Aineisto muodostuu kolmen eri koulun opettajien haastatteluista Kouvolan alueella.
Haastattelujen ajankohta oli tammikuu-helmikuu 2016. Opettajat toimivat silloin opetus-suunnitelman 2004 mukaan ja olivat siirtymässä kohti uutta opetussuunnitelmaa 2014, joka otettiin alakouluissa myöhemmin käyttöön elokuussa 2016. Ennen haastatteluja lä-hetin koulujen rehtoreille sähköpostiviestin, jossa toivoin haastatteluihin kouluilta opet-tajia, jotka ovat toimineet useampina vuosina liikuntaa opettavina luokanopettajina. Vies-tissä oli mainittu haastattelun teemat: millaista liikunnan arviointi on opsin 2004 mukaan, millaisia tietoja heillä on liikunnan arvioinnista opsissa 2014 ja miten näet oman liikun-nan arvioinnin muuttuvan uuden opsin myötä. Tutkimukseeni valitsin opettajia harkin-nanvaraisella otannalla. Haastattelemani koulun opettajat ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi haastateltaviksi.
Tutkimuksen kohdejoukon muodosti yhdeksän luokanopettajaa ja opettajien työhistoria sekä liikunnan opetus vaihtelivat kuudesta vuodesta 33 vuoteen asti. Haastattelun aineis-tossa (Taulukko 2) on kolme miesopettajaa, jotka olen merkinnyt lyhenteillä M1-3 ja kuusi naisopettajaa, jotka olen merkinnyt lyhenteillä N1-6.
38
TAULUKKO 2. Kohdejoukko
Haastattelujen tallentamiseen käytin nauhuria ja haastattelujen pituudet vaihtelivat 20 mi-nuutin ja 40 mimi-nuutin välillä. Haastattelin opettajat yksi kerrallaan, eivätkä opettajat tiedä toistensa haastatteluista ja niissä olevista arvioinnin käsityksistä liikunnan oppilasarvi-oinnissa. Opettajien haastattelut toteutin teemahaastattelurungon (liite 1) avulla koulun tiloissa, joko opettajan omassa luokassa tai muussa koulun työskentelytilassa. Haastatte-lut etenivät teemoittain ja pyrin käsittelemään teemaa kysymys kerrallaan. Opettajien vas-tauksista pyrin saamaan perusteluja väitteelle, kuitenkaan heitä johdattelematta. Kaikkien opettajien haastatteluissa teemat pysyivät samoina, mutta tarkentavat kysymykset vaihte-livat haastattelun etenemisen ja keskustelun mukaan. Ennakkotietämys kartoituksen jäl-keen esitin 2014 opsin 6. luokan kriteerit, jonka avulla kerroin uusista muutoksista lii-kunnan arvioinnin osalta. Opettajat kysyivät tarkentavia kysymyksiä muutoksista, joihin vastasin oman tietämykseni pohjalta.
Haastattelun lopulla opettajille toteutin liikunnan arvioinnin kriteereihin liittyvän tehtä-vän, jossa piti asettaa valmiit kriteerit janalle omasta mielestä tärkeimpään järjestykseen.
Kriteereitä käsiteltiin aiemmin liikuntaa arvioitavien kohteiden kautta ja uuden opetus-suunnitelman Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista ku-vaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten. Opettajat saivat kysyä haastatteli-jalta selvennystä, mikäli kokivat jonkin kriteerin vaikeaksi tulkita. Kuviossa 3 on esitelty liikunnan arvioinnin kriteerien jaottelu.
Aineisto Työhistoria Lyhenteet
Opettaja 1 33 vuotta M1
39
Kuvio 3. Liikunnan arvioinnin kriteerien jaottelu
Janalle laitettavat arvioinnin kriteerit muodostin Perusopetuksen opetussuunnitelman pe-rusteiden 2004 ja 2014 mainituista liikunnan arviointikriteereistä. Kun opetussuunnitel-missa puhuttiin samoista arvioitavista kohteista, kriteerit olin laatinut opetussuunnitelman 2014 terminologian mukaisesti. Haastattelussa opettajat laittoivat opetussuunnitelmissa 2004 ja 2014 mainitut liikunnan kriteerit järjestykseen oman prioriteetin mukaan (liite 2).
Kaikista haastattelujen prioriteettijanoista otin kuvan, joita tarkastelen yhteisissä taulu-koissa tulososiossa.
Janalle tulevat kriteerit oli jaettu fyysiseen toimintakykyyn (vihreä, jossa vaaleampi -04 opsista ja tummempi -14 opsista), sosiaaliseen toimintakykyyn (sininen) ja psyykkiseen toimintakykyyn (punainen) opetussuunnitelman 2014 mukaan. Värit eivätkä lyhenteet näkyneet haastateltaville prioriteettijanaa tehdessä. Janalle laitetut kriteerit (liite 3) olivat:
fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen (FOH), aktiivinen työskentely ja yrittäminen (ATY), turvallinen ja asiallinen toiminta (TAT), välineenkäsittelytaidot (VT), ratkaisun-tekotaidot (havaintomotoriset taidot) (RTHT), tasapaino- ja liikkumistaidot (motoriset perustaidot) (TLT), uinti- ja pelastustaidot (UPT), liikunnan ja terveyden välinen ymmär-rys (LTY), varustautuminen ja hygienia (VH), lajitaidot (mm. luistelu, suunnistus) (LT), itseilmaisu ja rytmitaju (IR), vuorovaikutustaidot ja toiminta (VTT), reilupeli ja vastuul-lisuus yhteistoiminnassa (RVY) ja vastuulvastuul-lisuus itsenäisessä toiminnassa (VIT).
40 3.4 Aineiston analyysi
Käytän tutkimuksessani sisällönanalyysiä analyysimenetelmänä. Kyseessä on perusana-lyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen tutkimuksissa (Tuomi & Sarajärvi 2009, 91). Yleisesti sisällönanalyysiä käytetään minkä tahansa kva-litatiivisen tutkimuksen tiedon kokoamiseen tai ymmärtämiseen. Tärkein tehtävä sisäl-lönanalyysillä on usein luoda malleja tai teemoja ilmiöstä. (Patton 2002, 453; Tuomi &
Sarajärvi 2009, 103.) Aineistoa tarkastellaan erittelemällä samankaltaisuuksia ja eroavai-suuksia. Tutkimuksen aineistosta muodostetaan tiivistettyjä ilmiötä kuvauksista ja yhdis-tämään tulokset laajempaan kontekstiin. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Haastatteluista nauhoittamani aineistot kirjoitin erillisille tiedostoille ja nimesin ne haas-tattelujen mukaan M1-N6. Kun olin saanut kaikki haastattelut kirjoitettua litteroimalla eli äänitallenteet purettua tiedostoille, aloin koota teemoittain kysymyksiin olevia vastauksia uudelle tiedostolle (liite 4). Kokoamisen jälkeen etsin haastatteluista yhteisiä teemoja ja toistuvia kriteerejä, jotka tiivistin haastattelukysymyksittäin (liite 5). Saadut teemat ko-kosin tutkimuskysymysten alle ja löytyvät tuloksista tutkimuskysymyksittäin.
41
4 TULOKSET
4.1 Opettajien käsitykset liikunnan oppilasarvioinnista opsin 2004 mu-kaan
Arviointiin vaikuttavat tekijät
Haastatteluissa selvitettiin opettajien arvioinnin kohteita, joita he painottivat omassa vioinnissaan opetussuunnitelman 2004 mukaan. Kaikki opettajat, joita haastateltiin ar-vioivat liikunnan oppiainetta hyväksytty tai hylätty menetelmällä 1-4 vuosiluokilla ja 5-6 vuosiluokilla numeroasteikolla.
Haastatteluissa tuli ilmi, mitkä asiat vaikuttavat opettajien oppilasarvioinnin toteutuk-seen. Opettajat kokivat liikunnan arviointiin vaikuttavan opettajakoulutuksen, jossa oli pohdittu arviointia koskevia kysymyksiä. Arviointiin oli vaikuttanut lisäksi keskustelu kollegoiden kanssa joko oman koulun sisällä tai sosiaalisessa mediassa.
M1 - kokeneemmilta opettajilta on ollu tää ja sama käytäntöjä on sitte otettu arviointiin ja tietysti aikoinaan myös koulutuskin.
N1 - tietyst opettajilta aina välillä kyselly et miten on tehny tai muuta -- opiskelutoverit, jotka oli silloin eripuolella suomea, välillä kysellää sieltä ja esimerkiks hyvä on faceboo-kin alakoulun aarreaitta yhteisö.
N5 - jonku verran tullu vinkkei kollegoilta et miten he tekee ja et toi vois olla hyvä
Tulosten mukaan liikunnan arviointiin olivat vaikuttaneet oma näkemys liikunnasta ja oma harrastustausta sekä oman kokemuksen myötä hyväksi koetut tavat arvioida.
N2 - ehkä siin on tää oma näkemys liikunnasta ja oma harrastuspohja, jotka varmasti vaikuttaa -- koulutuksessa varmaa tullu jotaa mut lähinnä omist harrastuksista.
42
N3 - varmaa pitkän kokemuksen myötä tää on vähä menny.
Muita liikunnan arviointiin vaikuttavia tekijöitä, joita nousi esiin, olivat oppilaiden asuin-alue ja sosioekologinen asema, oppilaiden kiinnostus liikuntaan ja urheilukisojen sekä urheiluseurojen vaikuttaminen lapsien liikuntatottumuksiin.
M1 – täähän on pientalo aluetta ja vanhemmat ei oo millää tavalla syrjäytyneitä – ja se näkyy semmosena hyvänä tai kohtuullisena sosioekonomisena asemana. – tääl on sekä tyttöjä ja poikia, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta – ollaan koulun kokoon nähden aina koulujen välisissä kisoissa pärjätty – me ollaa niitetty se hyvä sato mitä muut on tehny urheiluseuroissa ja vastaavissa.
Arviointikohteet
Haastattelusta nousi esiin opettajien liikunnan oppilasarvioinnin kohteet, joita voidaan luokitella liikuntakäyttäytymiseen, fyysiseen toimintaan ja sosiaaliseen toimintaan (Tau-lukko 3). Liikuntakäyttäytyminen korostui kaikilla haastateltavilla. Fyysisen toiminnan osa-alueista kaikilla nousi esiin liikuntataidot, jotka korostuivat opettajien arvioinnin te-kijöissä. Sosiaalinen toiminta sai haastatteluissa vähiten huomiota. Kuitenkin sosiaalisuus korostui osalla opettajista. Kaikki opettajat mainitsivat useampia liikunnan arvioinnin kohteita.
TAULUKKO 3. Liikunnan arvioinnin kohteet (n)
Liikuntakäyttäytyminen Fyysinen toiminta Sosiaalinen toiminta
Aktiivisuus (7) Liikuntataidot (9) Sosiaalisuus (2)
Positiivinen asenne (8) Lajitaidot (5) Reilupeli (1) Parhaansa yrittäminen (4) Kuntotekijät (6) Kannustaminen (4)
Varustautuminen (4)
43
Liikuntakäyttäytymisestä opettajat korostivat aktiivisuutta (7), johon rinnastettiin osalli-suus tunneilla ja positiivista asennetta (8), joka sisälsi motivaation liikuntaa kohtaan. Va-rustautumista (4) pidettiin myös tärkeänä sekä parhaansa yrittämistä (4). Kaksi opettajaa arvioi liikuntakäyttäytymistä osana oppilasarviointia.
M1 - liikunnan opetuksesta sitten mulla on ollu oikeestaa pääpaino aktiivisuudessa ja osallisuudessa toki taidotkin ratkasee.
M3 - yleinen aktiivisuus ja se et millä fiiliksellä asioita tehää. – pukeutuminen ja muu et onko asialliset varusteet.
N1 - mulla vaikuttaa paljon tota yrittäminen ja aktiivisuus ja sit toki tulee niitä taitoteki-jöitäki -- mut se että sä yrität ja oot motivoitunu.
N6 - numeroon vaikuttaa tavallaan se kunto, sit tietysti taidot ja asenne. Niihin liittyy tavallaa varusteet.
M2 - 50% numerosta on liikuntakäyttäytymistä, tarkottaa liikuntavarusteet, asennoitumi-nen liikuntaan, tsemppaamiasennoitumi-nen ja parhaansa yrittämiasennoitumi-nen.
Fyysinen toiminta näkyi arvioinnin kohteena ja kahdessa haastattelussa oppilasarviointi lähti lajitaidoista (5) liikkeelle.
N2 - jos numeroarvioinnista puhutaan ni ihan lajeittain oon tehny -- miten on selvinny yleisurheilukaudest, suunnistuskaudest, hiihto, luistelu ja oon niistä, jos on oikee hankala tapaus, ni ihan oon jopa keskiarvon laskenu.
N6 - meil on niinku lajeittain elikkä mä annan esim. palloilusta oman numeron, hiihdosta ja luistelusta oman numeron, voimistelusta oman numeron ja tanssista oman numeron.
Kaikista teen tällee lajeittain, sit lasken siitä keskiarvon.
Liikuntataidot (9) korostui kaikilla opettajilla, mutta ei vaikuta yksinään kenelläkään op-pilasarviointiin.
M1 – pääpaino aktiivisuudessa ja osallisuudessa, toki taidotkin ratkasee.
44
N1 – mulla vaikuttaa paljon tota yrittäminen ja aktiivisuus ja sit toki tulee niitä taitoteki-jöitäki sitte se niinku mut se on mulla pienempi se taitotekijät.
N5 – numeroarvioinnin mukaa ne taidot, innostuksia tunnilla ja fyysinen kunto vaikuttaa arviointiin viel tän opsin mukaa.
Kuntotekijöitä oli arvioitu osana fyysistä toimintaa. Kuntotekijöiden arvioiminen jakoi haastattelun vastauksia, kun kuntoa oli arvioitu erilaisilla menetelmillä ja eri kuntotekijän painotuksilla liikuntaa arvioitaessa. Kuntotekijöitä oli otettu huomioon liikunnan nume-roon urheilutulosten ja kuntotestien kautta. Opettajista seitsemän pitivät kuntotestejä, mutta kaikilla ne eivät vaikuttaneet numeroon tai vaikutti vain positiivisesti.
M1 - oon mä ottanu pituushypyn tuloksia, kuulantyönnön tuloksia, juoksutuloksia muis-tiin ja sitte ollaan kuntotestejä pidetty sisäliikuntakaudella.
M3 - lähinnä yleisurheilussa missä tehää heitto- ja hyppylajeja ja sit on tietyst yleisur-heilukilpailut, missä luonnollisesti mitataa kaikki.
N2 - se kunto nyt varmaa näkyy tietyl osa-alueel, mut – sanotaan, että se on voinu vai-kuttaa positiivisesti johonki numeroo.
N4 - testit on ollu niin kauan käytössä kun minä muistan -- monesti koulutuksissa keskus-teltu et onko se motivoivaa vai ei mut mä oon yhä sitä mieltä et ei siitä oo kukaa rikki menny vaikka siit on numeron liikunnasta saannukki.
Tulosten mukaan kuntotekijöitä oli haastattelun mukaan toteutettu oppilaan oman kehit-tymisen seuraamiseksi eikä liikunnan arvioimiseksi.
N1 - mie en ajattele et jos on hyväs kunnos ni se on siihen numeroo -- mie oon teettäny semmost et se on lapsist kivaa -- et ahaa nyt mä pystyn tekemää vaik 20 kyykkyä vaikkapa minuutissa tai puoles minuutissa, et ne voi seurata sitä ja ehkä motivoituu enemmän yrit-tää.
N2 - kolmosesta ylöspäin yleensä alottanu et siinä vaiheessa et seki on ollu semmone mis pyrkis näkee oman kehittymisen eikä niinkää oppilaille esimerkiks kauheest mainostanu
45
et se vaikuttaa numeroo -- et sen takia oon yrittäny painottaa et omaa kehitystä varten tehää.
Sosiaalinen toiminta nousi esiin neljässä haastattelusta. Sosiaalisuus (2), reilupeli (1) ja kannustaminen (4) liikuntatunnilla mainittiin vain osalla opettajista.
N1 - että on semmoset hyvät, mitkä ne on niiku semmoset fair play kaikessa, elikkä eli niinku ylläpidä sellasta hyvää henkeä siinä ja autat muita ja tsemppaat.
N6 - on sosiaalinen ja hyväksyy kaikki oppilaat -- nii se aktiivisuus ja sosiaalisuus pikkuse vaikuttaa ku on palloilulajeja ni katotko sillee nenänvartta pitkin et miks toi tuli mun joukkueesee.
Liikunnan arviointikäytänteet
Liikuntaa tuli arvioida numerolla opetussuunnitelman 2004 mukaan ja arvosanalla voi olla oppilaan jatkon kannalta merkitys. Oppilasarviointia käsittelevä eroavaisuus oli nu-meron ja sanallisen arvion antamisen välillä. Nunu-meron antamisen kannalla oli kolme opettajaa.
M2 - henkilökohtaisesti olen ollu aina ja olen edelleen sitä mieltä et liikunnan numero pitää antaa ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että sitä ei pitäisi muuttaa sitä järjestelyä -- se on erittäin monelle pojalle se kaikkien tärkein numero -- nostaa sitä itsetuntoa ja fii-listä koulunkäyntiin.
N5 - en tykkää siit kyl yhtää. En yhtää, mut ymmärrän sen kyl et myöhemmäs vaihees sil saattaa olla jatko-opintojen kannalta tosi tärkeeki merkitys.
N6 - jos oppilas on hyvä liikunnassa ni miks ei sille vois sillo tietenki antaa -- mut voihan sitä toki muutenki arvioida.
Liikunnan arvioinnissa koettiin haasteena antaa numeroa havainnoinnin perusteella ja ar-viointia olisi helpompaa toteuttaa sanallisella arviolla tai hyväksytty/hylätty arvioinnilla.
46
M3 - sanallinen arviointi jossain määrin vois olla pääsääntösesti helpompi, mut luulis et seki ois aika karkee se asteikko -- arviointi vois jopa mennä hyväksytty/osallistunu.
N6 - sanallinen vois olla ihan hyvä että kerrottais, se vois vielä parantaa et mikä ei mee hyvin tai.
Opetussuunnitelma oppilasarvioinnissa
Tuloksista nousi esiin opetussuunnitelman erilainen hyödyntämisen arvioitaessa liikun-taa. Kuusi opettajaa kokivat opetussuunnitelman tärkeäksi työkaluksi, jolla liikuntaa tai muita oppiaineita arvioidaan.
M1 - opetussuunnitelma liikunnanopetuksen osalta on sen olonen että sen mukaan käy-dään nää ja nää sekä näitä ja näitä asioita liikunnassa läpi vuosittain.
N1 - alkuvuoden alusta mä aina luen et mitä arvioita ja sit mä niinku suunnittelen sen vuoden liikunnat tavallaa sen mukaa ja sit mä mietin et mikä on se hyvän osaamisen et mihin mie niinku et tulee sit kaikille sama linja.
N4 - on siellä pohjalla. Sen kautta siis sehän on meidän raamattu. Sitähän meidän pitää ehdottomasti käyttää.
N5 - opsia pyrin orjallisesti noudattaa et se olis kaikille tasapuolist ja samanlaista se arviointi sitte.
Opetussuunnitelman vaikutus arviointiin koettiin hyvin vähäiseksi kolmella opettajista ja yksi opettajista koki opetussuunnitelman arvioinnin enemmän lajikohtaiseksi.
M2 - sanotaan ehkäpä et aika pieni ihan rehellisyyden nimissä -- jos halutaan rehellisiä vastauksia ni kylhän se aika minimaalinen on et sielt varmasti katotaa ne pääasiat läpi -- mutta todellisuudessa se on enemmän tätä arjen taitoa ja tietoa.
N3 - ihan suoraa sanottuna ei kyl oo nykysellä opsilla sellasta mitään arviointii vaikut-tavaa roolia -- tavallaa se on niin vanha se opsi tai sitä on lukenu joskus mut sitä ei oo
47
vaa palannu välttämättä viimeaikoina ollenkaa että en muista missä se oma opsi ees tällä hetkellä lojuu.
N6 - siellä on aika lajikohtaisesti annettu et mitä saavuttaa mut vähä ympäripyöreesti kuitenkin et mä yritän ottaa siihe numeroo vaikutuksia jokasesta lajista.
Opettajien kokemukset oppilasarvioinnista
Haastattelussa kysyttiin opettajien tyytyväisyyttä omaan oppilasarviointiin. Arviointi ko-ettiin onnistuneeksi, kun liikunta antaa oppilaalle mielekkäitä kokemuksia ja liikunta siir-tyy koulun ulkopuoliseksi harrastamiseksi. Arvioinnin onnistuneisuus ilmeni myös yhte-näisellä numeroarvioinnilla ja avoimella vuorovaikutuksella oppilaiden ja opettajan vä-lillä.
M1 - oppilas saa niitä liikuntataitoja ja mieltymyksiä, kyllä ja myöskin jos sitte herää vaikka koululiikunnan kautta mielenkiinto johonkin lajiin.
M3 - sillai et jonkunlainen yhteismitallisuus siinä mun mielestä siinä toteutuu kyllä, et suhteessa toisiinsa oppilaiden arvosanat.
N2 - oppilaallakin on mahdollisuus antaa mielipide elikkä sellane vuorovaikutteinen on paras.
Haastattelussa kysyttiin mihin suuntaan opettajat haluaisivat viedä liikunnan arviointia.
Tulosten mukaan numeroarviointi (2) koettiin hyväksi tavaksi arvioida oppilasta, mutta lisäksi annettiin vaihtoehtoja arvioinnin muuttamiseen, kuten sanallinen arvioiminen (5), kokonaisuuksien arvioiminen (1), itsearvioinnin avulla (1), valtakunnalliset kokeet (1) ja hyväksytty/hylätty asteikko (1).
M3 – yhä numerona arvioidaa ni se olis hyvä et siit tehtäs selkeemmäks – et mitkä ois ne asiat et jos se koetaa se mittaaminen ja numeroarviointi tärkeeks.
48
N4 - melkeinpä taito ja taideaineista poistaisin numeroarvioinnin -- se antaa konkreet-tista palautetta. Se ei oo se syy minkä takia minä luopuisin numeroista et joku ottais mie-leensä et sielt tulis 6 tai 7, mut viekö se sitä liikunnan opetusta yhtää mihinkää – ehkä kuitenkin sen laittas hyväksytty/hylätty.
N5 - mie haluisin kokonaa eroo siit numeroarvioinnista, et sit jos joku arviointi pitää olla ni vaikka sanallinen.
Haastattelussa nousi esiin, että arviointikeinoja voisi yhdistellä ja olisi annettava oppi-laalle kehittymiskohteita. Uudenlainen kokonaisuuksien arvioiminen voisi helpottaa op-pilasarviointia. Haasteeksi oppilaiden arvioimiseen koettiin opettajan vähäinen ajan käy-tössä ja resurssien määrä.
M2 - tää on varmaa sellane aika ja resurssikysymys -- enemmänkin tota vois olla jaottelu, numerojaottelu -- eli liikunnan käyttäytyminen, fyysinen toimintakyky ja lajitaidot.
N2 - taito ja taideaineissa tämmösee itsearviointiin. Ehkä ensin itsearviointi ja sit jonkin näköinen opettajan kommentti, mut ei välttämättä tarvis numeroarviointii välttämättä ol-lenkaa alakoulunpuolella.
4.2 Opettajien käsitykset liikunnan oppilasarvioinnista opsin 2014 mukaan
Opettajien käsityksiä uudesta liikunnan opetussuunnitelmasta
Tulosten mukaan opettajat eivät olleet tutustuneet koulussa uuteen opetussuunnitelmaan ja koulutukset liikuntaan olivat vasta tulossa. Osa opettajista oli tutustunut itsenäisesti verkosta saatavan materiaalin avulla aiheeseen. Ennakkotiedot liikunnan arvioinnista aja-teltiin menevän numeroarvioinnista kohti kuvailevampaan ja kannustavampaan
arvioin-49
tia. Lajikeskeisyydestä ollaan siirtymässä kohti ominaisuuksia ja motorisia taitoja. Sosi-aalisia taitoja huomioitaisiin enemmän sekä fyysistä kuntoa ei huomioitaisi vanhan ope-tussuunnitelman mukaan yhtä paljoa.
M2 - mitä ymmärsin liikunnan osalta niin tota että ollaan etenemässä kohti ominaisuuk-sia, mitä oon jo itse pitkää tehny lajivalmennuksessa.
N1 - mie en oo vielä tutustunu siihen. Meille tuli just nyt sitte Wilmaa tai sähköpostiin, että voit käydä tutustumassa ja lukemassa niitä.
N2 - tuodaa enemmän sitä sosiaalisten taitojen ja tän tyyppisten taitojen niinku myöski siihe et otetaa paremmin huomioo.
N5 - mul jäi mielee sieltä et fyysinen kunto niin sellane merkittävä tekijä siin arvioinnissa ja jossaa kohis ainaki luki et ei oteta huomioo.
Opettajien käsityksiä liikunnan oppilasarvioinnin toteutuksesta
Esittelin opettajille liitteen: Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten (Opetushallitus 2014).
Kerroin uusista muutoksista ja keskustelin haastattelijoiden kanssa esiin nousseista kysy-myksistä. Opettajat kokivat fyysiset kunto-ominaisuudet tärkeäksi, vaikka niitä ei jat-kossa arvioida. Kunto voi olla parantamassa liikunnan mielekkyyttä ja sitä olisi syytä ennemmin oppilaille korostaa.
M2 - sitä pitäisi painottaa minusta niin, että kannustaa ennen kaikkea lapsia arvioimaan omaa fyysistä toimintakykyään nimenomaan itsearvioinnin kautta -- kehittämään sitä fyy-sistä toimintakykyä. Se on koko kansanterveyden, kansanterveydellisesti niin valtava ja tärkeä asia.
M3 - kyl se yks osa-alue sais olla kuitenki et jos arvioidaa ja tietyst nää käsitteet et kou-luliikunta on koukou-luliikuntaa et ne ei oo urheilijoita.
50
N4 - täs on semmonen pikkujuttu et matematiikassaki on heikkoja ja hyviä ja niille, jotka saa matikassaki kuutosia et mun on pakko sanoa, että okei, jos sä teet tällä yleisopetus-kirjalla ni sä saat kuutosen, jos sä teet e-yleisopetus-kirjalla sä voit yltää kasiin. Ja lapsi ymmärtää et okei, meit on erilaisia -- niin tää kuntotesti on harmi juttu et monet ihmiset on kokenu niin, koska tietyst ku lukee yleisönosaston kirjotuksia, kuinka on syyllistetty ja sitä ja tätä ja jäin viimiseks ku joukkueita valittiin ja minulle tuli siitä paha mieli.
Esittelin kuntotekijöiden mittauksia koskevan MOVE-testin, jolla on tarkoitus tutkia op-pilaiden kuntotekijöitä terveydellisistä näkökulmista. Opettajat näkivät mittausten olevan kunnon kannalta hyvä asia, mutta testaamisen puuttumista harmiteltiin oppilaiden kan-nustavuuden ja itsetunnon takia. Lisäksi testitulosten päätyminen vanhemmille koettiin hyvänä asiana.
M1 - täs mennää jotenki sellasen lähtökohdista, jolla on jo huono kunto. Näin mä ajatte-len sitä, mut voihan täs olla joku toinen näkökulma, jota mä en keksi.
M2 - haluamme peitellä asioita, että eikö ole parempi, että lapsi itse tietää, että oma fyysinen toimintakyky on heikko, hänellä on mahdollisuus parantaa, hän haluaa sitä pa-rantaa ennen kaikkea.
N2 - ei sen arviointii tarvi vaikuttaa, jotaa kuntotestist tulee mielee, et jonaa vuonna oli semmosii poikaoppilaita, jotka ei jaksanu kolmannel luokal punnertaa kertaakaa -- ni sit ku tehtii seuraavaan kertaa ni punnerruksii tuli 20.
N5 - toihan on ihan hyvä et siit menee tieto vanhemmille, et sillo niille ehkä avautuu silmät et se todellaki on rapakuntoinen se lapsi.
N6 - kyl niitä olis hyvä jossaa oppilailta vaatia, koska sitte ne jotka ei liiku ollenkaa ei joudu edes asettaa itseään semmosii et joutus ponnistelemaa.
Opettajien mukaan opetussuunnitelma sai kritiikkiä, kun päättäjät eivät näe asiaa käytän-nön kannalta ja haasteeksi koettiin uusien tavoitteiden koulutus opettajille. Haastatte-luissa osalle opettajista tuntui vaikealta ymmärtää opetussuunnitelmasta lajien poistumi-nen ja ammattisanaston vaihtumipoistumi-nen, vaikka sisältö tuntui opettajista yhä samalta esimer-kiksi havaintomotoriikan kohdalla.
51
M2 – puumallissa sieltä ylhäältä alaspäin on helppo kirjoitella kaikennäköstä ja heitellä kaikenlaisia ajatuksia, mutta se että miten se loppupeleissä näkyy käytännön liikunnan tun-nilla. – millä eväillä se koulutus tehdään nimenomaan täällä koululla, että se haluttu muu-tos saadaan aikaan.
N6 – että tehdään samoja asioita, mut erilaisista perusteista tai erilaisista arviointi koh-teista.
M3 – havaintomotorisia taitoja sitä jos ajatellaa pelinlukuna ni juurihan se on se mitä palloilulajeissa opettaja seuraa. Ei laske kuinka monta maalia, joku tekee vaan miten se peliäly toimii.
N6 – poistuuko suunnistus ja hiihto lajina, ku niitä lajitaitoja ei tarvi tavallaa opettaa
52 Opettajien käsityksiä arviointikriteereistä
Arviointikriteereiden painopisteitä selvitin tekemälläni prioriteettijanalla, johon aseteltiin opetussuunnitelmissa mainitut liikunnan arvioinnin kriteerit. Ensin tarkastelen samankal-taisia janoja omissa ryhmissään ja lopuksi teen yhteenvedon prioriteettijanoista.
Kolmen opettajan (M2, N2, & N6) prioriteettijanoilla (kuvio 4) yhteisesti korostui sosi-aalinen toimintakyky (reilupeli ja vastuullisuus yhteistoiminnassa & vuorovaikutustaidot ja toiminta). Psyykkistä toimintakykyä (vastuullisuus itsenäisessä toiminnassa) ei koettu niin tärkeäksi kriteeriksi. Fyysisestä toimintakyvystä tärkeiksi nähtiin aktiivinen työsken-tely ja yrittäminen ja prioriteettijanan alimmaisena kriteerinä itseilmaisu ja rytmitaju.
Opettaja M2 koki tärkeimmäksi kriteeriksi fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen ja vä-hiten tärkeäksi itseilmaisun ja rytmitajun lisäksi ratkaisuntekotaidot (havaintomotoriset taidot). Opettajan N6 tärkein kriteeri oli liikunnan ja terveyden välinen ymmärrys ja vii-meisenä kriteerinä oli uinti- ja pelastustaidot.
Kuvio 4. Haastateltavien M2, N2 & N6 prioriteettijanat
53
Neljän opettajan (M3, N3, N4 & N5) prioriteettijanoilla (kuvio 5) tärkeäksi koettiin sosi-aalinen toimintakyky (reilupeli ja vastuullisuus yhteistoiminnassa & vuorovaikutustaidot ja toiminta) ja prioriteettijanan puolenvälin paremmalle puolelle sijoitettiin psyykkinen toimintakyky (vastuullisuus itsenäisessä toiminnassa). Fyysisessä toimintakyvyssä koros-tui liikunnan ja terveyden välinen ymmärrys ja aktiivinen työskentely ja yrittäminen.
Heillä kriteereistä vähiten tärkeiksi laitettiin itseilmaisu ja rytmitaju sekä välineenkäsit-telytaidot. Opettajan N3 tärkein kriteeri oli ratkaisuntekotaidot (havaintomotoriset taidot) ja janan viimeisenä varustautuminen ja hygienia. Opettaja N4 korosti liikunnan ja
Heillä kriteereistä vähiten tärkeiksi laitettiin itseilmaisu ja rytmitaju sekä välineenkäsit-telytaidot. Opettajan N3 tärkein kriteeri oli ratkaisuntekotaidot (havaintomotoriset taidot) ja janan viimeisenä varustautuminen ja hygienia. Opettaja N4 korosti liikunnan ja