Euroopan unionin ohjaus 2011-2015

Euroopan unionissa linjattiin jäsenvaltioiden kokonaisvastuu nuorisopolitiikassa, jossa Euroopan unionin jäsenmaiden ministerit tekivät sopimuksen EU:n nuorisostrategiasta.

Nuorisostrategia sisältää yhteiset yhteistyöpuitteet ja tavoitteet vuosille 2010–2018. Ta-voitteiksi asetettiin nuorten koulutus- ja työmarkkinoiden parantaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen sekä nuorten aktiiviseen osallistumiseen kannustaminen.

EU:n linjauksien mukaisesti tavoitteiden saavuttamiseksi asetettiin kaksi lähestymista-paa: 1. nuorten nuorisoaloitteet, joilla kannustetaan epävirallista oppimista, osallistu-mista, nuorisotyötä, vapaaehtoistoimintaa, liikkuvuutta sekä tiedotusta. 2. Nuorisokysy-myksiin tähtäävien alojen aloitteet otetaan huomioon politiikkaa laadittaessa, toteuttami-sessa ja arvioinnissa. (EU Youth Strategy 2010.) Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten painopisteet. Neuvosto ko-rosti sitä, että etusijalle asetettaisiin mm. työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudis-tusten avulla. Painopisteissä nousi vahvasti myös julkisen talouden kestävyyden

paranta-minen ja uuden kasvun luomista edistävät toimet. Neuvoston kehotuksena oli löytää pai-nopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka oli tarkoitus sisällyttää kansalli-siin uudistusohjelmiin. (Eurooppa-neuvoston suositukset 2011,3.)

Suomen työvoimapoliittisesta tilanteesta Eurooppa-neuvosto totesi suosituksessaan Suo-men käyttäneen aktiivisia toiSuo-menpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumisessa. SuoSuo-men nuo-risotyöttömyys oli laskenut vuosien 2010–2011 välisenä aikana, mutta työttömyysaste oli edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella. Korkean nuorisotyöttömyysasteen vuoksi suosi-tuksessa kehotettiin Suomea tehostamaan aktiivisesti työmarkkinapoliittisia toimenpiteitä ja kohdentamaan toimenpiteet sen suuntaisesti, jotta pitkäaikaistyöttömyyden negatiivi-nen kehityssuunta saataisiin katkaistua. (Eurooppa-neuvoston suositukset 2011, 4.)

Eurooppa-neuvosto kiinnitti vuonna 2012 huomiota Suomen makrotalouden epätasapai-noon, koska julkisessa taloudessa oli havaittavissa edelleen huomattavia kestävyyseroja, johon on vaikuttanut mm. väestön ikääntyminen. Neuvoston mukaan julkista kestävyys-vajetta tuli seurata Suomessa jatkuvasti sekä toimenpiteitä tuli mukauttaa tarpeenmukai-sesti. Neuvosto huomioi myös käynnissä olevan valtakunnallisen kuntauudistuksen ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman. Neuvoston suositusten mukaan tuottavuuden lisää-minen ja kustannussäästöt ovat saavutettavissa lisäämällä kilpailua yksityisen ja julkisen sektorin palvelualoilla sekä lisäten tuotteiden ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamista.

Neuvoston suosituksessa huomioitiin Suomen hallituksen toimenpiteet nuorisotyöttö-myyden vähentämiseksi, johon kuului nuorten osalta sosiaaliturvan käyttöönotto. Neu-vosto totesi Suomen toimenpiteiden olevan merkityksellisiä, mutta niiden toteuttamisessa tulisi keskittyä selkeästi kohderyhmän osaamistasojen ja työmarkkina-aseman paranta-miseen. (Eurooppa-neuvoston suositukset 2012,6–7.)

Vuonna 2013 nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi suunnatut toimenpiteet huomioitiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa todettiin Suomen lisänneen nuorille aikuisille suunnattua väliaikaista osaamisohjelmaa. Suomi oli myös lisännyt taloudellista tukea op-pisopimiskoulutukseen osana nuorisotakuuta. (Eurooppa-neuvoston suositukset 2013,4–

6.) Eurooppa-neuvosto päätti vuoden 2013 kokouksessa nuorisotyöttömyyden torjumisen keskeisistä toimista. Eurooppa-neuvosto päätti muun muassa nuorisotyöllisyysaloitteen nopeuttamisesta ja varojenkäytön etupainotteisuudesta, nuorisotakuun täytäntöönpanon

nopeuttamisesta sekä nuorten liikkuvuuden ja työmarkkinaosapuolten osallisuuden lisää-misestä. Nuorisotyöllisyysaloitteeseen unioni kohdensi aiemmin päätetyt nuorisotyölli-syysaloitteen (vuosille 2014–2020) varat 6 mrd. euroa käytettäväksi etupainotteisesti vuo-sille 2014–2015. Nuorien ulkomaille kohdentuvan työnhaun kannustimeksi sovittiin ko-kouksessa tuettavaksi Eka Eures- työpaikka ja Erasmus + - aloitteiden kautta, joihin si-sältyi myös rajat ylittävä ammattikoulutus. Lisäksi jäsenmaita kehotettiin käyttämään Eu-roopan sosiaalirahaston määrärahoja, jonka rahoituksella tuettiin maiden rajoja ylittävää liikkuvuusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutuksen osalta huomioitiin harjoittelupaikkojen laatua, jota parannettaisiin kehittämällä yhteistyötä yksityisen sektorin, työmarkkinaosa-puolten sekä yritysten välisellä yhteistyöllä. Euroopan unionin yhteinen tavoite oli ko-hentaa nuorten alle 25- vuotiaiden työllisyystilannetta koulutuksen ja harjoittelu- ja työ-paikkojen kautta. Euroopan unioni kirjasi neljä nuorten työllisyyttä kohentavaa keinoa:

1) nuorisotakuujärjestelmä, jolla tarjotaan kaikille alle 25- vuotiaille laadukas työ-, jatko-koulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttö-mäksi jäämisestä tai koulutuksen loppumisesta 2) nuorisotyöllisyysaloite, jossa tuetaan nuoria EU-rahoituksella sellaisilla alueilla, jossa nuorisotyöttömyysaste on yli 25 pro-senttia 3) harjoittelu- ja oppisopimusjaksojen kautta tehdään helpommaksi työelämään siirtyminen 4) työvoiman liikkuvuus, jolla parannetaan nuorten mahdollisuuksia työn-saantia, harjoittelu- tai oppisopimuspaikan löytämistä toisesta EU- maasta. (Eurooppa-neuvosto, nuorisotyöllisyys 2017.)

Euroopan unionissa on ensisijaisena tavoitteena saada Euroopan talous uudelleen kas-vuun sekä luoda uusia työpaikkoja ilman lisävelkaantumista. Euroopan unionin maat ovat olleet osana maailmanlaajuista talous- ja finanssikriisiä, jonka seurauksena maat ovat kär-sineet investointien puutteesta ja korkeasta työttömyysasteesta. Euroopan unioni on tuke-nut ”Skills and Jobs- Investing for Youth”- ohjelman avulla investointeja, jotka kohdis-tuvat inhimillisen pääomaan, kuten ammatilliseen koulutukseen, opintolainoihin ja liik-kuvuusohjelmiin Euroopan investointipankin kautta. (Eurooppa komissio 2016,5.) Eu-roopan komissio käynnisti vuonna 2015 ongelman ratkaisemiseksi yhdessä EuEu-roopan in-vestointipankin kanssa Euroopan investointiohjelman (ESIR), jolla investointeja pyritään palauttamaan aikaisempaa kehitystä vastaavalle tasolle. Rakenneuudistukset edesauttavat talouden elpymistä ja luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle. Ohjelman tarkoituksena ontoimia rahastona, joka kasvaa kerrannaisvaikutuksesta. Se tarkoittaa sitä, että rahastolla

houkutellaan mukaan yksityisiä ja julkisia sijoittajia. Tarkoituksena on saada vuosien 2015–2018 välisenä aikana 315 miljardilla eurolla erilaisia investointeja Euroopan unio-nin alueella. Investoinunio-nin kohteina ovat muun muassa suuryritykset, paikalliset pk- yri-tykset sekä mind-cap -yriyri-tykset, jotka työllistäisivät satoja työntekijöitä sekä uusien in-novaatioiden kehittämiseksi tarvitsevat pääomaa unionilta. Ohjelma on EU:n komission mukaan ollut vuoteen 2016 menestys, jonka vuoksi komissio on sitoutunut kaksinkertais-tamaan ESIR-rahoituskapasiteettia sekä on esittänyt investointitavoitteiden nostamista noin 500 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Komissio on tehnyt suunnitelman pit-källä aikavälillä vuoteen 2022, jolloin tavoitteen kaksinkertaistamiseen varaudutaan 630 miljardilla. (Euroopan komissio 2016 II., Euroopan komissio 2017 III.)

Euroopan unioni on kiinnittänyt vuosille 2014–2020 Euroopan sosiaalirahastoon yli 6 miljardia euroa niihin toimenpiteisiin, joilla parannetaan nuorten integroitumista työ-markkinoille sekä 27 miljardia euroa kohdennettiin yleissivistävän ja ammatillisen kou-lutuksen toimenpiteisiin. (Eurooppa komissio 2016,5.) Suomessa ESR- rahoituksella ja muilla kansallisilla rahoituksilla tuetaan Ohjaamo- toimipaikkojen lisäämistä. (Hallituk-sen julkaisusarja 2/2016,49.; Sosiaali- ja terveysministeriö 2016,14.; Valtioneuvosto 74.

2015,19; Valtioneuvoston kanslia 5/2017,39.)

Sipilän hallitusohjelmassa todettiin Euroopan unionin jäsenyyden olevan poliittinen va-linta, jolla Suomi kytkeytyy läntiseen arvoyhteisöön. EU:n painopisteet ovat myös Suo-men tavoitteita, jotka ovat talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Sipilän hallitusoh-jelma kritisoi EU:n integraatioon kaikilla politiikan aloilla, jonka hallitus ei nähnyt tar-peelliseksi. Hallituksen mukaan se arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailu-kyvyn ja työllisyyden näkökulmista ja edellyttää vastaavia käytäntöjä myös unionin toi-mielimien tasolla. (Valtioneuvosto 74.,2015,32.)

6 HALLINNOLLISEN OHJAUKSEN KESKEISET TULOKSET NUORTEN TYÖLLISYYDEN TUKEMISESSA