Eduskunnan täysistunnoissa pidettiin vuosina 2000–2019 yhteensä 628 varsinaista puheenvuoroa ja vastauspuheenvuoroa, jotka sisälsivät fraasin arvoisa puheenjohtaja. Niistä 4 %:ssa (N=22) eduskunnan puhemies tai toinen kansanedustaja huomautti puheenvuoron käyttäjää puheenjoh-taja-nimikkeen käytöstä. Suurin osa (N=18) huomautuksista tehtiin keskeyttäen puhumassa ole-van kansanedustajan puheenvuoro. Loput (N=4) huomautuksista tehtiin heti puheenvuoron loput-tua tai myöhemmin täysistunnon edetessä. Eduskunnan puhemies teki 68 % (N=15) ja toinen kan-sanedustaja 32 % (N=7) huomautuksista. Kuviossa 9 on esitetty huomautusten lukumäärä vuosit-tain.
KUVIO 9. Puheenjohtaja-nimikkeen käytöstä tehdyt huomautukset vuosina 2000–2019.
Kuvio 9 osoittaa, että puheenjohtaja-nimikkeen käytöstä huomauttaminen oli melko satun-naista vuoteen 2018 asti. Vuonna 2019 huomautusten määrä nousi kymmeneen huomautukseen.
Kun kuvion 9 osoittamaa käyrää verrataan luvussa 4.1 esitetyn kuvion 3 osoittamaan käyrään pu-heenjohtaja-nimikkeen käyttömääristä, havaitaan, että huomautusten määrät ja nimikkeen käyttö-määrät eivät kasva keskenään samassa suhteessa. Vuonna 2013 puheenjohtaja-nimikettä on käy-tetty eniten (N=107), mutta samana vuonna nimikkeen käytöstä ei kuitenkaan huomautettu yhtään kertaa. Huomauttaminen ei siis lisääntynyt käytön lisääntyessä.
Suurin osa huomautuksista (N=14) oli sellaisia, joissa kansanedustajaa huomautettiin pu-heenjohtaja-nimikkeen käytöstä lyhyesti esimerkiksi näin: ”Puhemies, ei puheenjohtaja.” Lo-puissa (N=8) huomautuksista puhujaa huomautettiin seikkaperäisemmin, kuten seuraavissa esi-merkeissä:
(4) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES: Edelleenkin puhemies. Täällä istuu edelleenkin puhemies pöydän takana eikä puheenjohtaja.
KANSANEDUSTAJA: Anteeksi, arvoisa puheenjohtaja! (Naurua) No niin, lähtee lopulta, ilta on ollut niin pitkä varmaan.
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
luku-määrä
(5) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES [puheenvuoron lopuksi: Edustajalle muistutukseksi: perustuslaissa nimikkeeni on edelleen pu-hemies.
KANSANEDUSTAJA: Anteeksi!
PUHEMIES: Se oli, huomaan, tahatonta.
2019, nainen, kok.
(6) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja! Tässä salissa on tänään…
PUHEMIES [puheenvuoron lopuksi: Arvoisat edustajat! Olen jossain elämäntilanteissani ja joissain pöydissä toiminut myös puheenjohtajana, mutta sitä henkilöä, joka tällä tuolilla istuu, kutsutaan sukupuolesta riippu-matta puhemieheksi.
2019, nainen, vihr.
(7) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja! Arvoisat kanssaedustajat…
PUHEMIES [seuraavan puheenvuoron lopuksi: Näin tässä edellinen puhemies hetki sitten lupaili debattia, ja olen suostuvainen tähän debattiin, mutta se edellyttää sitä, että edustajakollegaa puhutellaan asiallisesti ja puhemiestä puhemieheksi. Muussa tapauksessa debatti saattaa loppua lyhyemmin kuin ehkä toivottekaan.
2019, nainen, vihr.
Esimerkeissä 4–7 eduskunnan puhemies huomauttaa puheenvuoroa pitävälle kansanedusta-jalle puheenjohtaja-nimikkeen käytöstä painokkaasti. Esimerkin 4 puhemies huomauttaa, että pu-hemiehen nimike ei ole puheenjohtaja. Myös esimerkissä 5 puhemies huomauttaa asiasta ja muis-tuttaa kansanedustajaa perustuslaista, jossa puhemies-nimike mainitaan. Koska nimikkeen määrit-teleminen perustuslaissa voidaan nähdä Tiililän (2010: 164) määritelmän perusteella tahattomana kielenohjailuna, voidaan myös puhemiehen huomautus katsoa osaksi tätä tahatonta ohjailua.
Esimerkissä 6 puhemies huomauttaa puheenvuoroa pitävälle kansanedustajalle, että puhe-miestä tulee kutsua puhemieheksi sukupuolesta riippumatta. Viittaamalla sukupuoleen puhemies ottaa huomautuksellaan kantaa nimikkeestä käytyyn sukupuolten tasa-arvokeskusteluun. Esimer-kissä 7 puhemies toteaa suostuvansa edellisen puhemiehen lupaamaan väittelyyn, jos puhemiestä puhutellaan puhemieheksi. Puhemiehen huomautus voidaan tulkita jokseenkin uhkaavaksi, sillä hän osoittaa aikovansa käyttää asemansa tuomaa valtaa väittelyn epäämiseen, jos kansanedustaja ei käytä puhemies-nimikettä. Koska eduskunnan puhemies on eduskunnassa korkeassa asemassa,
Kansanedustajat reagoivat puheenjohtaja-nimikkeen käytöstä huomauttamiseen kolmella ta-valla. Seitsemän kansanedustajaa pyysi nimikkeen käyttöä anteeksi ja korjasi nimikkeen puhemie-heksi. Kuusi kansanedustajaa ei pyytänyt anteeksi mutta korjasi kuitenkin nimikkeen puhemie-heksi. Viisi kansanedustajaa ei reagoinut huomautukseen vaan jatkoi puheenvuoroaan keskeytyk-sestä välittämättä. Lopuissa neljässä huomautuksessa kyseinen kansanedustaja ei ollut enää pitä-mässä puheenvuoroa, mistä syystä mahdollista reagointia ei ole tallennettu pöytäkirjoihin.
Seitsemässä puheenvuorossa kansanedustaja pyysi huomautuksen jälkeen anteeksi, kuten seuraavissa esimerkeissä:
(8) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja! Ei ollut tarkoitus puhua maahanmuutosta sinällään…
EDUSKUNNASTA: Arvoisa puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Anteeksi, arvoisa puhemies!
PUHEMIES: No niin, saatte anteeksi!
KANSANEDUSTAJA: Tämä oli vahinko.
2019, nainen, kok.
(9) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja! Kuuntelin mielenkiinnolla edustajan…
PUHEMIES: Taikka puhemies vaikka.
KANSANEDUSTAJA: Niin, anteeksi, puhemiehelle tarkoitus on tässä puhua. (Puhuja yskäisi.) Pannaan kö-hän syyksi.
2014, mies, ps.
(10) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja! On aivan selvää, että kun…
EDUSKUNNASTA: Puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Anteeksi, puhemies, olin niin tohkeissani tästä oravasta.
2004, nainen, kesk.
Esimerkeissä 8–10 kansanedustajat pyytävät puheenjohtaja-nimikkeen käyttöä anteeksi heti huomautuksen jälkeen. Esimerkissä 8 kansanedustaja painottaa vielä erikseen anteeksipyynnön jälkeen käyttäneensä nimikettä vahingossa. Esimerkeissä 9 ja 10 puhujat pyytävät anteeksi ja se-littävät nimikkeen käyttöä humoristisesti. Niissä puheenvuoroissa, joissa kansanedustaja pyytää anteeksi, puheenjohtaja-nimikkeen käyttö vaikuttaa olleen vahinko. Kansanedustajat pyysivät ni-mikkeen käyttöä anteeksi yhtä usein nais- ja miespuhemiehiltä.
Kuudessa puheenvuorossa kansanedustaja ei pyytänyt puheenjohtaja-nimikkeen käyttöä an-teeksi, mutta korjasi kuitenkin sanojaan huomautuksen jälkeen, kuten seuraavissa esimerkeissä:
(11) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
EDUSKUNNASTA: Puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puhemies! Viime yönä puoli kahteen istui kaupunginvaltuusto, siellä oli pu-heenjohtaja, mutta eduskunnassa on puhemies.
2005, mies, kesk.
(12) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES: Puhemies.
KANSANEDUSTAJA: Puhemies! Jostain kumman syystä on jäänyt lomakautena päälle tämä puheenjohtajan nimitys.
2017, mies, ps.
(13) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES: Taikka puhemies.
KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puhemies sitten.
2014, mies, ps.
(14) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
EDUSKUNNASTA: Puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Niin, puhemies vielä toistaiseksi, kiitos!
2017, mies, ps.
Esimerkeissä 11 ja 12 kansanedustajat korjaavat puheenjohtaja-nimikkeen puhemieheksi ja selittävät huomauttajille, miksi käyttivät nimikettä. Selitysten perusteella puheenjohtaja-nimik-keen käyttö vaikuttaa vahingolta. Esimerkissä 13 kansanedustaja myöntyy käyttämään puhemies-nimikettä, muttei selitä eikä pahoittele puheenjohtaja-nimikkeen käyttöä. Esimerkissä 14 kansan-edustaja toteaa puhemiehen nimikkeen olevan vielä toistaiseksi puhemies. Kommentista voi pää-tellä, että kansanedustaja mahdollisesti odottaa tai toivoo nimikkeen muuttuvan tulevaisuudessa ja siten käyttää puheenjohtaja-nimikettä tietoisesti.
Viidessä puheenvuorossa kansanedustaja ei reagoinut huomatukseen mitenkään, vaan jatkoi puheenvuoroaan, kuten seuraavissa esimerkeissä:
(15) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES: Puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Näin aivan kesätauon kynnyksellä…
2019, nainen, vihr.
(16) KANSANEDUSTAJA: Arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES: Puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Tässä maassa on jo…
2014, mies, ps.
(17) KANSANEDUSTAJA: Kiitokset, arvoisa puheenjohtaja!
PUHEMIES: Puhemies!
KANSANEDUSTAJA: Haluan kiittää hallitusta…
2019, mies, ps.
Esimerkeissä 15–17 kansanedustajat jatkavat puheenvuoroaan reagoimatta huomautukseen.
Koska kansanedustajat eivät kommentoi huomautusta mitenkään, ei puheenvuoroista voi päätellä, käytetäänkö puheenjohtaja-nimikettä vahingossa vai tietoisesti. Myöskään neljästä puheenvuo-rosta, joissa huomautus tehtiin vasta puheenvuoron jälkeen, ei voi päätellä, käytettiinkö nimikettä vahingossa vai tietoisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että puheenjohtaja-nimikkeen käytöstä huomautettiin vain muutamia kertoja vuosina 2000–2018 ja että vuonna 2019 huomauttaminen lisääntyi. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, onko huomauttamisen lisääntyminen jatkuvaa vai koskeeko se vain vuotta 2019. Puheenjohtaja-nimikkeen käytön lisääntyminen ei näyttäisi olevan syy huo-mautusten lisääntymiselle. Tulokset osoittavat, että useimmiten huomauttajana oli eduskunnan pu-hemies ja että kansanedustajat reagoivat huomauttamiseen pyytämällä anteeksi, korjaamalla ni-mikkeen puhemieheksi tai jatkamalla puheenvuoroaan reagoimatta huomautukseen.