Aiemmissa malleissa etenkin kiinteiden vaikutusten menetelmän tuottamat selitysas-teet olivat häkellyttävän korkeita, mikä nosti ne epäilyttävään valoon. Kun mallin muuttujia tarkastellaan, havaitaan, että iso osa selittävistä muuttujista on instituutioita kuvaavia. Mittareina näiden muuttujien voidaan olettaa olevan hyvin lähellä toisiaan ja mittaavan ainakin osittain samoja piirteitä. Mikäli muuttujat kuitenkin korreloivat liian vahvasti toistensa kanssa, kärsitään multikollineaarisuudesta, joka saattaa tehdä muuttujista harhaisia esimerkiksi vaihtamalla niiden etumerkkiä.
Jotta multikollineaarisuuden aiheuttamaa harhaa voitaisiin minimoida, tehtiin ensim-mäisten mallien lisäksi sarja uusia malleja, joissa selittävistä instituutiomuuttujista käytettiin kussakin vain kahta yhdellä kertaa, näin eliminoiden epähaluttua korrelaa-tiota. Kahta instituutiomuuttujaa kerrallaan käytettäessä tarkoittaa se kuutta erilaista
yhdistelmää (GOV_EFF & REG_QLT, GOV_EFF & LAW, GOV_EFF & CON_COR, REG_QLT & LAW, REG_QLT & CON_COR sekä LAW & CON_COR). Näiden malli-en tuloksia ei kuitmalli-enkaan ole mielekästä tutkia yksittäin, vaan yrittää etsiä niidmalli-en välil-tä mallista toiseen toistuvia säännönmukaisuuksia, tai vastaavasti anomalioita, jotka poikkeavat muiden mallien tuloksista. Tulokset on esitetty taulukoissa liitteessä 3.
Kaikki muuttujat sisältävän mallin tavoin myös muissa kuudessa mallissa kaikki tilas-tollisesti merkitsevästi esiintyvät instituutiomuuttuja korreloivat positiivisesti kilpailuky-vyn kanssa. Merkittävin huomio kiinnittyi kuitenkin koordinaatiomuuttujiin, jotka poik-kesivat jokseenkin Calmfors’n & Driffill’n kyttyrämallista.
Heikosti koordinoitu (COORD_2) järjestelmä ei vakuuta lähestulkoon laisinkaan. Hei-kosti koordinoitu järjestelmä esiintyy testeissä tilastollisesti merkittävänä yhteensä 21 kertaa, joista 18:sta tapauksessa negatiivisena. Tämä tarkoittaa, että heikosti dinoidut palkanasetantajärjestelmät tuottavat heikompaa kilpailukykyä kuin koor-dinoimaton verrokkinsa. Lisäksi ne kolme tapausta, joissa heikko koordinaatio antaa vahvempia tuloksia kuin koordinoimaton, ovat merkityksellisiä vain heikoimmalla luot-tamusvälillä (0,05<p<0,1). Silti, tämä tulos on konsistentti kyttyrämallin kanssa, jossa heikko palkkakoordinaatio on ns. välimalli, joka tuottaa vähemmän positiivisia ulkois-vaikutuksia kuin ääripäiden mallit.
Välimallinen (COORD_3) järjestelmä käyttäytyy malleissa samalla tavalla kuin hei-kosti koordinoitu. 27:stä esiintymisestään 23 on etumerkiltään negatiivisia, ja kaikki positiiviset arvot ovat merkityksellisiä vain heikoimmalla luottamusvälillä. Näiltä osin tulokset ovat yhteneviä Calmfors’n & Driffill’n mallin kanssa. Huomattava ero kuiten-kin syntyy, kun tarkastellaan miten jokseenkuiten-kin keskitetty (COORD_4) järjestelmä si-joittuu suhteessa koordinoimattomaan malliin.
Kiinteiden vaikutusten mallissa jokseenkin keskitetty malli edisti kilpailukykyä pa-remmin kuin kontrollimalli, eli koordinoimaton, mikä on vastoin kyttyrämallin kuvaa-maa tilaa. Tosin näin tapahtui vain kiinteän työttömyyskorvauksen maiden joukossa.
Toisaalta, jokseenkin keskitetty malli ei osoittanut olevansa heikompi kuin palkka-koordinoimaton malli, mitä voisi teorian pohjalta olettaa. Onkin mahdollista, että kytty-rämallin kyttyrä ei ole tasaisen kupera, vaan nyökkää hieman lähestyttäessä
keskite-tympää päätä kohotakseen jälleen (kuva 6). Käyrän muokkaamisen suhteen kannat-taa silti olla varovainen, sillä kiinteän työttömyyskorvauksen maiden populaatio on tässä tutkimuksessa vain n=5.
Kuva 6. Calmfors-Driffill-kyttyrä, jossa matala työttömyys-inflaatiosuhde nyökkää en-nen keskitetyintä päätä.
Toinen merkittävä seikka koordinaatiomallien suhteen on hyvin keskitetyn mallin (COORD_5) suhde kontrolliin. Alkuperäisen teorian mukaan keskitetyin malli ja ha-jautetuin malli pärjäävät parhaiten, mutta näistä keskitetympi vielä paremmin sillä keskitetyssä ratkaisussa verotukselliset seikat pystytään sisäistämään, kun hajaute-tussa ne jäävät huomiotta. Tulosten valossa asetelma näyttää kuitenkin päinvastai-selta: hyvin keskitetty malli saa negatiivisia arvoja 30 kertaa 36:sta. Ja kuten muissa-kin keskittyneisyysluokissa, näistä viisi ovat merkitseviä vain heikoimmalla luotta-musvälillä.
Silmiinpistävää on myös se, että, riippumatta mallin tyypistä tai asetelmasta, euro-maissa hyvin keskitetty koordinaatioratkaisu tuottaa aina vähemmän kilpailukykyä kuin markkinavetoinen, koordinoimaton ratkaisu. Toinen euromaita yhdistävä tekijä mallista riippumatta on tehokkaan hallinnon instituutiomuuttujan puuttuminen. Yhdes-sä nämä kaksi tulosta indikoivat vahvasti, että valtion ja työmarkkinajärjestöjen
sopi-mat työmarkkinapoliittiset ratkaisut eivät tuota niin hyviä ulkoisvaikutuksia kuin mark-kinalähtöiset työmarkkinat, ehkä sen vuoksi, ettei näillä toimijoilla ole käytössään ra-hapoliittisia keinoja.
Kolmantena tekijänä, joka tukee yllä mainittua tulkintaa, on se, että ei-euromaiden tuloksissa hyvin koordinoidut palkkaneuvottelujärjestelmät eivät esiinny tilastollisesti merkitsevinä tekijöinä, mutta tehokas hallinto on tilastollisesti merkitsevä kaikissa niissä testeissä joissa se vain on mukana. Tämä viittaa vahvasti siihen, että hallitus ja poliittiset tekijät voivat omilla toimillaan edesauttaa kilpailukykyä kun niillä on käy-tössään oma valuutta sekä sitä hallinnoivan keskuspankin vaikutusmahdollisuudet.
Kovimman terän tältä viimeisimmältä väitteeltä vie kuitenkin se, että tehokkaan hal-linnon instituutiomuuttuja esiintyy tilastollisesti merkitsevänä vain kiinteiden vaikutus-ten mallissa. Satunnaisvaikutus-ten vaikutusvaikutus-ten mallissa korruptionvastaisuus esiintyy aina kun siihen on mahdollisuus. Koordinaatiotekijöitä ei kuitenkaan esiinny edes satun-naisten vaikutusten mallissa.
Toinen malli josta koordinaatiotekijät puuttuvat aina on luokittelematon satunnaisten vaikutusten malli (toisen ollessa kiinteiden vaikutusten ei-euromaiden malli, jossa populaatio on suppea). Tämän mallin tulokset antaisivat ymmärtää, että palkkakoor-dinaatiolla ei olisikaan vaikutusta siihen kuinka kilpailukykyinen maa itse asiassa on, vaan instituutiomuuttujat määrittelisivät pitkälti menestystä. Instituutiomuuttujissakin edellä mainitun tulkinnan vastaisesti hallinnon tehokkuus olisi instituutiomuuttujista ehkä tärkein, sillä se esiintyy aina, positiivisesti korreloiden, kun se vain on malliin sisällytetty. Tosin myös laadukas lainsäädäntö esiintyy yhtä usein ja samanlaisin vai-kutuksin.
Instituutiomuuttujista oikeusvaltio esiintyy vahvasti ansiosidonnaisen työttömyyskor-vauksen yhteydessä. Tulkinta voi olla hatarasti johdettu, mutta ansiosidonnaisen työt-tömyyskorvauksen voidaan olettaa säilyttävän työttömäksi joutuneen tulotason lä-hempänä sitä mitä se ennen työttömyyttä oli, ehkäisten kotitalouksien joutumista ta-loudellisiin vaikeuksiin. Tulotason säilymisen voidaan myös katsoa ehkäisevän talou-dellista eriarvoistumista, joka voi heikentää luottamusta instituutioita, kuten oikeuslai-tosta, kohtaan. Taloudellinen epätasa-arvo ja köyhyys lisäävät väkivaltarikollisuutta (Poveda, 2011).
Korruptionvastaisuus on tilastollisesti merkitsevä yleisesti siellä täällä eri malleissa, eikä vaikuta muodostavan mitään yhtenäistä kuviota. Itse asiassa korruptionvastai-suus esiintyy kaikissa niissä malleissa, jossakin asetelmassa, missä se vain on mu-kana. Korruptionvastaisuus esiintyy hyvänä yleisinstituutiona, joka ei ole erityisen merkittävä missään, mutta vaikuttaa positiivisesti kilpailukykyyn kaikkialla. Erityistä on kuitenkin se, että korruptionvastaisuus esiintyy identtisesti samoissa testeissä ja ase-telmissa sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten malleissa.