Radikalisoituneet vangit ja riskien arviointi

Terrorismiin liittyvien riskien arviointi ja hallinta on yksi terrorisminvastaisen työn kulmaki-vistä. Riskien arvioinnista vastaavat tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden, lainvalvonnan, van-keinhoidon ja oikeuspsykologian ammattilaiset.⁸⁰ Vankipopulaatiossa esiintyvän radikalisaa-tion ja ekstremismin muodostavan riskin arviointiin voidaan käyttää siihen tarkoitettuja arvioin-tityökaluja. Näitä arviointityökaluja voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin, kuten tiedon koos-tamiseen ja organisointiin, päätöksenteon tueksi, kuntouttavan työn tueksi, rangaistusajan arvi-oinnin työkaluna tai moniammatillisen työryhmän arviointityön tukena.⁸¹ John Monahanin mu-kaan terrorismirikoksen riskin arvioimiseen käytettyjen arviointityökalujen asiasisältö eroaa suuresti väkivaltaisen käyttäytymisen arvioimiseen tarkoitetuista arviointityökaluista, sillä näi-hin pätee erilaiset riskitekijät⁸². Monahanin mukaan oleellista on se, mitä halutaan arvioida, sillä terrorismin riskin arvioiminen on käsitteenä laaja. Arviointiin vaikuttaa se halutaanko terroris-min riskiä arvioida kokonaisuutena, vai onko kyse tietyn tyyppisestä terrorismista, tietyistä vai-heista terrorismiin johtavassa prosessissa vai tietynlaisista rooleista terroristisessa toimin-nassa.⁸³ Arviointityökaluja käytettäessä tulisi muistaa, että riskin arvioiminen ei ole täsmällistä tiedettä eikä se anna ehdotonta vastausta siihen, miten todennäköistä väkivaltaisen ekstremistin rikoksen uusiminen vapautumisen jälkeen on⁸⁴. Arviointityökaluja on myös arvosteltu niihin

79 Kruglanski ym. 2014b, s. 183, 188–195; Silke – Veldhuis 2017, s. 6–7.

80 Hart ym. 2017, s. 6.

81 Radicalisation Awareness Network 2018, s. 3.

82 Ks. myös Pressman – Flockton 2014 s. 122, jonka mukaan väkivaltaisille ekstremisteille tarkoitetut arviointityö-kalut tulee erottaa psykiatrisista arviointityökaluista, sillä ne soveltuvat käytettäviksi henkilöihin, joilla on todettu persoonallisuushäiriöitä, psykopatiaa, impulsiivisuutta tai muita kriminogeenisiä riskitekijöitä.

83 Monahan 2012, s. 167, 194–195.

84 UNODC 2016, s. 57.

24

liittyvistä metodologisista ongelmista, kuten validiteetti- ja luotettavuusongelmista, pyrkimyk-sestä sisällyttää työkaluihin erilaisten riskien arvioimista sekä sen seikan puutteellista huomioi-mista, että terrorismirikoksiin syyllistyneiden profiilit voivat olla varsin erilaisia⁸⁵.

Riskien arviointiin käytettävillä arviointityökaluilla voidaan arvioida myös sellaisia henkilöitä, joita ei ole tuomittu terrorismirikoksista. Tässä luvussa tutustumme kahteen arviointimenetel-mään, joita voidaan käyttää sekä tuomittujen että ei-tuomittujen ekstremistien arviointiin. Yksi tällainen arviointimenetelmä on VERA2- arviointityökalu (Violent Extremism Risk Assess-ment), joka on tarkoitettu erityisesti rikoksentekijöille, joiden väkivaltaista käyttäytymistä ohjaa ideologinen päämäärä. VERA2- arviointityökalun käytöstä on katsottu olevan hyötyä korkean turvallisuustason laitoksissa, joissa työskennellään tuomittujen väkivaltaisten ekstremistien kanssa. Arviointityökalu on systemaattinen, strukturoitu ja analyyttinen protokolla, jossa tään tietyillä määritellyillä kriteereillä mitattavia riski-indikaattoreita ja arviointia varten käyte-tään useista eri lähteistä koottua tietoa. VERA2- indikaattoreita ovat vakaumukset ja asenteet (beliefs and attitudes), asiayhteys ja aikomus (context and intent), historia ja kyvykkyys (history and capability) ja sitoutuneisuus ja motivaatio (commitment and motivation) sekä suojaavat te-kijät (protective items).⁸⁶ VERA- arviointityökalun protokolla on mallinnettu muiden väkival-taista riskiä arvioivien työkalujen mukaisesti. Arviointityökalua kehitettäessä on hyödynnetty HCR-20- ja SAVRY- arviointityökaluja, jotka on tarkoitettu väkivaltariskin arviointiin.⁸⁷ VERA2- arviointityökalun validiteetista ei ole olemassa julkaistua tutkimustietoa⁸⁸ minkä vuoksi kaikki vankeinhoitoviranomaiset eivät ole ottaneet menetelmää käyttöönsä⁸⁹.

Toinen yksilöarviointiin tarkoitettu työkalu on ERG22+- menetelmä (Extremism Risk Guideli-nes), joka on myös yhtenäinen muiden riskinarviointiin tarkoitettujen menetelmien kanssa. Me-netelmä on käytössä Englannissa ja Walesissa ja sitä käytetään tuomittujen ekstremistivankien riskien ja tarpeiden arvioimiseen. Lisäksi menetelmällä voidaan arvioida niitä rikoksentekijöitä, joiden kohdalla ollaan vakuuttuneita siitä, että heillä on potentiaalia syyllistyä ekstremistisiin

85 Augestad Knudsen 2018, s. 6.

86 Pressman – Flockton 2014, s. 122–123, 138.

87 Pressman 2009, s. 13, 21.

88 Cook 2014, s. 5–6.

89 Ks. esim. NSW Government Justice 2018, s. 41.

25

rikoksiin. ERG 22+:ssa vaikuttimet on jaettu kolmen ulottuvuuden alle: sitoutuneisuus (enga-gement), aikomus (intent) ja kyvykkyys (capability), jotka ilmentävät niiden suhdetta riskeihin ja tarpeisiin. Sitoutuneisuuden prosessia koskeva osio sisältää tekijöitä, jotka motivoivat yksilöä sitoutumaan ryhmään, aatteeseen tai ideologiaan. Aikomukseen liittyvässä osiossa tarkastellaan yksilön aikomusten ja valmiuden astetta syyllistyä rikoksiin, eli mitä yksilö on valmis tekemään ja miten pitkälle hän vie tekonsa. Kyvykkyys-osiossa tarkastellaan yksilön pystyvyyttä toteuttaa terroristinen teko. Arviointimenetelmää voidaan käyttää toistuvasti, esimerkiksi päivitettäessä rangaistusajan suunnitelmaa, sillä menetelmässä arvioitavat ulottuvuudet ovat pohjimmiltaan dynaamisia.⁹⁰ Myöskään ERG 22+- arviointityökalun validiteetista ei ole olemassa tutkimustie-toa⁹¹.

90 Lloyd – Dean 2015, s. 40, 45–47.

91 NSW Government Justice 2018, s. 41.

26 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

3.1 Tutkimuskysymykset

Tämän tutkielman tutkimuskysymykset ovat:

1) minkälaisia kokemuksia haastateltavalla on vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta ja millä tavalla siihen on vaikuttanut se, että haastateltavan rangaistusajan suunnitelmassa on merkintä siitä, että hänellä on viitteitä ääriajattelusta.

a) millä tavoin merkintä on vaikuttanut haastateltavan vankeusrangaistuksen täy-täntöönpanoon: laitos- ja osastosijoitukset, toimintoihin sijoittuminen.

b) millä tavoin haastateltava on pystynyt noudattamaan hänelle laadittua rangais-tusajan suunnitelmaa vankeusaikana.

Koska tutkielman tarkoituksena on kuvata ääriajattelijoiden kokemuksia vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta, olen pyrkinyt muotoilemaan tutkimuskysymykset niin, että ne vastaisivat tutkielman tarkoitusta mahdollisimman hyvin. Vastaamalla tutkimuskysymyksiin tutkielma an-taa monipuolisen kuvan siitä, miten haastateltavat ovat kokeneet vankeusrangaistuksen täytän-töönpanon ja mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet. Tarkoituksena on saada selville niin myön-teisiä kuin kielmyön-teisiä asioita.

Päätutkimuskysymys kattaa tutkimuksen tarkoituksen kokonaisuudessaan, sillä sen avulla on tarkoitus kartoittaa minkälaisia kokemuksia haastateltavalla on vankeusrangaistuksen täytän-töönpanosta ja millä tavoin ääriajatteluun liittyvä merkintä on siihen vaikuttanut. Näin ollen tutkimuksen tarkoitus on selvittää haastateltavien yleisiä kokemuksia vankeusrangaistuksen täy-täntöönpanosta. Tämän lisäksi selvitetään haastateltavien kokemuksia vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta suhteessa ääriajattelu-merkintään. Alatutkimuskysymyksiin on pilkottu tar-kentavia teemoja, joista a)- kohdassa kuvataan ääriajattelu-merkinnän vaikutuksia laitos- ja osastosijoituksiin sekä toimintaan sijoittamiseen ja b)- kohdan tarkoituksena on selvittää miten haastateltavat ovat pystyneet noudattamaan heille laadittua rangaistusajan suunnitelmaa.

27 3.2 Aineiston hankinta ja sen käsittely

Tutkielmaa varten sain 17.4.2018 Rikosseuraamuslaitokselta tutkimusluvan 5-10 vankeusran-gaistusta suorittavan henkilön haastattelua varten. Tutkielmaa varten haastateltiin kuusi (6) miesvankia, joiden rangaistusajan suunnitelmaan on tehty merkintä siitä, että heillä on viitteitä ääriajattelusta. Potentiaaliset haastateltavat valikoitiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen yhdyshenkilön kanssa. Lähestyin haastateltavia kirjeellä, jossa esittelin itseni ja kerroin minkä-laista tutkimusta olen tekemässä. Kerroin myös olevani virkasuhteessa Rikosseuraamuslaitok-seen, sillä en halunnut peitellä työtaustaani haastateltavilta. Kirjeen mukana lähetin vastauskuo-ren ja lomakkeen, jonka välityksellä haastateltava pystyi ilmoittamaan halukkuudestaan osallis-tua tutkimukseen, sekä ilmoittamaan millä kielellä hän toivoo haastattelun toteutettavan. Arja Kuulan mukaan tutkimuksesta informoiminen ja se miten tutkija kertoo tutkimuksestaan on mo-nessa mielessä tärkeää, sillä se saattaa ratkaista sen haluavatko ihmiset osallistua tutkimuk-seen⁹².

Haastattelupyyntö lähetettiin yhteensä kahdelletoista (12) vangille, joista kuusi (6) vastasi kir-jeeseeni, että he olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Näistä kuudesta vangista viisi (5) valikoitui mukaan tutkimukseen. Yhden haastateltavaksi ilmoittautuneen vangin osalta pää-tin olla toteuttamatta haastattelua, sillä hän oli näkemykseni mukaan terveydentilaltaan sellai-sessa kunnossa, ettei haastattelun käyttäminen tutkimuksellai-sessa olisi ollut hyvän etiikan mukaista.

Tätä tukee Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran käsitys siitä, että tutkitta-van henkilön tulee kyetä ymmärtämään tutkimuksesta annettu informaatio ja henkilön tulee olla pätevä tekemään rationaalisia ja kypsiä ratkaisuja suostuessaan tutkittavaksi⁹³. Vieraillessani vankiloissa haastatteluita tehdessäni kävin myös kysymässä muutamalta vangilta, joille olin lä-hettänyt kirjeen, ovatko he halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Tällä tavoin sain vielä yhden haastateltavan lisää tutkimukseen. Näin ollen tutkimusta varten valikoitui yhteensä kuusi (6) haastateltavaa.

Alun perin olin toivonut, että haastateltavia olisi ollut enemmän. En voinut kuitenkaan vaikuttaa asiaan juurikaan, sillä potentiaalisten haastateltavien määrä oli jo lähtökohtaisesti pieni. Näin

92 Kuula 2011, s. 101.

93 Hirsjärvi – Remes – Sajavaara 2009, s. 25.

28

ollen oli myös odotettavissa, että haastateltavien määrä tulee olemaan 5-10 välillä. Ottaen huo-mioon, että tutkimuksen aihe ei välttämättä herättänyt potentiaalisissa haastateltavissa positiivi-sia ajatukpositiivi-sia, oli selvää etteivät kaikki kutsun saaneet halunneet osallistua. Myös virkamiestaus-tani on voinut tähän vaikuttaa. Jouduin myös rajaamaan haastateltavien valikoimista sen perus-teella missä vankilassa he suorittavat vankeusrangaistusta, sillä minulla ei ollut ajallisesti mah-dollisuutta matkustaa pitkiä matkoja haastatteluiden takia.

Haastattelut tehtiin elokuussa 2018 kolmessa eri vankilassa⁹⁴. Haastatteluita varten olin laatinut haastattelusopimuksen, jonka allekirjoittamalla haastateltava suostui siihen, että hän osallistuu tutkimukseen ja siihen, että haastattelu nauhoitetaan. Kerroin haastateltaville, että ainoastaan minä käsittelen ja kuuntelen nauhoitettua haastattelua. Kaikki haastateltavat suostuivat allekir-joittamaan sopimuksen. Haastattelun alussa keskustelin haastateltavien kanssa tutkimuksen ai-heesta ja haastattelun sisällöstä. Yksi haastateltava totesi heti alussa, ettei hän halua osallistua tutkimukseen, sillä hän ei jaksa keskustella ääriajatteluun liittyvistä asioista. Kertoessani hä-nelle, että voimme keskustella yleisesti hänen vankeusajastaan, hän suostui osallistumaan. Osa haastateltavista myös oletti, että voin jollain tavalla auttaa heitä siinä, että he pääsisivät eroon ääriajattelu-merkinnästä. Ennen varsinaisen haastattelun alkua halusin varmistaa, että haastatel-tavat ymmärtävät mikä roolini haastattelijana on ja miksi haastattelu tehdään. Tutkielman teki-jänä minulle oli tärkeää, ettei kenellekään muodostu vääriä mielikuvia haastattelun tarkoituk-sesta tai statuktarkoituk-sestani⁹⁵. Michael G. Maxfieldin ja Earl R. Babbien mukaan yksi tärkeistä sei-koista, jotka tulee huomioida tämän tyyppisessä tutkimuksessa on tutkijan rooli suhteessa tut-kittavaan ryhmään. Tätä voidaan kuvailla insider/outsider- tyyppisesti: mitä lähempänä tutkit-tavaa ryhmää olet, sitä enemmän sinua voidaan pitää sisäpiiriläisenä. Yhteneväistä käsitystä siitä, onko parempi olla sisäpiiriläinen vai ulkopuolinen ei vallitse, mutta tutkijan rooli vaikuttaa kiistattomasti siihen, miten tutkimuksen pystyy toteuttamaan tutkittavan ryhmän kanssa.⁹⁶ Tut-kielman teossa sisäpiiri-kategoriaan kuulumisesta on runsaasti hyötyä: vankien kanssa työsken-tely ja vankila ympäristönä ovat ennestään tuttuja. Toisaalta ongelmaksi voi muodostua

94 Haastateltavien anonymiteetin suojaamiseksi tutkimuksessa ei ole eritelty missä vankiloissa haastattelut on tehty.

95 Väärinkäsitykset ja -ymmärrykset johtuivat osittain siitä, että haastattelijan ja haastateltavan kielitaito olivat eri-laiset ja osa haastateltavista oli ymmärtänyt lähettämäni haastattelukutsun eri tavalla, kuin mitä oli tarkoitettu.

Haastattelutilanteessa epäselvyydet saatiin selvitettyä tulkin avustuksella.

96 Maxfield – Babbie 2015, s. 278–279.

29

kuvailemani tilanne, jossa haastateltavien on vaikea ymmärtää tutkijan roolia ja se voidaan se-koittaa sekä työntekijän että potentiaalisen avun tarjoajan rooliin.

Haastattelut olivat kestoiltaan eripituisia, lyhyin haastattelu kesti 35 minuuttia ja pisin kaksi (2) tuntia kahdeksan (8) minuuttia. Yhteensä haastattelut kestivät kuusi (6) tuntia 34 minuuttia.

Haastatteluiden pituus riippui pääosin siitä, miten puheliaita haastateltavat olivat ja miten laa-jasti he vastasivat kysymyksiini. Koska kaikki haastateltavat eivät puhuneet sujuvasti suomea, englantia tai ruotsia, käytettiin kolmessa haastattelussa tulkkia. Tulkkaus toteutettiin etätulk-kauksena niin, että otin tietokoneella yhteyden tulkkipalveluun, josta valikoitui sillä hetkellä vapaana oleva tulkki. Tulkkaus teki haastattelemisesta hitaampaa, mutta sen käyttäminen oli välttämätöntä, jotta haastattelut saatiin tehtyä. Tulkkaukseen liittyviä tutkimuseettisiä kysymyk-siä on pohdittu luvussa 3.3.

Haastatteluiden litterointi ajoittui kolmen kuukauden ajanjaksolle niin, että haastattelut tehtiin elokuussa 2018 ja litterointityö valmistui lokakuussa 2018. Vaikka haastatteluiden litteroiminen heti niiden jälkeen olisi ollut tulkinnallisten seikkojen kannalta järkevin vaihtoehto, tämä ei ollut aikataulullisista syistä mahdollista. Litterointia tehdessä jätin litteroimatta kaikki epäoleelliset asiat ja keskustelut, jotka eivät liittyneet tutkittavaan aiheeseen tai vankila-aikaisiin kokemuk-siin. Litterointia hankaloitti haastateltavien ja tulkkien epäselvä puhe sekä kielellisistä seikoista johtuva sanojen ja lauseiden muodostaminen, jotka olivat epäselviä. Tutkielmassa esiintyvissä haastateltavien sitaateissa esiintyy kohtia, joihin on kirjattu [---]. Tämä tarkoittaa sitä, että 1) haastateltavan puhe on niin epäselvää ettei sitä pysty kirjaamaan, 2) haastateltava sanoo jotain aiheeseen kuulumatonta, esimerkiksi kokonaisen lauseen, joka ei ole tutkimuksen kannalta oleellista tai 3) haastateltava sanoo jotain sellaista, mistä hän on mahdollisesti tunnistettavissa.

Sitaateissa esiintyvien hakasulkujen sisällä olevat tekstit, esimerkiksi [avolaitos], ovat tekijän lisäämiä. Niiden tarkoituksena on selventää haastateltavan kerrontaa tai korvata tunnistettavuu-teen liittyvä sana vastaavanlaisella ilmaisulla.

3.3 Tutkielman etiikka ja luotettavuus

Ottaen huomioon tutkittavaan kohderyhmään liittyvät erityispiirteet, ovat tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset tulleet ajankohtaisiksi jo tutkimuksen alkutaipaleella. Tutkittavien

30

yksityisyys liittyy niin tutkielmaa varten tehtyihin haastatteluihin kuin tutkimusaineiston käsit-telyyn ja säilyttämiseen. Yksi tärkeimmistä tutkielmaani koskevista eettisistä kysymyksistä liit-tyy haastateltavien anonymiteetin ja yksityisyyden suojaamiseen. Alusta asti minulle oli selvää, että haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa nimettöminä. Myöskään kukaan haastateltavista ei olettanut, että heidän olisi tarvinnut esiintyä tutkimuksessa nimellään eikä kukaan ehdottanut tällaista. Olen ottanut huomioon haastateltavien anonymiteetin suojaamisen tutkielman eri vai-heissa. Minun lisäksi haastateltavien henkilöllisyydestä ovat tietoisia tutkittavien valikoinnissa avustanut Rikosseuraamuslaitoksen yhdyshenkilö sekä osa niiden vankiloiden virkamiehistä, joissa haastattelut on toteutettu⁹⁷. Kertoessani potentiaalisille haastateltaville tutkielmasta, olen yksityiskohtaisesti kertonut heille siitä, miten heidän anonymiteettinsä suojataan. Kerroin haas-tateltaville, ettei mitään sellaisia tietoja, joista he voisivat olla tunnistettavissa tulla esittämään tutkielmassa. Vankiloissa vieraillessani pyrin myös järjestämään haastattelut mahdollisimman vähän huomiota herättäen.

Tämän tutkielman yksi keskeisimmistä haastateltavien anonymiteetin suojaamiseen liittyy ai-neiston käsittelyyn ja tutkimustulosten esittämiseen. Aiai-neiston käsittelyn osalta tämä tarkoittaa sitä, että nauhoitettua ja litteroitua haastatteluaineistoa käsittelee ainoastaan tutkielman tekijä.

Tutkielman valmistuttua kaikki haastatteluaineisto hävitetään poistamalla ääni- ja tekstitiedostot ulkoiselta kovalevyltä. Haastateltavien pieni määrä on asettanut haasteita sille miten tutkimus-tulokset on esitetty. Tulosten yleistäminen on mahdotonta esimerkiksi silloin, kun kokemuksen takana on yksi henkilö. Suoria sitaatteja käyttäessäni olen huolehtinut siitä, etteivät haastatelta-vat ole tunnistettavissa niistä. Tutkielmassa esiintyvien sitaattien perässä ei ole haastateltavia kuvaavia koodeja tai kirjain-numero-yhdistelmiä, sillä tämä voisi hankaloittaa haastateltavien anonymiteetin suojaamista. Analysointivaiheen aikana olen käyttänyt tällaisia koodeja, jotta olen pystynyt hahmottamaan kunkin haastateltavan sitaattien esiintyvyyden tutkielmassa. Tällä tavoin olen varmistanut sen, että kaikkien haastateltavien näkemykset tulevat esiin tutkielmassa tasapuolisesti. Sitaatit on esitetty tutkielmassa niin, että peräkkäiset sitaatit eivät ole saman hen-kilön esittämiä. Olli Mäkisen mukaan tutkijan tulee tehdä kaikkensa, jotta tutkittavien henkilöl-lisyys säilyisi suojattuna. Se, mitä tutkija valikoi aineistosta ja esittää tuloksissa on tutkijan

97 Tutkimusluvan lisäksi tutkijalla tulee olla vankilan johtajan suostumus siihen, että hänen johtamansa vankilan vankeja haastatellaan tutkielmaa varten. Lisäksi haastatteluiden ja tilojen organisoinnissa olen tehnyt yhteistyötä vankiloiden virkamiesten kanssa, jotka ovat omalta osaltaan auttaneet minua haastatteluiden järjestämisessä.

31

omassa harkinnassa, mutta kyseessä on tutkimuseettisesti monimutkainen kysymys, jota tulisi pohtia perusteellisesti.⁹⁸

Hyvään tutkimusetiikkaan liittyy myös se miten tutkimusaineisto esitetään tutkielmassa. Koska tässä tutkielmassa tutkimusaineistoon perehdytään suorien lainausten, eli haastateltavien kerto-musten kautta on tärkeää, että ne esitetään sellaisena kuin ne on haastattelussa esitetty. Eräs haastateltava oli huolissaan siitä, tulenko esittämään hänen kertomat asiat sellaisina kuin hän on ne sanonut, vai tulenko esittämään ne sellaisina kuin itse haluan. Vastasin hänelle, että ne tullaan kertomaan sellaisina kuin hän on ne kertonut, eikä minulla ole mitään tarvetta tai syytä vääris-tellä niitä. Tieteellisessä toiminnassa havaintojen vääristely katsotaan vilpiksi ja sillä tarkoite-taan tarkoituksellista alkuperäisten havaintojen muokkaamista tai esittämistä niin, että lopulli-nen tulos vääristyy⁹⁹.

Luvussa 3.2 on kerrottu tulkkauksen käytöstä haastatteluita tehdessä. Tulkkauksen käyttäminen osoittautui haastavaksi myös tutkielman etiikan ja luotettavuuden näkökulmasta. Tulkkaukseen käytettiin web-pohjaista etätulkkipalvelua, jonka toiminta perustuu siihen, että tulkiksi valikoi-tuu sillä hetkellä vapaana oleva tulkki. Suurimmat vaikeudet etätulkkipalvelun käyttämiseen liittyen olivat yhteyden katkeamiset ja tulkin vaihtumiset kesken haastattelun. Lisäksi tulkkauk-sen laatu vaihteli tulkkauk-sen mukaan kuka tulkkipalvelussa sattui vastaamaan. Tämä tarkoitti käytän-nössä sitä, että tulkki ei välttämättä tulkannut kaikkea sanottua molemmille osapuolille, tulkin suomen kielen taito oli puutteellinen tai tulkki ei ymmärtänyt mistä puhuttiin. Näin ollen samoja asioita jouduttiin toisinaan toistamaan useita kertoja, eikä siltikään välttämättä päästy haluttuun lopputulokseen. On tosin ymmärrettävää, että esimerkiksi rikosseuraamusalaan liittyvä ammat-tisanasto ja käsitteet eivät ole suoraan tulkattavissa toiselle kielelle ja tämän pyrin toki ottamaan huomioon haastatteluita tehdessäni. Suurin osa tulkkauksesta sujui kuitenkin vaivattomasti, ei-vätkä tässä mainitut ongelmat heijastuneet kaikkiin tulkkeihin ja haastattelutilanteisiin. Edellä mainittujen seikkojen valossa on kuitenkin mahdollista, että tutkimusaineiston kerääminen on osittain kärsinyt siitä, että niin haastateltavan kuin haastattelijan sanoma ei tule esiin aineistossa sillä tavalla kuin sen esittäjä olisi toivonut. Parhaimman lopputuloksen olisi saanut tilaamalla

98 Mäkinen 2006, s. 115.

99 Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 8–9.

32

ammattitulkin paikan päälle, mutta kustannussyistä tämä ei ollut mahdollista. Lisäksi vanki-loissa vieraillessa mukaansa ei voi ottaa ketä tahansa henkilöitä, sillä vankilan virkamiehet päät-tävät ketä vankilaan päästetään sisään. Näin ollen etätulkkipalvelun käyttö oli käytännöllisin tapa järjestää tulkkaus.

3.4 Teemahaastattelu ja haastatteluiden kulku

Tutkielman haastattelut tehtiin teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen mukaan teemahaastattelua voidaan kutsua puolistrukturoiduksi haastattelume-netelmäksi, jossa haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin. Yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelua hallitsee tietyt keskeiset teemat, jotka ovat kaikille haastateltaville samat.

Haastateltavien tulkinnat asioista ja niille antamat merkitykset ovat keskeisiä teemahaastatte-lussa.¹⁰⁰ Rosalind Edwardsin ja Janet Hollandin mukaan puolistrukturoitu haastattelu antaa joustoa siinä miten kysymykset esitetään, milloin ne esitetään ja miten haastateltava voi niihin vastata. Dialogi voi syntyä silloin, kun haastattelija etsii vastauksia tavoitteenaan keskustelun suunta, jonka haastateltava aloittaa.¹⁰¹ Jari Eskolan ja Juha Suorannan mukaan teemahaastat-telu on muodoltaan niin avoin, että vastaaja voi vastata kysymyksiin niin vapaamuotoisesti kuin hän itse haluaa. Näin haastatteluista saatu materiaali edustaa vastaajien puhetta. Sen sijaan käy-tetyt teemat takaavat sen, että jokaisen haastateltavan kanssa puhutaan edes jossain määrin sa-moista asioista.¹⁰²

Teemahaastattelu soveltui parhaiten käytettäväksi tähän tutkielmaan, sillä tutkielman tutkimus-kysymys on muodoltaan varsin avoin ja antaa mahdollisuuksia keskustelulle ja pohdinnalle, tiettyjä suuntaa antavia teemoja unohtamatta. Näin ollen muodostin haastatteluteemat tutkimus-kysymyksistä: vankien kokemukset ääriajattelumerkinnästä ja sen vaikutuksesta rangaistuksen suorittamiseen, kokemukset laitos- ja osastosijoituksista, kokemukset toimintaan osallistumi-sesta ja rangaistusajan suunnitelman noudattamiosallistumi-sesta¹⁰³. Edellä mainittuja teemoja lukuun otta-matta en halunnut suunnitella haastattelujen tekemistä liian tarkasti, sillä tiesin että kielelliset

100 Hirsjärvi – Hurme 2008, s. 47–48.

101 Edwards – Holland 2013, s. 29.

102 Eskola – Suoranta 2005, s. 87.

103 Kuten luvussa 4.3 on todettu, yhden haastateltavan kanssa rangaistusajan suunnitelmasta ei puhuttu lainkaan hankalan kommunikoinnin ja tulkkauksen vuoksi.

33

seikat ja tulkkien käyttäminen tulee asettamaan omat haasteensa aineiston keruulle. Tästä syystä en myöskään halunnut käyttää haastattelujen tekemiseen niin sanottua syvähaastattelua tai avointa haastattelua, sillä syvähaastattelu perustuu syvempiin sosiaalisiin kontakteihin ja haas-tattelun tarkoituksena on antaa haastattelijalle kaikki se tieto mistä hän on kiinnostunut. Oman näkemykseni mukaan jo tämä asettaa tutkielmalle sellaisia vaatimuksia, joita tässä tutkielmassa ei kielellisistä syistä olisi ollut mahdollista saavuttaa. Vaikka haastateltavien valinnassa on nou-datettu tiettyjä kriteereitä, on haastateltavien valinta kuitenkin perustunut enemmän satunnais-otantaan, mikä ei ole syvähaastatteluille tyypillistä.¹⁰⁴

Haastattelujen alussa keskityin siihen, miten haastateltavat reagoivat kysymyksiini ja minkä-laista keskustelua niistä syntyy. Aloitin haastattelut usein keskustelemalla yleisistä vankeuteen liittyvistä aiheista, joista oli helppo puhua ja joiden avulla molemmat osapuolet pystyivät totut-tautumaan haastattelutilanteeseen. En asettanut itselleni tavoitteita kysyä teemoihin liittyviä ky-symyksiä tietyssä järjestyksessä tai tietyllä tavalla. Haastatteluissa käytin paljon avoimia kysy-myksiä, kuten ”mitä ajattelet siitä, että sinulla on tällainen [ääriajattelu] merkintä?”, jolloin haastateltava pystyi vastaamaan kysymyksiini omin sanoin, käyttäen itse valitsemiaan käsitteitä ja sanoja. Eva Magnussonin ja Jeanne Marecekin mukaan puolistrukturoidussa haastattelussa käytetyt avoimet kysymykset synnyttävät keskustelua, jota voidaan kutsua vapaamuotoiseksi ja soljuvaksi, ja jossa haastateltava voi käyttää hänelle luontevia käsitteitä¹⁰⁵.

Haastatteluissa keskusteltiin monista eri vankeusaikaan liittyvistä aiheista. Usein keskuste-limme haastateltavien kanssa siitä minkälaisissa vankiloissa he ovat olleet, kuinka pitkään he ovat olleet vankilassa ja monettako kertaa. Osa halusi myös puhua vankilaan joutumiseen joh-taneista syistä. Osa haastateltavista oli erittäin puheliaita ja keskustelu saattoi rönsyillä, tällöin ohjasin kysymysten avulla keskustelun takaisin teemojen aiheisiin. Osa haastateltavista oli haas-tattelun alussa vähäsanaisia, jolloin pyrin luomaan keskustelua mihin tahansa vankeusrangais-tukseen liittyvään kysymyksen avulla. Usein tämä johti siihen, että haastateltavat vapautuivat haastattelun edetessä ja päästiin käsittelemään myös varsinaisia, tutkimuksen kannalta oleellisia teemoja. En myöskään rajannut haastateltavien mahdollisuutta puhua heille tärkeistä asioista,

104 Siekkinen 2007, s. 44–45.

105 Magnusson – Marecek 2015, s. 47.

34

vaikka ne eivät olisi liittyneet tutkielmaan. Koen, että haastattelun tulee olla molempia osapuolia hyödyttävä kokemus, jossa haastateltava kokee että häntä kuunnellaan ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita.

3.5 Aineiston analyysi ja menetelmät

Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysin alkuvaiheeseen voi liittyä epätietoisuutta käytettävästä menetelmästä ja siitä, mitä aineistolle pitäisi tehdä. Tutkimusaineisto konkretisoituu tutkijalle siinä vaiheessa kun kaikki aineisto on kerätty, eikä alun perin suunniteltu menetelmä välttämättä enää toimikaan. Jos menetelmä ei tunnu toimivalta, sen voi vaihtaa.¹⁰⁶ Tutkielman suunnittelu-vaiheessa tarkoituksena oli käyttää aineistolähtöistä sisällönanalyysia aineiston analysointiin.

Analyysivaiheessa menetelmä osoittautui kuitenkin tutkielman kannalta huonosti toimivaksi, sillä sen tarkoituksena on muodostaa kokoavia käsitteitä pelkistämällä aineistoa ja etsimällä siitä samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia¹⁰⁷. Aineiston pirstaloiminen osiin ja sen uudelleen kokoa-minen ei vaikuttanut tutkielmaa palvelevalta menetelmältä, toisin kuin teemoittelu, jossa

Analyysivaiheessa menetelmä osoittautui kuitenkin tutkielman kannalta huonosti toimivaksi, sillä sen tarkoituksena on muodostaa kokoavia käsitteitä pelkistämällä aineistoa ja etsimällä siitä samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia¹⁰⁷. Aineiston pirstaloiminen osiin ja sen uudelleen kokoa-minen ei vaikuttanut tutkielmaa palvelevalta menetelmältä, toisin kuin teemoittelu, jossa

In document Ääriajattelijoiden kokemuksia vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta (sivua 35-0)