PINO (pienten energiantuotantoyksiköiden normia valmistellut työryhmä): asetusluonnos ja perustelumuistio
10 § Piipun korkeus
Piipun korkeus maanpinnasta on oltava vähintään 2,5 -kertainen lähimpien esteiden, kuten rakennusten tai vastaavien maastoesteiden, korkeuteen verrattuna tai se on erikseen mitoitettava leviämismallien tai muun luotettavan menetelmän perusteella.
11 § Meluntorjunta
Toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen, purkaus- ja lastaustoimintojen sekä poltto-aineen käsittelyn aiheuttamien meluhaittojen ehkäiseminen on otettava huomioon toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Toiminnan melupäästöjä on vähennettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti valitsemalla käyttöön äänitasoltaan mahdollisimman hiljaisia koneita ja laitteita sekä vaimentamalla melulähteitä. Toi-minnan aiheuttaman melun leviämistä on estettävä rakennusteknisesti sekä suun-taamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti.
Toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä ai-heutuva melu laitoksen tavanomaisissa käyttötilanteissa ei ylitä laitosalueen millään rajalla päivällä (klo 7–22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22–7) keskiäänitasoa LAeq 50 dB. Jos laitosalue rajoittuu loma-asumiseen käytettävään alueeseen, leirintäalu-eeseen, taajaman ulkopuolella olevaan virkistysalueeseen tai luonnonsuojelualueeseen melu ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) keskiäänitasoa LAeq 45 dB eikä yöllä (klo 22–7) keskiäänitasoa LAeq 40 dB. Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua mit-taus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon. Meluti-lanteen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös alueen muiden lähteiden aiheuttama melutaso.
LIITE 3/4
12 §
Puhdistinlaitteiden jätevesien käsittely ja johtaminen
Toiminnanharjoittajan on selvitettävä jätevesiensä määrä ja laatu. Jos toiminnassa syntyy tai käytetään aineita, jotka sisältävät vesiympäristölle vaarallisista ja haitalli-sista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä I mainittuja aineita, on varmistuttava, ettei niitä pääse pohjavesiin, vesiympäristöön tai yleiseen viemäriin.
Toiminnassa syntyvät teollisuusjätevedet on johdettava käsiteltäväksi asianmu-kaiselle jätevedenpuhdistamolle asianomaisen vesihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Jos teollisuusjätevesien johtaminen viemäriin ei ole mahdollista, ne voidaan johtaa sadevesiviemäriin tai vesistöön, jos johtamisesta aiheudu maaperän tai vesis-tön pilaantumista.
Savukaasupesurissa ja savukaasujen lauhdutuksessa muodostuvat jätevedet sekä suolanpoistolaitoksen elvytysvedet on esikäsiteltävä neutraloimalla ja selkeyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista viemäriin.
Kertaluonteisesti muodostuvat nuohousvedet sekä vesi- ja höyrykierron kemialli-sessa puhdistukkemialli-sessa muodostuvat peittausvedet on esikäsiteltävä neutraloimalla ja selkeyttämällä ennen niiden johtamista viemäriin tai kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan.
13 §
Öljyisten jätevesien käsittely ja johtaminen
Öljytuotteiden käsittelyalueiden ja öljysäiliöiden suoja-altaiden vedet sekä muut vedet, jotka voivat sisältää öljyä, on johdettava öljynerottimeen. Öljynerottimet on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jonka toimi-vuus on testattava vähintään vuoden välein.
Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulku-venttiilikaivo, josta voidaan sulkea laitoksen jätevesien pääsy ulkopuoliseen vie-märiverkostoon tai muuhun laitoksen jätevesien purkupaikkaan. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa.
Öljynerottimista poistuvat vedet on johdettava vesihuoltolaitoksen jätevesivie-märiin, jos vesihuoltolaitoksen kanssa tehdyssä sopimuksessa on hyväksytty näiden vesien johtaminen. Ennen jätevesiviemäriin johtamista vedet on käsiteltävä stan-dardin SFS-EN-858-1 mukaisessa II luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l.
Jos öljynerottimesta poistuvia vesiä ei voida johtaa jätevesiviemäriin, ne on käsitel-tävä standardin SFS-EN-858-1 mukaisessa I luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Tämän jälkeen ne voidaan johtaa sadevesi-viemäriin tai vesistöön edellyttäen, ettei johtamisesta aiheudu maaperän tai vesistön pilaantumista.
Vesien käsittelyyn käytettävät erottimet on pidettävä toimintakuntoina ja ne on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
14 §
Muiden jätevesien käsittely ja johtaminen
Kiinteistön talousjätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tai viemäriverkoston ulkopuolisella alueella käsiteltävä talousjätevesien käsittelystä ve-sihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla talousvesien käsittelystä
LIITE 3/5
vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneu-voston asetuksessa (542/2003) säädetyllä tavalla.
Laitoksen piha-alueen sadevesien pääsy öljynerottimiin johdettaviin viemäreihin on estettävä.
Kiinteiden polttoaineiden ulkovarastokenttien on oltava tiivispohjaisia ja niiden hulevesijärjestelmä on varustettava kiintoaineen erotuslaitteistoilla.
15 §
Kiinteiden polttoaineiden varastointi
Kiinteiden polttoaineiden varastointi, käsittely ja siirrot on järjestettävä siten, että toiminta ei aiheuta pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa eikä palovaaraa.
Jyrsinturve ja muut vastaavat hienojakoiset polttoaineet on vastaanotettava ja varastoitava suljetussa hallissa tai muussa vastaavassa tilassa pöly- ja muiden ym-päristöhaittojen ehkäisemiseksi.
16 §
Nestemäisten polttoaineiden varastointi
Sen lisäksi, mitä vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla, ne on varastoitava asianmukaisissa kyseisen polttoaineen varastointiin hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai katetuissa tiiviiseen suoja-al-taaseen sijoitetuissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuus on mitoittava siten, että vuototi-lanteessa altaaseen sopii vähintään siihen sijoitetun suurimman säiliön nestetilavuus.
Säiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Säiliöt on varustettava ylitäytönesti-millä. Kaksoisvaippasäiliöt on lisäksi varustettava vuodonilmaisimilla.
17 § Jätehuolto
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä tuotannossaan syntyvästä jätteestä ja sen jätehuollosta siten kuin jätelain (1072/1993) 51 §:ssä säädetään. Tuhkan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuutta on seurattava.
Lento- ja pohjatuhkat on varastoitava erillään pölynerotuslaitteilla varustetuissa siiloissa tai muissa vastaavissa suljetuissa tiloissa. Ongelmajätteet on varastoitava niille tarkoitetuissa merkityissä astioissa tiiviillä alustalla katetussa ja lukitussa tilassa siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
Tuhka on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi kaatopaikalle.
Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäytettäväksi asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Ongelmajätteet on toimittava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa.
Tuhkien siirrot on järjestettävä siten, että laitoksen ympäristössä ei aiheudu pö-lyhaittaa. Jätehuolto on muutoinkin järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu roskaantumista eikä muuta haittaa ympäristölle.
18 §
Toimet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa
Toiminnassa on varauduttava ennakolta häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin, joita varten on oltava toimintasuunnitelma. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheutta-vien toimintojen on oltava ohjeistettuja.
LIITE 3/6
Häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, tai joista voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuo-jeluviranomaiselle ja myös alueelliselle ympäristökeskukselle, jos laitos on luvanva-rainen ja toimivaltainen lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus. Öljy- ja kemikaalivahingoista on lisäksi ilmoitettava alueelliselle pelastusviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä häiriö- tai muun poikkeuksel-lisen tilanteen luonteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaan-tumisen ehkäisemiseksi ja ympäristölle haitallisten vaikutusten estämiseksi. Häiriö- ja poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten selvittäminen on aloitettava tarvittaessa tilan-teen luontilan-teen edellyttämässä laajuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen on selvitettävä kor-jaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.
Valvontaviranomainen voi antaa häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteissa erillisiä määräyksiä laitoksen toiminnasta. Määräyksiä annettaessa on otettava huomioon energiansaannin turvaaminen.
Laitokselle, jossa säilytetään polttonesteitä, on vuotojen leviämisen torjumiseksi varattava imeytysaineita ja torjuntakalustoa polttonesteiden talteenottoa varten.
19 §
Toiminnan sekä sen päästöjen ja vaikutusten tarkkailu
Toiminnanharjoittajalla on oltava tarkkailusuunnitelma, jossa on esitettävä laitok-sen käytöntarkkailu, päästöjen tarkkailu, ympäristövaikutusten tarkkailu sekä toi-mintasuunnitelma laitoksen varautumisesta häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin.
Tarkkailusuunnitelmassa on lisäksi esitettävä se, miten tarkkailutiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja myös alueelliselle ympäristökeskukselle, jos laitos on luvanvarainen ja toimivaltainen lupaviranomainen on alueellinen ym-päristökeskus. Laitoksen toimintaa sekä sen päästöjä ja vaikutuksia ympäristössä on tarkkailtava liitteen II mukaisesti.
Savukaasujen päästöt on mitattava kahdentoista kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta tai toiminnan olennaisten muutosten jälkeen. Mittaukset on tämän jälkeen tehtävä liitteen II mukaisesti määräajoin.
Laitoksen toiminnasta ja sille suuntautuvasta liikenteestä aiheutuvat melutasot on mitattava kertaluonteisesti kahdentoista kuukauden kuluessa toiminnan aloitta-misesta. Mittaukset on tehtävä laitoksen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa liitteen II mukaisesti.
Jos toiminta-alueella on järjestetty ilmanlaadun yhteistarkkailu, toiminnanharjoit-tajan on osallistuttava siihen yhteistarkkailun järjestäjän kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
20 §
Kirjanpito ja tietojen toimittaminen
Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava kun-nan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja myös alueelliselle ympäristökeskukselle, jos laitos on luvanvarainen ja toimivaltainen lupaviranomainen on alueellinen ympäris-tökeskus selvitys, jossa on esitettävä:
1) tiedot laitoksessa käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrästä ja laadus-ta;
2) tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä ja laadusta sekä niiden toi-mituspaikoista;
3) tiedot toiminnassa syntyneiden jätevesien määrästä ja laadusta;
LIITE 3/7
4) tiedot päästö- ja muiden seurantamittausten tuloksista, ellei niitä ole erikseen toimitettu valvontaviranomaiselle;
5) tiedot rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten sekä hiilidioksidin koko-naispäästöistä, jotka perustuvat mittauksiin tai polttoainetietoihin perustuviin laskelmiin;
6) tiedot häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimis-ta.
21 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta 2009.
Olemassa oleviin energiantuotantoyksiköihin tätä asetusta sovelletaan energian-tuotantolaitoksen lupapäätöksen tarkistamisajankohtana tai viimeistään … päivästä
…kuuta 2013.
LIITE I
POLTTOAINEKOHTAISET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT 1. Päästöraja-arvot uusille ja olemassa oleville kattiloille
Taulukko 1. Uusien polttoaineteholtaan 1–50 MW:n kattiloiden päästöraja-arvot.
Kattilan polttoaineteho Hiukkaset
mg/m3n NOx
mg/m3n SO2 mg/m3n
Öljy1 O2= 3 % O2= 3 % O2= 3 %
1≤P≤5 MW 100 800
5<P≤50 MW 502 600
1≤P≤50 MW 1700
Kaasumaiset polttoaineet O2= 3 %
1≤P≤15 MW 340
15<P≤50 MW 200
Puu ja muut kiinteät biopolttoaineet3 O2= 6 % O2= 6 %
1≤P≤5 MW 250
5<P≤10 MW 125
10<P≤50 MW 50
1≤P≤50 MW 250 200
Turve O2= 6 % O2= 6 % O2= 6 %
1≤P≤5 MW 250
5<P≤10 MW 125
10<P≤50 MW 50
1≤P≤50 MW 450 500
Hiili O2= 6 % O2= 6 % O2= 6 %
1≤P≤50 MW 50 275 1100
1 kevyelle polttoöljylle hiukkaspäästötaso on 50 mg/m3n (O2= 3 %) kokoluokasta ja laitoksen käyntiajasta riippumatta
2 huippu- ja varakuormakattiloille 70 mg/m3n
3 pelletit, ruokohelpi, olki yms.
LIITE 3/8
Taulukko 2. Olemassa olevien polttoaineteholtaan 1–50 MW:n kattiloiden päästöraja-arvot (suluissa vara- ja huippukuormakattiloiden päästöraja-arvo).
Kattilan polttoaineteho Hiukkaset
mg/m3n NOx
mg/m3n SO2
mg/m3n
Öljy1 O2= 3 % O2= 3 % O2= 3 %
1≤P≤5 MW 140 (200)
5<P≤50 MW 70 (140)
1≤P≤15 MW 900 (900)
15<P≤50 MW 600 (600)
1≤P≤50 MW 1700 (1700)
Kaasumaiset polttoaineet O2= 3 %
1≤P≤15 MW 400 (400)
15<P≤50 MW 300 (300)
Puu ja muut kiinteät polttoaineet2 O2= 6 % O2= 6 %
1≤P≤5 MW 350 (375)
5<P≤10 MW 150 (250)
10<P≤50 MW 50 (25)
1≤P≤50 MW 450 (500) 200 (200)
Turve O2= 6 % O2= 6 % O2= 6 %
1≤P≤5 MW 350 (375)
5<P≤10 MW 150 (250)
10<P≤50 MW 50 (125)
1≤P≤50 MW 600 (625) 500 (500)
Hiili O2= 6 % O2= 6 % O2= 6 %
1≤P≤50 MW 50 (140) 415 (550) 1100 (1100)
1 kevyelle polttoöljylle hiukkaspäästötaso on 50 mg/m3n (O2= 3 %) kokoluokasta ja laitoksen käyntiajasta riippumatta
2 ruokohelpi, olki, pelletit yms.
Taulukko 3. Uusien polttoaineteholtaan 1–50 MW:n diesel- ja kaasumoottoreiden ja kaasu- turbiinien päästöraja-arvot.
NOx NOx SO2 Hiukkaset
< 10 MW > 10 MW mg/m3n O2 =
15 % mg/m3n O2 =
15 % mg/m3n O2 =
15 % mg/m3n O2 = 15 %
Öljydieselmoottori (GI) 1600* 750** 600 60
Kaasudieselmoottori
(GD), kaasu 1600* 750**
Kipinäsytytteinen moottori (SG)Kaksoispolttoaine-moottori (DF), kaasu
175 175
Kaasuturbiini 115
LIITE 3/9
Taulukko 4. Olemassa olevien polttoaineteholtaan 1–50 MW:n diesel- ja kaasumoottoreiden ja kaasuturbiinien päästöraja-arvot.
NOx SO2 Hiukkaset
mg/m3n O2= 15 % mg/m3n O2= 15 % mg/m3n O2= 15 %
Öljydieselmoottori (GI) 2300 600 70
Kaasudieselmoottori
(GD), kaasu 1750
Kipinäsytytteinen moottori (SG)Kaksoispolttoaine-moottori (DF), kaasu
185 185
Kaasuturbiini 175
2. Monipolttoainekattilan päästöraja-arvon määrääminen
Monipolttoainekattilan päästöraja-arvo lasketaan keskimääräisen polttoaineen käy-tön perusteella kalenterivuoden ajalta. Uusille kattiloille päästöraja-arvo lasketaan suunnitelluilla käyttömäärillä ja vanhoille kattiloille toteutuneilla käyttömäärillä.
Monipolttoainekattilan päästöraja-arvon laskennassa käytetään seuraavaa kaavaa:
raja-arvopolttoaineA x A + raja-arvopolttoaineB x B + raja-arvopolttoaineC x C
Raja-arvo = ____________________________________________________________
A + B + C
A = polttoaineen A lämpöarvo (MJ/kg) x polttoaineen A määrä (kg/h tai t/a) B = polttoaineen B lämpöarvo (MJ/kg) x polttoaineen B määrä (kg/h tai t/a) C = polttoaineen C lämpöarvo (MJ/kg) x polttoaineen C määrä (kg/h tai t/a)
LIITE 3/10
LIITE II
LAITOKSEN TOIMINNAN JA PÄÄSTÖJEN TARKKAILU