Kuten Thompson (2004) edellä on esittänyt, instituutiot ovat merkittävä osa talouden kilpailukykyä, vaikuttaen joko suoraan tai välillisesti. Instituutioilla ei tässä tarkoiteta
institutiosoituneita laitoksia, kuten kansanedustuslaitosta, vaan abstrakteja rakenteita ja tekemisen tapoja jotka ovat ajan myötä muovautuneet muun muassa harjoitetun politiikan tuloksena. Instituutiot ovat muovautuneet hiljalleen ajan kanssa sellaiseksi kuin ovat, joten instituutiot voivat vaihdella merkittävästi maittain. Yleiseurooppalaisia instituutioita voidaan kuitenkin tunnistaa ja nimetä, mutta kunkin maan taloudelliset ja poliittiset ominaispiirteet voidaan johtaa pitkälle niiden omista instituutioista. Tutki-muksen kannalta kiinnostavimpia instituutioista ovat kuitenkin ne joilla on merkitystä kilpailukyvyn kannalta, kuten maiden tavalla saada työmarkkinoille tarjontaa.
Institutionaalisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan kyvykkyyttä saavuttaa sosioekonomisia tuloksia poliittisten ja taloudellisten instituutioiden avulla. Yritykset hyötyvät vahvoista instituutioista, mikä luo kilpailuetua suhteessa maihin joissa toimivat yritykset eivät nauti instituutioiden suomia etuja. (Campbell & Pedersen, 2007; Hall & Soskice, 2001; Hall & Gingerich, 2004)
Sosiaalipoliittisin keinoin, käytännössä sosiaalisin investoinnein, valtio voi edesauttaa yhteiskunnallista tehokkuutta, sekä lyhyellä (tuotos per työtunti) että pitkällä aikavälil-lä (työtuntien määrä per työura), mikä johtaa kohonneeseen taloudelliseen kyvykkyy-teen. Hyvinvoiva väestö voi tehdä enemmän ja tehokkaammin töitä, josta maksaa sosiaaliset investoinnit takaisin verojen muodossa. Esimerkkinä voidaan käyttää Poh-joismaita, joissa sosiaalisia investointeja käytetään, jotta työvoimaa saataisiin tule-maan ja pysymään työmarkkinoilla. Näissä maissa päivähoito on julkisen sektorin järjestämä, ja sen avulla pyritään ehkäisemään naisten syrjäytymistä työmarkkinoilta.
Anglo-saksisissa maissa päivähoito on hankittava itse yksityisiltä palveluntarjoajilta, jos siihen on varaa. (Bernard & Boucher, 2007)
Iversen & Wren (1998) huomauttavat, että kehittyneissä maissa kohdataan institutio-naalisen kilpailukyvyn kannalta ongelmallinen tilanne, kun kolme keskeistä tekijää kilpailukyvyn hyödyntämiseksi tulisi tasapainottaa: tasa-arvo, työllisyys ja budjettikuri.
Näistä jotkin kaksi on suhteellisen helppo saavuttaa, mutta kolmannen saavuttami-nen on jatkuva haaste, koska työvoimaintensiivisissä palveluyhteiskunnissa työn tuottavuuden kasvattaminen on vaikeampaa kuin valmistavassa teollisuudessa. So-siaalisten investointien valintojen kautta yhteiskunta tulee useasti ”uhranneeksi” yh-den näistä tekijöistä.
Tanska, institutionaalisen kilpailukyvyn hyödyntämisen mallimaa
Yhteiskuntien instituutiot eivät aina noudattele yksinkertaisia luokitteluja, kuten Poh-joismaat - Manner-Eurooppa - anglo-saksiset maat (Bernard & Boucher, 2007) tai uusliberalistiset (LME) ja koordinoitujen markkinoiden (CME) maat (Hicks & Kenwort-hy, 1998), vaan ne saattavat hyvinkin yhdistellä piirteitä toisiltaan. Campbell’n & Pe-dersen’n (2007) tutkimuksen mukaan Tanskassa ja Yhdysvalloissa on molemmissa työvoimalla heikko irtisanomissuoja. Tanskassa minimipalkka on kuitenkin huomatta-vasti suurempi, minkä voisi olettaa johtavan Tanskassa suurempaan työttömyyteen kuin Yhdysvalloissa. Tanskalaisten kansallisten instituutioiden, kuten aktiivisten työ-markkinoiden ja keskitetyn palkanasetannan, vuoksi maat ovat kuitenkin saavutta-neet taloudellisesti hyvin samankaltaisia tuloksia - tosin Yhdysvalloissa taloudellinen epätasa-arvo on kasvanut huomattavasti enemmän, mikä on aiheuttanut suuria sosi-aalisia kustannuksia. Hicks & Kenworthy (1998) huomattavat, että uusliberaalinen vaihtoehto ei ole ainoa, jolla kyetään saamaan taloudellista hyvinvointia ja kasvua, vaan LME sortuu loppupeleissä huonompiin tuloksiin kuin CME, jollainen esimerkiksi Tanska on.
Yhtenäinen, institutionaalinen, ammattikoulutus takaa työvoiman tasaisen osaamis-tason, mikä helpottaa työelämään siirtymistä. Lisäksi työttömyyttä varten Tanskalla on instituutio joka kouluttaa työttömän uuteen työhön, jolloin todennäköisyys joutua taloudellisiin vaikeuksiin, ja siten sosiaalihuollon piiriin (kustannuksia), pienenee.
(Campbell & Pedersen, 2007)
Lisäksi instituutiot voivat olla apuna kun harjoitetaan sellaisia nopeita poliittisia toimia joilla halutaan ylittää hetkellinen toimintakyvyttömyys. Tanska oli kärsinyt 1970-1990-luvuilla kohonneesta inflaatiosta, mutta kykeni päihittämään sen vahvojen instituutioi-densa avulla reagoimalla työmarkkinoiden, palkanasetannan sekä muiden työvoima-poliittisten ratkaisujen epäkohtiin (Madsen, 2006).
Korkeat verot ja iso julkinen talous ovat auttaneet Tanskaa sen harjoittamassa työ-voimapolitiikassa ja kasvattaneet Tanskan kilpailukykyä. Nämä tekijät ovat auttaneet pitämään yllä toiminnallisia rakenteita hyödyttäen muita instituutioita, jotka ovat riip-puvaisia julkisesta kulutuksesta. (Campbell & Pedersen, 2007)
4 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO
4.1 Aineisto ja menetelmäTämän Pro gradu -tutkielman empiirinen osuus perustuu kvantitatiiviseen analyysiin.
Resurssikysymysten vuoksi tutkimuksessa käytettävä aineisto on jouduttu kerää-mään vapaasti saatavilla olevista aineistopankeista (OECD, Maailmanpankki, ICTWSS) ja kilpailukykyraporteista (WEF). Ainoana itse kerättynä aineistona voidaan pitää maiden työttömyysvakuutusjärjestelmän mukaista jaottelua, joka koottiin yhden EU-verkkoportaalin (europa.eu) sisällöstä. Valmiiden aineistojen käyttämistä itse ke-rätyn sijasta puoltaa se, että kyseessä on sekä pitkä että leveä aineisto, jonka luomi-nen itse olisi äärettömän työlästä, eikä se tarjoaisi lisäarvoa valmiisiin ammattilaisten luomiin aineistoihin verrattuna.
Analysointityökaluksi on valittu paneeliaineistoregressiomenetelmä. Käytetyssä pa-neeliaineistossa havaintoja on 11 vuodelta (T=11) ja 17 maasta (N=17). Tällöin ai-neisto on lyhyt ja leveä (T<N) vaikkakin vain hieman. Aiai-neisto on epätasapainoinen, sillä kaikista havaintoyksiköistä ei ole tietoa samalta ajanjaksolta.
Kiinteiden vaikutusten mallissa oletetaan, että kaikilla yksiköillä eli tässä tapauksessa mailla on samat kertoimet. Mallissa tilastollinen päättely kohdistuu ainoastaan niihin yksiköihin, joista on dataa saatavilla. Kiinteiden vaikutusten menetelmän malli on muotoa
yit = 𝛽 1i + 𝛽 2x2it + 𝛽 3-x3it + eit
jossa 𝛽k on estimoitava parametri, xk on selittävä muuttuja, i edustaa i:tä yksikköä, t edustaa t:tä ajanjaksoa ja e on yleinen regression satunnaisvirhe. Koska aikahavain-toja on T kappaletta ja yksiköitä N kappaletta, ovat i ja t muotoa i=1,2,…,N ja t=1,2,…,T, jolloin kokonaishavaintojen määrä on NT. (Hill et al., 2011)
Kiinteiden vaikutusten mallin rinnalla käytetään satunnaisten vaikutusten menetel-mää, joka eroaa kiinteiden vaikutusten mallista siten, että yksittäisiä eroja kohdellaan satunnaisina kiinteiden sijaan. Satunnaisvaikuttajien malli eroaa hiukan edellä maini-tusta ja on muotoa
yit = 𝛽− 1 + 𝛽 2x2it + 𝛽 3x3it + (eit + ui)
jossa 𝛽− 1 on populaation keskiarvosta johdettu parametri ja ui edustaa satunnaista yksilöllistä vaikutusta. (Hill et al., 2011)
Tutkimuksen aikajänteeksi on valittu vuodet 2003-2013. Tämä on tarpeeksi pitkä ai-kaväli, jotta pitkän aikavälin muutoksia ehtii tapahtua, ja niitä voidaan täten havain-noida. Kaikkia muuttujia ei kuitenkaan ollut saatavilla koko ajanjaksolta, joten niitä jouduttiin venyttämään, jotta aikasarjalle saatiin tarpeeksi pituutta: kilpailukykyä mit-taavaa muuttujaa ei ollut saatavilla vuosilta 2003-2005, joten sille luotiin keinotekoi-sesti arvot näille vuosille ottamalla vuosien 2006-2008 kilpailukyvyn keskiarvo. Tämä aineiston keinotekoinen venyttäminen ei vaikuttane merkittävästi lopullisiin tuloksiin, sillä kilpailukyvyn muuttuja mittaa pitkää aikaväliä, ja muuttujana kilpailukyvyn vaihte-luväli on suhteellisen pientä verrattuna muihin aineiston muuttujiin.
Maantieteellisen rajauksen pohjana on käytetty tärkeintä materiaalilähdettä OECD:ta.
OECD on tarjonnut kattavasti tarkkoja, luotettavia ja tarpeeksi laajoja datapaketteja, joten on luonnollista, että myös tutkittavat maat tulevat tätä kautta. OECD sellaise-naan käsittää kuitenkin liikaa valtioita, jotka ovat maantieteellisen etäisyytensä lisäksi myös kulttuurisesti ja historiallisesti kaukana toisistaan: yhdysvaltalainen työmarkki-nakulttuuri poikkeaa eurooppalaisista juuristaan huolimatta ns. mannereurooppalai-sesta työmarkkinakulttuurista, japanilaimannereurooppalai-sesta puhumattakaan. Kulttuuripiirin yhtenäi-syyden vuoksi Euroopan ulkopuoliset valtiot rajattiin pois tutkimuksesta. Euroopan sisälläkin tehtiin vielä karsintaa: Itä-Euroopan siirtymätaloudet rajattiin ulos, sillä niis-tä ei ollut saatavilla tarpeeksi luotettavaa tilastoa. Rajausten jälkeen jäljelle jäi 17 EU- ja ETA-maata, mikä on riittävä määrä tutkimuksen suorittamiseksi. Tutkimuksen maat lyhenteineen on lueteltu liitteessä 1.
4.2 Muuttujat
Palkanasetannan keskittyneisyys on avainmuuttuja tässä tutkimuksessa. Maiden keskittyneisyyttä on tutkinut Amsterdamin yliopiston alaisuudessa toimiva AIAS (Am-sterdam Institute for Advanced Labour Studies), joka ylläpitää ICTWSS-datapankkia
(Institutional Characteristics of Trade Unions, Wage Setting, State Intervention and Social Pacts). Aineistossa maiden palkanasetantajärjestelmää on arvioitu vuosittain asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa hyvin hajautettua järjestelmää ja 5 hyvin keskitettyä.
Maailman valtioiden monimuotoisten yhteiskuntarakenteiden vuoksi tässä arvostelu-asteikossa on vaikea pysyä. Paras esimerkki tästä on Japani, jonka arvot voivat vaihdella vuosittain ääripäästä toiseen.
Järjestäytymisastetta on tavallisesti käytetty mittaamaan AY-liikkeen vaikutusvaltaa.
Oletus on luonnollinen, sillä voidaan ajatella, että mitä isompi osa työvoimasta kuuluu liittoihin sitä monopolisoituneemmat työmarkkinat ovat. Neuvotteluissa liitoilla on suh-teellisesti parempi markkina-asema kun he käyvät kauppaa työvoimasta ja sen hin-nasta. Järjestäytymisaste ei kuitenkaan kerro koko totuutta, ja Euroopan sisältä voi-daankin löytää hyvin erilaisia AY-liikkeen voimannäytöksiä: Pohjoismaissa järjes-tysaste on suhteellisen korkea (havaintojaksolla kaikissa ryhmän maissa >50%) ver-rattuna Ranskaan, jossa työvoimasta on järjestäytynyt alle 10%, mutta ranskalaisten näyttävät lakot, marssit ja mielenosoitukset ovat nyky-Pohjolaan verrattuna hyvin ag-gressiivisia ja radikaaleja, ja saavat enemmän painoarvoa kuin pelkistä järjestäyty-misasteista voi päätellä. Järjestäytymisastetiedot pohjautuvat OECD:n tietopankkei-hin.
Palkanasetannan rinnalla vähintään yhtä tärkeä muuttuja on kilpailukyky. Kilpailuky-vyn mittarina käytetään World Economic Forumin (WEF) julkaisemaa Global Compe-titiveness Report’ia, jossa maailman valtioille lasketaan vuosittain kilpailukykyä indi-koiva indeksiarvo Global Competitiveness Index (GCI). GCI mittaa ennen kaikkea kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, eikä painota kustannuskilpailutekijöitä niissä määrin kuin institutionaalisia muuttujia. Tässä tutkimuksessa ei oteta kantaa maiden kilpailu-kykyyn lyhyellä aikavälillä, sillä AY-liike ja makrotalous toimivat pääasiassa pitkällä aikavälillä.
Erilaiset työttömyyskorvausjärjestelmät testataan omilla malleillaan. Tämä on toteu-tettu siten, että maat on jaettu kiinteän ja ansiosidonnaisen korvausjärjestelmän pii-riin, ja kummallekin mallille tehdään samat regressioanalyysit omina aineistoinaan.
Kaikki tutkimuksen valtiot saatiin jaettua helposti näihin kahteen luokkaan, pois lukien Ranska, jossa työttömyyskorvaus on kaksiosainen: korvauksen perusosa on kiinteä
ja tämän päälle lasketaan ansiosidonnainen osuus. Koska malli kuitenkin sisältää ansiosidonnaisen osuuden, on Ranska sijoitettu ansiosidonnaisten maiden joukkoon.
Työttömyyskorvausjärjestelmätiedot on noudettu Euroopan Unionin verkkoportaalista europa.eu.
Koska aineistoon sisältyy sekä euromaita että ei-euromaita, testaan tässä yhteydes-sä myös keskuspankin roolia palkkaneuvotteluissa. Kuten työttömyyskorvausjärjes-telmässä yllä, on maat jaettu kahteen aineistoon valuutan perusteella (euro- ja ei-euromaat), jotka testataan erikseen. Euromaiden, jotka käyttävät samaa valuuttaa ja joilla on yksi yhteinen keskuspankki omien kansallisten keskuspankkien lisäksi, voi-daan olettaa kuuluvan itsenäisen keskuspankin piiriin. Ei-euromaat, joilla on kansalli-nen keskuspankki, puolestaan oletusarvoisesti kuuluvat riippuvaisemman keskus-pankin vaikutuksen piiriin.
Pitkän aikavälin makrotalouden suorituskykyä arvioidessa maiden instituutioita ei voida sivuuttaa. Talouden kilpailukykyä ei voida rinnastaa tuotantotekijöiden kustan-nuksiin, vaan se on seurausta instituutioista ja niiden kyvystä luoda vapaata markki-nakilpailua (Thompson, 2004) GCI sisältää paljon ei-taloudellisia instituutiomuuttujia, kuten koulutus- ja terveyden tason mittareita, mutta vain vähän maan hallintoon liitty-viä muuttujia. Yli sadan muuttujan joukosta suoraan instituutioihin kohdistuvia oli vain kourallinen. Näitä kuvaavia instituutiomuuttujia tarjoaa myös Maailmanpankin ylläpi-tämä World Governance Indicator (WGI) -projekti. Datapankin kuudesta muuttujasta tähän tutkimukseen valittiin sopivimmat, jotka ovat seuraavat neljä:
Valtionhallinnon tehokkuus (GOV_EFF) mittaa julkisten palveluiden laatua, virkamieskunnan laadukkuutta sekä tämän riippumattomuutta poliittisesta paineesta, politiikan tekemisen ja harjoittamisen kykyä sekä hallituksen uskot-tavuutta toteuttaa ja sitoutua politiikkaansa.
Sääntelyn laatu (REG_QLT) mittaa hallituksen kykyä tehdä ja toimeenpanna yksityisen sektorin kehitystä tukevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa.
Oikeusvaltiota (LAW) mittaava muuttuja käsittelee yhteiskunnan jäsenten tai-puvuutta noudattaa lakeja sekä yhteisesti yhteiskunnassa sovittuja sääntöjä, erityisesti sopimuksia koskevaa säännöstöä, sekä miten tekijänoikeuksia, po-liisivoimia ja tuomioistuimia kunnioitetaan. Lisäksi tämä muuttuja sisältää yh-teiskunnan jäsenten taipumuksen rikollisuuteen tai väkivaltaan.
Korruptionvastaisuus (CON_COR) mittaa julkisen vallan väärinkäyttöä yksityi-sen voiton tavoittelemiseksi, sisältäen sekä pienen että suuremman luokan korruption, sekä eliitin ja yksityisten tahojen mahdollisuutta kaapata valtio.
Kaikki muuttujat, niiden määritelmät ja lähteet on koottu taulukkoon 1 ja instituu-tiomuuttujien alkuperäiskieliset selitteet liitteeseen 2.
Taulukko 1. Muuttujat, niiden määritelmät sekä lähteet.
Nimi Määritelmä Lähde__________
Palkanasetannan Työntekijöiden ja -antajien liittojen ICTWSS keskittyneisyys välisen yhteistyön syvyys toistensa
kanssa palkkaneuvotteluissa
Kilpailukyky, GCI Sellaisten instituutioiden, käytän- World Economic töjen ja tekijöiden summa jotka Forum (WEF) määrittelevät maan tuottavuuden
Järjestäytyneisyysaste Ammattiliittoihin kuuluvan työ- OECD voiman osuus koko työvoimasta
Työttömyyskorvaus- Palkansaaja nauttii joko kiinteää Europa.eu järjestelmä tai ansiosidonnaista työttömyys-
turvaa
Keskuspankin rooli Valtio käyttää tai ei käytä euroa (ei erillistä lähdettä) Instituutiomuuttujat (Neljä eri muuttujaa) Maailmanpankki
5 TULOKSET
5.1 Korporatistinen malli ja kyttyrämalli empiirisesti
Korporatistisen teorian mukaan keskittyneet työmarkkinat luovat paremmat kilpailu-kyvyn edellytykset kuin keskittämättömät työmarkkinat, jos kilpailukykyä tehostavina keinoina pidetään matalia reaalipalkkoja (inflaatio) ja työttömyyttä. Calmfors & Driffill (1988) esittävät keskittyneisyyden ääripäiden tuottavan nämä samat kilpailukyvyn osatekijät. Kuvassa 4 aineiston maat on sijoitettu GCI:n ja koordinaatiotekijöiden mu-kaiseen asteikkoon. Kuvaajaan on myös lisätty trendiviivat: sininen trendi on kuvattu lineaarisena kuten korporatistinen teoria sen esittää, ja punainen ei-lineaarisena, ku-ten Calmfors & Driffill ilmiötä kuvaavat.
Kuvaajista käy ilmi, että päällisin puolin molemmat teoria ovat oikeassa: lineaarinen trendi on positiivinen, ja kilpailukyky sekä keskittyneisyys korreloivat positiivisesti, ja ei-lineaarisessa trendissä keskittyneisyyden ääripäissä kilpailukyky on välimalleja parempi (tässä trendi muodostaa kuopan kyttyrän sijaan, koska Calmfors & Driffill tutkivat työttömyys-inflaatiosuhdetta, joka korreloi negatiivisesti kilpailukyvyn kanssa).
Maiden keskittyminen trendiviivalle on kuitenkin heikkoa, ja maat ovatkin jakautuneet laajalle kuvaajan kentällä. Mikäli laskennalliset trendit pitävät paikkansa, niiden luo-tettavuus voi olla heikko (R²=0,0322 lineaariselle; R²=0,1316 ei-lineaariselle). Driffill (2006) osoitti, että uudemmalla aineistolla tehdyissä tutkimuksissa Calmfors-Driffill-käyrää ei aina löydetty, mutta työttömyys oli aina matalampaa keskitetyimmässä kuin hajautetuimmassa palkkaneuvottelumallissa. Työttömyyttä on kuitenkin siedettävä aina, kun palkkoja ei voida neuvotella täysin markkinaehtoisesti (Fosten & Ghoshray, 2011).
Kuva 4. Koordinaation (keskittyneisyys) ja kilpailukyvyn suhde on positiivinen (ks.
trendiviiva). GCI sekä koordinaatioaste on otettu keskiarvoina kultakin maalta koko tarkastelujaksolta.
Kun kilpailukyky suhteutetaankin instituutiomuuttujista saatuihin arvoihin, asettuvat trendiviiva sekä maat hyvin lähelle toisiaan. Lineaarisessa suhteessa trendi olisi hel-posti havaittavissa ilman että sitä tarvitsisi edes piirtää (korrelaatiokerroin R²=0,8318 lineaarisessa). Lisäksi ei-lineaarinen trendi poikkeaa lineaarisesta niin mitättömän vähän, että sitä voi olla vaikea havaita kuvasta (R²=0,8361). Suhteet on kuvattu ku-vassa 5.
Kuva 5. Instituutiomuuttujien ja kilpailukyvyn suhde on positiivinen (ks. trendiviiva).
GCI sekä instituutiomuuttujat on otettu keskiarvoina kultakin maalta koko tarkastelu-jaksolta.
Edellä esitettyjen kuvaajien perusteella instituutiomuuttujat antaisivat vahvempaa näyttöä kilpailukyvyn tekijöistä, eivätkä korporatistinen teoria tai Calmfors-Driffill-käyrä anna tyydyttävää selitystä ja mallia joka voitaisiin lukea yleispäteväksi. Tar-kempaa analyysia varten muuttujia on tutkittava tarkemmin ja maat tulee jakaa omiin ryhmiinsä ja tutkia niitä tilastollisin menetelmin.
5.2 Regressioanalyysi
Paneelidatasta ei voitu sellaisenaan ajaa regressioanalyysia, sillä neuvottelujen koordinaatiota kuvaava mittari on ordinaaliasteikollinen, saaden kokonaislukuarvoja 1…5. Muuttujan aiheuttama ongelma jouduttiin kiertämään tekemällä siitä neljä dummy-muuttujaa. Tosin neljälle dummy-muuttujalle 17:n maan aineisto on varsin suppea, etenkin kun otetaan huomioon että aineisto jaetaan muissa testeissä vielä pienempiin osiin, kun mitataan valuutan ja työttömyysvakuutusjärjestelmän vaikutuk-sia. Voidaan siis olettaa, että tulosten tulkitsemisessa ja johtopäätösten vetämisessä täytyy käyttää erityistä varovaisuutta.
Ensimmäisessä mallissa kansallista kilpailukykyä (GCI) selitettiin kaikilla muuttujilla joiden arveltiin voivan selittää sitä ilman luokittelua (NO_SORT). Toisessa ja kolman-nessa mallissa käytettiin yhtälailla kaikkia muuttujia, mutta maat luokiteltiin kahteen ryhmään työttömyysvakuutusjärjestelmän (UNEMP_SYS) ja eurovaluuttaan kuulumi-sen (EURO) mukaisesti. Täten voitiin selvittää, onko sillä merkitystä kunkin maan kansalliseen kilpailukykyyn, jos maassa on kiinteä (UNEMP_SYS=1) tai ansiosidon-nainen (UNEMP_SYS=2) työttömyysvakuutusjärjestelmä, tai onko maa eurovaluu-tassa (EURO=2) vai ei (EURO=1). Ensimmäisten kolmen mallin tulokset on koottu taulukkoon 2. Kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten mallit ovat, järjestyksessä, muo-toa
𝐺𝐶𝐼𝑖𝑡 = 𝛽1𝑖+ 𝛽2𝑈𝑁_𝐷𝐸𝑁𝑆2𝑖𝑡+ 𝛽3𝐺𝑂𝑉_𝐸𝐹𝐹3𝑖𝑡+ 𝛽4𝑅𝐸𝐺_𝑄𝐿𝑇4𝑖𝑡+ 𝛽5𝐿𝐴𝑊5𝑖𝑡
+ 𝛽6𝐶𝑂𝑁_𝐶𝑂𝑅6𝑖𝑡+ 𝛽7𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_27𝑖𝑡+ 𝛽8𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_38𝑖𝑡+ 𝛽9𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_49𝑖𝑡 + 𝛽10𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_510𝑖𝑡+ 𝑒𝑖𝑡
ja
𝐺𝐶𝐼𝑖𝑡 = 𝛽−1𝑖+ 𝛽2𝑈𝑁_𝐷𝐸𝑁𝑆2𝑖𝑡+ 𝛽3𝐺𝑂𝑉_𝐸𝐹𝐹3𝑖𝑡+ 𝛽4𝑅𝐸𝐺_𝑄𝐿𝑇4𝑖𝑡+ 𝛽5𝐿𝐴𝑊5𝑖𝑡
+ 𝛽6𝐶𝑂𝑁_𝐶𝑂𝑅6𝑖𝑡+ 𝛽7𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_27𝑖𝑡+ 𝛽8𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_38𝑖𝑡+ 𝛽9𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_49𝑖𝑡 + 𝛽10𝐶𝑂𝑂𝑅𝐷_510𝑖𝑡+ (𝑒𝑖𝑡+ 𝑢𝑖)
Kunkin muuttujan voidaan teorioiden pohjalta olettaa saavan tiettyjä etumerkkejä.
Järjestäytymisasteen (UN_DENS) positiivisista (esim. Bowdler & Nunziata, 2007b) sekä negatiivisista (esim. Griswold, 2010) vaikutuksista kilpailukykyyn on molemmis-ta tutkimustuloksia, eikä sille voida ennusmolemmis-taa kumpaakaan etumerkkiä. Instituu-tiomuuttujien taas oletetaan vaikuttavan positiivisesti kilpailukykyyn (esimerkiksi Thompson, 2004). Koordinaatiomuuttujista keskitetyimmälle (COORD_5) voidaan Calmfors’n & Driffill’n (1988) tutkimuksen pohjalta olettaa positiivista etumerkkiä ja muille koordinaatiomuuttujille negatiivista, sillä ääripäät tuottavat matalimman (keskit-tyneempi matalamman kuin hajautetuin) työttömyys-inflaatiosuhteen ja täten par-haimman kilpailukyvyn. Keskitetyimmän mallin positiivisten arvojen oletus perustuu teorianmukaisesti ulkoisvaikutukset sisäistävien liittojen kykyyn huomioida myös suo-raan työmarkkinoiden ulkopuolisten tekijöiden, kuten verotuksen, vaikutuksia.
Yksi ongelma, jonka dummy-muuttujien sisällyttäminen malliin aiheutti, liittyi niiden institutionaalisuuteen: palkkaneuvottelujärjestelmä on usein vakiintunut tapa hoitaa työmarkkinapolitiikkaa, ja tehdyt sopimukset ovat usein vähintään parin kolmen vuo-den mittaisia. Nämä seikat huomioivuo-den ei dummy-muuttujien säilyminen vakiona ajan yli tule yllätyksenä. Koska kiinteiden vaikutusten malliin (FIXONE) ei voida sisällyttää ajan yli vakiona säilyviä muuttujia, tämä ajan yli vakiona säilyminen aiheutti sen, ettei kiinteiden ja satunnaisten (RANONE) vaikutusten estimoituja kertoimia vertaavaa Hausman-testiä voitu useinkaan suorittaa. Vaikka testiä ei voikaan suorittaa, antaa regressio silti arvoja dummy-muuttujille, oletettavasti siitä syystä, että osassa havain-toyksiköistä dummy ei säily vakiona ajan yli. Tästä syystä tuloksissa raportoidaan sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten malli.
Kiinteiden vaikutusten malli
Kiinteiden vaikutusten mallissa selitysasteet (R²) ovat hämmästyttävän korkeita, us-kottavuuden kannalta jopa liian korkeita, liikkuen ajoittain yli 98%:ssa. Ilman jaottelua tehdyssä mallissa koordinaatiodummyista kaksi, COORD_3 sekä COORD_5, saivat tilastollisesti merkitsevät negatiiviset kertoimet, vaikkakin jälkimmäinen vain lavealla luottamusvälillä. Silti, tulos indikoisi, että kilpailukyvyn kannalta välimallinen (COORD_3) ja hyvin keskitetty (COORD_5) palkanasetantajärjestely ovat haitalli-sempia kuin hajautettu järjestelmä, joka on koordinaatioasteen vertailuryhmänä kai-kissa testeissä. Instituutiomuuttujista hallinnon tehokkuus (GOV_EFF) sekä korrup-tionvastainen toiminta (CON_COR) saavat instituutiomuuttujista tilastollisesti merkit-seviä kertoimia, molemmat positiivisia.
Taulukko 2. Kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten malli, huomioiden työttömyyskor-vauksen sekä eurovaluutan. Tilastolliset merkitsevyysasteet merkitty tähdin(*): *=
0,05<p≤0,1; **= 0,01<p≤0,05; ***= p≤0,01
FIXONE VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT5,031509***-0,00070,076833*0,071108-0,030970,09915**-0,03-0,07277***0-0,07448*0,9809 UNEMP_SYS=15,154517***0,0000140,0912180,205742*-0,229250,0616580,01739900,100404**-0,101940,9851 UNEMP_SYS=25,101224***-0,001420,077561-0,082650,1966280,059004-0,11936***0,05805400,105065*0,9715 EURO=14,360916***0,0005280,243589*0,1106510,1108920,13172400000,7928 EURO=24,515829***-0,00220,034010,064331-0,046160,089936**-0,02373-0,0805***0-0,084**0,9861 RANONE VariableInterceptUN_DENSGOV_EFFREG_QLTLAWCON_CORCOORD_2COORD_3COORD_4COORD_5R² NO_SORT4,826722***0,0010040,08022*0,0789910,0405350,110227***-0,29375-0,3177-0,24406-0,314160,2439 UNEMP_SYS=15,072055***0,0011160,0878290,216432*-0,210790,066627-0,77518-0,78264-0,68086-0,88248*0,5774 UNEMP_SYS=24,709045***-0,001460,088232*-0,093870,300312***0,073394-0,18023***0-0,052160,0423550,2432 EURO=14,134246***0,007619**0,1738720,1724740,137190,13040600,206031*-0,42473**00,4293 EURO=24,705929***-0,000550,0364340,0700780,0032340,094073**-0,03689-0,08096***0-0,07987**0,277
Työttömyysvakuutusjärjestelmän mukaan jaotellussa mallissa instituutioita kuvaavat muuttujat loistavat poissaolollaan: vain lainsäädännön laatu (REG_QLT) on kiinteäs-sä työttömyysturvassa tilastollisesti merkityksellinen, ja sitäkin vain heikosti (10 %:n merkitsevyystasolla). Koordinaatiotekijöistä vain jokseenkin keskitetty (COORD_4) korreloi positiivisesti kilpailukykyyn. Ansiosidonnaisessa järjestelmässä heikosti koordinoitu (COORD_2) palkanasetanta heikentää kilpailukykyä, kun taas vahvasti koordinoitu (COORD_5) vahvistaa sitä. Mallin tuloksien kanssa on kuitenkin syytä olla skeptinen, sillä ansiosidonnaisen järjestelmän maiden joukossa selitysaste on yli 97%:a, mutta yksikään instituutiomuuttuja ei saanut tilastollisesti merkitseviä arvoja.
Eurojaotellussa mallissa ei-euromaiden kohdalla ainoastaan hallinnon tehokkuus on merkityksellinen, kun euromaiden joukosta sitä ei löydä. Yksi tapa tulkita tämä tulos liittyy ei-euromaiden talouspoliittiseen työkaluvalikoimaan, jossa kansallinen keskus-pankki voi olla vaikuttamassa talouden kehityssuuntiin esimerkiksi rahapoliittisin kei-noin. Euromailla ei tällaista vaihtoehtoa ole, sillä Euroopan keskuspankki (EKP) har-joittaa sellaista rahapolitiikkaa, joka sen omalla agendalla on, mutta se ei voi ottaa huomioon millaista politiikkaa jokin yksittäinen jäsenmaa toivoisi sen harjoittavan.
Tehokas hallinto voi täten ohjata taloutta kasvupolulle jos käytettävät keinot ovat laa-jemmat, kun suppeammalla keinovalikoimalla toimiva hallinto ei kyvykkyydestään huolimatta vaikuttaa talouden kehitykseen yhtä suurin määrin.
Lisäksi, eurovaluuttaa käyttävien maiden kohdalla näyttää siltä, että hajautettu pal-kanasetanta toimii keskimääräisesti paremmin, sillä 13:sta tilastollisesti merkitseväs-tä koordinaatiomuuttujista 10:llä oli negatiivinen etumerkki tarkoittaen, etmerkitseväs-tä vertailu-ryhmä (hajautetuin järjestelmä) tuottaa korkeampaa kilpailukykyä. Koordinoidun työ-markkinajärjestelmän yksi hyöty piilee siinä, että suuret neuvotteluelimet, joihin valtio monesti kuuluu, joutuvat ottamaan talouden makroympäristön huomioon päätöksis-sään. Kuten edellä mainitussa kappaleessa rahapolitiikan merkitystä tuloksiin on pohdittu, pätenee sama logiikka myös koordinaation kohdalla: keskittämisen hyödyt jäävät vähäisemmiksi, etenkin niissä maissa, joissa valtio on mukana, kun rahapoli-tiikkaa ei voida käyttää kompensoimaan, vauhdittamaan tai muuten muokkaamaan työmarkkinaosapuolien kanssa tehtyjä päätöksiä. Hajautetussa järjestelmässä taas työmarkkinaosapuolet eivät voi ottaa huomioon eivätkä ohjaa omilla tekemisillään makrotaloutta, vaan ne ottavat talousympäristön vastaan annettuna, ikään kuin
markkinalähtöisesti. Kun keskitetystä järjestelmästä ei jäykkyyden vastapainoksi saada tehokasta talouden ohjausta mihin se muuten kykenisi ja johon sen olemassa-olo perustuu, on luonnollista, että joustavampi ja mukautuvampi hajautettu järjestel-mä edistää kilpailukykyä tehokkaammin.
Muita huomionarvoisia seikkoja ovat tilastollisesti merkitsevien instituutiomuuttujien positiiviset korrelaatiokertoimet, sekä oikeusvaltion merkityksettömyys. Ensimmäinen tarkoittaa, että mitä vahvempia kansalliset instituutiot ovat, sitä kilpailukykyisempi maan talous on. Jälkimmäinen seikka taas viittaa siihen, että toiset instituutiot ovat ratkaisevammassa asemassa kuin toiset. Panostamalla oikeisiin rakenteisiin voidaan saavuttaa tehokkuutta kilpailukykyä edistäessä.
Satunnaisten vaikutusten malli
Satunnaisten vaikutusten mallissa selitysasteet vaihtelevat yli 57 %:sta reiluun 24
%:in. Jaottelemattomassa mallissa koordinaatiotekijät eivät saa tilastollisesti merkit-täviä arvoja, toisin kuin hallinnon tehokkuus ja korruptionvastaiset toimet, jotka kiin-teiden vaikutusten mallin mukaisesti korreloivat positiivisesti kilpailukyvyn kanssa.
Kiinteiden vaikutusten mallia myötäillen kiinteän työttömyysvakuutuksen maissa lain-säädännön laadulla on positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, mutta palkkaneuvottelu-koordinaatiot eivät täsmää: siinä missä toinen malli antaa positiivisen korrelaation, toinen antaa negatiivisen. Koordinaatioasteet eivät tosin ole aivan samat, mutta
Kiinteiden vaikutusten mallia myötäillen kiinteän työttömyysvakuutuksen maissa lain-säädännön laadulla on positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, mutta palkkaneuvottelu-koordinaatiot eivät täsmää: siinä missä toinen malli antaa positiivisen korrelaation, toinen antaa negatiivisen. Koordinaatioasteet eivät tosin ole aivan samat, mutta