4 TUTKIMUSTULOKSET
4.2 Haastateltavien kokemuksia vankila- ja osastosijoituksista
Haastateltavien kanssa keskusteltiin heidän vankilaan sijoittamisesta sekä vankiloiden osastoille sijoittamisesta, sillä ne ovat keskeinen osa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa. Koska van-kilat ovat keskenään erilaisia niin toiminnoiltaan kuin turvallisuustasoltaan ja valvonnaltaan, on vangille merkityksellistä mihin vankilaan hänet sijoitetaan ja miten paljon hän pystyy itse
41
vaikuttamaan tähän. Haastatteluiden perusteella avovankilat olivat selkeästi tavoitellumpia si-joituslaitoksia verrattuna suljettuihin vankiloihin.
Kokemukset vankilaan sijoittamisesta ja asuinosastolle sijoittamisesta muodostivat kaksi eri taulukkoa. Haastateltavilla oli erilaisia kokemuksia vankilaan sijoittamisesta ja ne on jaoteltu taulukkoon yläluokiksi sen mukaan olivatko haastateltavat tyytyväisiä senhetkiseen sijoitusvan-kilaan ja tyytymättömiä saamiinsa sijoituspäätöksiin117. Yhteneväisiä tekijöitä löytyi lähinnä niissä tapauksissa, joissa haastateltava olisi halunnut siirtyä johonkin toiseen vankilaan, mutta ei ollut hakemuksista huolimatta päässyt. Ääriajatteluun liittyvän merkinnän vaikutus sijoituk-siin tuli myös esijoituk-siin useassa haastattelussa.
Taulukko 3. Kokemukset vankilaan sijoittamisesta.
ALALUOKKA YLÄLUOKKA
Ei ole saanut sijoitusta avovankilaan Ei ole saanut sijoitusta toiseen suljettuun vankilaan
Ääriajattelu- merkintä on vaikuttanut nega-tiivisesti sijoituksiin
Tyytymättömyys sijoituspäätöksiin
Ei koe tarvetta hakea toiseen vankilaan Saanut sijoituksen avovankilaan
Tyytyväinen sijoitusvankilaan
Haastatteluissa tuotiin esiin sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia sijoituksiin liittyen.
Negatiiviset kokemukset liittyivät yleensä siihen, ettei haastateltava ollut päässyt avovankilaan, vaan hän suoritti tuomiotaan suljetussa vankilassa. Osa haastateltavista kertoi hakeneensa useita kertoja avovankilaan ja osa koki kielteisten sijoituspäätösten johtuvan ääriajattelu-merkinnästä.
Yksi haastateltava ihmetteli miksi hänellä on mahdollisuus käydä itsenäisesti vankilan ulkopuo-lella poistumisluvilla, mutta häntä ei voida siirtää avolaitokseen. Yhden haastateltavan kohdalla tyytymättömyyttä aiheutti myös se, että hän oli hakenut siirtoa toiseen suljettuun vankilaan, siinä onnistumatta.
117 Sijoituspäätöksellä tarkoitetaan sitä päätöstä, joka tehdään kun vanki saapuu suorittamaan vankeusrangaistusta tai kun hänet siirretään vankeusrangaistuksen aikana toiseen vankilaan. Sijoitusmenettelyistä säädetään vankeus-lain (767/2005) luvuissa 4 ja 6.
42
”Olin, että jos he pystyy siirtämään mua sitten vankila mikä auki vankila [avo-vankila], elikä ei mitään ovet ovat auki mutta ei oo…minä yritän sitten aina kysyy tästä, mutta ei hyväksytä.”
”Ei oo pääse loma, ei pääse avotalo. Ääriajattelu. Paha merkki. Ihan oikeesti paha merkki.”
”Ja sen takia mä oon nyt niinku nyt unohtanut koko asian, mä nyt lopetin jopa, mä oon kirjottanu [hakenut] neljä kertaa [toiseen suljettuun vankilaan]. Ajattele, mä niinku pyydän niitä, että ne siirtää mut toinen suljettu vankila…”
”Joo sitte tuli [sijoitus]päätös ja se oli kielteinen koska siellä oli sellanen yks sana, joka oli niinku tekosyynä. Se oli ääriajattelu ja se on ihan ihmeellinen, et sitä ei oo koskaan meillä niinku, meidän suvussa koskaan niinku sanottu sellanen.
Ja sen takia sit oli kielteinen päätös [---] [Käyn] viikonloppuvapailta [poistumis-luvalla] pari kertaa kahdessa kuukaudessa, mutta sitten en kuitenkaan pääse sinne, sinne tota avovankilan puolelle että. Vähän ihmeellinen, ihme juttu mitä en oikein käsitä.”
Yhdellä haastateltavista oli myös kokemuksia avolaitokseen pääsystä ja hän vertasi vankeus-rangaistuksen täytäntöönpanoa avovankilassa suljettuun vankilaan. Avovankilassa mahdolli-suudet pitää yhteyttä läheisiin, käydä vankilan ulkopuolella asioimassa ja osallistua työtoimin-taan olivat paremmat kuin suljetussa vankilassa. Kaikilla haastateltavilla ei kuitenkaan ollut ta-voitteena päästä avolaitokseen. Yhden haastateltavan kohdalla ajatus avolaitokseen siirtymi-sestä tuntui siltä, ettei hän halua siirtyä avolaitokseen, sillä siellä joutuu totuttelemaan uusiin asioihin. Näin ollen senhetkiseen sijoituslaitokseen jääminen tuntui turvallisemmalta ja mielek-käämmältä vaihtoehdolta.
Haastattelija: Et oo miettinyt [avolaitokseen hakemista]?
”Ja ehkä ei tarvii…joo. Tää on sopiva.”
Haastattelija: Okei, okei. Koetsä, että [---] tuntuuks se jotenki pelottavalta se ajatus avolaitoksesta tai mikä siin on niinku et…?
”Joo, mä ajattele, siel on se, mä en tiedä mutta. Mä kuule siellä joku on hyvä [avovankila on hyvä], mut mulla ehkä, elikä täällä myös ihan sopiva, joo. Mä en enää halua joku uusi kokemuksia ja nii...”
43
Myös vankilan eri osastoille sijoittaminen voi vaikuttaa suuresti siihen, miten vanki kokee van-keusrangaistuksen täytäntöönpanon. Haastateltavien keskuudessa asuinosastolle sijoittaminen koettiin eri tavoin: siihen oltiin sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä. Haastateltavat kertoivat mitä mieltä he olivat nykyisestä osastosijoituksestaan sekä aiemmista osastosijoituksista kulu-van kulu-vankilakauden aikana.
Taulukko 4. Kokemukset asuinosastolle sijoittamisesta.
ALALUOKKA YLÄLUOKKA
Asuinosastolle sijoittamiseen ei ole voinut itse vaikuttaa
Asuinosastolla on henkilöitä kenen kanssa ei haluaisi olla tekemisissä
Muiden vankien kanssa samalla osastolla asuminen tuottaa haasteita
Osa haastateltavista koki, että osastosijoitus liittyi nimenomaan ääriajattelu-merkintään, ja il-man sitä he saattaisivat olla jollakin toisella osastolla. Osa haastateltavista oli tyytymättömiä siihen, että he joutuivat olemaan suurimman osan ajasta yksin tai suljettuna selliinsä. Turhautu-neisuutta aiheutti myös se, ettei itsellä ollut mahdollisuutta vaikuttaa osastosijoitukseen. Tyyty-mättömyyttä saattoi aiheuttaa myös muut samalla osastolla olevat vangit. Yksi haastateltava koki samalla osastolla asuvat tietyt ulkomaalaiset vangit ongelmallisiksi, sillä hän ei ymmärtä-nyt näiden kulttuuria. Asuinosastolle sijoittamiseen liittyen haastateltavat toivat esiin näkemyk-siä eri asuinosastoista, joilla he olivat olleet kuluneen vankilakauden aikana.
44
”Mä en tiedä miksi minä olen, mä en tiedä mitä minä olen tehnyt, mä en tiedä millä perusteella minä olen eristys [eristetty muista]…[---] Minua nyt luokitellaan sama kuin siitä, vaikken ole tehnyt mitään. Että mä oon laitosturvallisuusriski, koska mä…mä satun vaan olemaan islami ja tämä sitten aiheutti minulle ääriajat-telun.”
”…siel [osastolla] oli liika paljon ulkomaalaisia…no mä en pysty olemaan niitten kaa samas huonees ja. Et en mä haluu olla mitenkä paha. Mä ei ymmärrä niiden kulttuuri ja kieli. Niil on vähän toinen. Vähän likanen ja tämmönen huutaminen ja.”
”...mä oon 21 tuntia [vuorokaudesta] vaan yksin.”
Haastatteluhetkellä valtaosa haastateltavista oli tyytyväisiä siihen asuinosastoon, johon heidät oli sijoitettu. Myönteiset kokemukset liittyivät yleisesti osaston luonteeseen sekä siihen, että osastolla oli järjestetty riittävästi toimintaa vangeille. Myös osaston aukioloajat, eli kuinka monta tuntia vuorokaudessa sellien ovet olivat auki, vaikutti osastolla viihtymiseen. Lisäksi tyy-tyväisyyteen vaikutti se, että muiden samalla osastolla asuvien vankien kanssa tulee hyvin toi-meen, sillä heidän kanssa joutuu olemaan paljon tekemisissä päivittäin.
”No…oli tää…ovet auki. Salil sai käydä enämpi. Se on…se on parempi vaan. Se oli niinku paras…paras…paras se osasto.”
”[---] ei oo mitään ongelmaa. Kaikki ihmiset täällä [osastolla] mun kaveri ja pu-huu ja autta kaikki [---]”
4.3 Haastateltavien kokemuksia vankeusaikaisesta toiminnasta ja rangaistusajan