Reformi- ja hybridiohjaus

Hallinnollisia uudistuksia ovat tietoisia uudistuksia, joissa hallinnollista järjestelmää ja toimintatapojen uudistus tehdään suunnitellusti ja systemaattisesti. Reformiohjauksessa yhdistyvät Inga Nyholmin ja Vuokko Niirasen (2017,120–121) mukaan kaikki perinteiset ohjausmuodot. Reformiohjauksessa sovelletaan ohjausmuotojen käyttämistä ja ne usein limittyvät keskenään. Hallitusohjelmista vuosien 2003–2015 välisenä aikana nousee esille voimakkaasti koulutuksen uudistus. Koulutusjärjestelmän uudistuksen rinnalla on samanaikaisesti tehty uudistuksia työvoimapolitikkaan. Koulutus- ja työvoimapoliittiset uudistukset näyttävät hallitusohjelmissa kulkevan rinnakkain. Jäätteenmäen ja Vanhasen ensimmäisessä hallitusohjelmassa rakenteellisia uudistuksia tehtiin muun muassa työlli-syyspalveluihin, jossa käytettiin hallintorajoja ylittävää politiikkaohjelmaa. Vanhasen toisella hallituskaudella jatkettiin koulutusjärjestelmän uudistusta, jossa aikuiskoulutuk-sen osalta kaavailtiin kokonaisuudistusta sekä nostettiin koulutuksien aloituspaikkojen määrää. Samanaikaisesti työvoimapolitiikan kannalta huomioitiin aluekohtaiset tarpeet ammatillisessa koulutuksessa. Timo Harrikarin ja Susanna Hoikkalan (2008,150) tutki-muksessa todettiin, että nuoriin kohdistuvaa kontrollia tehostettiin Vanhasen hallitusoh-jelmassa ja panostus nähtiin vaikuttavan ennaltaehkäisevänä tekijänä julkisiin kustannuk-siin. Vanhasen toinen hallitusohjelma korosti yli sektorirajojen tehtävää yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset ja nuoret nähtiin hallitusohjelmassa ikään-tyvän Suomen voimavaroina, jotka turvasivat Suomen kansantaloutta ja tulevaisuutta.

Hyvinvoinnin tukeminen tapahtuisi yli hallintorajojen, jossa korostui yhdenmukaiset toi-menpiteet ja yhteistyö politiikkasektoreiden välillä. Hallitusohjelmissa on Vanhasen hal-litusohjelmasta lähtien panostettu lapsiin ja nuoriin suunnattuja palveluita ja ennaltaeh-käisevät toimenpiteet ovat nousseet 2000- luvulla hallitusohjelmissa esille. Toimenpitei-siin on kohdennettu määrärahaohjausta ja resurssiohjausta. Koulutus ja työ nähtiin nuor-ten syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä, johon panostetaan myös julkisen taloudenkin puolesta.

Kataisen hallituskaudella hallitusohjelmassa koulutusjärjestelmän uudistus koski kaikkia koulutusasteita, jolla saamaan työvoimaa nopeasti työmarkkinoiden käyttöön. Uudistus kytki yhteen yhä tiukemmin työelämän ja ammatillisen koulutuksen.

Kataisen hallitusohjelman yhdeksi tärkeimmäksi lupaukseksi nousi toisen asteen opinto-jen osalta nuorten työllisyyteen liittyen takaus siitä, että peruskoulunsa päättäneelle nuo-relle on jatkopolku työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikan muodossa. Tämän taustalla on nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen.

Sipilän hallitusohjelmassa koulutusjärjestelmää uudistettiin ammatillisen koulutuksen osalta rahoitus- ja ohjausjärjestelmän yhdenmukaistamisella. Korkeakouluja koskevassa uudistuksessa nähtiin muutoksentarvetta valintamenettelyjen osalta sekä suunniteltiin kolmannen lukukauden käyttöönottamista. Oppisopimuskoulutuksen osuutta vahvistet-tiin entisestään, jossa työnantajien hallinnollista ja taloudellista taakkaa kevennetvahvistet-tiin. Tar-koituksen oli parantaa oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia työelämässä.

Sipilän hallitusohjelmassa esiintyi työvoimahallinnon uudistus, jossa tarkoituksena oli uudistaa työvoimahallintoa työllistymistä tukevaksi. Rakenneuudistukset suunniteltiin tehtäväksi yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Samalla nousi esille työvoimapal-veluiden vastuun siirtämistä kunnille työssäkäyntialueittain. Tavoitteena uudistuksella oli nopeuttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen. Työnvälityksen vaikuttavuutta on pyritty parantamaan ostopalvelu- ja kumppanuusyhteistyöllä sekä etsimällä uusia yritysyhteistyön muotoja ja toimintamal-leja. Ostopalvelupilotit työnvälitys- ja yrityspalvelujen osalta ovat työ- ja elinkeinomi-nisteriön mukaan käynnistyneet vuonna 2016. Pilottien toteutumista ja kehittämistä tue-taan tutkimus- ja arviointitutkimuksella. (TEM 2017. Työnvälityksen kärkihanke.)

Reformiohjauksessa käytetään usein normi-, informaatio- ja resurssiohjausta. Valtio on toteuttanut reformiohjausta mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Reformiohjausta käytetään uudistuksissa, jossa on tarve ohjata muutosta monimuotoisella ohjauksella. So-siaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on nähtävissä Vuokko Niirasen (2013,212) kuvaama hybridiorganisaatio, jossa yhdistyvät julkisen ja yksityisen organisaation toi-minta sekä toitoi-mintamallit. Sosiaali- ja terveydenhuollossa hybridiorganisaatiossa yhdis-tyvät palvelujärjestelmien tehtävien kannalta keskeinen yhteistyö ja toiminnan koko-naisuus. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on Alisa Puustisen ja Vuokko Niirasen mu-kaan (2011,14) nähtävissä kunta- valtio- suhteessa muutos, jossa vastuu kuntauudistuksen toteutuksesta on hallituksella ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja

rahoitusvas-tuu on kunnilla itsellään. Palvelujen tuottamistavoissa Kataisen hallitusohjelmassa paino-tettiin myös aiempiin hallitusohjelmiin nähden kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) uudistus ja sen valmistelu on edennyt 2000– lu-vun aikana pienin askelin erilaisten kokeilujen kautta kohti uudistusta, joka aukaisee mah-dollisuuden tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita hybridiorganisaation tavoin. Tällöin yk-sityisen, julkisen ja kolmannen sektorien väliset rajapinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa limittyvät entisestään. Sipilän hallituskaudella SOTE- uudistusta on viety määrätietoisesti eteenpäin. Taustalla uudistukseen vaikuttaa myös kansallisen ohjauksen paine, koska tä-män hetkinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä kuormittaa julkista taloutta. Uu-distuksella on vaikutusta kansantalouteen ja kustannussäästöihin. Reformiohjauksella py-ritään vaikuttamaan ja ohjaamaan myös julkista taloutta, joka linkittyy toisiin ohjausmuo-toihin, kuten määrärahaohjaukseen ja resurssiohjaukseen. SOTE- uudistuksessa käyte-tään myös säädösohjausta, jolla toimintaa pyrikäyte-tään yhdenmukaistamaan ja mahdollista-maan uudenlainen toimintamalli tuottaa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita. SOTE- uudistukseen linkittyy muitakin hallituksen reformeihin kuuluvia uudistuksia. Sipilän hallitus vie eteenpäin keskushallinnon uudistusta, jossa on kyse poikkihallinnollisesta toi-minnallisesta uudistuksesta. Keskushallinnon uudistusta viedään eteenpäin muissa refor-meissa, kuten SOTE- ja maakuntauudistuksissa. Toimintojen muutos tehdään monitasoi-sesti, joilla varmistetaan pysyvä muutos ja ehyt kokonaisuus eri hallinnon tasoilla. (Val-tiovarainministeriö 2017, Keskushallinnon uudistus.)

Aluehallinnon uudistusta on tehty 2010– luvulla asteittain. Valtion aluehallintoa koskeva kokonaisuudistus tehtiin 2010 vuoden alusta alkaen, jolloin muodostettiin kaksi monia-laista viranomaiskokonaisuutta, joita ovat kuusi aluehallintovirastoa sekä viisitoista elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Ahvenanmaalla toimii oma valtionvirasto. (Val-tiovarainministeriö 2017, aluehallinto.) Sipilän hallituksen tahtotilana oli viedä aluehal-linnon uudistusta eteenpäin, jossa valtion aluehalaluehal-linnon ja maakuntahalaluehal-linnon yhteenso-vittamisesta tehtäisiin erillinen päätös. Tarkoituksena oli yksinkertaistaa julkisen aluehal-linnon järjestäminen eli uudistus koskee valtion, alueiden ja kuntien toimien määrittelyä, jossa toimintojen keskittäminen tehtävien ja toimivallan osalta olisi itsehallintoalueilla.

Vuonna 2016 aluevirastojen ja ELY-keskuksien ohjausjärjestelmää selkeytettiin ja uudis-tettiin kolmiportaisesta kaksiportaiseksi, jonka tavoitteena oli saada poikkihallinnollinen ja strategisesti toimivampi ohjausmalli.

Tulkintani mukaan reformiohjaus on voimistunut 2000– luvun aikana. Useammat uudis-tukset ja niiden valmistelu ovat näkyvillä peräkkäisissä hallitusohjelmissa. Osa uudistuk-sista ei suoranaisesti liity nuorten työllisyyden tukemiseen, mutta mm. SOTE-uudistuk-sella ja työvoimahallinnon uudistuksilla on kokonaisuutta ajatellen vaikutusta myös nuor-ten työllisyyteen liittyvissä palveluissa, joita voidaan tuottaa julkisen, yksityisen tai mannen sektorin toimesta. Nuorten lakisääteisiä palveluita tuotetaan kunnissa usein kol-mannen ja yksityisen sektorin palveluin, joita ovat esimerkiksi Ohjaamo- palvelut ja et-sivä nuorisotyön palvelut. Uudistukset tuovat myös työvoimahallinnon palveluihin yksi-tyisiä palveluntuottajia tuottamaan työnvälitys palveluita. Uudistuksissa suurimman muutoksen on kokenut kuitenkin koulutusjärjestelmä, jota on muokattu hallitusohjelmien aikana enemmän työelämään suuntautuvaksi ja ammatillisien opintojen mahdollisuuksia on monipuolistettu. Koulutukseen ja työelämään siirtymiseen on otettu myös tiukka akti-vointipolitiikka etenkin nuorien osalta, jonka avulla on pyritty aktivoimaan nuoria aikui-sia ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta nopeaan työelämään siirtymiseen. Aktivoi-misen tukemiseksi on vahvistettu myös nuorten matalankynnyksen palveluita sekä tehos-tettu nuorten tukevia palveluita yli sektorirajojen.

Lipponen I-II

Ammatillisen koulutuksen tut-kintorakenteen uudistus (JK) Strateginen toimeenpanosuun-nitelma ohjaa resursseja, toi-meenpanoa ja seurantaa. Koh-dennukset koordinoiville ja

Nuorten tukeminen jul-kisen, yksityisen ja kol-mannen sektorin yhteis-työn keinoin

Sote- ja maakuntauudis-tuksen valmistelu ja Oppisopimuskoulutuk-sen uudistus työnanta-jille aiheutuvien hallin-nollisten ja taloudellisten taakkoja keventämällä Korkeakoulujen valinta-koemenettelyn uudistus sekä kolmannen luku-kauden käyttöönotto kor-keakouluissa

Taulukko 4 Reformi- ja hybridiohjaus