Tässä tutkimuksessa mixed methods -menetelmän tarpeellisuutta voidaan perustella sillä, että aiheesta ei ole tehty aikaisempaa tutkimusta, sekä sillä, että laajan ymmärryksen saamiseksi oli mielekästä yhdistää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Mixed methods -menetelmän
luotettavuutta tutkittaessa tulee huomioida sekä määrällisiin että laadullisiin menetelmiin liit-tyviä tekijöitä. Kvantitatiivisten menetelmien luotettavuutta tarkasteltaessa käytetään pääsään-töisesti validiteetin ja reliabiliteetin käsitteitä (Nummenmaa 2011, 345, 360). Validiteetti tar-koittaa sitä, mittaako tutkimus tarkoitettua asiaa ja reliabiliteetilla tutkimuksen johdonmukaista, luotettavaa sekä toistettavissa olevaa mittaria (Nummenmaa 2011, 346). Reliabiliteetti käsitte-lee myös konsistenssia, eli kuinka samankaltaisia tuloksia eri tutkijat ovat saaneet. Mixed met-hods -tutkimuksessa validiteettia voidaan tutkimuskysymyksestä riippuen tarkastella joko kvantitatiivisen validiteetin tai kvalitatiivisen otteen perusteella. Validiteettia voidaan myös pe-rustaa tulosten uskottavuuteen sekä tutkijan kykyyn vastata olennaisiin kysymyksiin, mikä puo-lestaan parantaa tutkimuksen reliabiliteettia. (Hesse-Biber 2010, 87-88, 90-91.) Tarkastelemme tutkimuksessamme kuitenkin määrällisen ja laadullisen tuloksia kokonaisuutena.
Määrällisen aineiston validiteettia ja reliabiliteettia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota kah-teen erilaiseen patteristoon: opettajan aikomuskokemukset sekä toiminnanohjauksen menetel-mät. Opettajan aikomuskokemuksia tarkasteltaessa vertailtiin opettajien toiminnanohjauksen menetelmien käytön asenteita (ATT), subjektiivisia normeja (SN), pystyvyysuskomusta (SE), resursseja (RE), ja aikomuksia (BI) Ajzenia (1991) sekä Valtosta ym. (2014, ks. myös Sointu ym. 2017b) mukaillen, ja suoritusodotteen kasvua (PE) Cheniin (2011) pohjautuen. Kyseinen mittari on ollut jo aikaisemmin käytössä tutkimuksessa, jossa selvitettiin tieto- ja viestintätek-nologian käyttöä opetuksessa. Mittaria voidaan pitää luotettavana, koska se pohjautuu yleisesti tunnettuun teoriaan, ja sitä on käytetty aikaisemmin vertaisarvioidussa tutkimuksessa. Sen si-jaan toiminnanohjauksen menetelmistä ei ole olemassa minkäänlaista mittaria tai alustaa, joten tutkijatiimi pohti kategoriat sekä kyselyssä mainitut menetelmät yksityiskohtaisesti.
Ennen kyselylomakkeen virallista lähettämistä kysely lähetettiin graduryhmän testijoukolle, josta saatiin kehitysehdotuksia patteriston parantamista varten. Tämän lisäksi kaksi yliopiston tutkijaa tarkastivat patteriston. Vaikka toiminnanohjauksen menetelmien kohdalla tarkastusta käytiin läpi useaan otteeseen, kävi tuloksista silti ilmi, että mittarista puuttui ainakin yksi me-netelmä: ajastimet. Jatkotutkimusta tehtäessä onkin hyvä lisätä kyseinen menetelmä patteris-toon, jotta saadaan rakennettua tarkempi kuva menetelmän käytöstä lukumäärällisesti.
Laadullisen aineiston luotettavuutta tutkittaessa kiinnitetään huomiota kaikkiin avoimiin kysy-myksiin, joita kyselyssä esiintyi. Näitä oli yhteensä kahdeksan kappaletta, joista viisi liittyi li-sätietoon toiminnanohjauksen menetelmistä ja kolme opettajien syihin, haasteisiin ja
hyö-tykokemuksiin liittyen toiminnanohjauksen menetelmien käyttöön. Laadullisessa tutkimuk-sessa tuloksia on tarkoitus tarkastella luottamuksellisesti, yksityisesti, puolueettomasti, totuu-denmukaisesti ja objektiivisesti (Tuomi & Sarajärvi 2009, 158, 160). Laadullisen tutkimuksen luotettavuus näkyy tutkijan yrityksenä arvioida havaintojen tarkkuutta (Creswell & Poth 2018, 259). Laadullisessa aineistossa kävi ilmi yksi tunnistetieto, jossa vastaaja oli maininnut oman nimensä ja ehdottanut yhteydenottoa. Kukaan muu vastaajista ei ollut tunnistettavista vastaus-tensa perusteella.
Tutkijan subjektiivinen rooli sekä laadullisen aineiston rikastuttaminen sitaattien avulla ovat myös asioita, joita tulee pohtia luotettavuustarkastelussa (Creswell & Poth 2018, 260-261). Si-taatteja käytettäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tulokset pohjautuvat kriittiseen tar-kasteluun sen sijaan, että aineistosta poimittaisiin vain vakuuttavimmat sitaatit (Silverman 2010, 247, 246). Tässä tutkimuksessa valikoitiin sitaatteja kuvastamaan aineiston tuloksia. Si-taatteja oli valittavissa hyvin useita, joten tutkija joutui pohtimaan tarkasti, mikä sitaatti olisi sellainen, joka kuvastaisi juuri kyseistä tulosta. Subjektiivisuustekijät vaikuttivat siltä osin, että tutkijan oli valikoitava aineistosta ne kohdat, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. On otet-tava myös huomioon, että tutkijan omat kokemukset ja asenteet aiheeseen liittyen voivat vai-kutta analyysiprosessiin.
Tässä tutkimuksessa määrällisen aineiston tuloksia pyrittiin vahvistamaan laadullisilla mene-telmillä, mikä myös vaikutti laadullisen aineiston analysointiin. Yhdistämällä laadullista ja määrällistä tutkimusotetta voidaan parantaa tulosten siirrettävyyttä ja yleistettävyyttä myös käytäntöön soveltaen (De Lisle 2011, 96). Tutkimuksen tulosten siirtäminen käytäntöön on yksi olennaisimmista tavoitteistamme tämän tutkimuksen kohdalla.
Noudatimme eettisiä lähtökohtia tutkimusaineistoa kerätessä. Kyselylomakkeessa kysyttiin lupa vastauksien tutkimuskäyttöön, eikä siinä kysytty, joten vastaajien henkilöllisyys ei tule missään vaiheessa ilmi. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, ja vastauksia säilytetään asi-anmukaisesti niin, että vain tutkijat ja heidän ohjaava professorinsa pääsevät niitä tarkastele-maan.
LÄHTEET
Ahonen, T. 2011. Kuka meitä säätelee? Teoksessa T. Aro & M- Laakso (toim.) Taaperosta taita-vaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Porvoo: Bookwell, 6–9.
Alho, K., Salmi, J., Degerman, A. & Rinne, T. 2006. Tarkkaavaisuus ja aivotoiminta. Teoksessa Hämä-läinen, H., Laine, M., Aaltonen, O. & Revonsuo, A. (eds.), Mieli ja aivot: kognitiivisen neurotie-teen oppikirja. Turku: Kognitiivisen neurotieneurotie-teen tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 242–251.
Ajzen, I. 1991. The theory of planned behavior. Organizational Behavior and Human Decision Pro-cesses, 50(2), 179–211.
Ajzen, I. 2002. Perceived behavioral control, self-efficacy, locus of control, and the theory of planned behavior. Journal of Applied Social Psychology, 32, 665–683.
Ajzen, I. 2006. Constructing a TpB Questionaire: Conceptual and Methodological Considerations.
Aro, T., Laakso M-L. & Närhi, V. 2007. TOMERA- toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn kehityksen tukeminen päivähoidossa. NMI-bulletin 17 (2), 11–19.
Aro, T. & Närhi, V. 2003. Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Niilo Mäki instituutin jul-kaisuja. KUMMI 2. Eura: Euraprint.
Arslan, E., Durmusoglu-Saltali, N. & Yilmaz, H. 2011. Social skills and emotional and behavioral traits of preschool children. Social behavior and personality 39 (9), 1281-1288.
Bandura, A. 1977. Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change. Psychological Review, 84, 191-215.
Bandura, A. 1989. Human agency in social cognitive theory. American Psychologist, 44, 1175–1184.
Bandura, A. 1997. Self-efficacy: The exercise of control. New York: Freeman.
Barkley, R. 1997. Behavioral inhibition, sustained attention and executive functions: constructing a uni-fying theory of ADHD. Psychological Bulletin 121 (1), 65-94.
Barkley, R. 2000. Genetics of childhood disorders: XVII. ADHD, part 1: the executive functions and ADHD. Child adolesc. Psychiatry 39 (8). 1064-1068.
Blair, C. 2002. School readiness: Integrating cognition and emotion in a neurobiological conceptualiza-tion of children’s funcconceptualiza-tioning at school entry. American Psychologist 57, 111–127.
Blair, C. & Raver, C. C. 2015. School Readiness and Self-Regulation: A Developmental Psychobiolog-ical Approach. Annual Review of Psychology 66, 711–731.
Bryan, L. & Gast, D. 2000. Teaching on-task and on-schedule behaviors to high-functioning children with autism via picture activity schedules. Journal of autism and development disorders 30, (6), 553-567.
Bryman, A. 2006. Integrating quantitative and qualitative research: how is it done? Qualitative research 6 (1), 97-113.
Brännström, L, Kaunitz, C, Andershed, A, South, S & Smedslund, G. 2016. Aggression replacement training (ART) for reducing antisocial behavior in adolescents and adults: A systematic review.
Aggression and violent behavior 27, 30-41.
Burrage, M. S., Ponitz, C. C., McCready, E. A., Shah, P., Sims, B. C., Jewkes, A. M.&Morrison, F.
2008. Age- and schooling-related effects on executive functions in young children: A natural ex-periment. Child Neuropsychology 14, 510–524.
Cacciatore, R. 2007. Aggression portaat: opetusmateriaali kouluille. Opetushallitus. Helsinki.
Chen, J-L. 2011. The effects of education compatibility and technological expectancy on e-learning acceptance. Computers & Education 57, 1501-1511.
Creswell, John W. 2009. Research design. Quantitative, qualitative and mixed methods approaches.
3.painos. Los Angeles, Lontoo, New Delhi, Singapore: Sage.
Creswell, J. W. & Plano Clark, V. L. 2018. Designing and conducting mixed methods research (3.
painos). Kalifornia: SAGE Publications.
Creswell, J.W. and Poth, C. 2018 Qualitative Inquiry and Research Design Choosing among Five Ap-proaches. 4th Edition, SAGE Publications, Inc., Thousand Oaks.
De Lisle, J. 2011. The benefits and challenges of mixing methods and methodologies: Lessons learnt from implementing qualitatively led mixed methods research designs in Trinidad and Tobago.
Caribbean Curriculum 18, 87–120.
Denham, S. A. 1998. Emotional development in young children. New York: Guilford Press.
Denham, S. A. & Burton, R. 2003. Social and emotional prevention and intervention programming for preschoolers. New York: Kluwer Academic / Plenum.
Denham, S. A., Wyatt, T. M., Bassett, H. H., Echeverria, D. & Knox, S. S. 2008. Assessing social-emotional development in children from a longitudinal perspective. Journal of Epidemiology and Community Health 63, 37–52.
Diamond, A. 2013. Executive functions. Annual review of psychology 64, 135–168.
DuPaul, G., Weyandt, L. & Janusis, G. 2011. ADHD in the classroom: effective intervention strategies.
Theory into practice 50, 35-42.
Fabiano, G., Pelham, W., Coles, E., Gnagy, E., Chronis-Turcano, A., O’Connor, Briannon. 2009. A meta-analysis of behavioral treatments for attention-deficit/hyperactivity disorder. Clinical Psy-chology review 29, 129-140.
Fiske, K., Isenhower, R., Bamond, R., Delmolino, L., Sloman, K. & LaRue, R. 2015. Assessing the value of token reinforcement for indivuals with autism. Journal of applied behavior analysis 48, 448-453.
Friedman, N & Miyake, A. 2017. Unity and diversity of executive functions: Individual differences as a window on cognitive structure. Cortex 86, 186-204.
Gathercole, S., Pickering, S., Knight, C., & Stegmann, Z. 2004. Working Memory Skills and Educa-tional Attainment: Evidence from NaEduca-tional Curriculum Assessments at 7 and 14 Years of Age.
Applied cognitive psychology 18 (40), 1–16.
Glaeser, B. Pierson, M & Fritschmann, N. 2003. Comic strip conversations – A positive behavioral support strategy. Teachin exceptional children 36 (2), 14-19.
Glick, B & Goldstein, A. 1987. Aggression replacement training. Journal of counseling and develop-ment 65, 356 – 362.
Gray, C. 2016. Foreword. Teoksessa Timmins, S. 2016. Successful social stories TM for young children- Growing up with social stories. British library cataloguing in publication data. London.
Hawkey, E., Tillman, R., Luby, J. & Barch, D. Preschool executive function predicts childhood resting-state functional connectivity and attention-deficit/hyperactivity disorder and depression. 2018.
Biological psychiatry: cognitive neuroscience and neuroimaging 3, 927-936.
Hepola, S. & Vaaraniemi, T. 2013. Kuvat käyttöön. Visualisointi kommunikoinnin ja käyttäytymisen tukena. Toinen painos. Porvoo: Puheterapeuttien Kustannus.
Hesse-Biber, S.N. 2010. Mixed methods research: Merging theory with practise. New York: Guilford Press.
Hiljanen, R. 1999. Vastaavuusharjoittelun kokeilu jonossa vuoron odottamiseen: vaikeasti kehitysvam-maiselle lupauksen tueksi kuva. Teoksessa V. Närhi Kyvyt haltuun. Valta-kunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja. Kehitysvammaliitto 77, 55-61
Huizinga, M., Dolan, C. & Van Der Molen, M. 2006. Age-related change in executive function: devel-opmental trends and a latent variable analysis. Neuropsychologia 44, 2017–2036.
Jaime, K. & Knowlton, F. 2007. Visual supports for students with behavior and cognitive challenges.
Intervention in School and Clinic 42 (5), 259–270.
Jehkonen, M., & Saunamäki, T. 2015. Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toi-minnoissa. Teoksessa M. Jehkonen, T. Saunamäki, L. Paavola & J. Vilkki (toim.), Kliininen neu-ropsykologia Helsinki: Duodecim, 23–39.
Johnson, J. & Reid, R. 2011. Overcoming executive function deficits with students with ADHD. Theory Into Practice 50 (1), 61–67.
Karhu, A. 2018. Check-in, Check-out! Käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa. Jyväskylän yli-opiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Keenan, L., Conroy, S., O’Sullivan, A. & Downes, M. 2019. Executive functioning in the classroom:
Primary school teachers’ experiences of neuropsychological issues and reports. Teaching and teacher education 86, 1-12.
Khantreejitranon, A. 2018. Using a social story intervention to decrease inappropriate behavior of pre-school children with autism. Kasetsart Journal of Social Sciences 29, 90-97.
Klenberg, L. 2015. Assessment and development of executive functions in school-age children. Univer-sity of Helsinki. Institute of Behavioural sciences, studies in Psychology 108: 2015.
Klenberg, L., Korkman, M. & Lahti-Nuutila P. 2001. Differential development of attention and execu-tive functions in 3- to 12 -year-old Finnish children. Developmental neuropsychology 20 (1), 407-428.
Knouse, L., Barkley, R. & Murphy, K. 2012. Does executive functioning (EF) predict depression in clinic-referred adults?: EF tests vs. rating scales. Journal of affective disorders 145, 270–275 Koivisto, M. 2006. Johdatus muistin ja tarkkaavaisuuden käsitteisiin. Teoksessa H. Hämäläinen, M.
Laine, O. Aaltonen, A. Revonsuo (toim.), Mieli ja aivot: Kognitiivisen neurotieteen oppikirja Turku: Turun yliopisto, 195–199.
Koposov, R., Gundersen, K & Svartdal, F. 2014. Efficacy of aggression replacement training among children from north-west Russia. The international journal of emotional education 6, 14–24.
Kuorelahti, M., Lappalainen, K., & Viitala, R. 2015. Sosioemotionaalinen kompetenssi ja osallisuuden kokemus. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomesssa. Tampere:
Vastapaino, 277-297.
Krull, H., Wilbert, J. & Hennemann, T. 2014. The Social and Emotional Situation of First Graders with Classroom Behavior Problems and Classroom Learning Difficulties in Inclusive Classes. Lear-ning Disabilities: A Contemporary Journal 12 (2), 169–190.
Kuittinen, R. 1999. Sarjoitetut ohjeet opetuksen tukena ruuanvalmistuksessa. Teoksessa V. Närhi Kyvyt haltuun. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja. Kehitys-vammaliitto 77, 62–
77.
Kukkonen, A. 1999. Yksitoistavuotiaan harjaantumisluokkalaisen häiriöherkkyyden vähentäminen:
diagnosoivan kuntoutusmenetelmän kehittely. Teoksessa V. Närhi Kyvyt haltuun. Valtakunnalli-sen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja. Kehitysvammaliitto 77, 24–31.
Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, K. & Thuneberg, H. 2008. Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosio-emotionaalista kompetenssia rakentamassa. Teoksessa K. Lappalainen, M. Kuit-tinen, & M. Meriläinen (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Julkaisuja 41. Helsinki: Suomen kasva-tustieteellinen seura, 111–131.
Lehtisare, S. 2020. Toimiva arki visuaalisin keinoin. https://www.tampere.fi/liitteet/t/6C7IuInOe/Toi-miva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf [Luettu 18.1.2020]
Lincoln, Y. & Guba, E. 2000. Paradigmatic controversies, contradictions, and emerging confluences.
Teoksessa Denzin, N. & Licoln, Y. (toim.) Handbook of Qualitative Research. Second Edition.
London: Sage Publications, Inc.
Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.
Luotoniemi, E., Numminen, H., Sokka, L., & Vedenkannas, U. 2009. Kummi 6: Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Muistan, siis osaan! Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Luria, A. 1981. Language and cognition. 10. painos. Washington D.C.:V.H. Winston & sons.
McGill, R., Baker, D. & Busse, R. 2015. Social storyTM interventions for decreasing challenging behav-iors: a singlecase meta-analysis 1995-2012. Educational Psychology in practice 31 (1), 21-42.
Meadan, H., Ostrosky, M., Triplett, B., Michna, A. & Fettig, A. 2011. Using visual supports with young children with autism spectrum disorder. Teaching exceptional children 43 (6), 28-35.
Miyake, A., Friedman, N. P., Emerson, M. J., Witzki, A. H., Howertwer, A. & Wager, T. D. 2000. The unity and diversity of executive functions and their contributions to complex “frontal lobe” tasks:
a latent variable analysis. Cognitive Psychology 41, 49–100.
Munataka, Y., Snyder, H. & Chatham, H. 2012. Developing cognitive control: three key transitions.
Current directions in psychological science 21 (2), 71,77.
Mäkinen L. 1998. Oppilaan itseohjautuvuus ja sitä edistävä ohjaus peruskoulun yläasteelle siirtymisen vaiheessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 46.
Nieminen, P., Airo, R., Eränen, S., Kuulas, T., Rantanen, K., Huhta-Hirvonen, R., Kaarenoja, T., Kojo, S., Kylliäinen, A., Muurinaho, S. Nivala, K. & Pirilä, S. 2002. TOTA-KU Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ryhmäkuntoutus. Psykologipalveluiden kehittämisyksikön julkaisuja 2/2002.
Tampereen yliopisto. Psykologian laitos.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi Oy.
Nummenmaa, L. 2011. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi Oy.
Närhi, V. 1999. Toiminnanohjauksen kuntoutus kehitysvammaisilla: yleinen johdanto. Teoksessa V.
Närhi Kyvyt haltuun. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja. Helsinki: Kehitys-vammaliitto 77, 11–23.
Närhi, V. & Korhonen, T. 2006. Toiminnanohjauksen kehitys. Teoksessa Hämäläinen, H., Laine,Virta, M. 2010. ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus. Neljän lyhytintervention tutkimus. Psykolo-gian tutkimuksia 71. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos.
Openneer, T, Forde, N., Akkermans, S., Naaijen, J., Buitelaar, J., Hoekstra, P & Dietrich, A. 2020.
Executive function in children with tourette syndrome and attention-deficit/hyperactivity disor-der: cross-disorder or unique impairements. Cortex 124, 176-187.
Orban, S., Rapport, M., Friedman, L., Eckrich, S. & Kofler, M. 2017. Inattentive behavior in boys with ADHD during classroom instruction: the mediating role of working memory processes, J Abnorm Child Psychol 46, 713 – 727.
Paananen, M., Heinonen, J., Knoll, J., Leppänen, U. & Närhi, V. 2011. Maltti. Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus. Kummi 8. Niilo Mäki instituutti. Jyväskylä.
Park, H-S. & Lynch, A. 2014. Evidence-based practices for addressing classroom behavior problems.
Young exeptional children 7 (3), 33–47.
Peitso, S. & Närhi, V. 2015. Konsultaatiomalli päiväkodeille – jäsentynyttä tukea levottomille lapsille.
Kummi 13. Jyväskylä: Niilo Mäki instituutti
Pierce, J., Spriggs, A., Gast, D. & Luscre, D. 2013. Effects of visual activity schedules on independent classroom transitions for students with autism. International journal of di-sability, development and education 60 (3), 253–269.
Pihlström, S. 2002. Kokemuksen käytännölliset ehdot: Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia. Hel-sinki: Yliopistopaino.
Poikkeus, A-M. 2014. Itsesäätely sosiaalisten suhteiden perustana. Teoksessa T. Aro & M-L. Laakso (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Porvoo: Book-well, 80–105.
Pursiainen, J. 2018. ”Kumpi oli positiivine? Hyvä vai huono?” Vahvuuslähtöisen ja oppilaan sosioemo-tionaalista kompetenssia tukevan mallin luominen kouluyhteisöön. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suo-men yliopisto.
Rogers, M. & Myles, B. 2001. Using social stories and comic strip conversations to interpret social situations for an adolescent with Asperger syndrome. Intervention in school and clinic 38, 310-313.
Romero-López, M., Quesada-Conde, A., Bernardo G.& Justicia- Arráez, A. 2016. The Relationship between Executive Functions and Externalizing Behavior Problems in Early Childhood Educa-tion. Procedia - Social and Behavioral Sciences 237, 778-783.
Rose-Krasnor, L., & Denham, S. 2009. Sosial-emotional competence in early childhood. Handbook of peer interactions, relationships, and groups, 162- 179.
Rubin, K., Bream, L. & Rose-Krasnor, L. 1991. Social problem solving and aggression in childhood.
Teoksessa D. Pepler & K. Rubin (toim.), The development and treatment of childhood aggression.
Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum, 219–248.
Saarimäki, T. 1999. Itseohjaava puhe ja tukistrategiat tarkkaavuuden harjoittelussa – toiminnanohjauk-sen diagnosoiva kuntoutus. Teoksessa Kyvyt haltuun. Valtakunnallitoiminnanohjauk-sen tutkimus- ja kokeiluyksi-kön julkaisuja. Kehitysvammaliitto 77, 48–54.
Saarni, C. 1999. The development of emotional competence. New York: Guilford Press Salmivalli, C. 2005. Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Keuruu: Otava.
Schaffer, H. R. 2004. Introducing child psychology. Lontoo: Sage. Oxford: Blackwell Publishing.
Schoemaker, K., Mulder, H., Dekovic, M. & Matthys, W. 2013. Executive functions in preschool chil-dren with external behavior problems: a meta-analysis. Journal of Abnormal Child Psychology 41, 457-471.
Simonsen, B., Myers, D & Briere, D. 2011. Comparing a behavioral check-in/check-out (CICO) inter-vention to standard practice in an urban middle school seting using an experimental group design.
Journal of positive behavior interventions 13 (1), 31-38.
Silverman, D. 2010. Doing qualitative research – A practical handbook (3. painos). Kalifornia: SAGE.
Smith, E. & Jonides, J. 1999. Storage and executive processes in the frontal lobes. Science’s compass 283, 1657-1661.
Snyder, H. & Chantha, C. 2012. Developing cognitive control: Three key transitions. Association for psychological science 21 (2), 71-77.
Sointu, E., Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti. M., Närhi, V. Lambert, M. & Savolainen, H.
2017a. Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline (KTVA). E-Erika. Erityispeda-gogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia 2/2018, 19–22.
Sointu, E., Valtonen, T., Cutucache, C., Kukkonen, J., Lambert, M.C., & Mäkitalo-Siegl, K. 2017b.
Differences in preservice teachers’ readiness to use ICT in education and development of TPACK. In P. Resta & S. Smith (Eds.), Pro-ceedings of Society for Information Technology &
Teacher Education International Conference 2017 (pp. 2462-2469). Chesapeake, VA: AACE.
Tissot, C & Evans, R. 2003. Visual teaching strategies for children with autism. Early child development and care 173 (4), 425–433.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.10. painos. Helsinki: Tammi.
Valtonen, T., Kukkonen, J., Kontkanen, S., Sormunen, K., Dillon, P. & Sointu, E. 2014. The impact of authentic learning experiences with ICT on pre-service teachers' intentions to use ICT for teaching and learning. Computers and Education 81, 49–58.
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tampere: Tammerpaino Oy.
Weismer, S., Kaushanskaya, M, Larson, C., Mathee, J. & Bolt, D. 2018. Executive function skills in school children with autism spectrum disorder: accociation with language abilities. Journal of speech, language and hearing research 61, 2641-2658.
Zimmerman, K., Ledford, J. & Barton, E. 2017. Using visual activity schedules for young children with challenging behavior. Journal of early intervention 39 (4), 339–358.
LIITTEET
LIITE 1. Toiminnanohjauksen menetelmien valinnassa hyödynnetty lähdemateriaali
− Aggression portaat: opetusmateriaali kouluille (Cacciatore 2007)
− Check in Check out – käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa (Karhu 2018)
− Kuvat käyttöön – visualisointi kommunikoinnin ja käyttäytymisen tukena (Hepola & Vaaraniemi 2013)
− KUMMI 8: tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus (Paananen ym. 2011)
− KUMMI 13. Konsultaatiomalli päiväkoteihin: jäsentynyttä tukea levottomille lapsille (2015)
− Toimiva arki visuaalisin keinoin – opas visuaalisuuteen lasten ohjauksessa (Lehtisare 2012) (https://www.tampere.fi/liitteet/t/6C7IuInOe/Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf)
− Visual Supports for Students With Behavior and Cognitive Challenges (Jaime & Knowlton 2007)
LIITE 2. Ajankulkua havainnollistavat menetelmät Luokan yhteinen lukujärjestys
Luokan lukujärjestys seinällä oppilaiden nähtävillä. Voi olla sanallisesti ja/tai kuvallisesti esitetyssä muodossa.
(esim. Lehtisare 2012, 14)
Oppilaan henkilökohtainen lukujärjestys
Oppilaan henkilökohtainen lukujärjestys, johon merkitty vain oppilasta itseään koskevat menot ja oppitunnit ku-vallisesti ja/tai kirjallisesti. (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 27)
Luokan yhteinen kalenteri
Kalenteriin on merkitty koko luokkaa koskevat menot ja tapahtumat. Voi merkitä kuvallisesti ja/tai kirjallisesti.
(esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 24).
Oppilaan henkilökohtainen kalenteri
Kalenteriin on merkitty vain oppilaan henkilökohtaiset menot ja tapahtumat. Voi merkitä kuvallisesti ja/tai kir-jallisesti. (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 22-23),
Tunnin kulkua havainnollistava menetelmä
Kuvallisesti ja/tai kirjallisesti merkitty jäsennys tunnin kulusta. Esimerkiksi matematiikan tunti: tarina -- päässä-laskut à kirjan tehtävät à kotitehtävät. (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 29).
Muutostilanteiden ennakointiin käytettävä menetelmä
Voi olla yksittäinen kortti merkitsemässä muutosta (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 28), tai jokin muu muu-tostilannetta ennakoiva menetelmä.
Siirtymätilanteiden ennakointiin käytettävä menetelmä
Voi olla esimerkiksi sosiaalinen tarina, kuva luokkahuoneen ovessa, jonka oppilas voi ottaa mukaansa, avainren-kaassa oleva kuva ym. (Esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 32-33).
Oppitunnin pilkkominen pienempiin osiin
Esimerkiksi matematiikan tunti: ”Lue tietolaatikko s. 34. -- Tee tehtävät 1-5 -- tarkistus open kirjasta -- merkitse kotitehtäväksi mökki 7”.
Kuvien käyttö lukujärjestyksen tai kalenterin yhteydessä
Kuvien käyttäminen yksin tai kuvien yhdistäminen kirjoitettuun (esim. Lehtisare 2012, 8).
LIITE 3. Työskentelyn jäsentämiseen käytetyt menetelmät.
Tehtävälista
Oppilaan näkyville on merkitty kuvallisesti ja/tai kirjallisesti tunnin aikana suoritettavat tehtävät.
Ohjeiden esittäminen kuvallisesti
Kuvallinen ilmaisutapa tukee oppilaan muistamista (esim. Lehtisare 2012, 29).
Ohjeiden esittäminen kirjallisesti
Kirjalliset ohjeet tukevat muistamista (esim. Paasanen 2011).
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin
Esimerkiksi monisteen leikkaaminen kolmeen osaan pieniksi tehtäväpaloiksi.
Ongelmatilanteissa selviämiseen liittyvä menetelmä
Kuvitettu sosiaalinen tarina, muistutuslappu, ohjelappu ym., joka on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, jonka oppilas kokee yleensä ongelmalliseksi. Oppilaalle on esimerkiksi vaikeaa lopettaa leikkiminen ja siirtyä ruokai-luun, joten tähän tilanteeseen voidaan tehdä esimerkiksi sosiaalinen tarina, tilannelukujärjestys, siirtymän oh-jeistus tms. oppilaan toimintaa helpottava keino. (Hepola & Vaaraniemi 2013, 29).
Tehtävien tarkistamiseen liittyvä menetelmä Tehtävien tarkastamiseen liittyvä ohjeistus.
Ensin-sitten sopimukset
Kuvin ja/tai kirjallisesti sovittu ”sopimus”, jossa merkitään lapselta vaadittavat tehtävät ja siitä seuraava palk-kio. Esimerkiksi ”ensin teen matematiikan kirjan sivulta 42 tehtävät 3 ja 4, sitten saan tehdä tietokoneella Abacoa” (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 46).
Toimintojen pilkkominen osiin, esim. kirjoittamisen prosessi
Kuvin ja/tai kirjallisesti merkitty toimintamalli esimerkiksi kirjoittamisen vaiheista. Kuuntelen sanan -- tavutan sanan -- kuuntelen tavuja -- kirjoitan -- luen. (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 31).
LIITE 4. Sääntöihin ja sopimuksiin liittyvät menetelmät Luokan säännöt
Kuvallinen ja/tai kirjallinen muistutus luokan säännöistä. Esimerkiksi ”annan työrauhan, teen kotitehtävät, olen kiva kaveri” (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 44).
Säännöt luokan ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten taksiin
Kuvallinen ja/tai kirjallinen ohjeistus esimerkiksi taksissa toimimiseen: ”taksi pysähtyy, kuljettaja antaa luvan, avaan turvavyön, otan repun, sanon ”Hei hei!”.”
Kuvien käyttö sääntöjen yhteydessä
Kuvitetut luokan säännöt, kuten esimerkiksi piiloleikin säännöt. (esim. Hepola & Vaaraniemi 2013, 46) Liikennevalot
Muistuttavat oppilaan käytöksestä sekä sääntöjen noudattamisesta. Lehtisare (2012, 29) esimerkissä liikenne-valoja käytettiin palkkioiden tavoin, jolloin vihreä väri tarkoitti kiitosta hyvästä työstä, keltainen muistutusta
Muistuttavat oppilaan käytöksestä sekä sääntöjen noudattamisesta. Lehtisare (2012, 29) esimerkissä liikenne-valoja käytettiin palkkioiden tavoin, jolloin vihreä väri tarkoitti kiitosta hyvästä työstä, keltainen muistutusta