Testit jättävät toistuvien ja säännönmukaisten tulosten rinnalle selittämättömiä ja sa-tunnaisesti toistuvia lukuja, jotka jäävät selittämättä kummallisuutensa vuoksi. Yksi tällainen on ei-euromaiden kilpailukyvyn tekijät satunnaisten vaikutusten mallissa.
Ensiksi, kyseessä on ainoa testiasetelma, jossa järjestäytyneisyys saa tilastollisesti merkitseviä arvoja, mutta vain silloin, kun hallinnon tehokkuus on myös testissä mu-kana. Hallinnon tehokkuus ei kuitenkaan saa näissä testeissä tilastollisesti merkitse-viä arvoja. Samassa testiasetelmassa välimallin ja jokseenkin keskitetyn palkkakoor-dinaation järjestelmät saavat päinvastaisia tuloksia kuin muissa testeissä. Näiden tekijöiden lisäksi mallin selitysaste vaihtelee huimasti, yli 70%:n ja alle 12%:n välillä, riippuen käytettävistä instituutiomuuttujista, jotka eivät kuitenkaan pahemmin esiinny merkittävinä muuttujina näissä malleissa.
6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Mekanismit, joilla ammattiyhdistysliike vaikuttaa kansantalouteen, ovat lukuisia, eikä niistä voitu tässä tutkimuksessa käsitellä kuin paria, palkkakoordinaatiota sekä työt-tömyysvakuutusjärjestelmää. Näistä ensimmäistä tarkasteltiin Calmfors'n & Driffill’n vuonna 1988 esittelemän ”kyttyrämallin” (Calmfors-Driffill-malli) teorian mukaisesti, missä äärimmäiset palkkakoordinaation muodot tuottavat kansantaloudelle tehok-kaammin positiivisia ulkoisvaikutuksia – tässä tapauksessa kilpailukykyä – kuin näi-den ääripäinäi-den välimuodot. Jälkimmäisessä tekijässä tutkittiin onko kilpailukyvyn kannalta oleellista, mikäli työttömyysturva on sidottu työttömyyttä edeltävään palkka-tasoon, eli onko korvaus ansiosidonnainen vai kiinteäsummainen.
AY-liikkeen ulkopuolisia muuttujia oli myös tutkimuksessa mukana kaksi: valtionhal-linnolliset instituutiot sekä yhteisvaluutta euro. Instituutioiden tiedetään voivan vaikut-taa positiivisesti talouden toimijoihin, mutta missä määrin valtionhallinnolliset instituu-tiot, kuten lainsäädännön laatu sekä korruptionvastaisuus, tähän osallistuvat, oli tut-kittava. Yhteisvaluutan, ja tätä kautta itsenäisten ja poliittisesti riippuvaisten keskus-pankkien, merkitystä ammattiyhdistysliikkeen käyttäytymiseen oli jo tutkittu (esim.
Cukierman & Lippi, 1999), mutta miten nämä yhdessä vaikuttavat kilpailukykyyn, oli vielä selvitettävä.
6.1 Keskustelu
Työn tulokset antoivat ajoittain hypoteesien mukaisia vastauksia alussa esitettyihin kolmeen tutkimuskysymykseen, joiden purkamisen kautta analyysin tulokset on hel-pointa käsitellä.
Miten palkkakoordinaatio vaikuttaa kilpailukykyyn? Tulosten valossa palkkakoordi-naatio toimii uudemmalla aineistolla pääasiallisesti kuten Calmfors-Driffill-malli sen kuvaa: ääripäät ovat kilpailukyvyn kannalta suotuisampia kuin välimallit. Toisaalta, mallista poikkeaviakin tuloksia löydettiin, mutta niiden uskottavuus ei ollut niin vahval-la tasolvahval-la että ne olisivat voineet haastaa Calmfors-Driffill-mallin tosissaan.
Poikkeavista tuloksista ensimmäinen haastoi käsityksen käyrän muodosta: Välimalli-sista palkkakoordinaatiojärjestelmistä keskitetyin antoi tietyissä analyyseissa vah-vempia positiivisia vaikutuksia kuin mitä siltä olisi voinut odottaa. Nämä tulokset olisi-vat tarkoittaneet, että alkujaan kyttyrän muotoiseen Calmfors-Driffill-malliin tulisikin painauma, eikä keskitetyin mahdollinen malli olisikaan ehkä enää paras mahdollinen vaihtoehto järjestää työmarkkinoita. Tulosten yleistettävyys kärsii kuitenkin siitä, että näin tapahtui vain niiden maiden kohdalla, joissa oli käytössä kiinteä työttömyyskor-vausjärjestelmä – ja näitä maita tutkimuksessa oli vain viisi kappaletta.
Myös toinen poikkeava tulos painottui keskitetyimpään päähän mallia. Ääripäistä keskitetyn tulisi tuottaa hieman parempia tuloksia kuin hajautetun, sillä ammattiliitot sisäistävät neuvotteluissa myös verotuksen kokonaisvaikutusten, mutta tulokset osoittivat päinvastoin: hajautettu malli peittoaa positiivisissa ulkoisvaikutuksissa kes-kitetyn. Ensimmäisessä poikkeavassa tuloksessa mainitun kaltaista heikkoutta ei täl-le tulokseltäl-le ollut löydettävissä.
Järjestäytymisasteen osalta mitään merkittäviä tuloksia ei löytynyt kilpailukyvyn kan-nalta suuntaan tai toiseen. Kuten tutkimuksessa aiemmin esitettiin, AY-liikkeen voima ei ole verrannollinen sen jäsenten määrään, sillä liitot toimivat eri maissa eri kanavia pitkin. Se, millaisessa rakenteellisessa asemassa liittojärjestelmä on, vaikuttaa huo-mattavasti enemmän kilpailukykyyn.
Miten muut kansalliset instituutiot vaikuttavat kilpailukykyyn? Teorian pohjalta voitiin olettaa, että instituutiot korreloivat positiivisesti kilpailukyvyn kanssa, minkä tutkimus-tulokset myös vahvistivat, mutta yllättävintä oli korrelaation voimakkuus: mitä vah-vempia valtionhallinnolliset instituutiot ovat, sitä enemmän ne luovat kilpailukykyä – poikkeuksetta. Tämä tarkoittaa, että mikäli maa haluaa nostaa omaa kilpailukykyään, instituutioihin panostaminen tuottaa aina tulosta. Näihin panostaminen tulee tosin tehdä pitkäjänteisesti, sillä instituutiot ovat historiansa tuotteita, eikä niiden voida tä-ten olettaa muuttuvan kovinkaan nopeasti. Poliittisena pikaratkaisuna kilpailukyvyn nostaminen täytynee tehdä jotakin muuta kautta, kuten työmarkkinareformeilla.
Valtionhallinnollisista instituutioista hallinnon tehokkuus sekä lainsäädännön laatu nousevat merkitykseltään oikeusvaltion ja korruptionvastaisuuden ohi. Kuten edellä
mainittiin, lukuisista malleista huolimatta yksikään näistä instituutioista ei korreloinut negatiivisesti kilpailukyvyn kanssa. Täten instituutioiden sijoittaminen paremmuusjär-jestykseen tuntuu täysin tarpeettomalta. Samoin, valtionhallinnon instituutioita kehit-tämään pyrkivä poliittinen johto tuskin haluaa, tai edes kykenee, hyvää hallintoa ra-kentaessaan keskittymään vain lainsäädännön laatuun ilman että se samalla tulee tehneeksi korruptionvastaisia toimia.
Työttömyyskorvausjärjestelmä ei hypoteesin mukaisesti itsessään vaikuttanut kilpai-lukykyyn positiivisesti eikä negatiivisesti, joten yleisluontoisesti ansiosidonnaisen kor-vauksen passivoiva vaikutus, joka johtaa työmarkkinoilla kitkatyöttömyyteen ja täten jarruttaa taloutta kasvamasta, ei saanut tuloksista tukea. Itse asiassa tilanne voi olla varsin päinvastoin, sillä ansiosidonnainen korvausjärjestelmä voi auttaa ylläpitämään ihmisten luottamusta instituutioihin, joiden jo todettiin olevan merkittävä kilpailukyvyn lähde. Ansiosidonnaisen korvausjärjestelmän maissa kilpailukyky kasvaa, jos maa toimii oikeusvaltion periaattein, jonka keskeinen elementti on ihmisten usko siihen, että valtio toimii oikein ja reilusti kansalaisiaan kohtaan. Tätä uskoa on helpompi yllä-pitää, kun työttömyys ei tarkoita tulotason romahtamista.
Analyysin tulokset kertovat ainoastaan kilpailukyvyn ja instituutioiden vahvuuden po-sitiivisen korrelaation, mutta eivät mitään kausaalisuudesta. Silti, on perusteltua olet-taa, että kilpailukyvyn muutos on riippuvuussuhteessa instituutioiden kehitykseen, sillä instituutiot ovat jähmeitä muuttumaan ja muutoksia ei poikkeustilanteita lukuun ottamatta huomaa kuin pitkällä tai hyvin pitkällä aikavälillä. Kilpailukyky taas on her-kempi muuttuja, joka koostuu muistakin tekijöistä kuin tässä tutkituista, ja jota voi-daan tarvittaessa mitata myös lyhyellä aikavälillä. Lisäksi olisi varsin absurdia kuvitel-la, että esimerkiksi todella alhaisen palkkakustannustason vuoksi hankittu kilpailuky-ky kasvaessaan parantaisi lainsäädännön laatua.
Miten yhteisvaluutta vaikuttaa kilpailukykyyn? Maan kuuluminen euroon tai sen ulko-puolelle ei sellaisenaan vaikuta kilpailukyvykkyyteen, mutta muokkaa palkkakoordi-naatiosta saatavaa kilpailukyvyn lähteen painopistettä: markkinavetoisempi, hajautet-tu koordinaatiomalli hajautet-tuottaa positiivisia ulkoisvaikuhajautet-tuksia tehokkaammin kuin keskitet-ty malli. Tulos on järkeenkäypä, sillä yhteisvaluutta on yksittäiselle maalle eksogee-ninen talouden tekijä, joka tulee annettuna, sillä yhteiskeskuspankki (esim. EKP) on
aina poliittisesti riippumaton päättäjistä, keskittyen ajamaan omaa agendaansa omi-en päämääriomi-ensä mukaisesti. Vahvasti koordinoiduilla työmarkkinoilla tämä ilmomi-enee siten, että osapuolien keskenään sovittavien ja sovitettavien tekijöiden määrä on su-pistunut, kun valtio ei voi työmarkkinaratkaisussa tulla rahapolitiikan kanssa työnan-tajia ja -tekijöitä vastaan, jotta tyydyttävä ratkaisu saadaan aikaiseksi.
Jos euromailla markkinalähtöisempi palkkakoordinointi on yhteinen tekijä, on ei-euromaiden keskuudessa yleistä, että instituutiomuuttujista tehokas hallinto kasvat-taa kilpailukykyä. Ei-euromailla kykenevällä hallituksella on laajempi keinovalikoima puuttua kilpailukyvyn kasvattamiseen työpoliittisin ratkaisuin, sillä poliittisesti riippu-vainen keskuspankki pystyy tarvittaessa ohjailemaan omaa valuuttaansa poliittisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi Suomi harjoitti 1990-luvun laman aikaan tällaista politiikkaa: hallitus päätti talouskasvun aikaansaamiseksi devalvoida markan vuonna 1991, mikä oli mahdollista keskuspankin ollessa poliittisesti riippuvainen. Yhteisva-luutassa tämä ei olisi mahdollista, ellei keskuspankki olisi niin itse päättänyt tehdä.
Tulosten ja tulkintojen pohjalta voidaan todeta, että pitkäjänteinen työ instituutioiden ylläpitämisessä on varmin tie luoda kilpailukykyinen kansantalous. Palkkakoordinaa-tiojärjestelmän muutoksillakin voidaan vaikuttaa kilpailukykyyn siirtymällä joko ha-jautettuun tai jokseenkin keskitettyyn malliin. Tosin yhteisvaluutan maissa hajautettu koordinaatio on ainoa kilpailukyvyn kannalta luonteva vaihtoehto.
Täten suomalaisessa työpoliittisessa keskustelussa työnantajien puolelta esitetyt vaatimukset siirtyä keskusjärjestöjen kesken sopimisesta ammattiliitoittain tehtävään liittosopimiseen, joka vastaisi jokseenkin keskitettyä mallia, kuulostavat perustelluilta.
Matkaa täysin hajautettuun järjestelmään – jos sellaiseen pyritään – on runsaasti, ja ilman mullistavia poliittisia uudistuksia on sinne päästäkseen kuljettava välimallisten koordinaatiojärjestelmien kautta, joissa pidempään viipyminen ei ainakaan kilpailuky-vyn kannalta ole millään mittarilla järkevää. Toisaalta näillä muutoksilla ei ole merki-tystä, mikäli se tehdään (valtionhallinnollisten) instituutioiden kustannuksella.
6.2 Rajoitukset ja jatkotutkimusaiheet
Analyysi antoi tietoa, mikäli jokin tekijä on hyödyllinen tai haitallinen kilpailukyvyn kannalta, mutta ei kyennyt mittaamaan tuloksille arvoja. Tästä syystä tuloksista ei voida sanoa kuinka paljon mikäkin toimenpide kasvattaisi tai vähentäisi kilpailukykyä, tai edes laittamaan vaikutuksia varmuudella paremmuus- tai tehokkuusjärjestykseen.
Instituutioiden voidaan hyvällä varmuudella todeta vaikuttavan kilpailukykyyn positii-visesti, mutta muiden tulosten kohdalla näin ei voi tehdä.
Tutkimuksessa ammattiyhdistysliikettä käsiteltiin homogeenisena massana, joka käyttäytyy aina samalla tavalla ja on motivoitunut samoista tavoitteista. Liittojen kui-tenkin tiedetään toimivan eri tavalla ja eri tekijöiden motivoimina (esim. Pemberton, 1988; Foley, 2003; Chang et al., 2007). Liittojen tai liittokentän jakaminen esimerkiksi työllisyys- ja palkkaorientoituneisiin voisi tuoda lisäarvoa, mikäli niitä peilattaisiin kil-pailukyvyn kehitykseen. Cukierman & Lippi (1999) osoittivat, että liitot käyvät yhteis-valuutan alla aggressiivisemmiksi mitä enemmän heitä on, mutta tutkimus ei ota kan-taa liittojen orienkan-taatioon.
Instituutioiden käyttäminen kilpailukyvyn lähteenä ohjaa tutkimuksen vääjäämättä tarkastelemaan pitkän tai hyvin pitkän aikavälin kehitystä, jolloin tähän johtanutta ti-lannetta joudutaan katsomaan hyvin retrospektiivisesti. Lyhyen aikavälin kilpailuky-kyinen kustannustaso on myös tutkimisen arvoinen asia, vaikka lyhyen aikavälin on-gelmista tuleekin pitkittyessään pitkän aikavälin ongelmia. Päätöksentekijän kannalta tällaisella tutkimuksella voisi ennakoida käynnissä olevan tilan kehitystä, arvioida teh-tyjen päätösten tuloksia sekä käynnistää toimenpiteet ajoissa ennen kuin ongelma on jo ehtinyt paisua.
Pitkää ja lyhyttä aikaväliä voidaan molempia tutkia yhdessä hyödyntämällä Delgado et al.’n (2012) suosittelemaa investointikelpoisuuden mittaria, joka on lyhyen ja pitkän aikavälin tekijöiden summa, ja selvittää tämän kautta miten AY-liike vaikuttaa kilpai-lukykyyn. Toinen vaihtoehtoinen mittari olisi kurjuusindeksin tai jonkin sen johdannai-sen käyttö, jolla ammattiliittoja voisi yrittää tutkia.
Tutkimuksessa itsessään aineistossa oli vajavaisuuksia, kuten todella pienet popu-laatiot tietyissä malleissa, sekä tarve venyttää joitakin muuttujia, mikä horjuttaa tulos-ten luotettavuutta. Myös metatiedolliset ongelmat on nostettava esiin: eri lähteistä kootut tiedot on voitu kerätä eri menetelmin, jolloin ne eivät välttämättä ole täysin yh-teismitallisia, mikä heikentää tulosten uskottavuutta.
LÄHDELUETTELO
Addison, J., Hirsch, B. (1989) Union Effects on Productivity, Profits and Growth: Has the Long Run Arrived? Journal of Labor Economics, 7, 1, 72-105
Alvarez, M., Garrett, G., Lange P. (1991) Government Partisanship, Labor Organiza-tion, and Macroeconomic Performance. American Political Science Review, 85, 2, 539-556.
Asteriou, D., Monastiriotis, V. (2004) What Do Unions Do at the Large Scale? Macro-Economic Evidence from a Panel of OECD Countries. Journal of Applied Economics, 7, 1, 27-46.
Bean, C., Layard, P., Nickell, S. (1986) The Rise in Unemployment: A Multi-country Study. Economica, 53, 210, 1-22.
Bernard, P., Boucher, G. (2007) Institutional Competitiveness, Social Investment, and Welfare Regimes. Regulation & Governance, 1, 3, 213-229.
Blanchflower, D. G., Freeman, R. B. (1992) Unionism in the United States and Other Advanced OECD Countries. Industrial Relations, 31, 1, 56-77.
Bowdler, C., Nunziata, L. (2007a) Inflation, Adjustment and Labour Market Struc-tures: Evidence from a Multi-country Study. Scandinavian Journal of Economics, 109, 3, 619-642.
Bowdler, C., Nunziata, L. (2007b) Trade Union Density and Inflation Performance:
Evidence from OECD Panel Data. Economica, 74, 1, 135-159.
Bräuninger, M. (2000) Unemployment Insurance, Wage Differentials and Unemploy-ment. FinanzArchiv / Public Finance Analysis, 57, 4, 485-501.
Calmfors, L., Driffill, J. (1988) Bargaining Structure, Corporatism and Macroeconomic Performance. Economic Policy.
Campbell, J. L., Pedersen, O. K. (2007) Institutional Competitiveness in the Global Economy: Denmark, the United States, and the Varieties of Capitalism. Regulation &
Governance, 1, 3, 230-246.
Chang, J.-J., Shaw, M.-F., Lai, C.-C. (2007) A “Managerial” Trade Union and Eco-nomic Growth. European EcoEco-nomic Review, 51, 1, 365-384.
Chatterji, M. (2008) Training Hold Up and Social Labour Markets. Labour Economics, 15, 1, 202-214.
Checchi, D., Nunziata, L. (2011) Models of Unionism and Unemployment. European Journal of Industrial Relations, 17, 2, 141-152.
Chen, H., Kacperczyk, M., Hernán, O.-M. (2011) Labor Unions, Opertaing Flexibility, and the Cost of Equity. Journal of Financial and Quantitative Analysis, 46, 1, 25-58.
Cukierman, A. and Lippi, F. (1999) ‘Central Bank Independence, Centralization of Wage Bargaining, Inflation and Unemployment: Theory and Some Evidence’. Euro-pean Economic Review, Vol. 43, No. 7, pp. 1395–434.
Delgado, M., Ketels, C., Porter, M. E., Stern, S. (2012) The Determinants of National Competitiveness. Working paper no. 18249. Cambridge MA, USA. National Bureau of Economic Research, July 2012.
Driffill, J. (2006) The Centralization of Wage Bargaining Revisited: What Have We Learnt? Journal of Common Market Studies, 44, 4, 731-756.
Ebbinghaus, B. (2004) The Changing Union and Bargaining Landscape: Union Con-centration and Collective Bargaining Trends. Industrial Relations Journal, 35, 6, 574-587.
Farber, H. (2001) Notes on the Economics of Labor Unions. Working paper no. 452.
Princeton University, Industrial Relations Sector.
Foley, J. R. (2003) Mobilization and Change in a Trade Union Setting: Environment, Structures and Action. Work, Employment & Society, 17,2, 247-268.
Fosten, J., Ghoshray, A. (2011) Dynamic Persistence in the Unemployment Rate of OECD Countries. Economic Modelling, 28, 1, 948-954.
Freeman, R. B. (1983) Unionism, Price-Cost Margins, and the Return to Capital.
Working paper no. 1164. Cambridge MA, USA. National Bureau of Economic Re-search, July 1983.
Goerke, L., Madsen, J. B. (2003) Earnings-Related Unemployment Benefits and Un-employment. Economic Systems, 27, 1, 41-62.
Griswold, D. (2010) Unions, Protectionism, and U.S. Competitiveness. CATO Jour-nal, 30, 1, 181-196.
Hall, P. A., Gingerich, D. W. (2004). Varieties of Capitalism and Institutional Com-plementarities in the Macroeconomy: An Empirical Analysis. Discussion Paper 04/5.
Cologne, Germany. Max Planck Institute for the Study of Societies, September 2004.
Hall, P. A., Soskice, D. (toim.) (2001) Varieties of Capitalism - The Institutional Foun-dations of Comparative Advantage. New York, Oxford University Press.
Hicks, A., Kenworthy, L. (1998) Cooperation and Political Economic Perfomance in Affluent Democratic Capitalism. American Journal of Sociology, 103, 6, 1631-1672.
Hill, R., Griffiths, W., Lim, G. (2011) Principles of Econometrics. 4.p. Hoboken (NJ), Wiley.
IMD (2014) The World Competitiveness Scoreboard 2014. [Verkkodokumentti].
[Vii-tattu 29.10.2015]. Saatavilla
https://www.imd.org/uupload/IMD.WebSite/wcc/WCYResults/1/scoreboard_2014.pdf
IMD (2015) Methodology. [Verkkosivu]. [Viitattu 19.8.2015]. Saatavilla http://www.imd.org/wcc/research-methodology/
Iversen, T., Wren, A. (1998) Equality, Employment, and Budgetary Restraint: The Trilemma of the Service Economy. World Politics, 50, 4, 507-546.
Karlson, N., Lindberg, H. (2011) The Decentralization of Wage Bargaining: The Four Cases. Working Paper no. 178. Stockholm, Sweden. The Ratio Insititute.
Krugman, P. (1994) Competitiveness: A Dangerous Obsession. Foreign Affairs, 73, 2, 28-44.
Lingens, J. (2007) Unions, Wage Setting, and Economic Growth. Economic Model-ling, 24, 1, 167-188.
Madsen, P. K. (2006) How Can It Possibly Fly? The Paradox of a Dynamic Labour Market in a Scandinavian Welfare State. In: Campbell, J. L., Hall, J. A., Pedersen, O.
K. (toim.) (2006) National Identity and the Varieties of Capitalism: The Danish Expe-rience. Copenhagen, DJØF Publishing.
OECD (2015) [Verkkoaineistopankki] Saatavilla http://stats.oecd.org/
Ozkan, U. R. (2014) Comparing Formal Unemployment Compensation Systems in 15 OECD Countries. Social Policy & Administration, 48, 1, 44-66.
Pajarinen, M., Rouvinen, P. (2014) Kilpailukyky á la IMD ja WEF. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Helsinki, Taloustieto Oy. B263.
Pemberton, J. (1988) A ’Managerial’ Model of the Trade Union. The Economic Jour-nal, 98, 1, 755-771.
Porter, M. E. (1990) The Competitive Advantage of Nations. Harvard Business Re-view, 68, 2, 73-93.
Poveda, A. C. (2011). Economic Development, Inequality and Poverty: An Analysis of Urban Violence in Colombia. Oxford Development Studies, 39, 4, 453-468.
Sakamoto, T. (2005) Economic Performance of ‘Weak’ Governments and Their In-teraction with Central Banks and Labour: Deficits, Economic Growth, Unemployment and Inflation, 1961-1998. European Journal of Political Research, 44, 1, 801-836.
Schluter, C. (1997) On the Performance of Social Benefit Systems. The Economic Journal, 107, 441, 489-502.
Scruggs, L., Lange, P. (2002) Where Have All the Members Gone? Globalization, Institutions, and Union Density. The Journal of Politics, 64, 1, 126-153.
Stovicek, K., Turrini, A. (2012) Benchmarking Unemployment Benefit Systems. Eco-nomic Papers 454, European Comission.
Sullivan, R. (2010) Labour Market or Labour Movement? The Union Density Bias as Barrier to Labour Renewal. Work, Employment & Society, 24, 1, 145-156.
Thompson, E. R. (2004) National Competitiveness: A Question of Cost Conditions of Institutional Circumstances? British Journal of Management, 15, 1, 197-218
Traxler, F., Brandl, B. (2012) Collective Bargaining, Inter-sectoral Heterogenity and Competitiveness: A Cross-National Comparison of Macroeconomic Performance.
British Journal of Industrial Relations, 50, 1, 73-98.
Vartiainen, J., Hämäläinen, K., Konjunkturinstitutet (2012) Kilpailukyky ja työn tarjon-ta – oppia Ruotsin kokemuksistarjon-ta? Valtioneuvoston kanslia, 4.
Visser, J. (1998) Two Cheers for Corporatism, One for the Market: Industrial Rela-tion, Wage Moderation and Job Growth in the Netherlands. British Journal of Indus-trial Relations, 36, 2, 269-292.
Vodopivec, M.,(2004) Income Support Systems for the Unemployed: Issues and Op-tions. World Bank Regional and Sectoral Studies. Report number 29893.
[Verkkojul-kaisu]. [Viitattu 22.6.2015]. Saatavilla
https://openknowledge.worldbank.org/bitstream/handle/10986/14922/298930PAPER 0In1pport0for0unemployed.pdf?sequence=1
Weymouth, S., Feinberg, R. (2011) National Competitiveness in Comparative Per-spective: Evidence from Latin America. Latin American Politics and Society, 53, 3, 141-159.
WEF (2014) World Economic Forum: The Global Competitiveness Report 2014–
2015 [verkkodokumentti]. [Viitattu 19.8.2015]. Saatavilla http://www3.weforum.org/docs/WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf
Wilson, N., Cable, J. R. (1991) Unions, wages and productivity: some evidence from UK engineering firms. Applied Economics, XXXXXX, 219-227.
YLE (2013a) Professori Puttonen: Palkankorotuksista pidättyminen realismia. YLE
Uutiset 3.1.2013. Saatavilla
http://yle.fi/uutiset/professori_puttonen_palkankorotuksista_pidattyminen_realismia/6 436967
YLE (2013b) Professorin yllätysväite: Vientiongelmat johtuvat huonosta
yritysjohdos-ta. YLE Uutiset 6.3.2013. Saatavilla
http://yle.fi/uutiset/professorin_yllatysvaite_vientiongelmat_johtuvat_huonosta_yritysj ohdosta/6526885
YLE (2014) Risikon vastikkeellinen sosiaalituki epäilyttää hallituskumppaneita. YLE
Uutiset 8.1.2014. Saatavilla
http://yle.fi/uutiset/risikon_vastikkeellinen_sosiaalituki_epailyttaa_hallituskumppaneita /7020241
YLE (2015) Lindström: Työstä kieltäytyminen vaikeammaksi, uusia ehtoja
vuorottelu-vapaaseen. YLE Uutiset 4.9.2015. Saatavilla
http://yle.fi/uutiset/lindstrom_tyosta_kieltaytyminen_vaikeammaksi_vuorotteluvapaas een_uusia_ehtoja/8279804
Liite 1. Tutkimuksessa käytetyt maat
Lyhenne Maa ____
AUT Itävalta
BEL Belgia
DEN Tanska
FIN Suomi
FRA Ranska
GER Saksa
GRE Kreikka
IRE Irlanti
ITA Italia
LUX Luxemburg
NED Alankomaat
NOR Norja
POR Portugali
SPA Espanja
SUI Sveitsi
SWE Ruotsi
UK Yhdistyneet kuningaskunnat
Liite 2. Muuttujien määritelmät ja lähteet
Liite 2. Instituutiomuuttujien englanninkieliset selitteet
Government Effectiveness
Reflects perceptions of the quality of public services, the quality of the civil service and the degree of its independence from political pressures, the quality of policy for-mulation and implementation, and the credibility of the government's commitment to such policies.
Regulatory Quality
Reflects perceptions of the ability of the government to formulate and implement sound policies and regulations that permit and promote private sector development.
Rule of Law
Reflects perceptions of the extent to which agents have confidence in and abide by the rules of society, and in particular the quality of contract enforcement, property rights, the police, and the courts, as well as the likelihood of crime and violence.
Control of Corruption
Reflects perceptions of the extent to which public power is exercised for private gain, including both petty and grand forms of corruption, as well as "capture" of the state by elites and private interests.
Aineiston metadata saatavilla:
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1682130
Liite 3. Multikollineaarisuuden huomioivien mallien tulokset GOV_EFF ja REG_QLT
FIXONEGOV_EFF & REG_QLT VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,042363***-0,000250,093798**0,111722**---0,03962-0,07271***0-0,08802**0,9802 UNEMP_SYS=14,894257***0,0021280,1004430,153735--0,01982300,125723***-0,073250,9839 UNEMP_SYS=25,455964***-0,001550,102999**-0,01736---0,1141**0,067296*00,116009**0,9699 EURO=14,598197***-0,000390,312913***0,162409--00000,7878 EURO=24,499395***-0,00160,0420390,103445*---0,03574-0,08186***0-0,09632***0,9854 RANONEGOV_EFF & REG_QLT VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,913655***0,0015240,107645***0,145138***---0,30032-0,31459-0,24706-0,331960,2004 UNEMP_SYS=14,839027***0,0029680,100384*0,172595*---0,73549*-0,74382*-0,61933-0,8215*0,5535 UNEMP_SYS=25,111575***-0,001020,12356**0,006995---0,18099***0-0,062560,0433430,1278 EURO=14,505784***0,011853***0,1243420,202462**--00,330829***-0,46144***00,7354 EURO=24,734413***-0,000080,050260,127057**---0,04424-0,078***0-0,09217***0,2373
GOV_EFF ja LAW
FIXONEGOV_EFF & LAW VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,110751***-0,001580,102544**-0,086758--0,03263-0,08779***0-0,09713**0,9798 UNEMP_SYS=15,346773***-0,001420,142754**--0,09625-0,088361*00,126959***-0,083310,9832 UNEMP_SYS=25,010155***-0,000230,065292-0,508487*--0,12826***0,05749900,103411*0,9708 EURO=14,728116***-0,003150,319904***-0,127057-00000,7806 EURO=24,530489***-0,002310,050619-0,083306--0,03065-0,09552***0-0,10447***0,9852 RANONEGOV_EFF & LAW VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,903891***0,0004180,107542***-0,172759**--0,29929-0,3359-0,24568-0,340790,1902 UNEMP_SYS=15,274235***-0,000360,142675**--0,07015--0,80875-0,89085-0,76113-0,97147*0,519 UNEMP_SYS=24,660177***-0,000570,075778-0,315812***--0,18761***0-0,051010,0410480,2108 EURO=14,232744***0,014615**0,153342-0,297055-00,283083***-0,66123***00,7157 EURO=24,726135***-0,000560,054029-0,140566*--0,04421-0,09683***0-0,10139***0,2283
GOV_EFF ja CON_COR
FIXONEGOV_EFF & CON_COR VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,098989***-0,001650,08289**--0,109942***-0,02208-0,08076***0-0,07873*0,9807 UNEMP_SYS=15,098453***-0,000110,096173--0,0735090,078175*00,140948***-0,037560,9833 UNEMP_SYS=25,266669***-0,001140,08816*--0,072033*-0,1017**0,06136800,106632*0,9707 EURO=14,744357***-0,002490,265255**--0,152424600000,7869 EURO=24,537657***-0,002670,039188--0,093939***-0,01978-0,08858***0-0,08842**0,9859 RANONEGOV_EFF & CON_COR VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,987685***0,0000340,093921**--0,13695***-0,29238-0,33895-0,26112-0,334720,2306 UNEMP_SYS=15,060385***0,0006450,094029--0,085549-0,74344-0,81707-0,67552-0,85333*0,5299 UNEMP_SYS=24,956895***-0,001160,111104**--0,102027**-0,15748***0-0,056060,0398570,1746 EURO=14,614136***0,012909***0,078892--0,16389200,275457***-0,58084***00,7206 EURO=24,785004***-0,001160,047416--0,110485***-0,02515-0,08616***0-0,08322**0,2687
REG_QLT ja LAW
FIXONEREG_QLT & LAW VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,992686***0,001651-0,126703**0,075475--0,05603-0,08624***0-0,09584**0,9796 UNEMP_SYS=15,127643***0,003014-0,272427**-0,17668--0,0146400,115023***-0,13975*0,9835 UNEMP_SYS=25,021274***0,000335--0,045020,28917**--0,13171***0,04764700,099295*0,9705 EURO=14,524043***0,006091-0,1877320,220286-00000,7522 EURO=24,475499***-0,00081-0,106563*0,049889--0,04472-0,089***0-0,09968***0,9853 RANONEREG_QLT & LAW VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,799309***0,003048-0,13674**0,15784*--0,31417-0,32634-0,23788-0,331550,1838 UNEMP_SYS=15,049324***0,003991-0,283783**-0,15749--0,82359*-0,79888-0,68276-0,93824*0,536 UNEMP_SYS=24,694544***-0,00007--0,053070,407035***--0,18038***0-0,040610,0482550,1977 EURO=14,464963***0,00735-0,2058520,216468-00,296432-0,3006700,1184 EURO=24,658882***0,000743-0,11368*0,10485--0,0585*-0,09022***0-0,09652***0,2367
REG_QLT ja CON_COR
FIXONEREG_QLT & CON_COR VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,021185***0,000767-0,086023-0,110204***-0,03947-0,08174***0-0,07927*0,9805 UNEMP_SYS=14,884589***0,003017-0,15254-0,0877660,01615300,140448***-0,055840,9834 UNEMP_SYS=25,360198***-0,00012--0,01263-0,085169*-0,09531*0,04873500,100811*0,9697 EURO=14,605783***0,00461-0,134856-0,240312**00000,7694 EURO=24,493123***-0,00153-0,067359-0,086081**-0,0319-0,08667***0-0,08729**0,9859 RANONEREG_QLT & CON_COR VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,899566***0,002232-0,108924*-0,134484***-0,30524-0,33228-0,25416-0,32780,2227 UNEMP_SYS=14,82713***0,003787-0,167606-0,09384-0,72838*-0,73444*-0,59503-0,79181*0,5429 UNEMP_SYS=25,060789***0,000071-0,002738-0,114142***-0,13285**0-0,040430,0479290,1312 EURO=14,553719***0,005771-0,149811-0,237254**00,222764-0,313700,1825 EURO=24,716866***0,000013-0,085553-0,100135***-0,0399-0,0837***0-0,08172**0,2714
LAW ja CON_COR
FIXONELAW & CON_COR VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,106646***-0,00027--0,0387020,12503***-0,0303-0,09231***0-0,08496**0,9802 UNEMP_SYS=15,329492***-0,00074---0,129970,166651**0,084718*00,14362***-0,047330,983 UNEMP_SYS=24,958615***0,000651--0,21285*0,049157-0,11749**0,04594900,094296*0,9707 EURO=14,270202***0,003507--0,3170890,278233**00000,7736 EURO=24,56253***-0,00214--0,0023260,102579**-0,02119-0,09338***0-0,09163**0,9858 RANONELAW & CON_COR VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,911706***0,001374--0,1145080,138234***-0,30445-0,3496-0,25526-0,336270,2141 UNEMP_SYS=15,25269***0,000333---0,106580,171449**-0,78542-0,86397-0,71806-0,90693*0,5156 UNEMP_SYS=24,653298***0,000031--0,31004***0,061714-0,15954***0-0,038320,0445260,2088 EURO=14,218365***0,004673--0,3241260,282957**00,133259-0,3856900,1861 EURO=24,762489***-0,00045--0,0548920,107709***-0,03403-0,09478***0-0,08812**0,2612