Arviointiin vaikuttavat tekijät
Haastatteluissa selvitettiin opettajien arvioinnin kohteita, joita he painottivat omassa vioinnissaan opetussuunnitelman 2004 mukaan. Kaikki opettajat, joita haastateltiin ar-vioivat liikunnan oppiainetta hyväksytty tai hylätty menetelmällä 1-4 vuosiluokilla ja 5-6 vuosiluokilla numeroasteikolla.
Haastatteluissa tuli ilmi, mitkä asiat vaikuttavat opettajien oppilasarvioinnin toteutuk-seen. Opettajat kokivat liikunnan arviointiin vaikuttavan opettajakoulutuksen, jossa oli pohdittu arviointia koskevia kysymyksiä. Arviointiin oli vaikuttanut lisäksi keskustelu kollegoiden kanssa joko oman koulun sisällä tai sosiaalisessa mediassa.
M1 - kokeneemmilta opettajilta on ollu tää ja sama käytäntöjä on sitte otettu arviointiin ja tietysti aikoinaan myös koulutuskin.
N1 - tietyst opettajilta aina välillä kyselly et miten on tehny tai muuta -- opiskelutoverit, jotka oli silloin eripuolella suomea, välillä kysellää sieltä ja esimerkiks hyvä on faceboo-kin alakoulun aarreaitta yhteisö.
N5 - jonku verran tullu vinkkei kollegoilta et miten he tekee ja et toi vois olla hyvä
Tulosten mukaan liikunnan arviointiin olivat vaikuttaneet oma näkemys liikunnasta ja oma harrastustausta sekä oman kokemuksen myötä hyväksi koetut tavat arvioida.
N2 - ehkä siin on tää oma näkemys liikunnasta ja oma harrastuspohja, jotka varmasti vaikuttaa -- koulutuksessa varmaa tullu jotaa mut lähinnä omist harrastuksista.
42
N3 - varmaa pitkän kokemuksen myötä tää on vähä menny.
Muita liikunnan arviointiin vaikuttavia tekijöitä, joita nousi esiin, olivat oppilaiden asuin-alue ja sosioekologinen asema, oppilaiden kiinnostus liikuntaan ja urheilukisojen sekä urheiluseurojen vaikuttaminen lapsien liikuntatottumuksiin.
M1 – täähän on pientalo aluetta ja vanhemmat ei oo millää tavalla syrjäytyneitä – ja se näkyy semmosena hyvänä tai kohtuullisena sosioekonomisena asemana. – tääl on sekä tyttöjä ja poikia, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta – ollaan koulun kokoon nähden aina koulujen välisissä kisoissa pärjätty – me ollaa niitetty se hyvä sato mitä muut on tehny urheiluseuroissa ja vastaavissa.
Arviointikohteet
Haastattelusta nousi esiin opettajien liikunnan oppilasarvioinnin kohteet, joita voidaan luokitella liikuntakäyttäytymiseen, fyysiseen toimintaan ja sosiaaliseen toimintaan (Tau-lukko 3). Liikuntakäyttäytyminen korostui kaikilla haastateltavilla. Fyysisen toiminnan osa-alueista kaikilla nousi esiin liikuntataidot, jotka korostuivat opettajien arvioinnin te-kijöissä. Sosiaalinen toiminta sai haastatteluissa vähiten huomiota. Kuitenkin sosiaalisuus korostui osalla opettajista. Kaikki opettajat mainitsivat useampia liikunnan arvioinnin kohteita.
TAULUKKO 3. Liikunnan arvioinnin kohteet (n)
Liikuntakäyttäytyminen Fyysinen toiminta Sosiaalinen toiminta
Aktiivisuus (7) Liikuntataidot (9) Sosiaalisuus (2)
Positiivinen asenne (8) Lajitaidot (5) Reilupeli (1) Parhaansa yrittäminen (4) Kuntotekijät (6) Kannustaminen (4)
Varustautuminen (4)
43
Liikuntakäyttäytymisestä opettajat korostivat aktiivisuutta (7), johon rinnastettiin osalli-suus tunneilla ja positiivista asennetta (8), joka sisälsi motivaation liikuntaa kohtaan. Va-rustautumista (4) pidettiin myös tärkeänä sekä parhaansa yrittämistä (4). Kaksi opettajaa arvioi liikuntakäyttäytymistä osana oppilasarviointia.
M1 - liikunnan opetuksesta sitten mulla on ollu oikeestaa pääpaino aktiivisuudessa ja osallisuudessa toki taidotkin ratkasee.
M3 - yleinen aktiivisuus ja se et millä fiiliksellä asioita tehää. – pukeutuminen ja muu et onko asialliset varusteet.
N1 - mulla vaikuttaa paljon tota yrittäminen ja aktiivisuus ja sit toki tulee niitä taitoteki-jöitäki -- mut se että sä yrität ja oot motivoitunu.
N6 - numeroon vaikuttaa tavallaan se kunto, sit tietysti taidot ja asenne. Niihin liittyy tavallaa varusteet.
M2 - 50% numerosta on liikuntakäyttäytymistä, tarkottaa liikuntavarusteet, asennoitumi-nen liikuntaan, tsemppaamiasennoitumi-nen ja parhaansa yrittämiasennoitumi-nen.
Fyysinen toiminta näkyi arvioinnin kohteena ja kahdessa haastattelussa oppilasarviointi lähti lajitaidoista (5) liikkeelle.
N2 - jos numeroarvioinnista puhutaan ni ihan lajeittain oon tehny -- miten on selvinny yleisurheilukaudest, suunnistuskaudest, hiihto, luistelu ja oon niistä, jos on oikee hankala tapaus, ni ihan oon jopa keskiarvon laskenu.
N6 - meil on niinku lajeittain elikkä mä annan esim. palloilusta oman numeron, hiihdosta ja luistelusta oman numeron, voimistelusta oman numeron ja tanssista oman numeron.
Kaikista teen tällee lajeittain, sit lasken siitä keskiarvon.
Liikuntataidot (9) korostui kaikilla opettajilla, mutta ei vaikuta yksinään kenelläkään op-pilasarviointiin.
M1 – pääpaino aktiivisuudessa ja osallisuudessa, toki taidotkin ratkasee.
44
N1 – mulla vaikuttaa paljon tota yrittäminen ja aktiivisuus ja sit toki tulee niitä taitoteki-jöitäki sitte se niinku mut se on mulla pienempi se taitotekijät.
N5 – numeroarvioinnin mukaa ne taidot, innostuksia tunnilla ja fyysinen kunto vaikuttaa arviointiin viel tän opsin mukaa.
Kuntotekijöitä oli arvioitu osana fyysistä toimintaa. Kuntotekijöiden arvioiminen jakoi haastattelun vastauksia, kun kuntoa oli arvioitu erilaisilla menetelmillä ja eri kuntotekijän painotuksilla liikuntaa arvioitaessa. Kuntotekijöitä oli otettu huomioon liikunnan nume-roon urheilutulosten ja kuntotestien kautta. Opettajista seitsemän pitivät kuntotestejä, mutta kaikilla ne eivät vaikuttaneet numeroon tai vaikutti vain positiivisesti.
M1 - oon mä ottanu pituushypyn tuloksia, kuulantyönnön tuloksia, juoksutuloksia muis-tiin ja sitte ollaan kuntotestejä pidetty sisäliikuntakaudella.
M3 - lähinnä yleisurheilussa missä tehää heitto- ja hyppylajeja ja sit on tietyst yleisur-heilukilpailut, missä luonnollisesti mitataa kaikki.
N2 - se kunto nyt varmaa näkyy tietyl osa-alueel, mut – sanotaan, että se on voinu vai-kuttaa positiivisesti johonki numeroo.
N4 - testit on ollu niin kauan käytössä kun minä muistan -- monesti koulutuksissa keskus-teltu et onko se motivoivaa vai ei mut mä oon yhä sitä mieltä et ei siitä oo kukaa rikki menny vaikka siit on numeron liikunnasta saannukki.
Tulosten mukaan kuntotekijöitä oli haastattelun mukaan toteutettu oppilaan oman kehit-tymisen seuraamiseksi eikä liikunnan arvioimiseksi.
N1 - mie en ajattele et jos on hyväs kunnos ni se on siihen numeroo -- mie oon teettäny semmost et se on lapsist kivaa -- et ahaa nyt mä pystyn tekemää vaik 20 kyykkyä vaikkapa minuutissa tai puoles minuutissa, et ne voi seurata sitä ja ehkä motivoituu enemmän yrit-tää.
N2 - kolmosesta ylöspäin yleensä alottanu et siinä vaiheessa et seki on ollu semmone mis pyrkis näkee oman kehittymisen eikä niinkää oppilaille esimerkiks kauheest mainostanu
45
et se vaikuttaa numeroo -- et sen takia oon yrittäny painottaa et omaa kehitystä varten tehää.
Sosiaalinen toiminta nousi esiin neljässä haastattelusta. Sosiaalisuus (2), reilupeli (1) ja kannustaminen (4) liikuntatunnilla mainittiin vain osalla opettajista.
N1 - että on semmoset hyvät, mitkä ne on niiku semmoset fair play kaikessa, elikkä eli niinku ylläpidä sellasta hyvää henkeä siinä ja autat muita ja tsemppaat.
N6 - on sosiaalinen ja hyväksyy kaikki oppilaat -- nii se aktiivisuus ja sosiaalisuus pikkuse vaikuttaa ku on palloilulajeja ni katotko sillee nenänvartta pitkin et miks toi tuli mun joukkueesee.
Liikunnan arviointikäytänteet
Liikuntaa tuli arvioida numerolla opetussuunnitelman 2004 mukaan ja arvosanalla voi olla oppilaan jatkon kannalta merkitys. Oppilasarviointia käsittelevä eroavaisuus oli nu-meron ja sanallisen arvion antamisen välillä. Nunu-meron antamisen kannalla oli kolme opettajaa.
M2 - henkilökohtaisesti olen ollu aina ja olen edelleen sitä mieltä et liikunnan numero pitää antaa ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että sitä ei pitäisi muuttaa sitä järjestelyä -- se on erittäin monelle pojalle se kaikkien tärkein numero -- nostaa sitä itsetuntoa ja fii-listä koulunkäyntiin.
N5 - en tykkää siit kyl yhtää. En yhtää, mut ymmärrän sen kyl et myöhemmäs vaihees sil saattaa olla jatko-opintojen kannalta tosi tärkeeki merkitys.
N6 - jos oppilas on hyvä liikunnassa ni miks ei sille vois sillo tietenki antaa -- mut voihan sitä toki muutenki arvioida.
Liikunnan arvioinnissa koettiin haasteena antaa numeroa havainnoinnin perusteella ja ar-viointia olisi helpompaa toteuttaa sanallisella arviolla tai hyväksytty/hylätty arvioinnilla.
46
M3 - sanallinen arviointi jossain määrin vois olla pääsääntösesti helpompi, mut luulis et seki ois aika karkee se asteikko -- arviointi vois jopa mennä hyväksytty/osallistunu.
N6 - sanallinen vois olla ihan hyvä että kerrottais, se vois vielä parantaa et mikä ei mee hyvin tai.
Opetussuunnitelma oppilasarvioinnissa
Tuloksista nousi esiin opetussuunnitelman erilainen hyödyntämisen arvioitaessa liikun-taa. Kuusi opettajaa kokivat opetussuunnitelman tärkeäksi työkaluksi, jolla liikuntaa tai muita oppiaineita arvioidaan.
M1 - opetussuunnitelma liikunnanopetuksen osalta on sen olonen että sen mukaan käy-dään nää ja nää sekä näitä ja näitä asioita liikunnassa läpi vuosittain.
N1 - alkuvuoden alusta mä aina luen et mitä arvioita ja sit mä niinku suunnittelen sen vuoden liikunnat tavallaa sen mukaa ja sit mä mietin et mikä on se hyvän osaamisen et mihin mie niinku et tulee sit kaikille sama linja.
N4 - on siellä pohjalla. Sen kautta siis sehän on meidän raamattu. Sitähän meidän pitää ehdottomasti käyttää.
N5 - opsia pyrin orjallisesti noudattaa et se olis kaikille tasapuolist ja samanlaista se arviointi sitte.
Opetussuunnitelman vaikutus arviointiin koettiin hyvin vähäiseksi kolmella opettajista ja yksi opettajista koki opetussuunnitelman arvioinnin enemmän lajikohtaiseksi.
M2 - sanotaan ehkäpä et aika pieni ihan rehellisyyden nimissä -- jos halutaan rehellisiä vastauksia ni kylhän se aika minimaalinen on et sielt varmasti katotaa ne pääasiat läpi -- mutta todellisuudessa se on enemmän tätä arjen taitoa ja tietoa.
N3 - ihan suoraa sanottuna ei kyl oo nykysellä opsilla sellasta mitään arviointii vaikut-tavaa roolia -- tavallaa se on niin vanha se opsi tai sitä on lukenu joskus mut sitä ei oo
47
vaa palannu välttämättä viimeaikoina ollenkaa että en muista missä se oma opsi ees tällä hetkellä lojuu.
N6 - siellä on aika lajikohtaisesti annettu et mitä saavuttaa mut vähä ympäripyöreesti kuitenkin et mä yritän ottaa siihe numeroo vaikutuksia jokasesta lajista.
Opettajien kokemukset oppilasarvioinnista
Haastattelussa kysyttiin opettajien tyytyväisyyttä omaan oppilasarviointiin. Arviointi ko-ettiin onnistuneeksi, kun liikunta antaa oppilaalle mielekkäitä kokemuksia ja liikunta siir-tyy koulun ulkopuoliseksi harrastamiseksi. Arvioinnin onnistuneisuus ilmeni myös yhte-näisellä numeroarvioinnilla ja avoimella vuorovaikutuksella oppilaiden ja opettajan vä-lillä.
M1 - oppilas saa niitä liikuntataitoja ja mieltymyksiä, kyllä ja myöskin jos sitte herää vaikka koululiikunnan kautta mielenkiinto johonkin lajiin.
M3 - sillai et jonkunlainen yhteismitallisuus siinä mun mielestä siinä toteutuu kyllä, et suhteessa toisiinsa oppilaiden arvosanat.
N2 - oppilaallakin on mahdollisuus antaa mielipide elikkä sellane vuorovaikutteinen on paras.
Haastattelussa kysyttiin mihin suuntaan opettajat haluaisivat viedä liikunnan arviointia.
Tulosten mukaan numeroarviointi (2) koettiin hyväksi tavaksi arvioida oppilasta, mutta lisäksi annettiin vaihtoehtoja arvioinnin muuttamiseen, kuten sanallinen arvioiminen (5), kokonaisuuksien arvioiminen (1), itsearvioinnin avulla (1), valtakunnalliset kokeet (1) ja hyväksytty/hylätty asteikko (1).
M3 – yhä numerona arvioidaa ni se olis hyvä et siit tehtäs selkeemmäks – et mitkä ois ne asiat et jos se koetaa se mittaaminen ja numeroarviointi tärkeeks.
48
N4 - melkeinpä taito ja taideaineista poistaisin numeroarvioinnin -- se antaa konkreet-tista palautetta. Se ei oo se syy minkä takia minä luopuisin numeroista et joku ottais mie-leensä et sielt tulis 6 tai 7, mut viekö se sitä liikunnan opetusta yhtää mihinkää – ehkä kuitenkin sen laittas hyväksytty/hylätty.
N5 - mie haluisin kokonaa eroo siit numeroarvioinnista, et sit jos joku arviointi pitää olla ni vaikka sanallinen.
Haastattelussa nousi esiin, että arviointikeinoja voisi yhdistellä ja olisi annettava oppi-laalle kehittymiskohteita. Uudenlainen kokonaisuuksien arvioiminen voisi helpottaa op-pilasarviointia. Haasteeksi oppilaiden arvioimiseen koettiin opettajan vähäinen ajan käy-tössä ja resurssien määrä.
M2 - tää on varmaa sellane aika ja resurssikysymys -- enemmänkin tota vois olla jaottelu, numerojaottelu -- eli liikunnan käyttäytyminen, fyysinen toimintakyky ja lajitaidot.
N2 - taito ja taideaineissa tämmösee itsearviointiin. Ehkä ensin itsearviointi ja sit jonkin näköinen opettajan kommentti, mut ei välttämättä tarvis numeroarviointii välttämättä ol-lenkaa alakoulunpuolella.
4.2 Opettajien käsitykset liikunnan oppilasarvioinnista opsin 2014