Opettajien aikomukset toiminnanohjauksen menetelmien käyttöön

Vertailimme suunnitellun käyttäytymisen teoriaan (Ajzen, 1991) pohjautuen opettajien toimin-nanohjauksen menetelmien käytön asenteita (ATT), subjektiivisia normeja (SN), pystyvyysus-komusta (SE), resursseja (RE), ja aikomuksia (BI). Kuviossa 3 on esitetty näiden summamuut-tujien keskiarvoja ja keskihajontoja. Tuloksen perusteella suurimmat keskiarvot ovat ATT-summamuuttujalla (ka = 4,98, kh = 0,74) ja PE-ATT-summamuuttujalla (ka = 4,98, kh = 0,76). Opet-tajien asenteet toiminnanohjauksen menetelmien käyttöä kohtaan ovat siis myönteisiä, ja opet-tajat pitävät menetelmien käyttöä työsuoritustaan parantavana tekijänä. Pienin keskiarvo on RE-summamuuttujalla (ka = 3,56, kh = 0,91), joka kuvaa opettajien käytössä olevia resursseja.

KUVIO 3. Opettajien aikomukset -summamuuttujien keskiarvot

Seuraavaksi tarkastelimme toiminnanohjauksen käyttöä ammattialoittain. Taulukossa 28 on esitelty summamuuttujien keskiarvojen ja keskihajontojen jakautumista ammattialoittain.

0 1 2 3 4 5 6

ATT SE SN RE BI PE

Aikomusmuuttujien keskiarvot

TAULUKKO 28. Summamuuttujien keskiarvot ja keskihajonnat ammattialoittain Huom., LO Luokanopettaja, ERLO Erityisopettaja, LEO Laaja-alainen erityisopettaja, AO Aineenopettaja, ka kes-kiarvo, kh keskihajonta.

Erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien keskiarvot ovat jokaisen summamuut-tujan kohdalla korkeammat kuin luokanopettajilla tai aineenopettajilla. Asenteiden keskiarvot ovat erityisluokanopettajien (ka = 5,15, kh = 0,52) ja laaja-alaisten erityisopettajien (ka = 5,24, kh = 0,69) korkeimmat. Taulukon matalimmat keskiarvot ovat luokanopettajien Resurssien (ka

= 3,18, kh = 0,98) ja Subjektiiviset normien kohdalla (ka = 3,54, kh = 1,11), sekä aineenopetta-jien Resurssien (ka = 3,21, kh = 0,67) ja Subjektiivisten normien kohdalla (ka = 3,67, kh = 0,79).

Summamuuttujille tehtiin Kruskal-Wallisin testi (liite 10, taulukko 4) ryhmittelevän muuttujan ollessa ammattiala. Tilastollisesti merkitseviä eroja ammattialojen välillä löydettiin Asenteet, Pystyvyysuskomus-, Resurssit- ja Aikomukset-summamuuttujien kohdalla. Mann-Whitneyn U-testillä vertailtiin jokaista ammattialaa toisiinsa selvittääkseen minkä alojen välillä merkitse-vät erot ovat.

Taulukossa 29 on esitetty toiminnanohjauksen käytön asenteiden keskiarvojen tilastollisesti merkitsevät erot ammattialoittain. Tilastollisesti merkitsevät erot löytyivät luokanopettajan (ka

= 4,66, kh = 0,92) ja erityisluokanopettajan (ka = 5,15, kh = 0,52) välillä (U = 733,000, p = .009), luokanopettajan (ka = 4,66, kh = 0,92) ja laaja-alaisen erityisopettajan (ka = 5,24, kh = 0,69) väliltä (U = 278,000, p = .009), erityisluokanopettajan (ka = 5,15, kh = 0,52) ja aineen-opettajan (ka = 4,69, kh = 0,49) väliltä (U = 140,000, p = .003) sekä laaja-alaisen erityisopetta-jan (ka = 5,24, kh = 0,69) ja aineenopettajan (ka = 4,69, kh = 0,49) väliltä (U = 64,500, p = .015). Erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien asenteet toiminnanohjauksen menetelmiä kohtaan ovat siis myönteisemmät kuin luokanopettajien ja aineenopettajien.

TAULUKKO 29. Opettajien asenteiden erot ammattialoittain Mann-Whitneyn U-testillä

LO ERLO LEO

Luokanopettaja (LO)

Erityisluokanopettaja (ERLO) .009

Laaja-alainen erityisopettaja (LEO) .009 .197

Aineenopettaja (AO) .851 .003 .015

Huom., taulukon arvot kuvaavat eri opettajaryhmien aikomuseroja eri opettaja-aloittain merkitsevyystasolla (p)

Taulukossa 30 on esitetty opettajien minäpystyvyyden toiminnanohjaukseen erojen tilastollinen merkitsevyys ammattialoittain. Tilastollisesti merkitsevät erot löytyivät luokanopettajan (ka = 4,00, kh = 1,11) ja erityisluokanopettajan (ka = 4,55, kh = 0,70) välillä (U = 756,500, p = .015) sekä erityisluokanopettajan (ka = 4,55, kh = 0,70) ja aineenopettajan (ka = 3,77, kh = 1,06) välillä (U = 183,000, p = .030). Erityisluokanopettajien pystyvyysuskomus oli siis korkeampi kuin luokanopettajien ja aineenopettajien.

TAULUKKO 30. Minäpystyvyyden erot ammattialoittain Mann-Whitneyn U-testillä

LO ERLO LEO

Luokanopettaja (LO)

Erityisluokanopettaja (ERLO) .015

Laaja-alainen erityisopettaja (LEO) .058 .689

Aineenopettaja (AO) .511 .030 .089

Huom., taulukon arvot kuvaavat eri opettajaryhmien aikomuseroja eri opettaja-aloittain merkitsevyystasolla (p)

Taulukossa 31 on esitetty opettajien toiminnanohjauksen resurssinäkemysten tilastollisesti mer-kitsevät erot ammattialoittain. Tilastollisesti mermer-kitsevät erot löytyivät luokanopettajan (ka = 3,18, kh = 0,98) ja erityisluokanopettajan (ka = 3,84, kh = 0,80) väliltä (U = 681,000, p = .003), luokanopettajan (ka = 3,18, kh = 0,98) ja laaja-alaisen erityisopettajan (ka = 3,75, kh = 0,87) väliltä (U = 310,000, p = .031), erityisluokanopettajan (ka = 3,84, kh = 0,80) ja aineenopettajan (ka = 3,21, kh = 0,67) väliltä (U = 159,500, p = .010) sekä laaja-alaisen erityisopettajan (ka = 3,75, kh = 0,87) ja aineenopettajan väliltä (ka = 3,21, kh = 0,67) (U = 73,000, p = .033). Eri-tyisluokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat kokevat siis heidän käytössään olevat resurs-sinsa suuremmiksi kuin luokanopettajat ja aineenopettajat.

TAULUKKO 31. Resurssinäkemysten erot ammattialoittain Mann-Whitneyn U-testillä

LO ERLO LEO

Luokanopettaja (LO)

Erityisluokanopettaja (ERLO) .003

Laaja-alainen erityisopettaja (LEO) .031 .871

Aineenopettaja (AO) .975 .010 .033

Huom., taulukon arvot kuvaavat eri opettajaryhmien aikomuseroja eri opettaja-aloittain merkitsevyystasolla (p)

Taulukossa 32 on esitelty toimintaohjauksen menetelmien käyttöaikomusten tilastolliset erot ammattialoittain. Tilastollisesti merkitsevä ero löytyi luokanopettajan (ka = 4,30, kh = 1,10) ja erityisluokanopettajan (ka = 4,90, kh = 0,60) väliltä (U = 703,000, p = .004), erityisluokanopet-tajan (ka = 4,90, kh = 0,60) ja aineenopeterityisluokanopet-tajan (ka = 3,88, kh = 0,82) väliltä (U = 89,500, p = .000) sekä laaja-alaisen erityisopettajan (ka = 4,65, kh = 0,84) ja aineenopettajan (ka = 3,88, kh

= 0,82) väliltä (U = 57,000, p = .007). Erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien aikomukset olivat siis suuremmat kuin aineenopettajien, jonka lisäksi erityisluokanopettajien aikomukset olivat suuremmat kuin luokanopettajien.

TAULUKKO 32. Käyttöaikomusten erot ammattialoittain Mann-Whitneyn U-testillä

LO ERLO LEO

Luokanopettaja (LO)

Erityisluokanopettaja (ERLO) .004

Laaja-alainen erityisopettaja (LEO) .158 .328

Aineenopettaja (AO) .101 .000 .007

Huom., taulukon arvot kuvaavat eri opettajaryhmien aikomuseroja eri opettaja-aloittain merkitsevyystasolla (p)

Opettajien aikomukset menetelmien käyttöön ikäluokittain

Taulukossa 33 on esitetty summamuuttujien keskiarvot ja keskihajonnat ikäluokittain. Taulu-kosta nähdään, että alle 38-vuotiaiden keskiarvot olivat muihin ikäluokkaan verrattuina korke-ammat Asenteet-summamuuttujan (ka = 5,02, kh = 0,69), Subjektiiviset normit-summamuuttu-jan (ka = 3,90, kh = 1,10), Käyttöaikomusten-summamuuttunormit-summamuuttu-jan (ka = 4,65, kh = 0,81) sekä Suoritusodote-summamuuttujan (ka = 5,12, kh = 0,62) kohdalla. Pystyvyysuskomus-summa-muuttujan kohdalla korkein keskiarvo oli 38-49-vuotiailla (ka = 4,48, kh = 1,00).

TAULUKKO 33. Opettajien aikomuskokemukset ikäluokittain

Huom., ATT Asenteet, SE Pystyvyysuskomus, SN Subjektiiviset normit, RE Resurssit, BI Käyttöaikomukset, PE Suoritusodote, ka keskiarvo, kh keskihajonta.

Summamuuttujille ja kaikille kolmelle ikäluokalle tehtiin Kruskal-Wallisin testi (liite 10, tau-lukko 5), jonka avulla selvitettiin, ettei ikäluokkien keskiarvojen välillä ei ole tilastollisesti mer-kitseviä eroja (p < .05).

Opettajien aikomukset menetelmien käyttöön kokemuksen mukaan

Taulukossa 34 on esitetty summamuuttujien keskiarvot ja keskihajonnat opetuskokemuksen mukaan. Taulukosta nähdään, että yli 19 vuotta opettaneiden keskiarvot Asenteet-summamuut-tujan (ka = 5,24, kh = 0,69), Pystyvyysuskomus-summamuutAsenteet-summamuut-tujan (ka = 4,49, kh = 1,03) sekä Suoritusodote-summamuuttujan (ka = 5,16, kh = 0,71) olivat korkeammat muihin opetuskoke-mus-luokkiin verrattuna. Alle 8 vuotta opettaneiden keskiarvot olivat muihin ryhmiin verrat-tuna matalimmat kaikkien summamuuttujien kohdalla.

TAULUKKO 34. Opettajien aikomuskokemukset opetuskokemuksen mukaan alle 8 vuotta

Huom., ATT Asenteet, SE Pystyvyysuskomus, SN Subjektiiviset normit, RE Resurssit, BI Käyttöaikomukset, PE Suoritusodote, ka keskiarvo, kh keskihajonta.

Summamuuttujille ja kaikille kolmelle opetuskokemus-luokalle tehtiin Kruskal-Wallisin testi (liite 10, taulukko 6), jonka avulla selvitettiin, onko opetuskokemus-luokkien keskiarvoilla

tilastollisesti merkitseviä eroja. Testin mukaan vain Resurssit-summamuuttujan kohdalla on ryhmien välisiä merkitseviä eroja (p = .009).

Seuraavaksi resurssit toiminnanohjauksen käyttöön tutkittiin vertailemalla jokaista opetusko-kemus-luokkaa toisiinsa Mann-Whitneyn U-testillä. Opetuskokemus-luokkien ”alle 8 vuotta”

(ka = 3,18, kh = 0,98) ja ”8-19 vuotta” (ka = 3,84, kh = 0,80) välillä löytyi tilastollisesti merkit-sevä ero (U = 714,000, p = .034), kuten myös luokkien ”alle 8 vuotta” (ka = 3,18, kh = 0,98) ja

”yli 19 vuotta” (ka = 3,75, kh = 0,87) välillä (U = 638,500, p = .004). Opettajat, joilla oli ope-tuskokemusta 8–19-vuotta ja yli 19 vuotta, kokivat että heillä on käytössään enemmän resurs-seja kuin alle 8 vuotta opettaneilla.

5.2 Sisällönanalyysin tulokset

Seuraavaksi tarkastellaan kyselyssä esiintyneitä avoimia kysymyksiä. Näitä oli yhteensä kah-deksan, joista viisi liittyi muihin kuin kyselyssä mainittujen toiminnanohjauksen menetelmien käyttöön. Kolme muuta avointa kysymystä liittyivät opettajien syihin käyttää toiminnanohjauk-sen menetelmiä sekä heidän kokemiaan hyötyjä ja haittoja niiden käytössä. Avointen kysymys-ten vastaukset koodattiin, pilkottiin, luokiteltiin ja muodostettiin taulukoksi eri mainintojen pe-rusteella. Vastaukset kvalifioitiin laskemalla vastaajamäärät kuhunkin kategoriaan ja alaluok-kiin sekä laskemalla opettajien vastaukset ammattialoittain. Nämä tulokset näkyvät liitteistä 15-18, ja niitä käsitellään mixed methods -osion yhteydessä.. Tässä luvussa käydään läpi laadulli-nen aineisto ilman prosentuaalista ilmaisutapaa. Lainauksissa on käytetty koodaustapaa, jossa mainitaan opettajan koulutustausta sekä hänen vastausnumeronsa.

5.2.1 Miksi opettajat käyttävät toiminnanohjauksen menetelmiä?

Avoimella kysymyksellä pyrittiin selvittämään niitä syitä, joiden vuoksi opettajat käyttävät toi-minnanohjauksen menetelmiä. Samassa kysymyksessä opettajat saivat myös mainita syitä sii-hen, miksi he eivät käytä toiminnanohjauksen menetelmiä. Tällä kysymyksellä pyrittiin kerää-mään vastauksia, jotka täydentäisivät määrällisessä aineistossa saatuja tuloksia ja täsmentäisi-vät niitä. Analyysiin luokiteltuja lauseita yhteensä 246. Vastaukset jakautuivat