Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet tulivat Suomalaiseen koulukulttuuriin 1970 – luvulta alkaen. Tähän mennessä peruskoulun opetussuunnitelmia on otettu käyt-töön viisi: 1970, 1985, 1994, 2004 ja 2014 vuoden opetussuunnitelmat. Aiemmin Perus-opetuksen opetussuunnitelmien perusteet on tunnettu nimityksillä eri koulutusasteilla ”lu-kusuunnitelma, oppiennätys, opintosuunnitelma, opinto-opas tai koulutussuunnitelma”
Kuvio 2. Oppilasarvioinnin tyypit
21
(Uusikylä & Atjonen 2002, 46). Opetussuunnitelman nimitys vakiintui vasta vuoden 1985 opetussuunnitelmaan.
Oppilasarviointia 1970 – luvulla kutsuttiin oppilasarvosteluksi. Liikunnan arvostelu koh-distui oppiaineissa esiintyviin tavoitteisiin, jotka olivat lajikohtaisesti esitelty. Liikunnan päätavoitteet olivat fyysinen kunto ja jatkuva liikunnallinen harrastuneisuus. Kouluissa oli käytössä joko absoluuttinen arvostelu, jossa oli käytössä jokin ehdoton suoritustaso tai suhteellinen arvostelu, jossa vertailtiin tuloksia muiden oppilaiden suoritustasoon. Op-pilasarvostelu perustui oppilasjoukkoa vertailevaan ja osaamisen testaamiseen. Oppilai-den vertikaalinen arvostelu (verrataan oppilaan tuloksia aiempiin tuloksiin) saattoi perus-koulun opetussuunnitelmakomitean mietinnön mukaan olla pahasta, sillä oppilaan sijoi-tus luokassa säilyi samana ja hän ei kokenut edistyvänsä opinnoissaan. Komiteamietinnön mukaan oli usein tarpeellista asettaa oppilaat paremmuusjärjestykseen. (Komiteamietintö 1971 A, 158, 166; Komiteamietintö 1971 B, 311.)
Oppilasarvioinnin perustana 1980 – luvulla olivat Peruskoulun opetussuunnitelman pe-rusteiden luomat valtakunnalliset ja kuntakohtaiset tavoitteet. Tavoitteiden avulla nähtiin, kuinka hyvin oppilas oli saavuttanut asetetut tavoitteet. Liikunnan oppimistulosten arvi-ointi tarkoitti keskeisten tavoitealueiden saavuttamista, jotka olivat toimintakykyisyys, laaja-alaiset liikuntataidot ja harrastuneisuus. Näiden tavoitealueiden mukaan oppilaan saavutuksia arvioitiin. Arvioinnin lähtökohtana oli, että jokaisen vuosiluokan oppilaat ar-vostellaan kaikissa oppiaineissa yhtenä joukkona. Kaikissa oppiaineissa tämä ei onnistu-nut, joten kaikkien aineiden arvostelussa luovuttiin suhteellisesta arvostelusta. Saatu ar-vosana kuvasi hänen onnistumistaan tavoitteissa ja tätä arviointimenettelyä kutsuttiin ta-voitepohjaiseksi arvioinniksi. Oppilaalle arvostelu kuvasi hänen edistymistään asetettui-hin tavoitteisiin nähden sekä kannusti jatkuvaan opiskeluun ja itsensä kehittämiseen.
(Kouluhallitus 1985, 29-31, 190.)
Oppilasarvioinnin käsite vakiintui 1990 – luvulla. Vuoden 1994 Peruskoulun opetussuun-nitelman perusteissa oppilasarvostelun määritelmä muuttui oppilasarvioinniksi. Oppilas-arviointi perustui opetussuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Tavoitteet olivat väljät ja jättivät opetuksen tarkemman suunnittelun opettajille. Opetussuunnitelmassa ei mainittu liikunnan arviointia eikä liikunnan arviointikriteerejä osaamiselle. Toinen 1990 – luvun
22
teos Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit vuodelta 1999 oli teetetty tukemaan vuo-den 1994 opetussuunnitelmaa ja tarkentamaan erityisesti arviointikäytänteitä. Liikunnan arvioinnissa painottui eniten osaaminen ja toiminta. Opetussuunnitelman mukaan myös kuntoa ja liikehallintaa mitattiin ja arvioitiin yleisesti käytetyillä mittareilla. Arvioinnilla kuvattiin oppilaan realistista minäkuvaa. Arviointi oli yksilöllistä ja oppilaan kehitysvai-heet sekä edellytykset huomioivaa. Sanallinen arviointi opettajalta oppilaalle mahdollisti yksilöllisesti merkityksellisen ja sisällöltään rikkaamman arviointitiedon välittymisen op-pimisen tueksi. (Opetushallitus 1994, 22, 24-25.)
Oppilasarviointi on muuttunut 1970 – luvun tarkoista oppiaineen tavoitteista kohti laa-jempia määritelmiä. Seuraavaksi tarkempaan tarkasteluun otan tutkimukselleni oleelliset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja 2014.
Liikunnan oppimistavoitteet vuoden 2004 opetussuunnitelmassa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määriteltiin yleiset ja oppiainekoh-taiset arvioinnin tavoitteet (kt. Opetussuunnitelma 2004, 261). Opetussuunnitelman 2004 mukaan liikunnanoppiaineen tarkoituksena oli ”vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysi-seen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys” (Opetushallitus 2004, 248). Tavoitteet määritettiin oppilaan näkökulmasta: oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa vi-rikkeitä harrastaa liikuntaa, oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä uimataidon, harjaantuu itsenäisessä työskentelyssä ja yhteistyötaidoissa ja oppii toimi-maan sovittujen ohjeiden mukaan. Arviointi ohjasi ja kannusti opiskelua ja kuvasi oppi-laan saavuttamia kasvun ja oppimisen tavoitteita. Oppilasarviointi ohjasi oppilasta tiedos-tamaan omaa ajatteluaan, toimintaansa ja ymmärtämään oppimistaan. Tavoitteet olivat eritelty 1-4 ja 5-9 vuosiluokille. (Opetushallitus 2004, 248-249.)
Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan arviointi muodosti kokonaisuuden, jossa oli tärkeää oppilaan kehityksen kannalta saada opettajalta jatkuvaa palautetta. Liikuntatunneilla opettajan tuli antaa rakentavaa ja kannustavaa pa-lautetta, joka tuki myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Oppilasta ohjattiin
ymmärtä-23
mään liikunnan terveellinen merkitys. Opettajan tuli tunnistaa oppilaan vahvuudet ha-vainnoimalla toimintaa ja työskentelyä ja tuli pyrkiä tukemaan niitä opetuksessaan sekä palautteessaan.
Liikunnan oppimistavoitteet vuoden 2014 opetussuunnitelmassa
Nykyinen opetussuunnitelma 2014 jakaa liikunnanopetuksen tavoitteet kolmeen katego-riaan: fyysinen toimintakyky, sosiaalinen toimintakyky ja psyykkinen toimintakyky. Fyy-sinen toimintakyky sisältää oppilaiden kannustavuuden fyysiseen aktiivisuuteen, harjaan-nuttamaan havaintomotorisia taitoja, ohjauksen perusmotorisien taitojen harjaannuttami-seen, arvioimaan ja ylläpitämään fyysisiä ominaisuuksiaan, opettamaan uimataitoa ja huolehtia turvallisesta liikunnasta. Sosiaalinen toimintakyky ohjaa oppilasta työskentele-mään kaikkien kanssa ja sääteletyöskentele-mään tunneilmaisuaan, ohjaamaan oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella ja kantamaan vastuuta oppimistilanteista. Psyykkinen toiminta-kyky kannustaa vastuuseen omasta toiminnasta ja itsenäisestä työskentelystä, huolehti-maan oppilaiden myönteisistä kokemuksista. Opetussuunnitelma 2014 erittelee tavoit-teita luokkien välille 1-2, 3-6 ja 7-9. (Opetushallitus 2014, 274-275.)
Opettajat huolehtivat siitä, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa.
Oman oppimisen edistymisen ja tavoitteiden pohtiminen asetettuihin yleisiin tavoitteisiin on tärkeä osa oppilaan itsearviointitaitojen kehittämiseen. (Opetushallitus 2017.)
Uuteen opetussuunnitelmaan on otettu käyttöön fyysistä toimintakykyä mittaava seuran-tajärjestelmä Move!, joka tuottaa tietoa oppilaan toimintakyvystä ja kannustaa sen kehit-tämiseen. Seurantajärjestelmä on osana koulun terveystarkastuksia 5. ja 8. luokilla.
Move!-mittauksista saatuja tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Lähtökoh-tana Move-projektilla on koululaisen selviytyminen arjen tehtävistä. Liikunnanoppiai-neen opetuksessa valitaan tehtäviä, jotka tukevat fyysistä toimintakykyä, kuten harjaan-nuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. (Opetushallitus 2014, 274-275, 435-436; Opetushallitus 2016.)
24 Oppimistavoitteiden muutosten yhteenveto
Molemmat opetussuunnitelmat pyrkivät vaikuttamaan oppilaiden fyysiseen-, sosiaali-seen- ja psyykkiseen toimintakykyyn. Nykyinen opetussuunnitelma korostaa enemmän oppimista aiemman osaamisen puolesta. Opetussuunnitelmassa 2004 oppiaineen oppi-mistavoitteet olivat eriteltynä oppilaan oppimisen näkökulmasta pienempiin kokonai-suuksiin, kuten oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja, oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja (Opetushallitus 2004, 248). Opetussuunnitelmassa 2014 ta-voitteissa opitaan harjaannuttamaan fyysisiä ominaisuuksia, sosiaalista vuorovaikutusta ja opitaan ponnistelemaan yksin ja muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi (Opetushal-litus 2014, 274, 275, 434). Opetussuunnitelmassa 2004 tavoitteet olivat tehty luokka-as-teille 1-4 ja 5-9, kun opetussuunnitelmassa 2014 tavoitteiden jako on luokille 1-2, 3-6 ja 7-9.
Liikunnan oppilasarviointi ja sen kriteerit vuoden 2004 opetussuunnitelmassa
Opetussuunnitelman mukaan opintojen aikaisen arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kan-nustaa oppilaan opiskelua. Lisäksi oppilaalle annettiin realistista kuvaa oppimisestaan ja kehittymisestään. Oppilaan arviointi opetussuunnitelmassa kohdistui monipuoliseen näyttöön työskentelyn-, käyttäytymisen- ja oppilaan itsearvioinnin alueilla huomioiden olosuhteet ja vuodenajat sekä koulun tarjoamat mahdollisuudet. (Opetushallitus 2004, 248, 262.) Arvioinnin perusteet tuli kertoa etukäteen vanhemmille ja oppilaalle. Arviointi tapahtui sanallisesti, suullisesti tai niiden yhdistelmänä. Arvioinnissa huomioitiin oppi-laan terveydentila ja erityistarpeet. Arvioitavana osa-alueena oli mainittu varustautumi-nen liikuntatunneille. Numeroarvosana kuvasi osaamisen tasoa ja sanallisesti kuvattiin oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta ja päät-töarvioinnin kriteerit määrittivät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka oli arvioinnin pohjana. (Opetushallitus 2004, 148, 262, 275.)
Liikunnan oppilasarvioinnin kriteerit neljännelle luokalle painottivat oppilaan osaamista ja pystymistä: ”hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri
liikuntamuo-25
doissa, osaa juosta, hypätä ja heittää, osaa voimisteluliikkeitä, osaa ilmaista itseään lii-kunnalla ja toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa.” (Ope-tushallitus 2004, 249).
Liikunnan oppilasarvioinnin kriteerit vuoden 2014 opetussuunnitelmassa
Nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Arvioinnin osa-alueet tuke-vat opetussuunnitelman mukaista arviointikulttuurin kehittämistä. (Opetushallitus 2017.) Yhteistyö kotien kanssa kuuluu osana hyvää arviointikulttuuria. Keskusteluissa huolta-jien kanssa käydään läpi koulun tavoitteita ja arviointikäytänteitä, oppilaan edistymistä ja työskentelyä tunneilla. Tarkoituksena on edistää luottamusta ja välittää tietoa oppilaan edistymisestä. (Opetushallitus 2014, 47.)
Opetussuunnitelman mukaan arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta sekä antaa edellytyk-siä itsearviointiin. Arvioinnin tulee olla aina monipuolista ja perustua opetussuunnitel-man tavoitteisiin ja kriteereihin oppiaineen kohdalla. Oppilasarvioinnissa huomioidaan oppilaan ikäkausi ja henkilökohtaiset edellytykset. Monipuolinen arviointi ja palautteen anto ovat keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden tukemiseen. Opetussuunnitelman ar-viointi on vuorovaikutusta oppilaan ja opettajan välillä, jossa oppilaat saavat opintojen alusta alkaen oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa heidän edistymi-sestään ja osaamisestaan. Oppilaita ei verrata toisiin oppilaisiin eikä arviointi kohdistu oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten temperamenttiin. Nykyisen opetus-suunnitelman mukaan arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen ja painopisteenä on oppimista edistävä arviointi. Arvioinnin tehtävänä on kuvata oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoit-teisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. (Opetushallitus 2014, 48-50, 54.)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 liikunnan kriteerit esitellään kou-lun nivelvaiheessa kuudennelle luokalle. Fyysistä toimintakykyä arvioitaessa huomioi-daan työskentely ja yrittäminen, ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa, motoriset perustaidot eri liikuntamuodoissa, fyysisten ominaisuuksien ylläpito, arviointi ja kehittä-minen, uima- ja vesipelastustaidot sekä toiminta liikuntatunneilla sekä uutena kriteerinä
26
havaintomotoriset taidot. Sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa huomioidaan vuorovai-kutus- ja työskentelytaidot ja toiminta yhteisissä oppimistilanteissa. Psyykkistä toiminta-kykyä arvioidaan työskentelytaitojen perusteella ja oppilasta ohjataan pohtimaan koke-muksiaan osana itsearviointia. (Opetushallitus 2014, 276, 437.)
Oppilasarvioinnin muutosten yhteenveto
Liikunnan oppilasarviointi opetussuunnitelmassa 2004 sovellettiin yleisiä arvioinnin oh-jeistuksia (ks. Opetushallitus 2004, 259). Lisäksi opetussuunnitelmassa 2004 mainitaan liikunnan oppilasarvioinnin kriteerit 4. luokan hyvästä osaamisesta ja varustautuminen oli yksi osa-alueista. Molemmissa opetussuunnitelmissa mainitaan liikunnan oppiaineen kohdalla arvioinnista, että olisi huomioitava luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, oppilaan erityistarpeet ym. Uusin opetussuunnitelma 2014 mainitsee myös yleisen arvioinnin ohjeistuksia (kt. Opetushallitus 2014, 47) ja liikunnan oppiainekohtai-sia tarkennukoppiainekohtai-sia esimerkiksi ohjeistuksen palautteen antoon ja tarkennukoppiainekohtai-sia yksilön vah-vuuksien ja kehittymistarpeiden huomioimiseen ja havaintomotoriset taidot on uusi arvi-oitava kriteeri. Opetussuunnitelmassa 2014 ei käytetä kuntotekijöitä osana arviointia. Ny-kyisessä opetussuunnitelmassa 2014 on mainittu myös liikunnan oppiaineen arviointikri-teerit toimintakyvyittäin 6. vuosiluokalle. Taulukossa 1 on mainittu keskeisimmät erot.
Taulukko 1. Liikunnan arviointikriteerit
Opetussuunnitelma 2004 Opetussuunnitelma 2014 Lajitaidot Oppilas osaa voimistelua,
pallo-pelejä, suunnistusta, luistelua, hiihtoa ja uimataitoa
Oppilas kokeilee ja harjoittelee eri lajitaitoja ja tekee oikeita rat-kaisuja eri liikuntatilanteissa Toimintakyky Oppilas osaa ylläpitää, arvioida ja
kehittää toimintakykyään
Oppilas osaa arvioida, harjoittaa fyysisiä ominaisuuksiaan. Fyy-sisiä kunto-ominaisuuksia ei käytetä arvioinnissa.
Muita huomioita Varustautuu tunnille ja huolehtii puhtaudestaan
Oppilas tekee eri liikuntatilan-teissa, kuten leikeissä ja pe-leissä, useimmiten tarkoituksen-mukaisia ratkaisuja.
27
Oppilasarvioinnin päättöarvioinnin kriteerit vuoden 2004 opetussuunnitelmassa
Päättöarvioinnin, opetussuunnitelmassa 2004, tuli olla valtakunnallisesti vertailukel-poista ja tasapuolista. Päättöarvioinnin tehtävänä oli määritellä, miten hyvin oppilas oli opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
Oppilaan osaaminen arvioitiin opetuksen päättöarvioinnin kriteerien pohjalta, jossa oppi-las oli päässyt näyttämään osaamistaan monipuolisesti. (Opetushallitus 2011, 55.) Oppi-las saavutti arvosanan 8, kun hän osoitti keskimäärin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista ja arvosana 5 tuli, kun oppilas pystyi osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. (Opetushallitus 2004, 266)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oli mainittu päättöarvioinnin kriteerit 9.
luokan päätteeksi arvosanalle 8 (kt. Opetushallitus 2004, 250). Kriteerit päättöarvioin-nissa kuvasivat osaamista perustaidoissa ja lajitaidoissa, tekniikoiden hallitsemista ja toi-mimista ryhmässä: ”osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa, osaa voimistelun liikkeitä, hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat, osaa ylläpitää, arvi-oida ja kehittää toimintakykyään, osoittaa yrittämishalua koululiikunnassa ja toimii vas-tuullisesti ja ottaa toiset huomioon.” (Opetushallitus 2004, 250.)
Oppilasarvioinnin päättöarvioinnin kriteerit vuoden 2014 opetussuunnitelmassa
Päättöarvioinnin kriteerit perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 arvosa-nalle kahdeksan on kerrottu, jokaisen oppiaineen kohdalle ja lisäksi arvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan ovat esillä alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheessa. Päättöarviointi määrittää, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän ta-voitteet. Arviointi kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen op-pimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. (Opetushallitus 2014, 53-54.)
Opetussuunnitelmassa 2014 päättöarvioinnin kriteerit ovat jaettu kolmeen kategoriaan:
fyysiseen-, sosiaaliseen- ja psyykkiseen toimintakykyyn. Fyysinen toimintakyky painot-tuu oppilaan työskentelyyn ja yrittämiseen, ratkaisujentekoon erilaisissa liikuntatilan-teissa, motorisiin perustaitoihin ja fyysisten ominaisuuksien arviointiin, ylläpitoon ja ke-hittämiseen. Sosiaalisessa toimintakyvyssä arvioinnin kohteena ovat vuorovaikutus- ja
28
työskentelytaidot sekä toiminta yhteisissä oppimistilanteissa. Psyykkinen toimintakyky kohdistuu työskentelytaitoihin, kuten vastuullisuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn.
(Opetushallitus 2014, 436-437.)
Päättöarvioinnin muutosten yhteenveto
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 molemmat kohdistuvat op-pimäärän päättymiseen ja arvosanan 8 kuvaamiseen. Opetussuunnitelman 2004 mukaan päättöarvioinnissa oli mainittu oppilaan osaaminen, hallitseminen, osoittaminen ja toimi-minen eri liikuntatilanteissa. Opetussuunnitelman 2014 mukaan päättöarvioinnin kriteerit ovat lueteltu kolmessa toimintakyvyssä. Lisäksi päättöarvioinnista on mainittu ohjeistus arvioinnin sijoittumiseen, määrittämiseen ja saavuttamiseen oppiaineen tavoitteiden koh-dalla.