Myös puheenjohtaja-nimikettä tai muuta nimikettä kannattaneet kansanedustajat (N=32) peruste-livat mielipiteitään monisanaisesti. Perustelut voidaan sisällönanalyyttisen pelkistämisen ja ala-luokittelun avulla luokitella pääluokkiin. Kuviossa 14 on esitetty puheenjohtaja-nimikettä tai muuta nimikettä puoltavat perustelut pääluokittain. Saman kansanedustajan mielipide voi olla use-assa pääluokuse-assa, jos se sisältää monta eri perustelua.
KUVIO 14. Kansanedustajien perustelut puhemies-nimikkeen muuttamisesta puheenjohtajaksi tai joksikin muuksi.
22
13
1 0
5 10 15 20 25
tasa-arvo nykyaikaisuus kansainvälisyys
luku-määrä
Kuvio 14 havainnollistaa, että puhemies-nimikkeen muuttamista kannattaneet kansanedus-tajat perustelivat mielipidettään useimmiten (N=22) tasa-arvolla, kuten seuraavissa esimerkeissä:
(39) Sukupuolittuneista nimistä tulee päästä eroon. Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioi-den pitäisi edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja rohkaistava ei-seksistisen kielen käyttämistä mm tiedo-tusvälineiden, lainsäädännön, julkishallinnon ja koulutuksen kielessä. – – Kieli voi ylläpitää alistavia ra-kenteita, jotka uusintavat yhteiskunnan valtarakenteita ja sosiaalisia hierarkioita. – – Suomessa on poik-keuksellisen voimakkaasti sukupuolen mukaan segregoituneet työmarkkinat. Jo lapsilla on vahvat mieli-piteet siitä, mikä työ on naisille sopivaa ja mikä miehille, vaikka työstä ja työnkuvasta tuskin on vielä paljon tietoa. Voisiko kieli auttaa purkamaan jakolinjaa? (nainen, sd.)
(40) Pidän perusteltuna, että tämä arvovaltainen kansanvaltaa edustava nimitys muutetaan sukupuolineutraa-liksi. Se edistäisi osaltaan tasa-arvoa yhteiskunnassamme. (nainen, vihr.)
(41) Nykyinen puhemies versio on tietenkin nimike, millä johdetaan eduskunta salin puheenvuoroja! Aivan hyvin se voisi olla puheenjohtaja, silloin nimeke olisi tasa-arvoisempi. (mies, vas.)
(42) Puheenjohtaja olisi sukupuolineutraali termi. Voisi myös miettiä uutta nimikettä, kyllä ne vakiintuisivat vaikka aluksi naurattaisivat. Puhemestari, Puhuja, Puheenjuontaja. (mies, kok.)
Esimerkeissä 39–42 kansanedustajat kokevat, että puhemies-nimikkeen muuttaminen suku-puolineutraaliksi edistäisi tasa-arvoa yhteiskunnassa. Esimerkin 39 kansanedustaja kiinnittää huo-miota samaan seikkaan, josta useat kielentutkijat (esim. Engelberg 2018; Heikkinen 2017; McCon-nell-Ginet 2011) ovat kirjoituksissaan maininneet: kielellä voidaan ylläpitää yhteiskunnan valta-rakenteita. Lisäksi kansanedustaja esittää huolensa siitä, miten jo lapset kokevat ammatit sukupuo-littuneina, ja ehdottaa kielen muutosta avuksi purkamaan ongelmaa. Kansanedustajan huolta lasten kokemuksista vahvistaa Libenin ym. (2002: 825) tutkimukset, joissa kielen sukupuolittuneisuuden on todettu osaltaan vaikuttavan lasten tulkintaan ammattien sopivuudesta eri sukupuolille. Huolta vahvistaa myös McConnell-Ginetin (2011: 72) lapsia koskeva havainto siitä, miten tietynlaisia sosiaalisia arvoja ja asenteita välittävä kieli ohjaa lapsia kasvamaan näiden arvojen mukaisesti.
Esimerkin 40 kansanedustaja korostaa eduskunnan puhemiehen olevan arvovaltainen ja kan-sanvaltaa edustava virka. Edustaja kokee, että viran arvovaltaisuudesta johtuen nimike tulisi muut-taa sukupuolineutraaliksi, jolloin se edistäisi yhteiskunnallista tasa-arvoa. Esimerkin 41 kansan-edustaja kertoo puhemiehen tehtävän olevan eduskuntasalin puheenvuorojen johtaminen, jolloin
nimikekin voisi olla tasa-arvoinen puheenjohtaja. Sukupuolineutraalia nimikettä siis kannatetaan siksi, että arvovaltaisen viran nimike viestisi tasa-arvoisesti viran sopivuudesta kaikille sukupuo-lille.
Esimerkin 42 kansanedustaja ehdottaa uudeksi nimikkeeksi puhemestaria, puhujaa tai pu-heenjuontajaa ja korostaa, että uusi nimike kyllä vakiintuisi ajan kuluessa. Myös Tiililä (2020b) huomauttaa, että sanasto on kielen nopeimmin muuttuvaa aluetta ja että uusiin sanoihin ja nimik-keisiin tottuu. Esimerkkinä hän kertoo, miten nykyään puhutaan luontevasti henkilötyövuosista ja miten miestyövuodet kuulostavat vanhanaikaisilta. Samankaltaisen kehityksen voitaisiin ajatella koskevan myös puhemies-nimikettä.
Toiseksi eniten (N=13) puhemies-nimikkeen muuttamista perusteltiin sillä, että sukupuoli-neutraali nimike olisi nykyaikaisempi, kuten seuraavissa esimerkeissä:
(43) Mielestäni miessukupuoleen viittaaminen, kun puhutaan eduskunnan tärkeimmästä tehtävästä antaa vää-rän ja vanhanaikaisen mielikuvan. Monesti ennen miehiin liittyvät nimikkeet perustellaan helposti perin-teellä. Mutta ne liittyvät syrjivään perinteeseen, jossa johtajaksi mieluummin valitaan mies. Näin on vielä liiankin usein. On aika siirtyä nimikkeisiin jotka avaavat ajattelua johtajuudesta myös naisiin. (nainen, r.)
(44) Kieli muokkaa maailmaamme. Lainsäädännössämme on monia vanhentuneita termejä, joita kannattaisi uudistaa sukupuolisensitiivisemmiksi, jotta osoittaisimme, että kaikkiin pesteihin ovat tervetulleita kaikki sukupuoleen katsomatta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo päättänyt uudistaa omat nimikkeensä vas-taamaan paremmin nykyaikaa. Suomen työmarkkinat ovat yksiä Euroopan sukupuolittuneimmista ja kie-len muutoksilla voisi olla vaikutusta myös tämän purkamiseen. (nainen, vihr.)
(45) Mielestäni se [puhemies on teennäinen jäänne menneisyydestä, tittelit eivät luo arvovaltaa vaan toiminta.
Uskon että tämä historian jäänne poistuu, kunhan riittävän iso osa eduskunnasta uusiutuu tälle vuosituhan-nelle. (mies, vas.)
(46) Kun perustuslakia 2000-luvun alussa uudistettiin, kielitieteilijät olisivat halunneet muuttaa presidenttiä kuvaavan sanan valtion päämies sanaksi valtion pää, mutta se ei onnistunut. Maailma muuttuu, kulttuuri kehittyy ja kieleen syntyy jatkuvasti uusia sanoja. Miksi emme siis uudistaisi myös kieltä modernimmaksi ja yhdenvertaisemmaksi. (nainen, sd.)
Esimerkeissä 43–46 kansanedustajien mielipiteistä käy ilmi, että puhemies-nimike haluttai-siin muuttaa sukupuolineutraaliksi, jotta se sopisi paremmin nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Esi-merkkien kansanedustajat puhuvat uusiin nimikkeisiin siirtymisestä, kielen uudistamisesta ja su-kupuolittuneiden termien vähentämisestä. Sanavalinnat osoittavat kansanedustajien pitävän kielen tietoista muuttamista mahdollisena. Tiililän (2020b) tavoin kansanedustajat kokevat, että kuvatak-seen paremmin nykyaikaa tulisi kielen olla sukupuolineutraalimpaa. Esimerkeistä käy myös ilmi, että kansanedustajat pitävät kieltä vaikutusvaltaisena välineenä, joka vaikuttaa ympäröivään yh-teiskuntaan.
Esimerkin 43 kansanedustaja kokee, että eduskunnan tärkeimmän tehtävän kuvaaminen miessukupuoleen viittaavalla nimikkeellä on vanhanaikaista ja naisia syrjivää. Esimerkkien 43 ja 44 kansanedustajat korostavat, että sukupuolittuneet nimikkeet rajoittavat eri sukupuolten hakeu-tumista nimikettä koskeville aloille. Lisäksi esimerkin 44 kansanedustaja toteaa, esimerkin 39 kan-sanedustajan tapaan, että Suomen työmarkkinat ovat Euroopan sukupuolittuneimpia ja että kielen muutoksesta voisi olla apua ongelman korjaamiseen. Kansanedustajien kokemukset saavat tukea tutkimuksista, joissa sukupuolittuneiden nimikkeiden on todettu osaltaan sekä vähentävän toisten sukupuolten kiinnostusta kyseisiin työtehtäviin että vaikuttavan lasten suhtautumiseen ammatti-nimikkeitä kohtaan (Karppinen 2009: 13–14, 132; Engelberg 2018: 88; Liben ym. 2002: 825).
Puhemies- ja esimies-tyyppiset geneeris-maskuliiniset nimikkeet voivat siis liittää ajatusta johta-juudesta enemmän miehiin kuin muihin sukupuoliin.
Esimerkin 45 kansanedustaja kokee, että puhemies-nimike on historiallinen jäänne, joka poistuisi käytöstä, kunhan eduskunnassa riittävän moni työntekijä joko vaihtuu tai uudistaa mieli-piteitään. Esimerkistä välittyy ajatus, että kielen uudistamiseen tarvitaan myös uudistukselle myönteinen ilmapiiri. Esimerkissä 46 kansanedustaja viittaa Grönrosin (2007) mainitsemaan 2000-luvun perustuslakiuudistukseen, jossa geneeris-maskuliinisia nimikkeitä ehdotettiin muutet-tavaksi sukupuolineutraaleiksi. Ehdotuksia ei kuitenkaan hyväksytty, vaan vanhat nimikkeet ha-luttiin säilyttää. Esimerkin 46 kansanedustaja ihmettelee tätä päätöstä ja toteaa maailman muutok-sen ja kulttuurin kehittymimuutok-sen olevan perusteltu syy myös kielen modernille muutokselle.
Yksi puhemies-nimikkeen muuttamista kannattanut kansanedustaja perusteli mielipidettään kansainvälisyydellä seuraavasti:
(47) Ehdottaisin eduskunnan puhemiehen nimikkeeksi eduskunnan presidenttiä. Maailmalla monissa kielissä nimike on tämä. Espanjassa termi puhemies tarkoittaa "jonkun puolesta puhujaa, lobbaria". Se antaa hel-posti virheellisen kuvan maailmalla. Kansainvälisyyden vuoksi nimike olisi hyvä muuttaa eduskunnan presidentiksi. Ei niinkään sukupuolikysymys. Koska puhemies ei tuo esiin omia ajatuksiaan. Puhemies käyttää presidentin omaista valtaa parlamentissa. (nainen, vihr.)
Esimerkin 47 kansanedustaja ehdottaa uudeksi nimikkeeksi eduskunnan presidenttiä ja pe-rustelee mielipidettään sillä, että nimike vastaisi paremmin muiden kielten käytäntöä. Kansanedus-taja kokee, että puhemies-nimike ei kuvaa puhemiehen tehtävää parlamentissa ja että nimike antaa muissa kielissä tehtävästä harhaanjohtavan kuvan. Kielitoimiston sanakirjassa (2020) puhemies-sanalle on kaksi määritelmää: ”parlamentin puheenjohtaja” sekä ”henkilö joka suorittaa kosinnan toisen edustajana”. Jälkimmäisen määritelmän mukaan ihminen voi esimerkiksi ”toimia jonkun puhemiehenä” tai ”pyytää jotakuta puhemiehekseen”. Sanakirjaesimerkit osoittavat, että kuten kansanedustajan mainitsemassa espanjassa, myös suomessa puhemies-sana sisältää merkityksen jonkun toisen puolesta puhujana.