Opettajien käsityksiä uudesta liikunnan opetussuunnitelmasta
Tulosten mukaan opettajat eivät olleet tutustuneet koulussa uuteen opetussuunnitelmaan ja koulutukset liikuntaan olivat vasta tulossa. Osa opettajista oli tutustunut itsenäisesti verkosta saatavan materiaalin avulla aiheeseen. Ennakkotiedot liikunnan arvioinnista aja-teltiin menevän numeroarvioinnista kohti kuvailevampaan ja kannustavampaan
arvioin-49
tia. Lajikeskeisyydestä ollaan siirtymässä kohti ominaisuuksia ja motorisia taitoja. Sosi-aalisia taitoja huomioitaisiin enemmän sekä fyysistä kuntoa ei huomioitaisi vanhan ope-tussuunnitelman mukaan yhtä paljoa.
M2 - mitä ymmärsin liikunnan osalta niin tota että ollaan etenemässä kohti ominaisuuk-sia, mitä oon jo itse pitkää tehny lajivalmennuksessa.
N1 - mie en oo vielä tutustunu siihen. Meille tuli just nyt sitte Wilmaa tai sähköpostiin, että voit käydä tutustumassa ja lukemassa niitä.
N2 - tuodaa enemmän sitä sosiaalisten taitojen ja tän tyyppisten taitojen niinku myöski siihe et otetaa paremmin huomioo.
N5 - mul jäi mielee sieltä et fyysinen kunto niin sellane merkittävä tekijä siin arvioinnissa ja jossaa kohis ainaki luki et ei oteta huomioo.
Opettajien käsityksiä liikunnan oppilasarvioinnin toteutuksesta
Esittelin opettajille liitteen: Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten (Opetushallitus 2014).
Kerroin uusista muutoksista ja keskustelin haastattelijoiden kanssa esiin nousseista kysy-myksistä. Opettajat kokivat fyysiset kunto-ominaisuudet tärkeäksi, vaikka niitä ei jat-kossa arvioida. Kunto voi olla parantamassa liikunnan mielekkyyttä ja sitä olisi syytä ennemmin oppilaille korostaa.
M2 - sitä pitäisi painottaa minusta niin, että kannustaa ennen kaikkea lapsia arvioimaan omaa fyysistä toimintakykyään nimenomaan itsearvioinnin kautta -- kehittämään sitä fyy-sistä toimintakykyä. Se on koko kansanterveyden, kansanterveydellisesti niin valtava ja tärkeä asia.
M3 - kyl se yks osa-alue sais olla kuitenki et jos arvioidaa ja tietyst nää käsitteet et kou-luliikunta on koukou-luliikuntaa et ne ei oo urheilijoita.
50
N4 - täs on semmonen pikkujuttu et matematiikassaki on heikkoja ja hyviä ja niille, jotka saa matikassaki kuutosia et mun on pakko sanoa, että okei, jos sä teet tällä yleisopetus-kirjalla ni sä saat kuutosen, jos sä teet e-yleisopetus-kirjalla sä voit yltää kasiin. Ja lapsi ymmärtää et okei, meit on erilaisia -- niin tää kuntotesti on harmi juttu et monet ihmiset on kokenu niin, koska tietyst ku lukee yleisönosaston kirjotuksia, kuinka on syyllistetty ja sitä ja tätä ja jäin viimiseks ku joukkueita valittiin ja minulle tuli siitä paha mieli.
Esittelin kuntotekijöiden mittauksia koskevan MOVE-testin, jolla on tarkoitus tutkia op-pilaiden kuntotekijöitä terveydellisistä näkökulmista. Opettajat näkivät mittausten olevan kunnon kannalta hyvä asia, mutta testaamisen puuttumista harmiteltiin oppilaiden kan-nustavuuden ja itsetunnon takia. Lisäksi testitulosten päätyminen vanhemmille koettiin hyvänä asiana.
M1 - täs mennää jotenki sellasen lähtökohdista, jolla on jo huono kunto. Näin mä ajatte-len sitä, mut voihan täs olla joku toinen näkökulma, jota mä en keksi.
M2 - haluamme peitellä asioita, että eikö ole parempi, että lapsi itse tietää, että oma fyysinen toimintakyky on heikko, hänellä on mahdollisuus parantaa, hän haluaa sitä pa-rantaa ennen kaikkea.
N2 - ei sen arviointii tarvi vaikuttaa, jotaa kuntotestist tulee mielee, et jonaa vuonna oli semmosii poikaoppilaita, jotka ei jaksanu kolmannel luokal punnertaa kertaakaa -- ni sit ku tehtii seuraavaan kertaa ni punnerruksii tuli 20.
N5 - toihan on ihan hyvä et siit menee tieto vanhemmille, et sillo niille ehkä avautuu silmät et se todellaki on rapakuntoinen se lapsi.
N6 - kyl niitä olis hyvä jossaa oppilailta vaatia, koska sitte ne jotka ei liiku ollenkaa ei joudu edes asettaa itseään semmosii et joutus ponnistelemaa.
Opettajien mukaan opetussuunnitelma sai kritiikkiä, kun päättäjät eivät näe asiaa käytän-nön kannalta ja haasteeksi koettiin uusien tavoitteiden koulutus opettajille. Haastatte-luissa osalle opettajista tuntui vaikealta ymmärtää opetussuunnitelmasta lajien poistumi-nen ja ammattisanaston vaihtumipoistumi-nen, vaikka sisältö tuntui opettajista yhä samalta esimer-kiksi havaintomotoriikan kohdalla.
51
M2 – puumallissa sieltä ylhäältä alaspäin on helppo kirjoitella kaikennäköstä ja heitellä kaikenlaisia ajatuksia, mutta se että miten se loppupeleissä näkyy käytännön liikunnan tun-nilla. – millä eväillä se koulutus tehdään nimenomaan täällä koululla, että se haluttu muu-tos saadaan aikaan.
N6 – että tehdään samoja asioita, mut erilaisista perusteista tai erilaisista arviointi koh-teista.
M3 – havaintomotorisia taitoja sitä jos ajatellaa pelinlukuna ni juurihan se on se mitä palloilulajeissa opettaja seuraa. Ei laske kuinka monta maalia, joku tekee vaan miten se peliäly toimii.
N6 – poistuuko suunnistus ja hiihto lajina, ku niitä lajitaitoja ei tarvi tavallaa opettaa
52 Opettajien käsityksiä arviointikriteereistä
Arviointikriteereiden painopisteitä selvitin tekemälläni prioriteettijanalla, johon aseteltiin opetussuunnitelmissa mainitut liikunnan arvioinnin kriteerit. Ensin tarkastelen samankal-taisia janoja omissa ryhmissään ja lopuksi teen yhteenvedon prioriteettijanoista.
Kolmen opettajan (M2, N2, & N6) prioriteettijanoilla (kuvio 4) yhteisesti korostui sosi-aalinen toimintakyky (reilupeli ja vastuullisuus yhteistoiminnassa & vuorovaikutustaidot ja toiminta). Psyykkistä toimintakykyä (vastuullisuus itsenäisessä toiminnassa) ei koettu niin tärkeäksi kriteeriksi. Fyysisestä toimintakyvystä tärkeiksi nähtiin aktiivinen työsken-tely ja yrittäminen ja prioriteettijanan alimmaisena kriteerinä itseilmaisu ja rytmitaju.
Opettaja M2 koki tärkeimmäksi kriteeriksi fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen ja vä-hiten tärkeäksi itseilmaisun ja rytmitajun lisäksi ratkaisuntekotaidot (havaintomotoriset taidot). Opettajan N6 tärkein kriteeri oli liikunnan ja terveyden välinen ymmärrys ja vii-meisenä kriteerinä oli uinti- ja pelastustaidot.
Kuvio 4. Haastateltavien M2, N2 & N6 prioriteettijanat
53
Neljän opettajan (M3, N3, N4 & N5) prioriteettijanoilla (kuvio 5) tärkeäksi koettiin sosi-aalinen toimintakyky (reilupeli ja vastuullisuus yhteistoiminnassa & vuorovaikutustaidot ja toiminta) ja prioriteettijanan puolenvälin paremmalle puolelle sijoitettiin psyykkinen toimintakyky (vastuullisuus itsenäisessä toiminnassa). Fyysisessä toimintakyvyssä koros-tui liikunnan ja terveyden välinen ymmärrys ja aktiivinen työskentely ja yrittäminen.
Heillä kriteereistä vähiten tärkeiksi laitettiin itseilmaisu ja rytmitaju sekä välineenkäsit-telytaidot. Opettajan N3 tärkein kriteeri oli ratkaisuntekotaidot (havaintomotoriset taidot) ja janan viimeisenä varustautuminen ja hygienia. Opettaja N4 korosti liikunnan ja tervey-den välisen ymmärryksen lisäksi turvallista ja asiallista toimintaa.
Kuvio 5. Haastateltavien M3 & N3-5 prioriteettijanat
54
Kahdella opettajista (M1 & N1) oli hyvin erilaiset prioriteettijanat (kuvio 6) muiden opet-tajien toimintakykyihin verratessa. Opettajalla M1 sosiaalinen toimintakyky oli priori-teettijanan puolenvälinen alemmalla puolella ja psyykkinen toimintakyky nostettiin tär-keäksi kriteeriksi. Fyysisestä toimintakyvystä tärkeimmäksi koettiin tasapaino- ja liikku-mistaidot (motoriset perustaidot) ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen. Prioriteet-tijanan viimeisinä kriteereinä olivat itseilmaisu ja rytmitaju sekä ratkaisuntekotaidot (ha-vaintomotoriset taidot). Opettajan N1 prioriteettijanalla sosiaalinen toimintakyky oli vä-hiten tärkeää ja janan puolenvälin alapuolella oli psyykkinen toimintakyky. Fyysisestä toimintakyvystä tärkeimpinä olivat fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen ja lajitaidot (mm. luistelu, suunnistus). Vähiten tärkeä fyysisen toimintakyvyn kriteeri oli turvallinen ja asiallinen toiminta.
Kuvio 6. Haastateltavien M1 & N1 prioriteettijanat
Yhteenvetona haastattelujen prioriteettijanoista nousi esiin toimintakykyjen välisiä eroa-vaisuuksia (kuvio 7). Fyysisessä toimintakyvyssä moni opettaja koki aktiivisen työsken-telyn ja yrittämisen (ATY) tärkeäksi kriteeriksi liikuntaa arvioitaessa. Toinen tärkeäksi
55
koettu kriteeri oli liikunnan ja terveyden välinen ymmärrys (LTY). Fyysistä toimintaky-kyä koskevissa arvioinnin kriteereissä vähemmän tärkeäksi koettiin välineenkäsittelytai-dot (VT), ratkaisuntekotaivälineenkäsittelytai-dot (RTHT) sekä itseilmaisu ja rytmitaju (IR).
Sosiaalinen toimintakyky, joka muodostui kriteereistä vuorovaikutustaidot ja toiminta (VTT) sekä reilupeli ja vastuullisuus yhteistoiminnassa (RVY), näkyi monelle opettajalle tärkeänä osa-alueena arvioinnissa. Kahdelle opettajista (M1 ja N1) sosiaalisen toiminta-kyvyn kriteerit olivat prioriteettijanan viimeisten joukossa.
Psyykkistä toimintakykyä kuvaava kriteeri, vastuullisuus itsenäisessä toiminnassa (VIT), vaihteli vastaajien prioriteettijanoilla. Haastatelluista puolella pyykkinen toimintakyky oli joukon tärkeäksi koetun puolella ja toiselle puolelle ei niin tärkeä kriteeri liikunnan arvioinnin kannalta.
Kuvio 7. Yhteenveto toimintakyvyistä prioriteettijanoilla (Fyysinen- (vihreä), sosiaalinen- (sininen) ja psyykkinen toimintakyky (punainen))
56