemmiksi, etenkin niissä maissa, joissa valtio on mukana, kun rahapoli-tiikkaa ei voida käyttää kompensoimaan, vauhdittamaan tai muuten muokkaamaan työmarkkinaosapuolien kanssa tehtyjä päätöksiä. Hajautetussa järjestelmässä taas työmarkkinaosapuolet eivät voi ottaa huomioon eivätkä ohjaa omilla tekemisillään makrotaloutta, vaan ne ottavat talousympäristön vastaan annettuna, ikään kuin
markkinalähtöisesti. Kun keskitetystä järjestelmästä ei jäykkyyden vastapainoksi saada tehokasta talouden ohjausta mihin se muuten kykenisi ja johon sen olemassa-olo perustuu, on luonnollista, että joustavampi ja mukautuvampi hajautettu järjestel-mä edistää kilpailukykyä tehokkaammin.
Muita huomionarvoisia seikkoja ovat tilastollisesti merkitsevien instituutiomuuttujien positiiviset korrelaatiokertoimet, sekä oikeusvaltion merkityksettömyys. Ensimmäinen tarkoittaa, että mitä vahvempia kansalliset instituutiot ovat, sitä kilpailukykyisempi maan talous on. Jälkimmäinen seikka taas viittaa siihen, että toiset instituutiot ovat ratkaisevammassa asemassa kuin toiset. Panostamalla oikeisiin rakenteisiin voidaan saavuttaa tehokkuutta kilpailukykyä edistäessä.
Satunnaisten vaikutusten malli
Satunnaisten vaikutusten mallissa selitysasteet vaihtelevat yli 57 %:sta reiluun 24
%:in. Jaottelemattomassa mallissa koordinaatiotekijät eivät saa tilastollisesti merkit-täviä arvoja, toisin kuin hallinnon tehokkuus ja korruptionvastaiset toimet, jotka kiin-teiden vaikutusten mallin mukaisesti korreloivat positiivisesti kilpailukyvyn kanssa.
Kiinteiden vaikutusten mallia myötäillen kiinteän työttömyysvakuutuksen maissa lain-säädännön laadulla on positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, mutta palkkaneuvottelu-koordinaatiot eivät täsmää: siinä missä toinen malli antaa positiivisen korrelaation, toinen antaa negatiivisen. Koordinaatioasteet eivät tosin ole aivan samat, mutta sa-masta, koordinoiduimmasta päästä asteikkoa. Ansiosidonnaisissa maissa yhtäläisyy-det toiseen malliin jäävät heikon koordinaation negatiivisiin vaikutuksiin. Ansiosidon-naisessa lain voima saa ensi kertaa tilastollisesti merkittäviä lukemia - jälleen positii-visia kertoimia kuten muut instituutiomuuttujat tähän asti.
Eurovaluuttaan kuulumattomien maiden malli on ainoa malli, jossa järjestäytymisaste (UN_DENS) saa tilastollisesti merkittävää roolia. Korrelaatiokerroin on tällöin positii-vinen. Teoriassa mallin olisi yhtä hyvin voinut tuottaa myös negatiivisen kertoimen, mutta tällöin se olisi vaatinut tiettyjä olettamuksia järjestäytymisasteelta: ensiksikin, järjestäytymisasteen tulisi kyetä mittaamaan liikkeen voimaa, olettaen, että AY-liikkeen vaatimukset kasvavat yhdessä vaikutusvallan, eli työvoimamarkkinoiden
mo-nopolisaation, kanssa. Toisekseen, vahva AY-liike voisi pelata neuvottelupöydässä hieman sen varaan, että kansallinen keskuspankki tulee omissa ratkaisuissaan vas-taan työmarkkinaosapuolia, mikä näkyy negatiivisina ulkoisvaikutuksina, tässä tapa-uksessa kansallisen kilpailukyvyn heikentymisenä. Eurovaluutassa AY-liike ei voi laskea keskuspankin varaan mitään, joten liikkeen vahvuus ei tästä näkökulmasta lisää työntekijöiden edustajien neuvotteluvoimaa. Tästä syystä kilpailukyvyn ja järjes-täytymisasteen suhteen voitaisiin olettaa olevan negatiivinen.
Se, että suhde on positiivinen, ei riitä tai vakuuta kumoamaan teoriassa esitettyjä väitteitä. Kyseinen malli on kaikin puolin erikoinen, mikä saa epäilemään sen luotet-tavuutta. Mallissa välimallin koordinaatiojärjestelmä tukee kilpailukykyä suhteutettuna hajautettuun järjestelmään, mikä on sekä vastoin Calmsfors’n & Driffill’n (1988) teori-aa että muiden mallien tuloksia, joissa välimalli steori-aa negatiivisia kertoimia.
Euromaiden ryhmässä kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten mallit ovat konsistentte-ja, saaden samat selittävät muuttujat samoilla kertoimien etumerkeillä. Tulos, jossa hajautettu järjestelmä tuottaa euromaalle parhaat kilpailukyvyn edellytykset, vaikuttaa täten luotettavalta. Sitä, miksi instituutiomuuttujista juuri korruptionvastaisuus on merkittävä, ei kyetä selittämään.