Kyselyaineiston tulokset osoittivat, että ikä ei vaikuta kansanedustajan puhemiehen nimikettä kos-kevaan mielipiteeseen, kun taas sukupuoli ja puolue vaikuttavat. Tutkimuksessa tehty havainto naisten positiivisemmasta asenteesta sukupuolineutraaleja nimikkeitä kohtaan saa tukea myös muista pro gradu -tutkimuksista (Kerälä 2020: 35–36; Kiviharju 2018: 67). Havaintoa voi selittää myös Engelbergin (2016: 41–42) esiin nostama tarkoitteen viittauskohteen ongelma: koska miehet eivät rajaudu puhemies-sanan tarkoitteen ulkopuolelle, ei heillä naisten tavoin ole henkilökohtaista syytä kannattaa nimikkeen muuttamista. Koska kyselyaineiston ja pöytäkirja-aineiston perusteella naiskansanedustajat kannattavat mieskansanedustajia useammin nimikkeen muuttamista sukupuo-lineutraaliksi mutta eivät käytä nimikettä miehiä useammin, on mahdollista, että täysistuntosalin konteksti, eli poliittiset normit, vaikuttaa naiskansanedustajien puheenvuoroissaan tekemiin
sana-Kyselyaineiston ja pöytäkirja-aineiston tuloksista nousi erityisesti esiin se, että vihreän edus-kuntapuolueen kansanedustajat sekä kannattivat puhemies-nimikkeen muuttamista että käyttivät nimikettä puheenvuoroissaan muita puolueita enemmän. Vihreiden halukkuus muuttaa nimike se-littänee sen, että puolueen kansanedustajat myös käyttävät nimikettä eniten. Koska vihreän edus-kuntapuolueen kansanedustajista lähes kaikki vastaajat kannattivat puhemiehen nimikkeen muut-tamista, mutta vaalikaudella 2015–2018 vain alle puolet käytti puheenjohtaja-nimikettä, on mah-dollista, että täysistuntosalin konteksti, eli poliittiset normit, vaikuttaa myös vihreän eduskunta-puolueen kansanedustajien puheenvuoroissa tekemiin sanavalintoihin.
Kyselyaineiston tuloksista käy ilmi, että puhemies-nimikettä kannattavien vastaajien jou-kossa nimikkeen uudistaminen koettiin perinteitä ja arvokkuutta uhkaavana. Nimikkeen myös ko-ettiin instituution nimenä irtautuneen sukupuolimerkityksestä eikä nimikeuudistuksen koettu edis-tävän tasa-arvoa. Perustuslaki näyttäytyi vahvana auktoriteettina ja sen muuttamista piti mahdol-lisena vain neljä puhemies-nimikettä kannattanutta kansanedustajaa. Perinteiseen mies-loppuiseen nimikkeeseen liitettiin arvokkaampi ja positiivisempi konnotaatio kuin johtaja- tai henkilö-loppui-seen nimikkeehenkilö-loppui-seen. Mies-sanaan liitetty positiivinen konnotaatio on havaittu myös muissa tutki-muksissa (esim. Engelberg 2016; Karppinen 2009). Kielen uudistamiseen suhtauduttiin varauksel-lisesti, mitä voi selittää muissakin tutkimuksissa (esim. Korhonen & Lappalainen 2013) tehty ha-vainto, että maallikkokielenkäyttäjät kokevat kielen muutokset usein uhkaavina tai negatiivisina.
Perustuslakiin vetoaminen ja sen muuttumattomana pitäminen vahvistaa aiemmin tehtyä havaintoa poliitikkojen kielen ja lakitekstien välisestä kiinteästä yhteydestä (Heikkinen 2007: 127). Se osoit-taa myös aikaisemmassa tutkimuksessa (Tiililä 2010: 165) määritellyn tahattoman kielipolitiikan vahvan vaikutuksen julkiseen kielenkäyttöön.
Kyselyaineiston tulokset osoittavat, että puheenjohtaja-nimikettä tai muuta nimikettä kan-nattaneet kansanedustajat kokivat nimikkeen uudistamisen edistävän yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Esiin nousi huoli siitä, miten sukupuolittuneet ammattinimikkeet ohjaavat lapsia esimerkiksi am-matinvalinnassa. Huoli saa tukea muissa tutkimuksissa (Liben ym. 2002: 825; McConnell-Ginet 2011: 72) tehdyistä havainnoista sukupuolittuneen kielen vaikutuksista siihen, miten lapset tulkit-sevat ammattien sopivuutta eri sukupuolille ja siihen, miten tiettyjä sosiaalisia arvoja välittävä kieli ohjaa lasten ajattelua. Tuloksista käy myös ilmi, että puhemies-nimikkeen muuttaminen sukupuo-lineutraaliksi koettaisiin viestivän siitä, että arvovaltainen virka on sopiva kaikille sukupuolille.
Muissa tutkimuksissa (Karppinen 2009: 13–14; Engelberg 2018: 88) onkin todettu, että sukupuo-littuneet ammattinimikkeet vähentävät toisten sukupuolten kiinnostusta kyseiseen työtehtävään.
Puhemies-nimikkeen muuttamista perusteltiin myös sillä, että uusi sukupuolineutraali nimike ku-vaisi paremmin nykyaikaista yhteiskuntaa. Yhdessä perustelussa puhemies-nimikkeen muutta-mista kannatettiin siksi, että nykyinen nimike antaa tehtävästä kansainvälisesti harhaanjohtavan kuvan. Nimikettä verrattiin espanjan kieleen, jossa puhemies-nimikkeen käännös tarkoittaa ”jon-kun puolesta puhujaa”. Vastaava lisämerkitys on myös suomenkielisellä puhemies-nimikkeellä.
Koska globaalissa maailmassa valtiot ovat jatkuvasti keskenään poliittisessa kanssakäymisessä, voisi olla perusteltua käyttää nimikkeitä, jotka kuvaavat tehtävää oikein.
Tulosten tarkastelusta käy ilmi, että puhemies-nimikettä kannattavien kansanedustajien ja puheenjohtaja-nimikettä tai muuta nimikettä kannattavien kansanedustajien näkemykset eroavat merkittävästi toisistaan. Ensin mainittu ryhmä kannattaa perinteistä ja vakiintunutta nimikettä kun taas toinen ryhmä kannattaa nykyaikaista ja tasa-arvosta viestivää nimikettä. Lisäksi ryhmät ovat eri mieltä siitä, millainen nimike viestii arvokkuudesta. Vastakkainasettelun takia nimikkeen muuttamista koskeva keskustelu ei liene helppoa. Heikkisen (2007: 166) mukaan lakikielen muu-toksen on lähdettävä virastoissa ja organisaatioissa työskentelevistä työntekijöistä, joihin myös kansanedustajat voidaan lukea. Nimikemuutokseen tarvitaan siis kansanedustajien nykyistä pa-rempi yhteisymmärrys siitä, millainen nimike on sopiva ja arvokas. Muutamista kansanedustajien kirjoittamista mielipiteistä on havaittavissa, että nimikkeen muuttaminen herättää voimakkaita tunteita. Kahdessa mielipiteessä tunnereaktiot olivat vihamielisiä, mistä syystä jätin ne analyysin ulkopuolelle. Näissä mielipiteissä jätin analyysin ulkopuolelle sanalliset perustelut, mutta sisälly-tin analyysiin mielipiteen puhemiehen virkanimikkeestä.
Tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä tukevat aineistojen laajuudet, aineiston keruutavat sekä analyysimenetelmien käyttö. Pöytäkirja-aineisto kerättiin Eduskunnan kirjaston hakupalve-lusta, jossa aineisto säilyy myös tutkimuksen teon jälkeen. Aineistoa käytettiin täsmälleen pöytä-kirjoihin kirjoitetussa muodossa, pois lukien kaksi puheenvuoroa, joissa henkilöiden nimet pois-tettiin. Tulosten tarkkuutta ja kiinnostavuutta lisäsivät erilaiset aineistot, jotka tukivat toisiaan.
Kyselyaineisto osoittautui onnistuneeksi suuren vastausprosentin ja kansanedustajien monisanais-ten perustelujen takia. Kyselyn lyhyys ja yksinkertaisuus takasivat vastausmonisanais-ten suuren määrän ja siten aineisto oli mahdollista analysoida myös määrällisellä khiin neliö -testillä. Luovuin
määräl-lisestä analyysimenetelmästä silloin, kun siihen vaadittavat edellytykset eivät täyttyneet. Sekä pöy-täkirja-aineiston että kyselyaineiston analyysissa olisi voinut käyttää khiin neliö -testin lisäksi myös jotain muuta määrällistä menetelmää. Esimerkiksi usean selittävän muuttujan regressio-analyysilla olisi voitu selvittää tarkemmin taustamuuttujien yhteisvaikutusta puheenjohtaja-nimik-keen käyttöön ja nimikettä koskeviin mielipiteisiin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että poliittisten päättäjien keskuudessa suomen kielen sukupuolittuneisuudesta ja sen vaikutuksista kielenkäyttäjiin tiedetään vasta melko vähän.
Syynä sille on ainakin se, ettei tutkimusta aiheesta ole vielä tehty kovin paljon, joten jatkotutki-mukselle on tarvetta. Tämän tutkimuksen tulokset antavat kokonaiskuvan puhemies-nimikkeeseen liittyvistä asenteista ja käsityksistä kansanedustajien keskuudessa. Tuloksia voidaan hyödyntää, kun analysoidaan tarvetta muuttaa virkanimikkeitä sukupuolineutraaleiksi. Tulokset voivat myös tarjota pohjaa käytännön päättäjille heidän pohtiessaan vaihtoehtoisia sukupuolineutraaleita ni-mikkeitä. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sellaisten jatkotutkimusten pohjana, joissa tarkastellaan kansanedustajien kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta politiikassa ja eduskunta-työssä käytetyssä kielessä.
Tässä tutkimuksessa käytettyjä pöytäkirja- ja kyselyaineistoja olisi mielenkiintoista tutkia edellä mainitulla usean selittävän muuttujan regressioanalyysillä, jolloin analyysissa huomioitai-siin monta muuttujaa yhtä aikaa. Oman tutkimukseni aikana heräsi vahva tarve tutkia myös lasten kokemuksia sukupuolittuneesta kielestä. Olisi tarpeellista tutkia, miten suomalaiset lapset kokevat sukupuolittuneita nimikkeitä sisältävien ammattien sopivan eri sukupuolille ja miten nimikkeitä koskevat asenteet vaikuttavat heidän ammatinvalintaansa.
LÄHTEET
AAMULEHTI 16.9.2017: Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit – eduskunnan puhe-mies on jatkossa puheenjohtaja. – Aamulehti 16.9.2017.
https://www.aamu-lehti.fi/a/200395971 (23.3.2020).
BODINE,ANN 1975: Androcentrism in prescriptive grammar: Singular 'they', sex-indefinite 'he', and 'he or she'. – Language in Society 4 (2) s.129–146.
https://pdfs.sman-ticscholar.org/328b/81dbcbeba4bf5c7210de59778004c96f57f5.pdf?_ga=2.22658171.1991 530428.1584997342-2026047897.1584997342 (23.3.2020).
BUSSMANN,HADUMOD –HELLINGER,MARLIS 2003:Engendering female visibility in German. – Marlis Hellinger & Hadumod Bussmann (toim.), Gender across languages. The linguistic representation of women and men. Volume 3. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company.
CAMERON,DEBORAH 1996 [1992: Sukupuoli ja kieli. Feminismi ja kielentutkimus. Suomennos-työn ohjannut: Riitta Oittinen. Tampere: Vastapaino.
DUUNITORI 2019:Duunitorin sukupuolineutraalit ammattinimikkeet. https://duunitori.fi/sukupuo-lineutraalit-ammattinimikkeet (19.10.2020).
EDUSKUNNAN KIRJASTON VERKKOSIVUT. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kir-jasto/Sivut/default.aspx (7.7.2020).
ENGELBERG,MILA 1992:Suomen kielen geneeris-maskuliiniset ilmaisut. Geneerisiä vai masku-liinisia? Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos.
ENGELBERG,MILA 2010: Kielten sukupuolet. – Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Ju-vonen (toim.), Käsikirja sukupuoleen s. 167–169. Tampere: Vastapaino.
ENGELBERG,MILA 2016: Yleispätevä mies. Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus. Nordica Helsingiensia 44. Helsinki: Helsingin yliopisto.
ENGELBERG,MILA 2018: Miehiä ja naisihmisiä. Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen.
TANE-julkaisuja 18. Helsinki: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta.
EPTK33/2019 = Eduskunnan pöytäkirja 33/2019. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Po-ytakirja/Documents/PTK_33+2019.pdf (23.3.2020).
GRADDOL,DAVID –SWANN,JOAN 1991: Gender voices. Oxford: Basil Blackwell.
HAKULINEN,AULI –LAUTAMATTI,LIISA 1988: Naisnäkökulma kielentutkimukseen. – Päivi Se-tälä, Hannele Kurki (toim.), Akanvirtaan s. 158–163. Helsinki: Yliopistopaino.
HAMILTON,MYKOL 1988: Using masculine generics: Does generic he increase male bias in the user’s imagery? – Sex Roles 19 s. 785–799.
HEIKKILÄ,TARJA 2014: Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Publishing Oy.
HEIKKINEN,VESA 2007:Kielen voima. Helsinki: Gaudeamus.
HEIKKINEN,VESA 2017:Tasa-arvohaaste. Kotus-blogikirjoitus. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/tasa-arvohaaste.25529.blog (1.10.2020).
HELLINGER,MARLIS –HADUMOD,BUSSMANN 2001–2003:Gender across languages. The lin-guistic representation of women and men. Volume 1–3. Amsterdam: John Benjamins Pblishing Company.
HELLINGER,MARLIS –HADUMOD,BUSSMANN 2002: Gender across languages. The linguistic representation of women and men. Volume 2. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company.
HELLINGER,MARLIS –MOTSCHENBACHER,HEIKO 2015: Gender across languages. The linguistic representation of women and men. Volume 4. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company.
KARPPINEN,KAISA. 2001: Sanomalehtikielen mies-, nainen-, poika-, tyttö- ja tytär-sanojen käy-tön kvantitatiivis-kvalitatiivista tarkastelua. Lisensiaatintutkielma. Oulun yliopiston suo-men ja saasuo-men kielen ja logopedian laitos.
KARPPINEN,KAISA. 2002: Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa? – Kielikello 1/2002.
KARPPINEN, KAISA 2009: Haastemiehen esimies. Geneerisesti käytetyt mies-loppuiset sanat ajantasaisessa lainsäädännössä. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkai-suja. Yksityisoikeuden sarja B: 80. Tampere: Tampereen Yliopistopaino.
KERÄLÄ,ANNA 2020:Selvitysmies vai selvittäjä? Pohjoissuomalaisten käsityksiä sukupuolittu-neista ammattinimikkeistä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen kielen laitos.
KIELITOIMISTON SANAKIRJA.2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 24.2.2020 (15.4.2020).
KIVIHARJU,HANNA 2018:”Esimiehen muuttaminen esinaiseksi ei kelpaa” Ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuus ja sitä koskevat asenteet. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.
KIVIKANGAS,MATIAS 2020:Henkilökohtainen sähköpostiviesti. (9.9.2020).
KORHONEN,RIITTA –LAPPALAINEN,HANNA 2013:Kieli muuttuu – rikkautta vai rappiota? – Kie-likello 4/2013.
KVANTIMOTV:Menetelmäopetuksen tietovaranto. Hypoteesien testaus (verkkojulkaisu). Tam-pere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/hypo-teesi/testaus.html (25.5.2020).
LAAKSO,JOHANNA 2005:Our otherness. Finno-Ugrian Approaches to Woman’s Studies, or vice versa. Wien: Lit Verlag.
LIBEM,LYNN –BIGLER,REBECCA –KROGH,HOLLEEN 2002:Language at work: Children’s gen-dered interpretations of occupational titles. – Child Development 73(3) s. 810–828.
LÅNG,LINUS –WEST,PETTER –EKHOLM,MALIN –SCHAUMAN,PATRIK –FRESNES TULIKUKKA
2019:Katso miten puolueet sijoittuvat poliittiselle nelikentälle. –Yle uutiset 11.4.2019.
https://yle.fi/uutiset/3-10720174 (7.9.2020).
MANTILA,HARRI 2005:Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin. – Kielikello 2/2005.
MCCONNELL-GINET,SALLY 2011:Gender, sexuality and meaning. Linguistic practice and poli-tics. New York: Oxford University Press.
MONOLA,KAPA 2009: Keskustelua internetissä suomen kielen sukupuolittuneisuudesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopiston suomen kielen laitos.
MÄKINEN, ESA 2015:HS:n arvokartta näyttää, miten kansanedustajat sijoittuvat poliittiselle ken-tälle. – Helsingin Sanomat 20.4.2015.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002817878.html (7.9.2020).
MUHONEN,TEEMU 2019:HS:n vaalikone aukesi: lähes kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen va-semmalle. – Helsingin Sanomat 7.3.2019.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006026006.html (7.9.2020).
NALBANTOGLU,MINNA 2017:Maria Lohela ei salli eduskunnassa puheenjohtaja-nimitystä –
”Eduskunnassa ollaan puhemiehiä, kuten perustuslaki määrää”. – Helsingin Sanomat 18.9.2017. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005372527.html (23.3.2020).
PELTOLA,KATRI 1991:Puhemies vai puhehenkilö? – Helsingin Sanomat 10.2.1991.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003046302.html (7.7.2020).
PIETIKÄINEN,SARI –MÄNTYNEN, Anne 2019: Uusi kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.
PL1999/731 = Suomen perustuslaki 1999/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1999/19990731 (7.7.2020).
PURRA,PIA 1992:Sukupuoli ja kieli lingvistien näkökulmasta. – Naistutkimus-Kvinnoforskning 4/1992.
PUUSA,ANU 2020:Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. – Anu Puusa & Pauli Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Luku 9. Helsinki: Gaudeamus.
Verkkoversio. https://www.ellibslibrary.com/book/9789523456167 (7.9.2020).
SILTAOJA,MARJO –SORSA,VIRPI 2020:Diskurssianalyysi johtamis- ja organisaatiotutkimuk-sessa. – Anu Puusa & Pauli Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetel-mät. Luku 15. Helsinki: Gaudeamus. Verkkoversio.
https://www.el-libslibrary.com/book/9789523456167 (7.9.2020).
SIMOLA,ANITA 2017:Puhemiehen muuttaminen puheenjohtajaksi tyrmättiin eduskunnassa –
”Vanhahtava nimike tuo arvokkuutta”. – Aamulehti 19.9.2017. https://www.aamu-lehti.fi/a/200402438 (23.3.2020).
SKL2007=Suomen kielen lautakunnan kannanotto sukupuolineutraalin kielenkäytön edistä-miseksi. https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedotteet/tiedotear- kisto/tiedotteet_2007/suomen_kielen_lautakunnan_kannanotto_sukupuolineutraalin_kie-lenkayton_edistamiseksi (4.5.2020).
TAIPALUS,PAULA 2008: Naisesta ja miehestä predikoivat verbit Helsingin Sanomissa 2000–
2001. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.
TALBOT,MARY 2010: Language and gender. 2nd edition. Cambridge: Polity Press.
TENNILÄ, JUKKA 2017: Kommentti: Liikaa miestä kielessä? – Ilta-Sanomat 2.10.2017.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005386396.html (23.3.2020).
TIILILÄ,ULLA 1994: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheen-johtaja? – Kielikello 2/1994.
TIILILÄ,ULLA 2010: Kielipolitiikka. Tietoisten ja tahattomien toimien summa. – Hanna Lappa-lainen, Marja-Leena Sorjonen & Maria Vilkuna (toim.), Kielellä on merkitystä. Näkökul-mia kielipolitiikkaan s. 158–175. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1262.
Helsinki: Hakapaino.
TIILILÄ,ULLA 2017:Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä? – Virallinen lehti 114/2020.
TIILILÄ,ULLA 2020A:Kuusi korjattavaa käsitystä sukupuolineutraalista kielestä. – Virallinen lehti 4/2020.
TIILILÄ,ULLA 2020B:Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa. – Kieli-kello 3/2020.
TUOMI,JOUNI –SARAJÄRVI,ANNELI 2018:Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
TYYSTERI,LAURA 2011:Sukupuolen merkitseminen Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan nais- ja mies-alkuisissa yhdyssubstantiiveissa. – Sananjalka 53 s. 162–180.
VIRTANEN,ANNIINA 2020:Esimies on nyt esihenkilö - Helsinki aikoo neutralisoida kaikki mies-päätteiset ammattinimikkeet, joita on 45. – Helsingin uutiset 15.5.2020. https://www.hel-singinuutiset.fi/paikalliset/1805575 (19.10.2020).
VISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verk-koversio. http://scripta.kotus.fi/visk (7.7.2020).
LIITTEET
Liite 1. Euroopan neuvoston suositus seksismin karsimiseksi kielestä
Liite 2. Kysely kansanedustajille.
Liite 3. Saatekirje kansanedustajille
Liite 4. Kansanedustajien ikärakenne vaalikauden 2015–2018 päättyessä.
EDUSKUNTA RIKSDAGEN
Kansanedustajien ikärakenne vaalikauden 2015–2018 päättyessä
Kansanedustajien keski-ikä: 51 vuotta Vanhin edustaja: Pertti Salolainen, 78 vuotta Nuorin edustaja: Ilmari Nurminen, 28 vuotta
Syntynyt 1940 - 1949 Yhteensä 16 (8,0 %) Ala-Nissilä Olavi /kesk
Syntynyt 1950 - 1959 Yhteensä 39 (19,5 %) Alatalo Mikko /kesk Korhonen Timo V. /kesk Laitinen-Pesola Jaana /kok
Syntynyt 1960 - 1969 Yhteensä 67 (33,5 %) Alanko-Kahiluoto Outi /vihr
Liite 5. YLEn vaalikoneen arvokartta 2019. Lähde: Lång ym. 2019.
Liite 6. Kansanedustajien mielipiteet puhemiehen virkanimikkeestä ryhmittäin YLEn vaaliko-neen arvokartan perusteella.
Arvoakseli Puolue Kannattaa
puhe-mies-nimikettä