Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, miten mieshoitajat kohdataan kotihoidon asiakastyössä. Tutkimuskysymykseni oli tarkoituksella lavea sen vuoksi, että myös käsiteltävä aihe on runsas ja monisyinen. Se ei myöskään ole saanut ansaitsemaansa huomiota akateemisissa tutkimuspiireissä. Koin siis, että minulla oli tietynlainen vastuu käsitellä tutkittavaa aihetta varsin kokonaisvaltaisesti, vaikka alemman ammattikorkeakoulun opinnäytetyö asettaa työn laajuudelle selkeät rajat.
Koen tutkielmani antaneen luotettavaa tietoa siitä, miten mieshoitajat kohdataan kotihoidon asiakastyössä. Tähän vaikuttivat erityisesti opinnäytetyöprosessin aikana saamani laadukas ohjaus sekä haastateltavien rehellisyys ja kiinnostus tutkielman aihetta kohtaan. Epäilin aluksi kykyjäni tuottaa laadukas tieteelliset kriteerit täyttävä tutkielma johtuen siitä, että minulla on ammattikoulutausta, joka on hyvin käytännönläheinen. En siis ole saanut samanlaista kokemusta akateemisesta työskentelystä kuin lukion käyneet tai jonkin muun korkeakoulututkinnon aiemmin suorittaneet opiskelijat. Toisaalta lähihoitajataustani vanhustyössä on myös vahvuus, sillä sain vaikutelman, että haastateltavat mieshoitajat kokivat minun olevan samalla tasolla heidän kanssaan, mikä auttoi luontevan keskusteluyhteyden syntymisessä. Koin, että he eivät suodattaneet kertomuksiaan, vaan asiakastilanteet ja ajatukset mieshoitajuudesta tulivat minulle hyvin autenttisina. Toivoakseni tämä välittyy myös lukijalle sitaateissa. Yksi tutkielmani tärkeimmistä tavoitteista olikin antaa ääni miespuolisille kotihoidon työntekijöille ja koen olleeni tämän myös velkaa haastateltavilleni.
Idea tämän tutkielman aiheesta tuli omista kokemuksistani lähes kymmenen vuoden kotihoitourani varrelta, mitkä saivat minut pohtimaan mieshoitajuutta ja sen erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä. Onnekseni myös yhteistyökumppanini allekirjoitti aiheen tärkeyden ja tarpeen sen tutkimiselle. Sain myös korvaamatonta apua opinnäytetyöhön liittyvien käytännön asioiden hoitamiseen, kuten tutkimusluvan hakemiseen ja muiden tarvittavien dokumenttien laatimiseen. Lisäksi yhteyshenkilön kanssa käydyt keskustelut tutkielman aiheen tiimoilta olivat hyvin hedelmällisiä ja inspiroivia. Koen tutkielman hyödyttävän yhteistyökumppaniani sekä työyhteisön että asiakaskohtaamisen näkökulmista. Tuottamalla tärkeää tietoa olennaisesta työntekijäryhmästä voidaan sen hyviä puolia tunnistaa sekä ehkäistä haasteita. Tämä parantaa asiakaskokemusta ja voi kehittää tätä kautta työn mielekkyyttä.
Yksi tutkielman suurimmista haasteista oli, kuinka saada eroteltua vastauksista kotihoidon asiakkaiden antama mieshoitajien persoonaa koskeva palaute heidän sukupuoltansa koskevasta palautteesta. Tämä erottelu on tärkeää, koska miespuoliset hoitajat ovat paljon muutakin kuin pelkkä sukupuolensa. Asiakaskohtaamisen luonne ja siitä saatava palaute muodostuvat monesta eri tekijästä, joista hoitajan sukupuoli on vain yksi. Erottelun mahdollistamiseksi korostin kysymyksissä sukupuolinäkökulmaa esimerkiksi seuraavalla tavalla:
H: Mikä on sun kokemus siitä, että miten kotihoidon asiakkaat suhtautuu mieshoitajiin?
Haastateltavat ymmärsivät erottelun merkityksen, mutta kokivat toisinaan hankalaksi erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan. Haastatteluissa ilmeni, että asiakas kiinnittää lähtökohtaisesti ensimmäisissä kohtaamisissa enemmän huomiota hoitajan ulkoisiin tunnusmerkkeihin, kuten sukupuoleen. Asiakassuhteen jatkuessa asiakkaan ja hoitajan persoonilla sekä niiden yhteensopivuudella on yhä enemmän merkitystä ulkoisten tekijöiden jäädessä toissijaisiksi. Toisaalta osa asiakkaista ei koskaan pääse yli heitä häiritsevästä hoitajaan liittyvästä ulkoisesta ominaisuudesta. Kyseiset asiakkaat kohtaavat hoitajat aina tämän tietyn ulkoisen piirteen kautta. Tuloksissa tämä näyttäytyy siten, että haastateltavien esimerkkien painopiste asiakkaiden suhtautumisesta mieshoitajuuteen sijoittui yleensä tuoreisiin asiakaskohtaamisiin, joilloin heidät kohdattiin vielä enemmän sukupuolensa edustajina, kuin yksilöinä. Täytyy muistaa, että mieshoitajuus on ainoastaan yksi elementti, joka voi laukaista asiakkaassa ennakkoluuloja tai kielteisiä tunteita. Aina syy ei ole edes ulkoinen, kuten sukupuoli tai etninen tausta, vaan voi liittyä esimerkiksi hoitajaan tapaan puhua tai reagoida tietyllä tavalla jossakin tilanteessa.
Tutkielman haastattelurungossa oli muutama asia, joissa mieshoitajien vastaukset erosivat liikaa toisistaan, jotta niistä olisi voinut saada oman kappaleensa tuloksiin.
Selkein esimerkki tästä oli pariskuntien kohtaaminen kotihoidon asiakastyössä mieshoitajien näkökulmasta. Vastauksien luonne vaihteli niin paljon, että yhteistä nimittäjää ei voinut löytää. Asiakastilanteet kyseisen kohderyhmän kanssa antoivat kuitenkin arvokasta tietoa muihin teemoihin liittyen. Lähdin muutenkin haastattelurungossa keskittymään melko paljon eri asiakasryhmiin, joka jälkikäteen tarkasteltuna ei ollut kovin hedelmällinen lähestymistapa. Koen, että mikäli haluaisi löytää säännönmukaisia eroavaisuuksia eri asiakasryhmien kesken, olisi syytä ottaa
paljon isompi otanta haastateltavia ja mahdollisesti siirtää tarkasteltava kohderyhmä mieshoitajista kotihoidon asiakkaisiin.
Koska mieshoitajuutta ei ole tutkittu paljoa, on tarve jatkotutkimuksille ilmeinen.
Mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita tuli myös pohdittua parin haastateltavan kanssa haastattelutilanteen yhteydessä. Eräs keino tutkia aihetta lisää, olisi pitää sama tutkimuskysymys, mutta kehittää teemahaastattelun rungosta kyselykaavake kvantitatiivisen tutkimuksen käyttöön. Näin tutkittavien määrää saataisiin lisättyä ja vastausmateriaalista pystyttäisiin löytämään paremmin yhteisiä nimittäjiä tilastollisessa mielessä.
Toinen vaihtoehto olisi laajentaa tutkimusasetelmaa haastattelemalla mieshoitajien lisäksi myös kotihoidon asiakkaita ja mahdollisesti mieshoitajien naispuoleisia kollegoja.
Näin mieshoitajien toteuttamasta asiakastyöstä saataisiin muodostettua kokonaisvaltaisempi kuva. Tutkielman edetessä kävi selväksi, että mieshoitajien näkökulma on todellakin vain yksi mahdollinen lähestymistapa keskeisyydestään huolimatta. Erityisen hyvin tämä konkretisoitui tuloksien sitaateissa sivuilla XX, joissa kotihoidon asiakkaat olivat kertoneet mieshoitajan naispuoliselle kollegalle ristiriitaisista ajatuksistaan mieshoitajan toteuttamasta hoitotyöstä, mutta eivät olleet maininneet tästä suoraan haastateltavalle. Tästä voidaan päätellä, että pelkästään mieshoitajien kokemusmaailman varaan rakentuvat tulokset eivät kykene antamaan täysin kattavaa vastausta tutkimuskysymykseen. Kaikkia tutkittavaan ilmiöön liittyviä osapuolia olisi päästävä kuulemaan kokonaisvaltaisemman ymmärryksen saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön aiheen omakohtaisuudesta huolimatta mietin toisinaan ennen haastattelujen aloittamista, että jakavatko muut mieshoitajat ajatukseni aiheen esille tuomisen tärkeydestä tai pitävätkö he ylipäätään sukupuoltansa mitenkään merkityksellisenä asiana kotihoidon asiakaskohtaamisten kannalta. Haastatteluiden aikana kävi kuitenkin selväksi, että myös he kokivat tärkeäksi tutkia kotihoidon asiakaskohtaamista sukupuolensa näkökulmasta. Tämä ilmeni haastattelutilanteiden lisäksi esimerkiksi siinä, että kaikki viisi haastattelupaikkaa täyttyivät erittäin nopeasti ja halukkaita olisi ollut vielä runsaasti enemmän. Useat mieshoitajat ilmaisivat myös mielipiteensä aiheen tärkeyttä kohtaan varsinaisen nauhoitetun haastattelutilanteen ulkopuolella tai sähköpostikeskusteluissa.
Mieshoitajuutta pidetään siis tärkeänä ja tutkimisen arvoisena asiana kohderyhmän näkökulmasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että mieshoitajat kokevat sukupuolellaan
olevan merkitystä kotihoidon asiakaskohtaamisten kannalta. Sukupuoli ei siis ole vain jotain sellaista, jota voidaan häivyttää tai jättää huomiotta hoitotyössä. Tiedostamalla sen merkitys, voidaan positiivisia puolia tuoda esiin ja samalla minimoida haittoja. On mieshoitajan ammatillisuudesta kiinni, osaako hän tuoda sukupuoltaan esiin asiakaskohtaamista hyödyttävällä tavalla. Tässä hän kuitenkin tarvitsee ehdottomasti työyhteisön tukea. Myös sosiaali- ja terveysalan opinnoissa olisi syytä ottaa sukupuolinäkökulma huomioon nykyistä paremmin. On todennäköistä, että vanhustyö tulee entisestään moninaistumaan tulevaisuudessa myös tällä saralla. Moninaisuus on rikkaus, myös vanhustyössä.
M: ...lisää äijiä duuniin. [...] Mä koen että tää on hyvä tää sun juttu, et lähet niinku tästä mies[näkökulmasta] sen sijaan, että neutralisoitais hoitajasukupuoli, koska me ollaan kuitenkin erilaisia. [...] Mun mielestä mennään väärään suuntaan jos me aletaan täysin neutralisoimaan omia persooniamme.
Lähteet
Alasuutari, Pertti 2014. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino Ammattibarometri 2020. Saatavana osoitteessa
<https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=19i&ammattikoodi=3221&kieli=fi>.
Luettu 14.6.2020.
Arhinmäki, Paavo 2013. Lisää miehiä hoitoalalle. Blogikirjoitus. Saatavana osoitteessa
<https://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2013/lisaa-miehia-hoitoalalle/>. Luettu 28.5.2020.
Botha, Elina & Ryttyläinen-Korhonen, Katri 2016. Naisen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro
Connell, Raewyn & Pearse, Rebecca 2015. Gender -in world perspective. Cambridge:
Polity press.
Eskola, Jari & Lätti, Johanna & Vastamäki, Jaana 2018. Teemahaastattelu: Lyhyt selviytymisopas. Teoksessa Raine, Valli (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
Jyväsylä: PS-kustannus.
Eskola, Jari 2018. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat: Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Raine, Valli (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Jyväsylä: PS-kustannus.
Helsingin sanomat 2016. Laajasti tunnettu miestutkija. Saatavana osoitteessa:
<https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002890837.html>. Luettu 19.3.2019.
Hennezel, Marie de 2015. Sex after Sixty. Lontoo: Scribe
Hirsjärvi, Sinikka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009: Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 1995. Teemahaastattelu. Jyväskylä: Yliopistopaino.
Ikonen, Eija-Riitta 2015. Kehittyvä kotihoito. Helsinki: Edita
International Labour Organization 2020. These occupations are dominated by women.
Saatavana osoitteessa: <https://ilostat.ilo.org/2020/03/06/these-occupations-are-dominated-by-women/>. Luettu 29.5.2020.
Jokinen, Arto & Ahlbäck, Anders & Kinnarinen, Kirsi 2012. Näkymätön sukupuoli näkyväksi. Teoksessa Jokinen, Arto (toim.): Mieskysymys. Miesliike, -työ, -tutkimus ja tasa-arvopolitiikka. Tampere: Tampere University Press.
Kananen, Jorma 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Miten kirjoitan kvalitatiivisen opinnäytetyön vaihe vaiheelta. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kiviniemi, Kari 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Valli, Raine (toim.):
Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS -kustannus.
Kontula, Osmo 2013. Seksuaalisuus. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki &
Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. Helsinki: Duodemic.
Koskinen, Seppo & Martelin, Tuija & Sihvonen, Ari-Pekka 2013. Väestön määrän ja rakenteen kehitys. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. Helsinki: Duodemic.
KvaliMOTV n.d. Tietoarkisto. Saatavilla osoitteessa:
<https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_3_2_3.html>. Luettu 17.4.2020.
Markkola, Pirjo & Östman, Ann-Catrin & Lamberg, Marko 2014. Onko suomalaisella miehellä historiaa? Teoksessa Markkola, Pirjo & Östman, Ann-Catrin & Lamberg, Marko (toim.): Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia. Tampere: Vastapaino.
Mäki, Ilona 2017. Seksuaalinen kaltoinkohtelu. A-klinikkasäätiö. Saatavana osoitteessa: < https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/aggressiivisuus-ja-vakivalta/seksuaalinen-kaltoinkohtelu>. Luettu 4.8.2020
Mäkisalo-Ropponen, Merja 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla.
Helsinki: Tammi
Mönkkönen, Kaarina 2018. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki:
Gaudeamus
New York Times 2018. Forget about the Stigma: Male Nurses Explain Why Nursing Is a Job of the Future For Men. Saatavana osoitteessa:
<https://www.nytimes.com/interactive/2018/01/04/upshot/male-nurses.html>. Luettu 28.5.2020.
Roth, Tanja 2016. Avusta ja ohjaa seksissä turvallisesti. Helsinki: Kynnys ry ja Sexpo-säätiö.
Sexpo 2019. Seksuaalioikeuksien julistus. Saatavana osoitteessa:
<https://sexpo.fi/kannanotto/seksuaalioikeuksien-julistus/>. Luettu 29.5.2020 Simpson, Ruth 2009. Men in Caring Occupations. Lontoo: Palgrave Macmillan
Styrman, Tuula & Torniainen, Marika 2018. Kunnioittavan kosketuksen käsikirja.
Ammatillinen hoitokohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
Suomela, Anu 2009. Seksi. Kaikki mitä tulee tietää. Jyväskylä: Gummerus
Talvio, Markus & Klemola, Ulla 2017. Toimiva vuorovaikutus. Jyväskylä: PS-kustannus
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 2016. Arto Jokinen in Memoriam. Saatavana osoitteessa: <https://tane.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arto-jokinen-in-memoriam>.
Luettu 14.5.2019.
Tilastokeskus 2020. 70 vuotta täyttäneitä 874 000. Saatavana osoitteessa
<https://www.stat.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html>. Luettu 14.6.2020.
Tilastokeskus 2019. Väestöllinen huoltosuhde ja väkiluku 1970-2070. Saatavana osoitteessa < https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tau_002_fi.html>. Luettu 22.7.2020.
Tilastokeskus 2016. Naiset ja miehet Suomessa. Saatavana osoitteessa:
<http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_namisu_201600_2016_16 132_net.pdf>. Luettu 15.5.2019.
Toivanen, Toni 2019. Mieshoitajien kokemuksia mieshoitajiin kohdistuvista stereotypioista, kohtelusta ja rooleista työyhteisössä. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma.
Tripodi, Vera 2014. Sukupuolen filosofia. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi
Työ- ja elinkeinoministeriö 2019. Ammattibarometri: Työvoimapula vaivaa yhä useampaa ammattia. Saatavana osoitteessa <https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammattibarometri-tyovoimapula-vaivaa-yha-useampaa-ammattia>.
Luettu 14.6.2020.
Verkkouutiset 2019. Terhi Koulumies: Hoiva-alalle kannustettava miehiä. Saatavana osoitteessa <https://www.verkkouutiset.fi/terhi-koulumies-miehia-kannustettava-hoiva-alalle/#49dc28d6>. Luettu 28.5.2020.
World Association for Sexual Health 2014. Declaration of Sexual Rights. Saatavana osoitteessa: <https://worldsexualhealth.net/wp-content/uploads/2013/08/Declaration-of-Sexual-Rights-2014-plain-text.pdf>. Luettu 29.5.2020
Yleisradio 2019. Suomessa on vallalla yhä jako miesten ja naisten töihin -katso miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin. Saatavana osoitteessa: <https://yle.fi/uutiset/3-10631824>. Luettu 29.5.2020
Haastattelurunko
• Tausta
o Minkä ikäinen olet
o Mikä on koulutustaustasi (myös muu kuin vanhustyöhön liittyvä)?
o Minkälaisen työkokemuksen omaat (myös muu kuin kotihoitoon tai vanhustyöhön liittyvä)?
o Mitkä tekijät johtivat työllistymiseesi nykyiseen työpaikkaasi?
• Asiakaskohtaaminen
o Kuvaile miten kotihoidon asiakkaat yleisesti suhtautuvat sinuun asiakaskohtaamisissa mieshoitajana?
o Minkälaista positiivista suhtautumista saat osaksesi kotihoidon asiakkailta mieshoitajana?
o Minkälaista negatiivista suhtautumista saat osaksesi kotihoidon asiakkailta mieshoitajana?
o Oletko huomannut eroja kotihoidon asiakkaiden suhtautumisessa sinuun riippuen siitä, ovatko he mies- tai naisoletettuja tai pariskuntia (koskee myös pariskuntia, joissa ainoastaan toinen on kotihoidon asiakas)? Jos olet, niin miten erot suhtautumisissa ilmenevät?
o Oletko huomannut eroja eri ikäisten kotihoidon asiakkaiden suhtautumisessa sinuun mieshoitajana? Jos olet, niin miten erot suhtautumisissa ilmenevät?
o Oletko huomannut eroja asiakkaiden suhtautumisessa sinuun kotihoidossa verrattuna muihin vanhustyön tai sosiaali- ja terveysalan työympäristöihin (kysytään vain jos haastattelija kertoo omaavansa
työkokemusta muista vanhustyön tai sosiaali- ja terveysalan työympäristöistä)? Jos olet, niin miten erot suhtautumisissa ilmenevät?
o Mitä tunteita kotihoidon asiakkaiden suhtautuminen sinussa herättää?
Onko sillä ollut vaikutusta töissä jaksamiseesi?
• Vanhustyön ammatillisuus
o Koetko kotihoidon asiakkaiden suhtautumisen vaikuttavan ammatillisuuteesi miespuolisena kotihoidon työntekijänä?
o Koetko sosiaali- ja terveysalan koulutuksesi tai työkokemuksesi antaneen sinulle valmiuksia suhtautua kotihoidon asiakkaiden antamaan sukupuoltasi koskevaan palautteeseen asiallisesti?
o Miten yleensä käsittelet sinuun kohdistuvan sukupuoltasi koskevan palautteen asiakastilanteissa? Miten esim. vastaat asiakkaalle?
o Koetko tarvetta käsitellä kotihoidon asiakkaiden sukupuoltasi koskevaa palautetta työyhteisössä tai sen ulkopuolella? Jos kyllä, niin kenelle sinun on luontevinta puhua näistä asioista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella?
Saatekirje potentiaalisille haastateltaville
Suostumusasiakirja haastatteluun osallistumisesta
Sitaateissa käytetyjen merkkien selitykset H = Haastattelija
M = Haastateltava mieshoitaja
... = Sitaatti aloitetaan tai lopetetaan kesken haastateltavan lauseen.
- = Katkoviivalla erotetaan kahden eri haastateltavan sitaatit toisistaan, mikäli niiden välissä ei ole muuta tekstiä.
[...] = Haastattelun sitaatista on leikattu osa pois sitaatin tiivistämiseksi. Haastattelu on esimerkiksi saattanut ajautua hetkeksi sivupolulle, mutta tulosten kannalta olennaiseen asiaan on myöhemmin palattu uudelleen. Haastateltava on myös saattanut käyttää tietyssä kohdassa puheenvuoroaan paljon välisanoja pohtiakseen vastausta esitettyyn kysymykseen, jolloin tämä kohta on jätetty sitaatista pois ymmärrettävyyden lisäämiseksi.
Ja sit kun meni vieläkin huonompaan kuntoon, niinku lähtö läheni [...] niin tottakai se pelko nous vielä enemmän.
[ ] = Haastateltavan puheenvuoroon on lisätty hakasulkeiden sisään jokin nonverbaalinen asia, mikäli sen on katsottu tuovan jotain olennaista mukaan vastaukseen.
...kun mies sanoo miehelle, että ei huoli hoitamaan, niin silloin se on vähän semmonen että ”voi helvetin äijä” [nauraa].
Hakasulkeilla ollaan voitu myös häivyttää haastateltavan vastauksesta jokin olennainen asia esimerkiksi tunnistettavuussyistä.
Asiakas oli soittanut meidän sairaanhoitajalle, joka oli sitten ruvennut nauraan et
”Ai, et se on se meidän [haastateltavan nimi]...”.
Lisäksi hakasulkeilla voidaa täydentää haastateltavan sitaattia sen ymmärrettävyyden lisäämiseksi.
...hän tulee paremmin [toimeen] naisten kanssa.
Hakasulkeiden sisällä oleva teksti on aina kursivoitu sen erottamiseksi haastateltavan aidosta litteroidusta puheesta.
() = Haastateltavan vastauksessa lause loppuu kesken, hän saattaa esimerkiksi aloittaa uuden lauseen tai aiheen, ennen kuin on vienyt vanhan loppuun.
...mä koen että tää on hyvä tää sun juttu sillein et lähet niinku tästä mies () niinku sen sijaan, että neutralisoitais hoitajasukupuoli...
” = Haastateltava siteeraa vastauksessaan asiakasta, itseään tai jotain muuta tahoa, esimerkiksi kuvaillessaan asiakastilannetta.
...ne on aidosti iloisia, että ”Ai, sinä tulit!”.
Esimerkki luokittelusta
Mieshoitajat kotihoidon asiakaskohtaamisissa
Mieshoitajuuden aiheuttamat jännitteet
Alastomuus ja intiimityö
”Suihku on ehkä se suurin niinku semmonen, et alastomuutta tietenkin monet häpee niinku tai sillein kainostelee toisen sukupuolen edessä.”